Jos Helsingistä saisi yksiön 200-300 eurolla, niin vaikkei niihin kaikki halua, niin aivan liian moni kuitenkin. Tuolla hinnalla noita kannattaisi vuokrata sijoitustyylisesti aibnb:n hotelleiksi, tavaroiden säilöntäpaikoiksi jne. Skenaariossasi otettaisiin hirvittävä määrä lainaa, joka kaadettaisiin rakennusyrittäjien ja vuokralla asujien taskuun ja luotaisiin sivussa 17 miljardin markkinavääristymä. Ei nyt millään pahalla, mutta tuo olisi aika pitkälti täydellinen esimerkki siitä, että unohdetaan syyt ja hoidetaan (huonosti tai väärin) oireita kaatamalla rahaa asiaan X. Johtaa aina vaan pahempaan lopputulokseen ihan jo paperilla, ja negatiivisiin vaikutuksiin saa läntätä nollan perään, koska toteutuksesta vastaisi taho, jolla on omat ja ristiriitaiset intressit vielä välissä.
Yleensä kaikkeen esitetään ratkaisuksi: "Lisää rahaa asiaan X", oli sitten kyse syrjäytymisestä, luonnonsuojelusta tai Suomen urheilumenestyksestä. Rahan kaataminen on äärimmäisen huono keino korjata yhtään mitään. Yleensä se kohdistetaan väärin, hävitetään osa korruptioon/koneiston rattaisiin sekä kenties pahimpana kaikesta, käännetään huomio täysin vääriin asioihin. Kun rahan kaatamisesta meuhkataan tarpeeksi, niin ihmiset alkavat uskomaan tai luulemaan, että ongelmat oikeasti johtuvat siitä, että rahaa ei kaadeta tarpeeksi asiaan X, eikä siitä, että lainsäädäntö on päin persettä.
Kyllä, monet haluaisivat. Siksi niistä tehtäisiinkin "puutteellisia", eli ts. pieniä, saunattomia jne. - jotta säilyy motivaatiota tavoitella parempaa asumismuotoa. Jos niistä tehtäisiin täydellisiä, kaikki haluaisivat niihin ja se ei palvelisi tarkoitustaan. En minä ainakaan haluaisi asua lopunelämääni 25m2 kopissa, mutta opiskeluaikana tai vaikkapa työttömänä ollessaan - mikä ettei. Lisäksi tämä hintojen lasku pienelle tasolle voitaisiin tehdä porrastetusti, eli aluksi vuokrat olisivat esim. 500e tms. ja pikkuhiljaa niitä hilattaisiin vastikkeen eli huoltokustannuksien tasolle - sitä mukaa kun asuntoja valmistuu tältä liukuhihnalta.
Tuolla hinnalla kiellettäisiin vuokraus airnnb:n hotelliksi ja tavaroiden säilytyspaikaksi jne. pimeään jatkovuokraukseen Tässä tulee se, miksi liitin ideaan valvonnan. Jokaisessa "pilvenpiirtäjä asumiskommuunissa" olisi kiinteistönhuoltaja tms. "asuntopirkko"- joka säännöllisin väliajoin tarkastaa, että kohteita ei vuokrata pimeästi tai vastaavasti. Lisäksi näihin oltaisiin luotu kova sakkorangaistussysteemi sääntöjen rikkomisesta. Tämmöinen ei nimittäin ilman valvontaa toimi - ja valvonta on pieni hinta siitä, että maksat asunnosta esim. 300e/kk.
Toisaalta jos kaikki haluaisivat, niin mitä väliä? Esim. 20 miljardilla 150k asuntoja --> 133k asuntoa. Kaikki haluavat niihin. Muualta vapautuu 133k asuntoa elämiseen - tosin, jos ne ovat jossain korvessa niin vähän meh.
Skenaariossani tehdään investointi, jolla voidaan edesauttaa a) kaupungistumista b) asumistuesta luopumista c) pienituloisten aseemaa d) asuntokartellien kaatumista ja nämä kaikki "pehmeästi". Mitkä syyt? Miksi toteutuksesta vastaisi joku muu, kuin älykkäät yksilöt? Tässä skenaariossa kaadetaan rahaa vuokralaisen taskuun, jotta voidaan säästää vuosittain 1,7 miljardia. Markkinavääristymä tulee, mutta inhimillinen (koska asunnoista ei rakenneta "liian hyviä", niin säilyy motivaatio esim. 40m2 laatuasuntoihin). Kuka haluaa asua lopunelämää 25m2 kopissa? Joku voi haluta, mutta mitä järkeä on kierrättää raha asumistuen kautta?
Lisäksi Joonakselta jäi huomaamatta, että merkittävä osa tuosta asumistuesta palautuu valtion kassaan erilaisten verojen kautta. Ajatellaan, että ostat sijoitusasunnon eläkepäivien varalle. Yksiöösi otat vuokralle opiskelijan, joka maksaa asumislisän + osan opintotuesta vuokraan. Kun asuntosi alkaa tuottaa, joudut maksamaan pääomaveroa, ja käteenjäävän osan kulutat erilaisiin palveluihin. Päästään eläkeikään. Lapsenlapsesi on lähdössä opiskelemaan, ja päätät antaa asunnon ennakkoperintönä hänelle. Tottakai valtio haluaa tästäkin osansa, ja kuvioon tulee perintövero. Eli ei ne asumistuet suoraan vuokraisäntien pussiin mene, tai menee, mutta osa palautuu takaisin.
Sitä en ymmärrä, että miten työssäkäyvä ihminen voi saada enemmän asumistukea kuin opiskelija.
