Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Eli mielestäsi on huono idea veroteknisesti laskea väliaikaisesti palkkoja, jos ay-liike ei itse siihen suostu?

Edelleen typerä idea. Helposti lähtee lumipallo pyörimään väärään suuntaan. Sinulta on nyt unohtunut tai sitten et ole vielä sisäistänyt sitä tosiasiaa että joka ikinen veroilla kerätty euro on pois kulutuksesta (vähän tuli vedettyä mutkat suoriksi). Eli jos valtio kerää työntekijältä 100 €/kk enemmän veroja, on työntekijällä 100 €/kk vähemmän käytettävissä yksityisen sektorin palvelujen ostoon. Ja kun palveluilla on vähemmän kysyntää niin seuraavaksi on yksityisen puolen työpaikat vaarassa ja taas ollaan hieman pahemmassa taantumassa. Sen sijaan että taas kerätään lisää kaiken maailman veroja niin verotusta pitäisi pyrkiä keventämään kaikilla osa-alueilla. Verojen ainoa vaikutus on että talous tökkii.

Siinä mielessä olet aivan oikeassa että julkisen sektorin kuluja pitää karsia kovalla kädellä, mutta sen pitää tapahtua nimenomaan kuluja karsimalla eikä lisäveroja keräämällä. Toki tässä voisi seuraavaksi alkaa laskea paljonko pitää ihmisen työteho olla että kannattaa pitää työntekijä julkisella sektorilla tyhjänpäiväisessä suojatyöpaikassa sen sijaan että laittaisi ihmisen kortistoon työttömyystuelle. Jos kaikki ylimääräiset poistettaisiin julkiselta sektorilta niin työttömien määrä nousisi aivan helvetisti. Edelleenkin hiton moni on sellaisia joita yksityiset yritykset hyvin harvoin palkkaisivat. Joku muu saa laskea, ei kiinnosta sen vertaa.

btw jos joskus pääset/joudut eduskuntaan, niin muistakin ajaa ideaasi käyttäen nimenomaan termiä "haittavero". Loistava termi puhuttaessa yli puolen miljoonan ihmisen työpanoksesta. Oikeastaan voisit käyttää vaaliterminä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tavoite on hyvä, mutta olisi kiinnostavaa tietää, miten hyvin tavoite on toteutunut? Onkohan joku tutkinut asiaa? Esim. valtion ja kuntien IT-hankintoja kun seuraa, niin ei kyllä ensimmäisenä tule mieleen, että hommia tehdään työnantajan etu päällimmäisenä mielessä.
En tiedä paljoa IT-hankinnoista, mutta ei vaadi mitään suuria tutkimuksia, että voidaan todeta Suomen virkamiehistön olevan melko poliittisesti riippumatonta. Ajatellaanpa vaikka ministeriötasolla. Eiköhän esim. valtiovarainministeriö vedä aika johdonmukaisesti sitä samaa linjaa, oli ministerinä sitten Urpilainen tai Stubb. Tai puolustusministeriö ja pääesikunta: harvemmin nämäkään tahot ottavat suoraan kantaa esim. Nato-jäsenyyteen, vaan se keskustelu jätetään poliitikoille. Listaa voisi jatkaa, mutta tajuat varmaan pointin.

Jos virkamiehistön poliittista puolueettomuutta ajatellaan jatkumona, niin se voisi näyttää vaikka tältä:

Dikatuuri / banaanitasavalta (virkamiehistö yhden ryhmän käsikassarana)
-> Yhdysvallat (osittain poliittisesti nimitetty vaihtuva virkamiehistö)
-> Eurooppa (esim. Suomessa vain ylimmät virkamiehet tunnustavat väriä, sekin alkaa olemaan enemmän poikkeus kuin sääntö)
-> Iso-Britannia (korostetun riippumaton virkamiehistö)
 
Esimerkiksi Päivi Nerg, helsingin apulaiskaupunginjohtajakuviot, tullin touhut, yleisradio ja Pentti Hyttinen nyt tulee ekana mieleen. Hetken jos jaksaisi googletella niin lista kasvaisi varmaan aikas synkästi.

Mutta jos eläkeviran kriteerinä on puoluekirjan polttaminen ja pätevyyden saa viran myötä niin se toki selittää monta asiaa.
 
Esimerkiksi Päivi Nerg, helsingin apulaiskaupunginjohtajakuviot, tullin touhut, yleisradio ja Pentti Hyttinen nyt tulee ekana mieleen. Hetken jos jaksaisi googletella niin lista kasvaisi varmaan aikas synkästi.
Sekoitat koko virkakoneiston riippumattomuuden ja poliittiset virkanimitykset. Suomessa meillä on valitettavasti poliittisten nimitysten perinne (korkeimpiin tehtäviin), mutta yleisellä tasolla valtio toimii niin, että poliitikot päättävät ja virkamiehet toteuttavat. Tällöin siis virkakoneisto on puolueeton, vaikka yksittäiset johtohahmot saattavat melko avoimesti tunnustaa jotain väriä.

Menee pahasti aiheen ohi, mutta alkuperäinen pointtini oli se, että pysyville virkanimityksille on ihan järkevä perustelu, joka juontaa nimenomaan virkamiehistön puolueettomuuden suojelemisesta.
 
Sekoitat koko virkakoneiston riippumattomuuden ja poliittiset virkanimitykset. Suomessa meillä on valitettavasti poliittisten nimitysten perinne (korkeimpiin tehtäviin), mutta yleisellä tasolla valtio toimii niin, että poliitikot päättävät ja virkamiehet toteuttavat. Tällöin siis virkakoneisto on puolueeton, vaikka yksittäiset johtohahmot saattavat melko avoimesti tunnustaa jotain väriä.

Menee pahasti aiheen ohi, mutta alkuperäinen pointtini oli se, että pysyville virkanimityksille on ihan järkevä perustelu, joka juontaa nimenomaan virkamiehistön puolueettomuuden suojelemisesta.
Mun on hankala uskoa, että esim. juuri Nergin puoluetausta ei vaikuttaisi koko sisäministeriön toimintaan. Toki tämä on vain mun mutu enkä sitä pysty mitenkään osoittamaan, saatan myös olla väärässä.

Kuis toi toinen kappale, eikö ajatus hieman vesity jos virkamies pyrkii (virka)urallaan ylöspäin? Eikö näissä tilanteissa helposti ajatusmaailma vaikuta urakehitykseen vai onko virkamiehistö robotinomaisia kansan pyyteettömiä palvelijoita?
 
Eli mielestäsi on huono idea veroteknisesti laskea väliaikaisesti palkkoja, jos ay-liike ei itse siihen suostu? Veroteknisestihän on helppo laskea palkkoja julkisella sektorilla väliaikaisesti, ilman ay-liikettä ja sen jukurointia? Millä perusteella siis huonoja tarkemmin? Ovat varmaan, mutta mielenkiinnosta mietin.. Kyseessä on siis verotekninen väliaikainen palkanalennus ay-liikkeen ohi julkisella puolella - jos siis perusidea katosi. Vaiko oletko sitä mieltä, että palkoista ei pidä joustaa vai miksi tuo nyt niin huono on?
Ei ole mitään ideologiaa. Heitän vain ideoita ilmoille kritisoitavaks ja katson, voiko niitä jalostaa vaiko ovatko ne täysin hölmöjä.
Mitä huonoa oli esim. irtisanomisporkkana-ajattelussani?
Valitettavasti en jaksa alkaa vääntämään aiheesta tai aiheen sivusta. Ei millään pahalla, mutta kirjoituksistasi tulee vaikutelma, että asioita ei ole mietitty sen enempää kuin "minun mielestä tämä olisi siisti juttu".

Sanot, että sinulla ei ole mitään ideologiaa. Toisessa viestissä kerrot olevasi täysin Lepomäen linjoilla. Oletko vain sokea omalle ideologiallesi vai kuulutko niihin ihmisiin, joiden mielestä on olemassa vain oikein/väärin-vastauksia (ja itse tietenkin aina oikeassa)?

