tuo kahvin kitkeryys johtuu monesti ite kahvista, eikä keittimestä...
Aivan. Vaikka tässä on nyt tietoisesti haluttu korostaa hyvää laitetekniikkaa, laitteiden puhtautta ja sitä, että pyritään näiden avulla vakioimaan useaa muuttujaa ja tekemään asiat joka kerta samalla tavalla, ollaan tässä nyt pahemman kerran sivutettu itse kahvin laatu, kahviblendin koostumus ja esimerkiksi sen jauhatusaste.
Pääsääntöisesti voisi sanoa, että vaaleapaahtoiset kahvit eivät ole kitkeriä. On myös syytä muistaa, kun aiheesta googletatte, että suomalainen tyypillinen vaaleapaahtoinen kahvi on kansainvälisessä kirjallisuudessa puhuttavaa vaaleaa paahtoa usein vielä asteita vaaleampi. Juuri missään muualla kun ei juoda näin vaaleapaahtoisia kahveja. Niinpä, jos tummapaahtoinen kahvi maistuu epämiellyttävän kitkerältä, se voi johtua pitkälti myös makutottumusksistamme, siitä, että olemme tottuneet usein miedompiin flavoreihin.
Toki myös kahvilaatujen makuprofiilit vaikuttavat huimasti tuohon: esimerkiksi ns. halpakahveissa usein käytetty Robusta-kahvi, tuo arabicaa noin puolet halvempi kaupallinen lajike maistuu monen suuhun myös karvaana. Sitä ei sitten yber-upea hc-kotikeitinkään enää pelasta. :D Astetta kalliimmissa kaupallisissa vaaleapaahtoisissa kahveissa, 100% Arabica-blendeissä suurin osa kahvista on sitä paitsi Santos-kahvia, jonka keskeisenä ominaisuutena on erittäin makea, mieto hapokkuus, joskus vaniljaakin tuosta makeudesta löydetty. Tosin jos paahto on poikkeuksellisen vaaleaa, saattaa se maistua jopa hapanimelältä, mutta se on tietysti aivan eri asia, kuin karvaus. ;) Karvaan tuosta saa lähinnä säilyttämällä huonosti, jolloin kahvirasvat voivat härskiintyä ja tätä kautta maistua myös karvaalta.
Tummapaahtoisessa kahvissa tietty katkeran karvas, mutta samalla makea maku on tavoiteltu ominaisuus. Englanniksi tuosta käytetään pelkän ”bitter”:n sijaan usein termiä ”bittersweet”, koska tuo ei niinkään ole epämiellyttävää karvautta tai kitkeryyttä, vaan pikemminkin sellaista katkeransuloista. ;)
Se, miksi bittersweet yhdistetään tummapaahtoiseen, johtuu pääasiassa siitä, että tummaksi paahdettaessa ns. Maillardin reaktio pääsee etenemään pitemmälle ja sokerit karamellisoituvat muodostaen karamellimaisia, makeita, jopa miedosti palaneen makuisia aromeja. Myös hapokkuus vähenee paahtoajan kasvaessa, joten flavorit ja makuvivahteet myös tasapainottuvat aika lailla.
Kahvin epämiellyttävä kitkeryys taas johtuu aiemmissa viesteissä spekuloitujen tekijöiden ohella hyvin usein siitä, että kahvi yliuuttuu suodatuksen aikana. Yliuuttumista tapahtuu usein mikäli suodatusaika on väärä, kahvin jauhatusaste on liian hieno, tai tätä hienojakoista kahvia on annosteltu liian vähän. Mitä lyhyempi kahvin suodatusaika on, sitä hienompi jauhatuksen tulisi olla.
Joku myös mainitsi, että kahvi suodattuu tietyllä laitteella nopeasti. Tuo nopeus ei sinänsä ole tavoiteltavaa, vaan suodattumisnopeuden tulisi riippua pääasiassa jauhatusasteesta (partikkelikoosta). Pääsääntöisesti suodatusajan kullekin yleisesti käytetylle jauhatusasteelle voisi antaa seuraavasti:
Erittäin hieno(EHJ) 1-4 min
Hieno (HJ) 4-6 min
Puolikarkea (PKJ) 6-8 min
Karkea (KJ) >8min
Se, miksi tuosta suodatusajasta paasaan, johtuu lähinnä siitä, että sillä on vahva vaikutus tuohon kahvin kitkeröitymiseen. Markkinoillamme nimittäin sattuu olla muutamia tummapaahtoisia, erittäin hienojakoiseksi jauhettuja kahveja, jolloin ne voivat maistua epätoivotusti kitkerältä jo pelkästään tuon liian hienon jauhatusasteen vuoksi(=kahvi on liian kauan kosketuksissa veden kanssa ja yliuuttuu).
Joten ei muuta kuin sekuntikellot käteen, suodatusaikoja ja käyttämienne kahvilaatujen jauhatusasteita tarkastelemaan. :D
Pitkälti siis taas maku- ja kahvinvalmistusparametrien säätökysymyksiä. :kippis1: