Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Joonas M]

Pakko alkaa kiinnostamaan. Sivuutetaan nyt kaikki muut ongelmat ja oletetaan että sinulla on tuo 113 000 asuntoa, joiden kiinteät kulut ovat 200 €/kk. Jätetään nyt laskuista pois korjauskulut, voitot, riskilisät yms. Tämä tarkoittaa että toiminnan pyörittämiseen tarvitaan 22 600 000 €/kk. Jos maksavia vuokralaisia olisi 79 100, niin silloin jokaiselta vuokralaiselta tulisi periä 286 €/kk pelkästään kulujen kattamiseksi. Mikäli edelleen perit saman 200 €/kk, niin tällöin tuet jälleen verovaroin ihmisten halpaa asumista. Eli mitä enemmän tyhjiä asuntoja, niin sitä enemmän pitää jäljellä olevilta vuokralaisilta periä. Jos taas nostat vuokraa niin samalla pienennät edelleen eroa valtion asunnon ja markkinoilla olevan asunnon välillä, jolloin jälleen kerran sinulla on enemmän tyhjiä asuntoja käsissäsi. Ja noidankehä on valmis. Aivan turha heittää "no eiköhän me tulevaisuudessa jotain muuta keksitä" argumenttiä, sellainen on täsmälleen sitä pilvilinnoissa leijumista minkä takia käytännössä kaikki valtion projektit menee pieleen. Pahimmassa tapauksessa olet tuhlannut 17 miljardia kiinteistömassaaan joka ei kelpaa kenellekään ja on näin ollen arvoton. Tämän lisäksi tämän arvottoman kiinteistömassan ylläpitoon menee 271 200 000 euroa vuodessa, ihmiset asuvat vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoissa ja jälleen kysynnän kasvaessa vuokrat nousevat. Eli jonkin ajan kuluttua olet melkein samassa tilanteessa kuin ennen koko projektin aloitusta, ainoastaan sillä erolla että olet tuhlannut 17 miljardia, sekoittanut markkinat ja kasvattanut kiinteitä kulujasi 271 miljoonalla eurolla. Eli pidä nyt mielessäsi kun saat näitä ideoita niin aina pitää olla pahin mahdollinen skenaario mietittynä. Sama neuvo pätee muuten myös elämän muihin osa-alueisiin. Toki voihan ylimääräiset purkaa, muttei sekään ilmaista ole ja tarkoittaa sitä että koko projekti on epäonnistunut jo suunnitteluvaiheessa.

Ja turha alkaa pätemään jostakin epäoleellisesta asiasta, logiikka käsittääkseni pitää. Jos Joonas saa ideoita heitellessään vetää mutkat suoraksi niin silloinhan minä saan tehdä saman tyrmätessäni nämä ideat. Asumistuki on ongelma, mutta sitä ei ratkaista luomalla paljon isompia ongelmia.

PS: Valtiolla on yksi ainoa tehtävä: Luoda markkinoille toimintaedellytykset. Kaikki muu on turhanpäiväistä haihattelua/vallanhimoa.

Mikäli meillä on vaan 79100 vuokralaista, meillä on lähes täystyöllisyys ja tuen saajat ovat vähissä --> talous on selvästi hyvässä jamassa. Eli ts. meillä on enemmän ihmisiä, jotka maksavat asumisensa itse. Voidaan toisin sanoen tehdä niille asunnoille miten nähdään järkeväksi -- vuokrata varastoksi, purkaa, ottaa mamuja, myydä tms.
Mikäli jälleen on tuettava näitä 79 100 ihmistä, niin tuen heitä suoraan - en vuokranantajan kautta, koska jos tuen vuokranantajan kautta, niin se nousee vuokriin.
Kiinteistöjen tarkoitus onkin, että niitä ei enää jossain vaiheessa tarvita. Ihmisillä säilyy silti kuluttamisen halu --> maksavat itse oman asumisensa --> vähemmän tukemalla asujia. Jos asunnoille ei keksitä mitään järkevää käyttöä (edellä mainitsemani asiat), ne voidaan hyljätä. Miks ylläpitoon sen enempää menee, jos asunnot puretaan, muutetaan niiden käyttötapaa tms. Tällöin asumisen hinta ollaan jo saatua painettua alas, joten annetaan markkinoiden päättää jatkosta --> tuhotaan tämä menoerä. Ja kuten varmaan ymmärrät 10k asunnon rakentaminen vapauttaa toiset 10k muualta, eli ei niitä asuntoja nyt miljoonia tarvittaisi, mutta sen verran, että 600e riittää vuokraan, ruokaan ja asumisiin (ts. sosiaaliturvan yksinkertaistaminen).
Ihmiset saa maksaa asunnoistaan niin paljon kuin haluavat - kun tekevät se omista rahoistaan, eikä asumistuen avulla. Vuokrat nousevat, mutta nyt maksajana on yksityinen henkilö - ei valtio asumistuen kautta.
Mielestäni asumisen hinta alas projekti on onnistunut siinä vaiheessa, kun asumistuesta päästään eroon.

Se voidaan tehdä myös helpommin: Otetaan se pois "naps", annetaan vuokralaiselle 1-2kk aikaa maksaa "alivuokraa" --> vuokrat laskee --> profit. Tämä tosin suosii menestyviä, kun heikot joutuu lähtemään "pikkupaikoille jne". Elämä on.

Koska SDP, Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja KD. Koska suomalainen yhteiskunta. Noin, sait vastauksesi joten lopetatko jo niiden olkiukkojen ja hatusta temmattujen skenaarioiden rakentamisen?

Jep. Asumistuesta oli lähinnä kyse ja siitä, että se voitasiin poistaa. Kyselin myös muita keinoja sen poistoon, mutta kukaan ei niitä kritisoinut tai antanut?
Lisäksi esitin ratkaisuksi 20m2 koppien liukuhihnatuotantoa - mitä muuten markkinatkin tarjoavat ratkaisuksi. Tämän yhteyteen esitin, että kun rakennetaan asuntoja A-E, tulee rakentaa näitä kaikkia, mutta kuitenkin painottuen hieman alapäähän (keskiluokka, pienituloiset). Siis määrällisesti, nimittäin tilaltaanhan 20m2 koppi E-luokan rakennus vie aika paljon vähemmän, kun A -luokan arvoasunto ja toisaalta D ja E luokan asuntoja tarvitaan, että pk-seudulle voidaan tulla töihin pienemmillekin palkoille, kuin A tason palkalle.

 

[Pesupallo]

Haha vedetään ensin rakennusala täysin solmuun pumppaamalla 17miljardia asuntohankkeisiin miettimättä sen enempää mistä tekijät otetaan ja sitten parin vuoden päästä aletaan purkamaan näitä taloja, kun ei niitä mihinkään tarvita. Todetaan vain, että kunnon ihmiset onkin jo ostaneet oman. Ainakin poliitikon otteet on jo kaverilla :D

Tokihan siinä oikeasti tuleekin kiire purkaa ne talot, koska tuollainen mälli päästessään siihen ikään, että alkaa tulla korjaustarpeita on itsessään miljardiluokan hanke. Vuosittain. Rakentaminen kun on todennäköisesti toteutettu melko hutiloiden niin peruskorjausikä olisi todennäköisesti jo noin 20v kieppeillä.

 

[Joonas M]

Haha vedetään ensin rakennusala täysin solmuun pumppaamalla 17miljardia asuntohankkeisiin miettimättä sen enempää mistä tekijät otetaan ja sitten parin vuoden päästä aletaan purkamaan näitä taloja, kun ei niitä mihinkään tarvita. Todetaan vain, että kunnon ihmiset onkin jo ostaneet oman. Ainakin poliitikon otteet on jo kaverilla :D

Tokihan siinä oikeasti tuleekin kiire purkaa ne talot, koska tuollainen mälli päästessään siihen ikään, että alkaa tulla korjaustarpeita on itsessään miljardiluokan hanke. Vuosittain. Rakentaminen kun on todennäköisesti toteutettu melko hutiloiden niin peruskorjausikä olisi todennäköisesti jo noin 20v kieppeillä.

Pitää vielä sen verran sanoa, että ei, vaan tasaista investointia siten - että tuetaan oman kansan työllistymistä eikä aiheuteta ylikuumenemista. Millä ihmeen keinoilla voitaisiin edes 17 miljardia työntää asuntomarkkinoihin "tuosta vaan". Eihän meillä riitä edes tekijät - eikä ole todellakaan mitään järkeä ottaa muualta tähän tekijöitä, jos on omastakin takaa 500k työtöntä? Suomessa on 820k asumistuen saajaa. Aika paljon saa asuntoja rakentaa, jos haluaa että niitä on kohta niin paljon, että on purkuhommat edessä. Mikä haitta siitä on, että kaikilla on oma asunto? Asuntoja voidaan rakentaa vaikka niiden työttömien avulla --> kun niitä vähemmän, rakentaminen loppuu/hidastuu jne. Yksi projekti kerrallaan, eli ei aloiteta kaikkia asuntoja samaan aikaan --> vaan asunto kerrallaan, jotta ei tule tilannetta, missä asuntoa ei tarvita tai että kaikki ovat kesken, mutta mikään ei valmiina. Tai että työllisyysaste nousee salamana --> asunnot ovat tarpeettomia. Sen takia käytettäisiin "voimavarat" aina sen yhden asunnon valmistamiseen --> tehtäisiin sitä vaikka vuorotyönä 12h päivässä kahdessa vuorossa tms. ja viikonloput myös - ilman yleissitovuutta toki. Vrt. nykyään monesti viikonloput vapaina kaikilla tai 8h päiviä --> jos lisätään päiviin pituutta 4h ja viikonloput mukaan, niin viikossa työtunteja ---> 5x4+12*2 = 44h lisää eli 2x lisää--> asuntoja valmistuu nopeammin --> töihin pääsee useampi --> jne. Tässä tosin tulee kova suhdannepiikki alaspäin jossain vaiheessa, joten siihenkin on valmistauduttava.

Mitäpä sitä rakennusalaan koskemaan. Asumistukeen sen sijaan voidaan koskea vaikka heti.

 

[Pesupallo]

Pitää vielä sen verran sanoa, että ei, vaan tasaista investointia siten - että tuetaan oman kansan työllistymistä eikä aiheuteta ylikuumenemista. Suomessa on 820k asumistuen saajaa. Aika paljon saa asuntoja rakentaa, jos haluaa että niitä on kohta niin paljon, että on purkuhommat edessä. Mikä haitta siitä on, että kaikilla on oma asunto?
Mitäpä sitä rakennusalaan koskemaan. Asumistukeen sen sijaan voidaan koskea vaikka heti.

Sulla on mittakaavat niin pahasti pielessä, että niistä on vaikea ottaa selvää mitä heitoillasi tarkoitat. Jos ymmärtäisit rakentamisesta alana jotain tajuaisit, että 100 miljoonan lisäinvestoiminen vuosittain julkisiin asuntohankkeisiin on jo paljon ja miljardi aivan helvetisti.
Sinähän sen suunnitelman niiden purkamisesta esitit ja vielä totesit että niiden tyhjäkäyttöön pitää pyrkiä.

Voisit vaikka seuraavaksi ottaa selvityslistalle, mitä ongelmia liiallinen omistusasuminen aiheuttaa esim työvoiman liikkuvuudelle yms. Mutta nää sun ideat taitaa saada syntynsä sellaisesta maailmasta, jossa omistusasuminen on ihmisarvon mittari ja vielä keksitty, että asuntosijoittaminen on helppoa, kun laina on ilmaista ja asuntoja ei ikinä tarvitse korjata?

 

[Joonas M]

Sulla on mittakaavat niin pahasti pielessä, että niistä on vaikea ottaa selvää mitä heitoillasi tarkoitat. Jos ymmärtäisit rakentamisesta alana jotain tajuaisit, että 100 miljoonan lisäinvestoiminen vuosittain julkisiin asuntohankkeisiin on jo paljon ja miljardi aivan helvetisti.
Sinähän sen suunnitelman niiden purkamisesta esitit ja vielä totesit että niiden tyhjäkäyttöön pitää pyrkiä.

Voisit vaikka seuraavaksi ottaa selvityslistalle, mitä ongelmia liiallinen omistusasuminen aiheuttaa esim työvoiman liikkuvuudelle yms. Mutta nää sun ideat taitaa saada syntynsä sellaisesta maailmasta, jossa omistusasuminen on ihmisarvon mittari ja vielä keksitty, että asuntosijoittaminen on helppoa, kun laina on ilmaista ja asuntoja ei ikinä tarvitse korjata?

No varmaan niitä voidaan lukea fiksustikin - jos halutaan. Voidaanhan niistä etsiä kirjoitusvirheet jne. jos halutaan ja esittää vaikka 30 miljardin kertasyöttämistä rakennusyhtiöille, jotka tekevät hommat vielä päin persettäkin, rakennukset homehtuvat viikossa ja kolmannen viikon aikana vielä puretaan. Päin persettähän on pakko rakentaa, että saa rakennusyhtiökin lisää hommia tulevaisuudessa jne. Investoinnin koot voivat olla luokkaa = korreloi työttöminä olevien rakennusmiesten tms. kanssa. - koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Se riittää.
Tiedän sen. Niin pitääkin olla, että päästään kohtuullisen asumisen hintaan tai vaihtoehtoisesti lopetetaan asumistuki heti ja annetaan markkinoiden hoitaa - eikä kuten nyt on.
Niin, ne voidaan purkaa jos tarve on - ja tuskin aivan heti on. Toisaalta jos ne pitää purkaa, niin kukaan ei tarvitse asumistukea --> voidaan keksiä niille uusia käyttötapoja (myynti, purku, varastotila, mamut). Eli melkolailla hyvin menee taloudessa, kun kaikki maksavat oman asumisensa itse - ollaan päästy haluttuun lopputulokseen. Tottakai pitää pyrkiä tilanteeseen, missä ei tarvita tulonsiirtoja. Miksi ei?

Omistusasuminen aiheuttaa ongelmia vain silloin, jos asut väärässä paikkaa, eli et kaupungissa. Omistuasuminenhan on hyvä juttu asujalle - jos voi siinä asua ja töitä tehdä vaikka loppuelämän. Maksaa itselleen, ei vuokranantajalle. Asuntosijoittaminenkin on ok, kun tuotot otetaan siitä "oikeasta tienatusta rahasta", eikä valtion asumistuesta.
Onko mielestäsi huono juttu omistusasua Helsingissä? No ei ole, koska saat sen aina myös vuokralle tai myytyä.

Ylipäätään tähän haluaisin vielä vastauksen -->

Asumistuki poistetaan ja annetaan vuokralaiselle 1-2kk oikeus maksaa asumistuenosuutta pienempää vuokraa ilman seuraamuksia, jonka jälkeen tilanne normalisoituu.
Mitä tapahtuu?

 

[Pesupallo]

No varmaan niitä voidaan lukea fiksustikin - jos halutaan. Voidaanhan niistä etsiä kirjoitusvirheet jne. jos halutaan ja esittää vaikka 30 miljardin kertasyöttämistä rakennusyhtiöille, jotka tekevät hommat vielä päin persettäkin, homehtuvat viikossa ja kolmannen viikon aikana vielä puretaan. Investoinnin koot voivat olla luokkaa = korreloi työttöminä olevien rakennusmiesten tms. kanssa. - koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Se riittää.
Tiedän sen. Niin pitääkin olla, että päästään kohtuullisen asumisen hintaan tai vaihtoehtoisesti lopetetaan asumistuki heti ja annetaan markkinoiden hoitaa - eikä kuten nyt on.
Niin, ne voidaan purkaa jos tarve on - ja tuskin aivan heti on. Toisaalta jos ne pitää purkaa, niin kukaan ei tarvitse asumistukea --> voidaan keksiä niille uusia käyttötapoja (myynti, purku, varastotila, mamut). Eli melkolailla hyvin menee taloudessa, kun kaikki maksavat oman asumisensa itse - ollaan päästy haluttuun lopputulokseen. Tottakai pitää pyrkiä tilanteeseen, missä ei tarvita tulonsiirtoja. Miksi ei?

Omistusasuminen aiheuttaa ongelmia vain silloin, jos asut väärässä paikkaa, eli et kaupungissa. Omistuasuminenhan on hyvä juttu asujalle - jos voi siinä asua ja töitä tehdä vaikka loppuelämän. Maksaa itselleen, ei vuokranantajalle.
Onko mielestäsi huono juttu omistusasua Helsingissä? No ei ole, koska saat sen aina myös vuokralle tai myytyä.

Ai se valtion rakennuttama ghettoasunto muuttuu heti haluttavaksi asumiskohteeksi, kun sen myy jollekkin omistusasunnoksi :D
Tulee myös hyvää jälkeä, kun laitetaan kaikki työttömät keskenään rakentamaan valtion kolhoosiin asuntoja. :D

Kannattaa muuten koittaa toistaa tuota "aina voit myydä" -mantraa, kun valtio on lyönyt PK-seudulle sen toistasataatuhatta asuntoa pystyyn.

 

[Joonas M]

Ai se valtion rakennuttama ghettoasunto muuttuu heti haluttavaksi asumiskohteeksi, kun sen myy jollekkin omistusasunnoksi :D
Tulee myös hyvää jälkeä, kun laitetaan kaikki työttömät keskenään rakentamaan valtion kolhoosiin asuntoja. :D

Ei, nehän tehtiin vuokra-asunnoiksi ja voivat jatkaa sillä linjalla - jos niissä on halukkaita asujia. Jos ei ole, niin ei ole, ja meillä menee Suomessa hyvin ja asumiskartellit on saatu nujerrettua. Muiden käyttötapojen etsinstä --> aivan kuten normaalissakin liiketoiminnassa. Jos joku haluaa ostaa koko kerrostalonpätkän, ostakoon ja tehköön mitä vaan. Tai sitten rekrytään mamuja ilmaisella asumisella, jos on tarve eikä omasta takaa ole asujia/käyttötarkoituksia.
Onko työtön rakennusalan mies mielestäsi täysin paska ja tarpeeton? Että kaikki työttömät ovat luusereita ja epäpäteviä. Että kukaan heistä ei kelpaa rakennushommiin tai lautapojaksi? Tai ketään ei heistä voida kouluttaa apupojaksi "oikealla rakennusmiehelle"?

 

[Pesupallo]

Ei, nehän tehtiin vuokra-asunnoiksi ja voivat jatkaa sillä linjalla - jos niissä on halukkaita asujia. Jos ei ole, niin ei ole, meillä menee Suomessa hyvin ja asumiskartellit on saatu nujerrettua. Muiden käyttötapojen etsinstä --> aivan kuten normaalissakin liiketoiminnassa.
Onko työtön rakennusalan mies mielestäsi täysin paska ja tarpeeton? Että kaikki työttömät ovat luusereita ja epäpäteviä. Että kukaan heistä ei kelpaa rakennushommiin tai lautapojaksi? Tai ketään ei heistä voi kouluttaa apupojaksi "oikealla rakennusmiehelle"?

No jos olet seurannut alan uutisointia (tiedän että et ole) niin rakennusalalla on nykyisellään pienimuotoinen työvoimapula. Ammattitaitoisista tekijöistä siis. Työttömänä olevat ovat siis pääosin sellaisia, jotka eivät enää töihin kelpaa. Niitä 500k työtöntä kun lähdet rekrytoimaan tähän sun Suureen Asuntoprojektiin niin lopputuloksena sulla on erittäin vähän ammattitaitoisia tekijöitä sekä sitten helvetisti niitä apupojan oppipojaksi kelpaavia. Niillä sitten rakennat sen satatuhatta asuntoa.

 

[Joonas M]

No jos olet seurannut alan uutisointia (tiedän että et ole) niin rakennusalalla on nykyisellään pienimuotoinen työvoimapula. Ammattitaitoisista tekijöistä siis. Työttömänä olevat ovat siis pääosin sellaisia, jotka eivät enää töihin kelpaa. Niitä 500k työtöntä kun lähdet rekrytoimaan tähän sun Suureen Asuntoprojektiin niin lopputuloksena sulla on erittäin vähän ammattitaitoisia tekijöitä sekä sitten helvetisti niitä apupojan oppipojaksi kelpaavia. Niillä sitten rakennat sen satatuhatta asuntoa.

Jep. Tähän auttaa koulutus. Ei tämä mikään yhden yön projekti ole. --> investoinnit koulutukseen (enemmän oppisopimuksella työssä oppimista, pois turhat 4kk lomat vuodessa) --> päteviä tekijöitä jne. Niin ovatkin, kyllä minä sen tiedän, mutta koulutuksella ja työnvastaanottovelvoitteiden kiristyksellä jne. yleissitovuuksista luopumalla voidaan näihin auttaa. 500k työttömästä jos edes 10k pääsee rakennushommiin --> työ synnyttää työtä ilmiö --> jne. Ja ne voidaan kouluttaa ne rakennusmiehen alut, ja ottaa vaikka pienemmällä palkalla töihin, kun ollaan yleissitovuudestakin päästy eroon ja paikallinen sopiminen on lisääntynyt.

 

[juho998]

Ei tontteja tarvitse ilmaiseksi jakaa (eikä voikaan, koska kunnallistekniikan vetäminen sinne maksaa maltaita, mitä vastaan taas kaupungin pitää saada rahaa). Uusia tontteja ei ole saatu pk-seudulla pitkään aikaan edes rahalla. Tämän takia Helsingin uusi yleiskaava on niin iso asia. Soininvaaran blogissa on aiheesta monta artikkelia, mikäli rakentamisen pullonkaulojen käytännön avaaminen kiinnostaa.

Taitaa tonttien hankkiminen olla Joonaksen idean pienin ongelma.

Asumistuki poistetaan ja annetaan vuokralaiselle 1-2kk oikeus maksaa asumistuenosuutta pienempää vuokraa ilman seuraamuksia, jonka jälkeen tilanne normalisoituu.
Mitä tapahtuu?

Eli meinaat ihan valtiovallan taholta puuttua kahden yksityishenkilön keskinäiseen sopimukseen? Millä oikeudella sinä voit lainsäädännöllisesti suosia yhtä henkilöä ja rangaista toista? Eihän se ole vuokranantajan vika, jos vuokralainen saa asumistukea.

Joku muu saa jatkaa vääntämistä. Tulee pää kipeäksi näiden Joonaksen juttujen kanssa. Selvää poliitikon ainesta, pelottaa vaan jo nyt että jos tuo joskus pääsee vallan syrjään kiinni.

Edit:

Ei tämä mikään yhden yön projekti ole. --> investoinnit koulutukseen (enemmän oppisopimuksella työssä oppimista, pois turhat 4kk lomat vuodessa) --> päteviä tekijöitä jne.

Väännetään sittenkin vielä vähän. Taisit jossakin välissä mainita olevasi opiskelija, veikkaisin humanististä alaa. Rakennusalalla, kuten oikeastaan kaikilla käytännön töihin liittyvillä aloilla, kesäloma ei todellakaan ole turha. 4kk työmaalla opettaa enemmän kuin 3 vuotta koulun penkillä. Kesä kun on rakennusalalla vielä sitä aikaa kun töitä riittää. Koulutusta pitää lyhentää, mutta nimenomaan niistä tyhjänpäiväisistä teoriatunneista. Tutkinnolla ei ole mitään merkitystä jos et hallitse käytännön asioita.

 

[Dopey]

Kato se rahoitettas tolla 30 miljardin lainalla Kaavoittaminen on vain poliittinen päätös. Helsingissä on tilaa.

Osmo Soininvaaran mukaan jokainen uusi asukas maksaa kunnalle noin 30k€. Eli 100 000 kämppää maksaa 3 miljardia ennen kuin ensimmäistäkään kämppää on saatu valmiiksi. Ja siis Hesassa on tuo kaipaamasi poliittinen päätös tehty tänä vuonna, mikä on iso sulka Oden hattuun: http://www.soininvaara.fi/category/yleiskaava-2016/.

Äh, älkää nyt ruokkiko Joonasta. Ennen niin viihdyttävä ketju on muuttunut yhden miehen henkilökohtaiseksi ajatuksenvirtablogiksi. Eihän tätä jaksa lukea enää naapurin Erkkikään.

People you ignore += Joonas M

 

[Joonas M]

Taitaa tonttien hankkiminen olla Joonaksen idean pienin ongelma.



Eli meinaat ihan valtiovallan taholta puuttua kahden yksityishenkilön keskinäiseen sopimukseen? Millä oikeudella sinä voit lainsäädännöllisesti suosia yhtä henkilöä ja rangaista toista? Eihän se ole vuokranantajan vika, jos vuokralainen saa asumistukea.

Joku muu saa jatkaa vääntämistä. Tulee pää kipeäksi näiden Joonaksen juttujen kanssa. Selvää poliitikon ainesta, pelottaa vaan jo nyt että jos tuo joskus pääsee vallan syrjään kiinni.

Tontit ovatkin ongelma. Samoin se, että korkealle ei olla rakennettu - kuin vasta viimeaikoina. Ylhäällä päin on tilaa. Nuitakin asuntoja voidaan tehdä vaikka kaikkiin kasvukeskuksiin x määrä. Joka isosta opiskelijakaupungista kun saa tontin, niin mikäs siinä. Lahjomalla kunnan, jos ei muuten. Tai sitten "ylivallalla". Eipä niiden tonttien saanti helpotu juuri millään, missään vaiheessa - paitsi resurssien kohdentamisella kaavoittamassa olevaan porukkaan. Ehkä parempi tapa on on antaa markkinoiden hoitaa ja annetaan vaan kunnalle paljon enemmän resursseja kaavoitukseen?

Noh, ideana se, että ei synny välittömiä "luottomerkintöjä jne." jne. Lainsäädönnöllisesti pyritään olla suomista kumpakaan. Ehkä nyt kun kritisoit, niin parempi idea on lopettaa asumistuki suoraan ilman mitään kummankaan puolen suosimista - mutta ilmoittaa siitä vain ajoissa. Kieltämättä nyt kun tarkemmin mietin, niin turhahan sitä on antaa oikeutta maksaa alivuokraa, kun sama temppu onnistuu vain informoimalla kumpaakin osapuolta, että asumistuki loppuu vaiheessa x --> aikaa molemmilla osapuolilla etsiä vuokralaista tai uutta halvempaa asuntoa jne.

Eli kyllä, voin myöntää että ideani olivat huonoja ja tämä kaikki voidaan hoitaa paljon helpommin kohdentamalla resursseja kaavoitukseen, poistamalla sääntelyä, korjaamalla rakennusmääräyksiä, asumisen investoinneilla, asumistuen poistolla jne. ilman valtiovallan puuttumista.

Aluksi hypoteesini oli, että asuntoja ei rakenneta siksi "koska halutaan pitää hinnat korkeana" teennäisesti jonkin tahon puolesta (kunta&tonttimaa). Nyt opin tässä, että niitä kyllä rakennettaisiin vieläkin nopeammin, jos kaavoitus ja lait antaisivat myöten.

Myönnän virheeni ja olin väärässä - ja kiitos linkeistä mitä sain, ne olivat oikein hyviä. Hyvin opin taas uutta ja tuli selväksi, että asumistuki on ongelma, samoin kaavoitus - ei niinkään se, että ei olisi halua rakentaa, vaan pikemminkin muut esteet. Valtiovallan tulee tukea markkinataloutta, eli sen tulee poistaa asuntosäätiöiden yms. erityisedut, turha säätely, uudistaa rakennusmääräykse, kohdentaa resursseja kaavoitukseen (miten olisi, että nykyisen virkatyöajan sijaan kaavoittajat kaavoittaisivat esim. 12h päivässä 7pv viikossa?). Jos ja kun kaavoitus on ongelma, eikö sinne kannata investoida?



Tässä ihan hyvä juttu http://www.libera.fi/blogi/asuntomarkkinoille-tarvitaan-lisaa-markkinoita/.

 

[Joonas M]

Väännetään sittenkin vielä vähän. Taisit jossakin välissä mainita olevasi opiskelija, veikkaisin humanististä alaa. Rakennusalalla, kuten oikeastaan kaikilla käytännön töihin liittyvillä aloilla, kesäloma ei todellakaan ole turha. 4kk työmaalla opettaa enemmän kuin 3 vuotta koulun penkillä. Kesä kun on rakennusalalla vielä sitä aikaa kun töitä riittää. Koulutusta pitää lyhentää, mutta nimenomaan niistä tyhjänpäiväisistä teoriatunneista. Tutkinnolla ei ole mitään merkitystä jos et hallitse käytännön asioita.

Spoiler: . .

On erittäin hyödyllistä omalle ajattelulle ja oppimiselle seurata kaikkia mahdollisia henkilöitä/poliitikoita/puolueita/sivustoja/liikkeitä jne. jotta ymmärtää, miksi, miten ja millä perustein ihmiset ajatteleva, kuin ajattelevat. Joskus toisten eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa keskustellessa oppii joitakin uusia näkökulmia, jonka avulla voi kehittää omaa ajatteluaan kriittisesti eteenpäin.
Tästä syystä seuraan kaikkia näkökulmia, liikkeitä, henkilöitä jne. ja välillä otan ihan tietoisesti erilaisen kannan provoillen - jotta opin kaikki ne perustelut, millä väitteitä voidaan tukea tai vastaavasti tyrmätä.
Tämä on minulle tärkeä taito, koska ei ole vaikeaa vakuuttaa samaa mieltä kanssaan olevia, mutta erimieltä tai "ei mitään mieltä" olevia voi ollakin. Tästä syystä ihan itsekkäästi opettelen kaikki ne perustelut, mitä kaikki puolueet tai näkökannat esittävät. Tältä foorumilta ei vasemmanpuolen mielipiteitä löydy, joten joudun itse sitä kantaa edustamaan. "Keskusteluni" tai pikemminkin väittelyni/tyhmyyteni on objektiivesti katsoen todella rasittavaa, inttävää, lapsellista ja mutkia suoraksi vetävää - mutta kaiken tämän takana ei ole mikään ideologia (tai vaikka olisikin, niin mitä väliä), vaan puhtaasti itsekäs halu oppia kaikki perustelut erilaisten näkökantien takana. Lisäksi näin provoilemalla saan joskus itselleni linkkejä ja perusteluita, mitä en muuten saisi käsiini tai osaisi edes etsiä.
Tarvitsen ne kaikkien näkökantien perustelut, että voin objektiivisesti ja tarvittaessa tunteisiinkin vedoten kumota tiedolla&harkinnalla niiden "eri tavalla ajattelevien" ihmisten perustelut. Itsehän nimittäin luottaisin poliittisessa päätöksenteossa tietoon perustuviin päätöksiin, enkä tunteisiin.
Niin kauan, kun kaikilla on oikeus äänestää ilman pääsykoetta (eli ihmiset äänestää, jotka ei edes perehdy asioihin tai äänestävät mielikuvilla) on osattava myös tunteilla vaikuttaminen. Eli että en vain laita faktaa pöytään ja väitä oikeaksi sekä oleta, että toinen ymmärtää. Tarvisen konkreettista tunnevaikuttamista tiedon ohelle, sillä normaali ihminen äänestää mielikuvilla, vaikka se kuinka valitettavaa onkin. Älykkäät ihmiset taas eivät välttämättä ole niitä "persoonaltaan mielyttävimpiä", josta syystä he eivät edes eduskuntaan hae valopäiden vittuilun kohteeksi, koska voivat tehdä rahaa muutenkin. Ei älykkäiden ihmisten vakuuttamisessa "tietoon perustuvasta päätöksenteosta" ole vaikeaa, vaan niiden, joita koko poliitikka ei kiinnosta. Ja se joukko on iso.
Eli pahoitteluni, olen varmasti täysin rasittava, kun haen erilaisia näkökulmia asioihin. Toisaalta miksipä tässä pahoittelemaan, koska edeleenkin keskustelen vain itselleni itsekkäistä syistä (oppiakseni).
----------------------

Sitten itse väittelyyn takaisin ja unohdetaan diipadaapa ^. Tiedän olevani rasittava, tiedostettu riski.

--> Väärin meni. Mulla ei ole mitään hätää, olen lomat töissä ja pääsen aina töihin. Ajattelen lähinnä niitä, jotka eivät pääse.
Rakennusalalla, kuten vaikkapa terveydenhoitoalalla lomat eivät olekaan turhia - koska siellä pääsee oman alan kesätöihin. Toisaalta ainakin sairaanhoitajilla on aika paljon vapaata koulussa - jopa erikoisen paljon mielestäni. Ja jos ei tehosteta koulutusta, niin poistetaan nyt hyvänen aika ainakin tulorajat.
Koulutusta voi lyhentää ja paljon. En tiedä milloin olette käyneet koulunne, mutta ainakin omassa koulussani meno on uskomattoman löysää suhteessa digitaalisaation mahdollisuuksiin. Lisäksi keskusteltuani monien eri alojen opiskelijoiden kanssa, niin kiristämisen varaa on ja paljon - ei tosin kaikilla, esim. hammaslääkäreillä jne. En myöskään ymmärrä, miksi minulle annetaan tusinoittain 3pv viikonloppuja, hiihtolomat, syyslomat, joululomat, kesälomat jne. Kivaahan se on, mutta ei missään nimessä järkevää. Entä ne, jotka eivät pääse oman alan kesätöihin?
Esim. opettajaopiskelijat? Miksi heillä on lomat? Mitä he siitä hyötyvät? Miksi niille - jotka eivät pääse oman alan kesätöihin - ei mahdollisteta esim. opiskelua ympärivuoden, jos niin haluavat? Kai tuon voi toteuttaa digitaalisaatiolla tai jollakin järjestelyllä - joka tosin on vielä ideoimatta.

Oma hypoteesini on, että koulutuksen lomien tulisi olla alakohtaisia ja joustavia. Esim. jos rakennusmarkkinoilla on töitä opiskelijoille --> pidetään lomat normaalina. Jos ei ole töitä --> mahdollistetaan ympärivuoden opiskelu tms.
Toisaalta toinen hypoteesini on, että koulujen pitäisi kouluttaa nopeammin ihmisiä ilman "paperin palvomista" (nykyään kaikki oppimistehtävät "copy-paste" kärjistestysti tai sananmuunnoksilla - miksi ei painoteta soveltavaa osaamista ja vaikkapa uuden tiedon luomista?). Elina Lepomäen Kokoomus 2030 -visiossa oli hyvää ajattelua koulutuksesta.
Kolmas hypoteesini on, että koulujen lomien aikuisilla ihmisillä pitäisi korreloida työelämän lomiin suoraan tai lähes suoraan. --> hiihtolomat, syyslomat jne. pois --> tilalle vaikka 3pv vklppuja --> lomat monilla kesäisin, joten niin myös koulun lomat.
Neljäs hypoteesini on, että kouluttamalla nykyistä reilusti nopeammin, ei kouluun lähtemisen kynnys nouse liian suureksi eikä myöskään "yhteiskunta&yksilö menetä liikaa", jos kouluttautuukin kuolevalle alalle.
Viides hypoteeni on, että koulujen sisäänottomääriä pitää säännellä siten, että alasta riippumatta alalle koulutetaan noin 5% työttömyyteen. Eli terävää investointien kohdentamista koulutuksessa.
Kuudes hypoteesini on, että jokaisella alalla, vaikka ei ole edes kauppatieteellinen, tulee opiskelijoita motivoida sekä myös opettaa heille markkinoinnin perusteet ja talouden perusasiat ja kuunnelluttaa heillä vaikka koko #Rahapodi -sarja. Tai ainakin antaa mahdollisuus "taloudenhoidon peruskurssiin", jotta myös humanistit ja sairaanhoitajat jne. oppivat kapitalismin hyödyt. Tällä hetkellä, jos et ole kauppatieteellisessä tai sitä liippavalla alalla, joudut opettelemaan nämä asiat itse. Jos mahdollistettaisiin opintopisteiden saanti vähän luovemmin (oikei, onhan niitä avoimen yliopiston kursseja), niin miksi ei?
Mitään näistä en pidä oikeana, vaan ihan mielenkiinnosta laitan esille, jos joku tarttuu ja saadaan väittely aikaiseksi.

 

[Villee3]

Oma hypoteesini on, että koulutuksen lomien tulisi olla alakohtaisia ja joustavia. Esim. jos rakennusmarkkinoilla on töitä opiskelijoille --> pidetään lomat normaalina. Jos ei ole töitä --> mahdollistetaan ympärivuoden opiskelu tms.
Toisaalta toinen hypoteesini on, että koulujen pitäisi kouluttaa nopeammin ihmisiä ilman "paperin palvomista" (nykyään kaikki oppimistehtävät "copy-paste" kärjistestysti tai sananmuunnoksilla - miksi ei painoteta soveltavaa osaamista ja vaikkapa uuden tiedon luomista?). Elina Lepomäen Kokoomus 2030 -visiossa oli hyvää ajattelua koulutuksesta.
Kolmas hypoteesini on, että koulujen lomien aikuisilla ihmisillä pitäisi korreloida työelämän lomiin suoraan tai lähes suoraan. --> hiihtolomat, syyslomat jne. pois --> tilalle vaikka 3pv vklppuja --> lomat monilla kesäisin, joten niin myös koulun lomat.
Neljäs hypoteesini on, että kouluttamalla nykyistä reilusti nopeammin, ei kouluun lähtemisen kynnys nouse liian suureksi eikä myöskään "yhteiskunta&yksilö menetä liikaa", jos kouluttautuukin kuolevalle alalle.
Viides hypoteeni on, että koulujen sisäänottomääriä pitää säännellä siten, että alasta riippumatta alalle koulutetaan noin 5% työttömyyteen. Eli terävää investointien kohdentamista koulutuksessa.
Kuudes hypoteesini on, että jokaisella alalla, vaikka ei ole edes kauppatieteellinen, tulee opiskelijoita motivoida sekä myös opettaa heille markkinoinnin perusteet ja talouden perusasiat ja kuunnelluttaa heillä vaikka koko #Rahapodi -sarja. Tai ainakin antaa mahdollisuus "taloudenhoidon peruskurssiin", jotta myös humanistit ja sairaanhoitajat jne. oppivat kapitalismin hyödyt. Tällä hetkellä, jos et ole kauppatieteellisessä tai sitä liippavalla alalla, joudut opettelemaan nämä asiat itse. Jos mahdollistettaisiin opintopisteiden saanti vähän luovemmin (oikei, onhan niitä avoimen yliopiston kursseja), niin miksi ei?
Mitään näistä en pidä oikeana, vaan ihan mielenkiinnosta laitan esille, jos joku tarttuu ja saadaan väittely aikaiseksi.

1. Nykyään koulujen kesälomat osuvat juurikin siihen sesonkiin, kun työntekijät ovat kesälomalla. Esimerkiksi korkeakoulujen kesälomat alkavat toukokuun puolessa välissä, ja päättyvät elokuun lopussa.
2. Lähes kaikilla koulutusaloilla ympärivuotinen opiskelu korkeakoulussa on mahdollista. Opiskelija voi valmistua tavoiteaikaa nopeammin mikäli näin haluaa, myös ammattikoulussa.

Sisäänottomäärien säätämisestä olen samaa mieltä, nytkin Suomessa valmistuu enemmän insinöörejä kuin on tarve.

Peruskoulussa käydään yhteiskuntaopissa talouden perusteita läpi. Taloudenhoidon (oletan, että tarkoitit tällä yksilön henkilökohtaista taloutta) pitäisi olla selvää ihan maalaisjärkeä käyttämällä, pyritään pitämään tulot menoja suurempina. Osakesijoittajia kaikista tuskin tarvitsee kouluttaa, ne jotka ovat kiinnostuneita, varmasti pystyvät omatoimisesti hankkimaan tietoa.

Hieman jäi ihmetyttämään, kun puhut kapitalismin hyödyistä, vaikka aikasemmin olit ajamassa ihmisiä valtion rakennuttamiin neukkukuutioihin.

 

[Joonas M]

1. Nykyään koulujen kesälomat osuvat juurikin siihen sesonkiin, kun työntekijät ovat kesälomalla. Esimerkiksi korkeakoulujen kesälomat alkavat toukokuun puolessa välissä, ja päättyvät elokuun lopussa.
2. Lähes kaikilla koulutusaloilla ympärivuotinen opiskelu korkeakoulussa on mahdollista. Opiskelija voi valmistua tavoiteaikaa nopeammin mikäli näin haluaa, myös ammattikoulussa.