(Sivuhuom. En myöskään usko, että tulevaa eduskuntavaalikampanjaasi silmällä pitäen vaaliteemojen crowdsourcing-kehittely nettifoorumilla on se paras mahdollinen lähestymistapa. Mutta itsehän tiedät mitä teet).
 
Jos virkamiehistön poliittista puolueettomuutta ajatellaan jatkumona, niin se voisi näyttää vaikka tältä
En tarkoittanut poliittista riippumattomuutta, vaan sitä, miten hyviä päätöksiä virkamiehet tekevät työnantajansa kannalta. Esimerkkinä nyt vaikka yritys tehdä säästöjä poliisitoimeen, mikä vesitettiin kasvattamalla hallintokuluja sitä mukaa kun kentältä vähennettiin jengiä. Paljon muitakin esimerkkejä tulee mieleen, missä virkamies on suoltanut rahaa ympäriinsä vailla huolen häivää.
 
Kuis toi toinen kappale, eikö ajatus hieman vesity jos virkamies pyrkii (virka)urallaan ylöspäin? Eikö näissä tilanteissa helposti ajatusmaailma vaikuta urakehitykseen vai onko virkamiehistö robotinomaisia kansan pyyteettömiä palvelijoita?
Tietysti se vaikuttaa, siksi mielestäni poliittiset nimitykset ovat huono asia, joista pitäisi päästä eroon. En väittänyt, että Suomessa on mikään täydellinen malli, eikä sellaista varmaan missään päin maailmaa löydykään. Aina on jotain suhmurointia ja muuta kivaa. Mutta periaatetasolla tietyistä linjoista tulee pitää kiinni. Vähän sama ajatus kuin tuomioistuinten ja poliittisen vallan erottaminen (eli jos mennään hifistelylinjalle, niin aletaan puhumaan vallan kolmijako-opista).
 
En tarkoittanut poliittista riippumattomuutta, vaan sitä, miten hyviä päätöksiä virkamiehet tekevät työnantajansa kannalta. Esimerkkinä nyt vaikka yritys tehdä säästöjä poliisitoimeen, mikä vesitettiin kasvattamalla hallintokuluja sitä mukaa kun kentältä vähennettiin jengiä. Paljon muitakin esimerkkejä tulee mieleen, missä virkamies on suoltanut rahaa ympäriinsä vailla huolen häivää.
Menee eri problematiikkaan. En mielestäni missään väittänyt, että pysyvä virkamiehistö olisi kaikkivoipa ja viisas. Tai että iso julkinen virkakoneisto toimii saumattomasti ja tehokkaasti. Totesin vain, että yksi tärkeä peruste pysyville virkasuhteille on poliittisen puolueettomuuden suojeleminen.

Jotenkin tästä ketjusta pisti silmään sellainen meininki, että valtio ihan pahuuttaan antaa virkamiehille lokoisat oltavat, jotta päästään taas kuppaamaan rehellistä työmiestä ja blaa blaa blaa. Tiedät varmaan mitä tarkoitan. Näitä lukiessa tulee aina mieleen, että jos se valtion pitkä ja kapea leipä on niin pirun houkutteleva, niin miksi kaikki eivät sitten hakeudu valtiolle? Ei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, eikös vaan? ;)

Jos lähdetään puimaan isojen organisaatioiden ongelmia, niin voitaisiin yhtälailla käsitellä huonoja päätöksiä ja kankeaa hallintoa yksityisissä organisaatioissa. Esim. joku Nokian strategia 2000-luvulla, ei siinä ihan kaikki mennyt nappiin. Isona erona tietenkin se, että firma voi mennä konkurssiin, mutta valtio ei (tai voihan valtio jättää lainat maksamatta, mutta hieman eri juttu).
 