Asumistuki on täysin haitallinen tuki. Yksilölle neutraali, vuokranantajalle voitollinen, valtiolle tappiollinen. Asumistuki nostaa myös niiden vuokria, jotka eivät asumistukea tarvitse - jolloin se vie heiltäkin ostovoimaa pois. Miksi tukea suoraan sijoittajaa, eli sitä vahvinta? Miksi ei tueata kuluttajaa? Ja kyllä, perheelläni on 2 asuntoa vuokralla, huonolla sijainnilla tosin. Olen täysin valmis sahaamaan omaa oksaa, jos yhteiskunnan etu niin vaatii.
Mitä veroihin tulee, niin niitä pitää laskea kauttaaltaan.
Jos halutaan laskea vuokria, pitäisi rakentaa helvetisti enemmän - mutta ei vain halpaa vaan joka hintakategorian asuntoja. Jos tehdään halvalla pelkkiä yksiökoppeja, niin ne tietysti täyttyvät "lottovoittajista", mutta yksityiset vuokranantajat eivät näiden kanssa kilpaile - ei heidän tarvitse, koska asunnontarvitsijoita on enemmän. Vuokramarkkinan kysyntäpuolelta poistuu jengiä toki, ja sikäli voi olla, että noiden ja nykyisen hintalattian väliin syntyisi jonkun verran markkinaa.
Jos joku saa tuollaisen kämpän, ei lähde sieltä ikinä, mikä on kannusta olla ryhtymättä parisuhteeseen. Jos noihin taas laitetaan tulorajoja, on se kannuste olla tekemättä duunia.
Juu, toki näin. Mutta kaksi ihmistä voi maksaa vuokraa paremmin ja kaksi ihmistä saa myös asuntolainan. Eivät he juurikaan tarvitse vuokra-asuntoja (tai no tarvitsevat, mutta eikös jokaisen pariskunnan tehtävä elämässä ole ostaa oma asunto) näin kärjistetysti.
Ja mitä tuohon muuten tulee, niin mielestäni pitää rakentaa juurikin eri hintakategorian asuntoja myös lisää - mutta nämä markkinat voidaan jättää yksityisille, koska "eivät vahvat tarvitse apua, vaan heikot". Siellä vuokrien ja asuntojen hinnanlasku voidaan toteuttaa sääntelyä purkamalla, tarjontaa lisäämällä, rakennusmääräyksiä järkeistämällä jne. Valtio voisi puuttua ainoastaan noihin asuntomarkkinoihin, missä käytetään asumistukea - muut markkinat voitaisiin hoitaa markkinatalouden avulla.
Kysymys kuuluukin, että onko mitään järkeä kierrättää verovirtoja rahaa asuntosijoittajien taskujen kautta?
Näin minäkin ajattelen.
Piti vielä avata mainitsemaani rahankaatologiikkaa, kun alkoi sapettamaan nykymeno. Eli esimerkiksi, kun sairaalaan on hirveät jonot, niin ei mietitä, miksi leikkaussalien käyttöasteet ovat pieniä? Miksi hallintoa on paljon suhteessa hoitohenkilökuntaan? Miksi potilaita tutkitaan moneen kertaan ja pallotellaan lähetteillä? Miksi... Ei, vaan tarvitaan lisää rahaa!
Kun nuorisosta merkittävä osa syrjäytyy ja työttömyys kasvaa, niin ei mietitä, miten koulujärjestelmää voisi uudistaa vastaamaan nykyaikaa? Miten lainsäädäntöä voisi päivittää vastaamaan työmarkkinoita? Miten Suomeen saataisiin sijoituksia? Miten... Ei, vaan vaaditaan lisää rahaa (syrjäytymisen estotyöryhmälle, jonka jäsenistä kukaan ei ole nähnyt yhtäkään vähäosaista eläessään).
Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Minkään ongelman juurisyihin ei puututa, vaan ilmeneviä ongelmia lääkitään kaatamalla rahaa.
Rahankaatologiikka on huono, jos sitä käytetään vain kulutukseen. Jos taas velkaraha käytetään järkevästi esim. asumistuen poistoon, se toimii investointina. 1,7 miljardia asumistukea vuona 2015. Jos 17 miljardin sijoituksella tuo voidaan poistaa (ei voida täysin), niin sehän maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa. Asuntojen elinkaari on kuitenkin +100v hyvin rakentamalla, joten miksi ei? Mutkia suoriksi vähän.
Vrt. asuntolaina: Maksat itsesi kipeäksi 20-30v, mutta sen jälkeen sinulla on oma asunto ja sen arvo allasi. Tässä tapauksessa sama juttu, summat vaan isompia. Esim. 34 miljardin sijoituksella jos voidaan poistaa 1,7 miljardin tuki (tai vaikka puolittaa se, lasketaan tässä tapauksess että säästetään 1miljardi vuodessa), niin se maksaa itsensä takaisin 34 vuodessa. Lisäksi ollaan tuettu kaupungistumista (taloustiede), voidaan siirtyä perustiliin ilman asumistukiosaa, synergiaedut keskittämisestä, vuokrien ja asuntojen hinnat menee alas --> kulutukseen rahaa jne. Tämä kaikki toimii siksi, koska väkimäärämme ei nouse juurikaan ja asunnoista saadaan luotua ylitarjonta "kuolleiden ihmisten avulla" ---> profit kuluttajalle. Sama kuin lääkealalla --> ideana vapauttaa rahaa kuluttajille - ei vuokraisännälle tai "mukamas voittoa tavoittelemattomille asuntosäätiöille". Tässä tapauksessa voittaja on vuokralainen ja valtio.