Sisäänottomäärien säätämisestä olen samaa mieltä, nytkin Suomessa valmistuu enemmän insinöörejä kuin on tarve.

Peruskoulussa käydään yhteiskuntaopissa talouden perusteita läpi. Taloudenhoidon (oletan, että tarkoitit tällä yksilön henkilökohtaista taloutta) pitäisi olla selvää ihan maalaisjärkeä käyttämällä, pyritään pitämään tulot menoja suurempina. Osakesijoittajia kaikista tuskin tarvitsee kouluttaa, ne jotka ovat kiinnostuneita, varmasti pystyvät omatoimisesti hankkimaan tietoa.

Hieman jäi ihmetyttämään, kun puhut kapitalismin hyödyistä, vaikka aikasemmin olit ajamassa ihmisiä valtion rakennuttamiin neukkukuutioihin.

1. Ovat juu suurilta osin. Tosin esim. opettajaoppilailla lomat ovat turhia --> menevät kaupan kassalle. Pieniä, mutta mielestäni tarpeellisia muutoksia tarvitaan ja nimenomaan sellaisia muutoksia, että "työssäoppimisesta" saa enemmän hyötyä ja koulun etenemistäkin. Ei minusta noissa kesälomissa vikaa sinällään olekaan, vaan näissä muissa lomissa --> luulisin, että olisi järkevää vaihtaa vähän palasia joululomista, hiihtolomista, pääsiäislomista, syyslomista jne.. esim 3pv viikoiksi tai sitten opiskella sekin aika. Ammattikoulujen lomiin en osaa ottaa kantaa, se pitäisi selvittää. Kesällä voitaisiin tarvittaessa harkita esim. 6h koulupäiviä esim. lukiossakin (jää aikaa "kesäillä", mutta silti opiskelut edistyy - ehkä voitaisiin ottaa jopa opettajaopiskelijoita opettamaan jne.) ja vähän lyhentää lomaa --> nopeampi valmistuminen --> työura alkaa aiemmin --> jne.
Lisäksi ainakin käsittääkseni (voin olla väärässä, en ole selvittänyt faktaa) kouluilla on jtn. "kiinteitä valmistujaispäiviä" - miksi ei voida antaa heti papereita kouraan, kun on valmis ja pisteet kasassa? Onhan se kevätjuhla toki kiva, mutta turha muulle kuin "fiilikselle".

2. Voisi olla paremminkin, aina lukioista&ammattikouluista sekä korkeakouluista lähtien. Ainakin heikkoa on näiden mahdollisuuksien "mainostaminen"/motivoiminen, jos ei muuta. Monesti ongelma nopeammassa valmistumisessa on vielä se, että siitä "ei saa mitään hyötyä", koska korkeakoulut/armeijat jne. alkaa joskus myöhemmin.
Ehkä jotain joustavuutta voitaisiin järjestää esim. koulujenkin aloitukseen - tai sitten vaikka opetustarjontaa monipuolistettaisiin, eli että lukiolailen/amislainen/korkeakoululainen tms. voisi ottaa vaikka yliopisto-opintoja/korkeakouluopintoja jne. jo ennen koulussa oloa - joilla voi sitten edistää tulevassa koulussa opintojensa sujumista? Esim. henkilö, joka tietää että haluaa esim. rakennusinsinööriksi, niin saisi jo materiaalit käsiinsä ja voi käydä koulua jo etukäteen? Jokainen opiskelija, jolla on järkeä edes vähän, tietää kyllä, että älykäs lukiolainen/amislainen aivan varmasti ymmärtää niitä korkeakouluopintojakin (jos siis osaa oppia itse). Ehkä jotain tälläistä, eli mahdollistettaisiin halukkaille jo etukäteen ainestoon käsiksi pääseminen --> oppimistehtävien tekeminen --> jne. ehkä jopa peruskurssien suorittaminen (joita on myös korkeakouluissa)? Sitten soveltavaan osaamiseen vaadittaisiin läsnäoloa tms. mutta näin äkkiseltään arvaamalla (voin olla väärässä) korkeakouluissa on paljon ns. "perus diipadaapa enkku, ruotsi, matematiikka, fysiikka, kemia jne" perusopintoja, joita kyllä lukiolainenkin ymmärtää - ja jos ei ymmärrä, niin odottaa "muuta kurssia" tai sitten on mahdollistettu vaikkapa "koko vuoden ympäri pyöriviä digiopetus verkossa"? En nyt jaksa sen kummemmin ideoida, mutta onhan tuolla koulutuksssa paljon ilmaa sekä myös mahdollisuuksia, kun ei nähdä digitaalisaation mahdollisuuksia jne.
Pääpointtina se, että järjestelmän on oltava niin joustava tai "digitaalinen", että opiskelija myös hyötyy nopeasta valmistumisesta tai voi halutessaan suorittaa kursseja etukäteen. En itse asiassa tunne "opintomateriaalimme arvoa", mutta miten olisi jos kaikille Suomen kansalaisille annetaan pankkitunnuksilla pääsy kaikkiin "Moodle" -materiaaleihin alasta riippumatta tai vaikka edes kauppatieteellisiin, kieliopintoihin, matemaattisiin aineisiin? Luulisin, että koko kansakunta hyötyisi, jos kaikki pääsisivät tutustumaan kauppatieteellisen oppimateriaaleihin? Vai onko tarkoitus varjella, että joku ei kopio meiltä "valmiiksi pureskeltua materiaalia"?

Peruskoulussa käytiin - mutta siellä asiat eivät vielä kiinnosta kaikkia. Niiden läpikäynti pitää ottaa ohjelmaan myös myöhemmin, ehkä syvällisemmin. Taloudenhoidolla tarkoitin sitä, että on valtava kansantaloudellinen tappio, että ihmisiä ei kouluteta pitkäaikaisen osakesijoittamisen hyödyistä ja kulujen minimoimisen merkityksestä. Mielestäni opetussuunnitelmaan pitäisi kuulua "korkoa korolle" ilmiön motivoiminen. Opetussuunnitelmaan voisi kuulua ehkä 2. asteella "motivoinnin peruskurssi", eli että digitaalisaatiolla esim. 1x viikossa käy joku huippumenestyjä/luennoitsija luennoitsemassa koko Suomen opiskelijoille netin välityksellä asioita jne. alasta kuin alasta tms. Ainakin itse olen ollut todella pettynyt opinto-ohjaajien tasoon ja motivoinnin vähyyteen koulussa, tosin voi riippua opettajista. Toisaalta lukion opetussuunnitelma on mielestäni jäykkä - miksi en voi käydä enemmän sellaisia "opintoja", jotka minua oikeasti kiinnostavat --> esim. tiedän hakevani rakennusinssiksi --> opiskelen koulussa matematiikkaa ja fysiikkaa --> ehkä jopa voin opiskella etukäteen "rakennusinssikoulun" asioita korkeakoulun opinstosuunnitelmasta. Miksi opiskelijan pitää olla aina 2. asteen suorittanut, että voi hakea korkeakouluun? Mitä jos paperia ei palvoittaisikaan, vaan saisi yrittää esim. pääsykokeilla vaikka lukion 2. vuona jo korkeakouluun opiskelemaan ja digitaalisaation avulla saisi vielä sieltäkin opiskella materiaalia halutessaan? Riskejähän näissä on toki, mutta niin on myös mahdollisuuksia.
Osakesijoittajia ei tarvita kaikista kouluttaa, mutta ehkä pientä motivointia sille saralle tarvittaisiin, ettei rahabisnekset olisi aina ainoastaan älykkäiden etu tai kauppatieteilijöiden alaa. Jos sitten ei vieläkään asia kiinnosta, niin evätään oikeus valittaa "herrojen osingoista" loppuelämäksi.