Joo en väitä, etteikö typeryyksiä tehtäisi yksityisellä puolellakin, mutta yleensä niissä homman rahoittaja vaihtaa toimijoita, mikäli tulokset eivät miellytä. Tämä jo rajoittaa perseilyä melko tehokkaasti. Tulosvastuuta on koetettu tuoda julkishallintoonkin, mutta vähemmän loistavalla menestyksellä ainakin oman käsitykseni mukaan. Tältä kannalta kyseenalaistaisin tuota elinikäiisen viran ideaa, eli mikä on työntekijän kannustin hakea tehokkuutta ja toimia veronmaksajan kannalta järkevästi, jos koko lailla sama liksa juoksee eläkkeelle asti joka tapauksessa? Mainitsit tuon valtion pitkän ja kapean leivän, mikä on kyllä viime vuosikymmeninä käännetty pitkäksi ja leveäksi ainakin tilastojen mukaan.

Kun julkisyhteisöjen ja yksityisen puolen tehokkuutta on Suomessa vertailtu, on julkinen näyttänyt todella huonolta. Julkisten toimintojen yksityistäminen on lähes poikkeuksetta pienentänyt kustannuksia, vaikka yksityisellä firmoilla on leivottu kate sisään hintoihin. Kaikki julkishallinnon tehottomuus on pois niistä julkisista palveluista, mitä verorahoilla on tarkoitus tuottaa, kun ei verotusta voi enää kiristää.
 
....

Jotenkin tästä ketjusta pisti silmään sellainen meininki, että valtio ihan pahuuttaan antaa virkamiehille lokoisat oltavat, jotta päästään taas kuppaamaan rehellistä työmiestä ja blaa blaa blaa. Tiedät varmaan mitä tarkoitan. Näitä lukiessa tulee aina mieleen, että jos se valtion pitkä ja kapea leipä on niin pirun houkutteleva, niin miksi kaikki eivät sitten hakeudu valtiolle? Ei tarvitse tehdä mitään ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, eikös vaan? ;)

...
Tätä nyt ei ollut suoraan minulle kohdistettu, mutta koira ja kalikka jne. :)

Mun nähdäkseni valtio on aikanaa antanut virkamiehille lokoisat oltavat, koska se on ollut ajan hengen mukaista ja ne ovat säilyneet muuttumattomina vaikka yksityinen sektori on mennyt melkoisen myllerryksen läpi sitten sotakorvausten. Muutosta tähän tuskin on tulossa koska harva omia olojaan säätää vapaaehtoisesti heikommaksi.

mä funtsin tota valtiolle rekrytoitumista tasaisin väliajoin. Mulla on tiettyjä tavotteita urani kanssa yksityisellä sektorilla mutta jos näyttää siltä, ettei minusta ole niitä täyttämään niin julkiselle rekrytoituminen ja perhe-elämään panostaminen on vahva vaihtoehto. Ne jotka pärjäisi yksityiselläkin sektorilla ovat usein julkisella alipalkattuja ja vice versa.
 
Edelleen typerä idea. Helposti lähtee lumipallo pyörimään väärään suuntaan. Sinulta on nyt unohtunut tai sitten et ole vielä sisäistänyt sitä tosiasiaa että joka ikinen veroilla kerätty euro on pois kulutuksesta (vähän tuli vedettyä mutkat suoriksi). Eli jos valtio kerää työntekijältä 100 €/kk enemmän veroja, on työntekijällä 100 €/kk vähemmän käytettävissä yksityisen sektorin palvelujen ostoon. Ja kun palveluilla on vähemmän kysyntää niin seuraavaksi on yksityisen puolen työpaikat vaarassa ja taas ollaan hieman pahemmassa taantumassa. Sen sijaan että taas kerätään lisää kaiken maailman veroja niin verotusta pitäisi pyrkiä keventämään kaikilla osa-alueilla. Verojen ainoa vaikutus on että talous tökkii.

Siinä mielessä olet aivan oikeassa että julkisen sektorin kuluja pitää karsia kovalla kädellä, mutta sen pitää tapahtua nimenomaan kuluja karsimalla eikä lisäveroja keräämällä. Toki tässä voisi seuraavaksi alkaa laskea paljonko pitää ihmisen työteho olla että kannattaa pitää työntekijä julkisella sektorilla tyhjänpäiväisessä suojatyöpaikassa sen sijaan että laittaisi ihmisen kortistoon työttömyystuelle. Jos kaikki ylimääräiset poistettaisiin julkiselta sektorilta niin työttömien määrä nousisi aivan helvetisti. Edelleenkin hiton moni on sellaisia joita yksityiset yritykset hyvin harvoin palkkaisivat. Joku muu saa laskea, ei kiinnosta sen vertaa.

Eikös tuolla logiikalla kannata antaa kaikille julkisella sektorilla toimiville palkankorotus, jos se nostaa talouden suosta? Ainakin itsellä on ollut käsitys, että palkkoja pitää joustaa alaspäin heikommassa taloustilanteessa ainakin väliaikaisesti? Eikös ne palveluidenkin hinnat laske, kun ei ole edellisellä hinnalla kysyntää? Jäähän sinne vielä ne yksityisen sektorin palkat samoiksi ja itseasiassa eikös voisi jopa hieman veroteknisesti suosia yksityistä sektoria ansiotuloverotuksessa (eli että yksityisellä pienemmät verot)? Tarkoituksena ohjata aivopääomaa yksityiselle puolelle. Tiedän että vaatii muutoksen yhdenveroisuus periaatteeseen, mutta kai vaikkapa joku 1-3% veroetu yksityisellä puolella julkiseen verrattuna ei olisi vielä niin katastrofi? Ideoita ja ajatuksia vain, joita oikoluetan ja katson voiko jalostaa, ei mitään totena pitämääni.

Juu, kuluja pitää karsia irtisanomisila, digitaalisaatiolla, toiminnan tehostamisilla, rakennemuutoksilla jne. Eikö kuitenkin myös palkat kuulu kuluihin? Vai kuuluuko niiden olla koskemattomia?
Miksi pitää julkisella työntekijöitä, joita ei tarvita? Mitä järkeä on pitää töissä 2000e/kk suojatyöpaikkalaista, jos työttömänä hän saa vaikka 1000e? Molempien palkkahan tulee kai osin veroista (välikäsien kautta)? Työttömyys toki nousee, mutta kulut pienenee? Lisäksi aivopääomaa vapautuu markkinoille.
 
Viimeksi muokattu:
- Jos luit pointtini, vain veroteknisesti julkiselle sektorille toteutettuna. Vai ymmärränkö kritiikkisi väärin?
- Nimenomaan näin. Mikä ajattelussani oli tämän ohittavaa? Minähän suorastaan suosin yksityistä sektoria tuolla ajattelulla?
- Näinpä. Miten tämä liittyy ajatteluuni?

Pohdintoja vain, ei mitään totena pitämääni.

Ei julkisella sektorilla ole työpaikkoja ja palkkoja, vaan verotusta ja tulonsiirtoja.

Ay-liike pysyy pystyssä ainoastaan työn ulkopuolisilla asioilla. Ay-liike kaatuu heti, kun työnantaja alkaa maksaa työntekijälle palkan tehdystä työstä.
 
Näissä ideoissa joissa kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä, tai vaihtoehtoisesti osaa niistä, halutaan jollain tavalla rankaista ja palkkaa leikata, niin mikä teillä tarkalleen ottaen on julkisen sektorin työntekijän määritelmä? Jos kunta tai valtio vaikka ostaa jonkin palvelun yksityiseltä yritykseltä, niin onko tämän yksityisen yrityksen työntekijät myös julkisen sektorin palveluksessa tässä mielessä, eli pitäisikö samojen sanktioiden koskea näitäkin? Vai muuttuuko tuottamaton julkisen sektorin työ tuottavaksi yksityisen puolen työksi jos verorahat kierrätetään ostopalvelua tuottavan yrityksen kautta?

Kuinka hyviä proffia esim uskoisitte suomalaisten yliopistojen kykenevän houkuttelemaan ulkomailta, jos maksimipalkka olisi vaikka tuo 4ke kuussa?
 