Pahoittelut siitä. Halusin vain kritiikkiä siitä, että voitaisiinko Suomen asumisen kalleutta kitkeä --> pieniä halpoja asuntoja ja paljon (muun kysynnän ohella) --> asumisen taso laskee, mutta hinta myös --> ts. olisiko toimiva idea asumisen laadun kustannuksella laskea asumisen hintaa --> korkeita esim 200m kerrostaloja ja pieniä 1-2 hengen asuntoja jonnekin tms.

Samoin minua kiinnosti asumistuki ja sen poistoon olemassa olevat keinot eli välittömät seuraukset sen poistosta. http://www.uusisuomi.fi/asuminen/194876-asumistuki-nostaa-vuokria-osmo-soininvaara-raaka-vaaryys jne. tänään tämä http://www.uusisuomi.fi/asuminen/19...-syntymassa-vaarallisen-suuri-asumistukikupla jne.. http://www.uusisuomi.fi/asuminen/64495-pian-totta-lahes-2000-eukk-ja-asumistukea jne..
Vaikea nähdä, että nykyjärjestelmä ei olisi mitään muuta kuin haitallinen. Perustili esim. Liberan mallilla toki ehkä auttaisi tähän.

 

[Villee3]

1. Ovat juu suurilta osin. Tosin esim. opettajaoppilailla lomat ovat turhia --> menevät kaupan kassalle. Pieniä, mutta mielestäni tarpeellisia muutoksia tarvitaan ja nimenomaan sellaisia muutoksia, että "työssäoppimisesta" saa enemmän hyötyä ja koulun etenemistäkin. Ei minusta noissa kesälomissa vikaa sinällään olekaan, vaan näissä muissa lomissa --> luulisin, että olisi järkevää vaihtaa vähän palasia joululomista, hiihtolomista, pääsiäislomista, syyslomista jne.. esim 3pv viikoiksi tai sitten opiskella sekin aika. Ammattikoulujen lomiin en osaa ottaa kantaa, se pitäisi selvittää. Kesällä voitaisiin tarvittaessa harkita esim. 6h koulupäiviä esim. lukiossakin (jää aikaa "kesäillä", mutta silti opiskelut edistyy - ehkä voitaisiin ottaa jopa opettajaopiskelijoita opettamaan jne.) ja vähän lyhentää lomaa --> nopeampi valmistuminen --> työura alkaa aiemmin --> jne.
Lisäksi ainakin käsittääkseni (voin olla väärässä, en ole selvittänyt faktaa) kouluilla on jtn. "kiinteitä valmistujaispäiviä" - miksi ei voida antaa heti papereita kouraan, kun on valmis ja pisteet kasassa? Onhan se kevätjuhla toki kiva, mutta turha muulle kuin "fiilikselle"..

Käsittääkseni opettajaksi opiskelevien koulutukseen kuuluu jonkin verran työssäoppimista. Valmistuminen varmasti nopeutuisi, jos koulussa käytäisiin myös kesällä. Tällöin tosin jäisi kesätyöt väliin, mikä luultavasti vaikuttaisi työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Lukiossa tuo 6h on jo "täyspäiväistä" opiskelua, joten kesä ei eroaisi muusta vuodesta mitenkään. Syys- ja talvilomien lyhentämisellä/poistolla tuskin nopeutetaan valmistumista, kyse on kuitenkin muutamasta päivästä kolmen vuoden opinnoissa. Korkeakouluissa on useita "valmistujaispäiviä" vuoden aikana, ei tarvitse odotella kevääseen asti, jos valmistuu syksyllä. Lukiossa mielestäni kaksi valmistujaispäivää vuodessa on riittävä, vaikea sitä on muuttaakkaan ylioppilaskirjoitusten aikataulujen takia. Ammattikoulusta en tiedä, paperit käteen heti kun kaikki tarvittava suoritettu?

2. Voisi olla paremminkin, aina lukioista&ammattikouluista sekä korkeakouluista lähtien. Ainakin heikkoa on näiden mahdollisuuksien "mainostaminen"/motivoiminen, jos ei muuta. Monesti ongelma nopeammassa valmistumisessa on vielä se, että siitä "ei saa mitään hyötyä", koska korkeakoulut/armeijat jne. alkaa joskus myöhemmin.
Ehkä jotain joustavuutta voitaisiin järjestää esim. koulujenkin aloitukseen - tai sitten vaikka opetustarjontaa monipuolistettaisiin, eli että lukiolailen/amislainen/korkeakoululainen tms. voisi ottaa vaikka yliopisto-opintoja/korkeakouluopintoja jne. jo ennen koulussa oloa - joilla voi sitten edistää tulevassa koulussa opintojensa sujumista? Esim. henkilö, joka tietää että haluaa esim. rakennusinsinööriksi, niin saisi jo materiaalit käsiinsä ja voi käydä koulua jo etukäteen? Jokainen opiskelija, jolla on järkeä edes vähän, tietää kyllä, että älykäs lukiolainen/amislainen aivan varmasti ymmärtää niitä korkeakouluopintojakin (jos siis osaa oppia itse). Ehkä jotain tälläistä, eli mahdollistettaisiin halukkaille jo etukäteen ainestoon käsiksi pääseminen --> oppimistehtävien tekeminen --> jne. ehkä jopa peruskurssien suorittaminen (joita on myös korkeakouluissa)? Sitten soveltavaan osaamiseen vaadittaisiin läsnäoloa tms. mutta näin äkkiseltään arvaamalla (voin olla väärässä) korkeakouluissa on paljon ns. "perus diipadaapa enkku, ruotsi, matematiikka, fysiikka, kemia jne" perusopintoja, joita kyllä lukiolainenkin ymmärtää - ja jos ei ymmärrä, niin odottaa "muuta kurssia" tai sitten on mahdollistettu vaikkapa "koko vuoden ympäri pyöriviä digiopetus verkossa"? En nyt jaksa sen kummemmin ideoida, mutta onhan tuolla koulutuksssa paljon ilmaa sekä myös mahdollisuuksia, kun ei nähdä digitaalisaation mahdollisuuksia jne.
Pääpointtina se, että järjestelmän on oltava niin joustava tai "digitaalinen", että opiskelija myös hyötyy nopeasta valmistumisesta tai voi halutessaan suorittaa kursseja etukäteen. En itse asiassa tunne "opintomateriaalimme arvoa", mutta miten olisi jos kaikille Suomen kansalaisille annetaan pankkitunnuksilla pääsy kaikkiin "Moodle" -materiaaleihin alasta riippumatta tai vaikka edes kauppatieteellisiin, kieliopintoihin, matemaattisiin aineisiin? Luulisin, että koko kansakunta hyötyisi, jos kaikki pääsisivät tutustumaan kauppatieteellisen oppimateriaaleihin? Vai onko tarkoitus varjella, että joku ei kopio meiltä "valmiiksi pureskeltua materiaalia"?.

Nuo tavoiteajat valmistumisen suhteen on saatu miettimällä keskiverto-oppilasta. Osa valmistuu nopeammin, osa hitaammin, mutta suurin osa kolmessa/viidessä vuodessa. Miten motivoisit oppilaita valmistumaan nopeammin? "Nyt kun opiskelet niska limassa, niin ehdit työskentelemään yhden vuoden enemmän 40-vuotisen työuran aikana!"? Joitain lukion kursseja saa osittain tai kokonaan hyväksiluettua korkeakouluissa, esimerkiksi ohjelmointi. Kyllä, korkeakouluissa on paljon peruskursseja. Nämä peruskurssit kuitenkin perustuvat toisella asteella opittuihin asioihin, ja ovat jatkoa esimerkiksi lukion pitkän matematiikan opinnoille. Ihan googlettamalla löytyy hyvinkin paljon korkeakoulujen opiskelumateriaalia, luentokalvoja jne. Luennoilla käytettävä opiskelumateriaali on verrattavissa artistin tuotantoon, sitä ei saa käyttää ilman tekijän lupaa.