Näissä ideoissa joissa kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä, tai vaihtoehtoisesti osaa niistä, halutaan jollain tavalla rankaista ja palkkaa leikata, niin mikä teillä tarkalleen ottaen on julkisen sektorin työntekijän määritelmä? Jos kunta tai valtio vaikka ostaa jonkin palvelun yksityiseltä yritykseltä, niin onko tämän yksityisen yrityksen työntekijät myös julkisen sektorin palveluksessa tässä mielessä, eli pitäisikö samojen sanktioiden koskea näitäkin? Vai muuttuuko tuottamaton julkisen sektorin työ tuottavaksi yksityisen puolen työksi jos verorahat kierrätetään ostopalvelua tuottavan yrityksen kautta?

Kuinka hyviä proffia esim uskoisitte suomalaisten yliopistojen kykenevän houkuttelemaan ulkomailta, jos maksimipalkka olisi vaikka tuo 4ke kuussa?

Ei mulla ainakaan mikään rankaisu ollut mielessä. Mietiskelin vaan, että oisko mahdollista luoda yksinkertainen mekanismi väliaikaiseen palkkojen joustoon julkisella puolella kautta linjan aloilla, joiden palkka tulee tulonsiirtoina (verorahoista). Eli jos tultaisiin tulokseen jossain yhteydessä, että nyt on joustettava esim 2% vuoden ajan palkoissa, niin nostaa "nappia painamalla" vuodeksi ansiotuloveroja 2% veroja "palkanalennuksena" liitot ohittamalla julkisella puolella (toki ensin olisi yritetty neuvotella ja sopimalla paras).

Ideana se, että "kaikki osallistuu", sekä se, että ehkä olisi helpompi toteuttaa tuolla tavalla väliaikainen palkanalennus julkisella sektorilla, koska siihen sisältyisi automaattinen palkanylennys normaaliksi sovitun jouston jälkeen, kun veroprosentti palaisi normaaliksi - joten uusi sopimusrumpa ei välttämättä odottaisi, kun "määräaikainen palkanalennus loppuisi".
Hyötyinä näkisin sen, että määräaikainen palkanalennus olisi todella helppo toteuttaa tuota kautta "tasapuolisena" julkisen sektorin sisällä ja lisäksi se olisi ehkä helpompi lyödä läpi, koska kaikki osallistuvat ja toisaalta siihen sisältyisi myös palkkojen normalisoituminen. Lisäksi voitaisiin välttää ainakin osittain sopimusrumpa tai ainakin vähentää sitä.

Ts. tienasinpa alasta riippumatta julkisella puolella vaikka 3000e/kk tms. ja minulle "sovittaisiin yhteiskunnassa" väliaikainen palkanjousto 2% esim. vuodeksi, niin sen sijaan että mietiskellään 6min pidempiä työpäiviä tms. lomarahojen leikkausta kuukausikaupalla, niin sovittu alennus saadaan "nappia painamalla" nostamalla verojani 2%. Koska valtion (eli palkanmaksajani) kannalta on aivan sama, säästääkö se hetkeksi 2% vai tienaako 2% enemmän. Sitten taas kun sovittu joustoaika loppuu, niiin veroprosentti palaisi "tasapuoliseksi" normaalitilaan, jolloin ostovoimani lisääntyisi 2% ilman sopimista 2% veroja laskemalla.

Mietiskelin siis yksinkertaista palkanjoustomekanismia nykyisen systeemin ohelle keinovalikoimaksi, eli ei tämä mikään valmis versio ollut ja ihan kritisointia halusinkin.. Ilmeisesti tässä ei ollut sen kummemmin ideaa tai jalostuskelpoisuutta?

Muuten nyt en sen kummemmin jaksanut miettiä, kuka on julkisen sektorin työntekijä. Varmaankin, jos ostaa palveluja muilta, niin se jolta ostetaan ei ole julkisen sektorin työntekijä. Eduksi ostopalveluissa tulee tuossa tapauksessa tietenkin se, että ostopalvelut pitää kai kilpailuttaa ja kilpailu lisääntyisi, joten ei kai se ihan katastofi olisi, vaikka mitään säästöjä ei sitä kautta tulisikaan.

Itsessään koulutusjärjestelmä on mielestäni kehno tällä hetkellä ainakin joillain aloilla. En ymmärrä, miksi ainakin oma koulutukseni on "vuotta 2006", vaikka eletään 2016 vuodessa. Lisäksi olen 4kk vuodessa lomalla, mikä on mielestäni naurettavan pitkä aika henkilöille, jotka haluavat valmistua nopeasti ja päästä tienaamaan tai edes hakemaan töitä. Jos lomani olisivat normaalit ja digitaalisaatiota hyödynnettäisiin, niin valmistuisin ainakin 1,5v nopeammin. Tokihan jos saan oman alani töitä, niin ei niillä lomilla niin väliä ole - mutta mitä sitten jos en saisi oman alani töitä? Olisin tuon 4kk tyhjänpanttina jossain "perus duunissa"?
Itse olen pohdiskellut, että eikö voitaisi kehittää koulujärjestelmän lomia työelämän lomia vastaaviksi ja nopeuttaa sitä kautta valmistumista. Etuina mm. se, että jos vaikka opiskelee opettajaksi, niin ei voi kuitenkaan tehdä oman alan hommiansa kesällä - niin miksi sitten on lomalla ne pitkät ajat ja töissä "ei oman alan töissä"?
Itse ainakin mielellään nostaisin opettajien palkkaa, mutta lyhentäisin lomia. Tehtäisiin vaikka niin, että kesäaikaan kesä-elokuussa olisi vaikkapa 6h koulupäiviä - jos aurinko ja lämpö on kiva asia. Lisäksi "normalisoitaisiin" opiskelijoiden ja opettajien lomat --> seurauksena se, että opiskelijat valmistuvat nopeammin, eikä niin harmita se, jos on valinnut väärän alan jolla ei ole töitä, koska tutkintoon ei mennyt esim 4v. vaan 2v. Lisäksi ne henkilöt, jotka eivät oman alan kesätöitä saisi, eivät "menettäisi" kesälomaa "hukkaan".
Ainakin itsestä tuntuu, että mieluummin opiskelisin ympäri vuoden ja valmistuisin nopeammin - ja tämä olisi lisäksi mukavaa senkin takia, että ei olisi niin kynnystä lähteä opiskelemaan, jos koulu kestää lyhyemmän aikaa. Lomat voisivat olla vaikkapa 40pv nykyisen arviolta 4kk sijaan. Kesällä opiskelupäivät voisivat olla vaikkapa 6h pituisia, jotta jää aikaa auringollekin ja talvella normipituisia. Arkipyhät siloiteltaisiin pois vappua lukuunottamatta ja niiden sijaan annettaisiin niitä vastaava määrä vapaapäiviä opiskelijoille silloin tällöin 3pv viikonloppuja "asianhoitoperjantaipäivinä".
Henkilökohtainen mielipide on, että koulutusjärjestelmä on huono, koska pitää opiskelijat koulussa niin pitkään. Mitä nopeammin valmistuisin, sitä enemmän näkisin siitä hyötyä itselle ja yhteiskunnalle. Lisäksi lyhyemmät/nopeammat koulutukset helpottaisivat kouluunlähtöä eri elämäntilanteista huolimatta.
Ainakin MPKK mielestäni hoitaa koulutuksen tehokkaasti, koska heillä kai ei ole "ylimääräisiä" höntsälomia, mitä ainakin näin AMK-puolella mielestäni on turhankin paljon. Mukavaahan tämä on, mutta ei mielestäni järkevää - ainakaan heille jotka eivät oman töitä voi tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Suhtaudun aika skeptisesti tuollaiseen malliin. Ei pöhöttynyt, tehoton ja lamaantunut julkinen sektorinne tule kuntoon lisäämällä yksi sääntö muiden päälle.
 
Suhtaudun aika skeptisesti tuollaiseen malliin. Ei pöhöttynyt, tehoton ja lamaantunut julkinen sektorinne tule kuntoon lisäämällä yksi sääntö muiden päälle.