Peruskoulussa käytiin - mutta siellä asiat eivät vielä kiinnosta kaikkia. Niiden läpikäynti pitää ottaa ohjelmaan myös myöhemmin, ehkä syvällisemmin. Taloudenhoidolla tarkoitin sitä, että on valtava kansantaloudellinen tappio, että ihmisiä ei kouluteta pitkäaikaisen osakesijoittamisen hyödyistä ja kulujen minimoimisen merkityksestä. Mielestäni opetussuunnitelmaan pitäisi kuulua "korkoa korolle" ilmiön motivoiminen. Opetussuunnitelmaan voisi kuulua ehkä 2. asteella "motivoinnin peruskurssi", eli että digitaalisaatiolla esim. 1x viikossa käy joku huippumenestyjä/luennoitsija luennoitsemassa koko Suomen opiskelijoille netin välityksellä asioita jne. alasta kuin alasta tms. Ainakin itse olen ollut todella pettynyt opinto-ohjaajien tasoon ja motivoinnin vähyyteen koulussa, tosin voi riippua opettajista. Toisaalta lukion opetussuunnitelma on mielestäni jäykkä - miksi en voi käydä enemmän sellaisia "opintoja", jotka minua oikeasti kiinnostavat --> esim. tiedän hakevani rakennusinssiksi --> opiskelen koulussa matematiikkaa ja fysiikkaa --> ehkä jopa voin opiskella etukäteen "rakennusinssikoulun" asioita korkeakoulun opinstosuunnitelmasta. Miksi opiskelijan pitää olla aina 2. asteen suorittanut, että voi hakea korkeakouluun? Mitä jos paperia ei palvoittaisikaan, vaan saisi yrittää esim. pääsykokeilla vaikka lukion 2. vuona jo korkeakouluun opiskelemaan ja digitaalisaation avulla saisi vielä sieltäkin opiskella materiaalia halutessaan? Riskejähän näissä on toki, mutta niin on myös mahdollisuuksia.
Osakesijoittajia ei tarvita kaikista kouluttaa, mutta ehkä pientä motivointia sille saralle tarvittaisiin, ettei rahabisnekset olisi aina ainoastaan älykkäiden etu tai kauppatieteilijöiden alaa. Jos sitten ei vieläkään asia kiinnosta, niin evätään oikeus valittaa "herrojen osingoista" loppuelämäksi.

Pahoittelut siitä. Halusin vain kritiikkiä siitä, että voitaisiinko Suomen asumisen kalleutta kitkeä --> pieniä halpoja asuntoja ja paljon (muun kysynnän ohella) --> asumisen taso laskee, mutta hinta myös --> ts. olisiko toimiva idea asumisen laadun kustannuksella laskea asumisen hintaa --> korkeita esim 200m kerrostaloja ja pieniä 1-2 hengen asuntoja jonnekin tms.

Samoin minua kiinnosti asumistuki ja sen poistoon olemassa olevat keinot eli välittömät seuraukset sen poistosta. http://www.uusisuomi.fi/asuminen/194876-asumistuki-nostaa-vuokria-osmo-soininvaara-raaka-vaaryys jne. tänään tämä http://www.uusisuomi.fi/asuminen/19...-syntymassa-vaarallisen-suuri-asumistukikupla jne.. http://www.uusisuomi.fi/asuminen/64495-pian-totta-lahes-2000-eukk-ja-asumistukea jne..
Vaikea nähdä, että nykyjärjestelmä ei olisi mitään muuta kuin haitallinen. Perustili esim. Liberan mallilla toki ehkä auttaisi tähän.

Aivan kuten peruskoulussa, lukiossa on kahdenlaisia opiskelijoita. Niitä, joilla on selkeä suunnitelma tulevaisuuteen, ja jotka panostavat opiskeluun, ja niitä, jotka haluavat vain päästä kursseista läpi. Kyllä meillä kävi jos minkälaista menestyjää paasaamassa ruotsin ja englannin tarpeellisuudesta, mutta en usko, että onnistuivat kovinkaan monta motivoimaan. Jos henkilö tietää, että haluaa raksainssiksi, niin eikö kannattaisi valita kaksoistutkinto? Saa hyvät pohjat korkeakouluopintoja ajatellen lukiosta (matematiikka, fysiikka), sekä käytännön kokemusta ja taitoa ammattikoulusta. Toisen asteen koulutus vaaditaan, jotta vastaanottava opisto voi olla varma siitä, että hakijalla on perustaidot kunnossa.

Suomessa ei ole järkeä rakentaan ylöspäin, sillä se on kallista, eikä tilakaan lopu kesken, vaikka rakennettaisiin vaakatasossa. Pienet ja halvat asunnot luovat lähinnä mielikuvan Neuvostoliitosta, ei kiitos. Asumisen kalleuteen vaikuttaa monta tekijää. Ensinnäkin sijainti, Helsinki vs. Sodankylä, ja täten myös kysyntä. Näiden lisäksi rakennusmääräykset, verotus ja yleinen tulotaso (jos verrataan ulkomaihin).

 

[Jollis]

Kokoomus ehdottaa, että sunnuntain lakisääteinen tuplaliksa poistettaisiin ja asia sovittaisiin alakohtaisissa työehtosopimuksissa tai paikallisesti. Millä fiiliksillä?

Omasta mielestä hyvä juttu. Jos itse käyn sunnuntaisin töissä (tapahtuu harvoin) joudun merkkaamaan tunnit jollekin muulle päivälle, koska alalla jolla työskentelen ei ole tavattu tuplaliksoja maksella. Tekemäni työn arvo on lähtökohtaisesti sama tein sen sitten yöllä/päivällä/sunnuntaina/vappuna, mutta saavutettu etu tullee kenties asiakkuuksien hoidon kautta jatkossa. Tästä sunnuntaina asioiden hoitamisestahan ei luonnollisesti saa antaa lisää liksaa, koska se olisi väärin sitä työkaveria kohtaan joka ei sunnuntaina suostu tulemaan töihin. Eihän lisäarvon tuottaminen yritykselle saa olla peruste lisäliksan maksuun jos se ei tapahdu sunnuntaisen tuplaliksan muodossa. AY-liikehän voisi kokea itsensä tarpeettomaksi.

Tässä tuntien merkkaamisessa muille päiville ei ole muuta ongelmaa paitsi että kyseessä taitaa olla jonkun sortin petos. Ongelma tulee myös jos töissä sattuu jotain ja jälkikäteen huomataan, että täällähän on oltu sunnuntaisin "salaa" töissä enemmänkin. Minusta tuli siis juuri rikollinen kun halusin tehdä töitä.

Mitä v****a se kuuluu Antti Rinteelle jos haluan käydä sunnuntaisin töissä normiliksalla? Alakohtainen työehtosopimus tai paikallinen sopiminen olisi tämän sopimiseen juuri se oikea paikka, sillä alat on erilaisia.

 

[Pandakarhu]

Paikallinen sopimus olisi tuolle oikea paikka, ei sitä tarvitse yleissitovaan työehtosopimukseen tunkea.

 

[Jollis]

Paikallinen sopimus olisi tuolle oikea paikka, ei sitä tarvitse yleissitovaan työehtosopimukseen tunkea.

Good point ja tohon suuntaan tarkoitinkin. Kirjoitin epäselvästi ja kävin muokkaamassa tuota ylempää viestiä niiltä osin..

 

[Deleted member 43228]

Kokoomus ehdottaa, että sunnuntain lakisääteinen tuplaliksa poistettaisiin ja asia sovittaisiin alakohtaisissa työehtosopimuksissa tai paikallisesti. Millä fiiliksillä?

Omasta puolesta saisi poistaa. Sunnuntain merkitys nyky-yhteiskunnassa on kadonnut. Joten en näe mitään hyötyä pitää sunnuntain tuplaliksaa käytössä.

Jos itse käyn sunnuntaisin töissä (tapahtuu harvoin) joudun merkkaamaan tunnit jollekin muulle päivälle, koska alalla jolla työskentelen ei ole tavattu tuplaliksoja maksella. Tekemäni työn arvo on lähtökohtaisesti sama tein sen sitten yöllä/päivällä/sunnuntaina/vappuna,

No tuohan on silkkaa tyhmyyttä. Mutta kukin tyylillään. Turha selitellä, oon saman tapaisilta ihmisiltä kuullut jo samaa lätinää sen verran että ei käy selittelyt. :D Jos mua läpsittäis samaan tapaan märällä rätillä naamalle, niin antaisin samaan tapaan takas. Kaikkeen on keinonsa. Potkujakin on vaikea antaa ja ne voi toki ottaa aina itse. Tekevälle löytyy kyllä työtä.