Niin teen minäkin ja mielestäni aina pitää skeptisesti alussa suhtautuakin kaikkeen, kunnes on asian tarpeeksi monelta kannalta pyöritellyt - jonka jälkeen voi joko jatkojalostaa tai luopua ajatuksesta. Olisi vaan ehkä helpompi tapa leikata väliaikaisesti palkkoja haluttu prosenttimäärää julkisella puolella tuolla tavoin, ilman hirmuista mietintää, mistä otetaan ja mihin lisätään 6min tai ketkä osallistuu ja ketkä ei. Saattaa olla, että on myös vaikeampi tapa, en osaa tarpeeksi hyvin itse pyöritellä päässäni. Ei myöskään tarvittaisi hirmuista "lakipakettia" palkkoja alentamaan, vaan kaikki hoituisi yhdellä lailla.
Laki voisi olla yksinkertainen, ei monimutkainen. Miksi lain edes pitää olla monimutkainen?
Esim. :"Taloustilanteen johdosta 1.1.2017-1.1.2019 kaikille kunnan tai valtion palveluksessa oleville henkilöille lisätään 2% kiinteä ansiotulolisävero. Tällä lisäverolla alennetaan määräaikaisesti julkisen sektorin kuluja palkkojen osalta. Tämä kiinteä ansiotulolisävero ja tämä laki poistuu käytöstä 1.1.2019 ja sen jälkeen ansiotulovero ja tulotaso palautuu normaaliksi ilman erillistä päätöstä".
Siis noin esimerkkinä, toki "oikein muotoiltuna" jos siis otettaisiin käyttöön^.

Mutta olisihan tuolla tavalla helppo laskea palkkoja haluttu prosenttimäärä, jos on tarvetta? Esim. jos vuodessa palkkamenot ovat julkisella puolella 21,6 miljardia, niin on aika helppo laskea paljonko joku esim. 5% palkka-ale julkiselle sektorilla säästäisi. 21 600 000 000 *0,05 =1080 000 000. Toki tässä tullaan myös siihen, että kun ostovoima laskisi, niin yksityisellä puolella ei olisi niin paljon kulutusta, eli ei kai se ihan näin helppoa ole tämä palkkojen lasku.. Pohdintana vain ja voi olla todennäköisempää, että olen täysin väärässäkin ja siksi mielellään kuuntelenkin kritiikkiä. Ja eiköhän ay-liike samalla lailla kapinoisi tuossakin tapauksessa, että tokkopa tuo juuri mitään uutta toisi.. Mutta luultavasti tuo ei toimisi ilman byrokratiaa, koska vaikea erotella "valtion maksamat palkat" ja esim. sivutulot? Tai sitten antaisi työnantajalle eli maksajalle tehtäväksi lisätä siihen palkkakuittiin se "palkanalennus" verojen kautta. Virossa taitaa olla varsin sähköinen verotus jo, niin oletin tässä että verotus hoituisi "näppärästi sähköisenä".

Noin muuten näen kyllä rakennemuutokset yms. tehtävien karsimiset paljon parempana keinona.. Eihän julkisen sektorin palkat nimittäin olisi ongelma, jos taloudessa menisi hyvin.

Itse olen pohtinut myös bonusjärjestelmän tuomista julkiselle puolelle. Esim. työyhteisöihin "soveltuva bonusjärjestelmä." Jos ala on sellainen, että bonusjärjestelmää ei voida toteuttaa (esim. päivystysluontoinen työ esim. sairaanhoito), niin bonus voitaisiin antaa esim. yrityksestä kehittää työyhteisön hyvinvointia tai tuottavuutta uusilla toimintatavoilla? Siten vaikka, että joka yrityksestä saa jonkin palkinnon, (vapaa-aikaa, rahabonus tms.), jolloin koko työyhteisö yrittäisi kehittää toimintaansa rohkeasti?
Entäpä irtisanomispaketit julkiselle puolelle? Eli jos onnistuu perustelemaan työnantajalleen (kunnalle, valtio tms.) kuinka oma työpaikka voidaan poistaa esim. uusilla toimintatavoilla (digitaalisaatio, toimintojen yhdistys, työtehtävien uudelleen järjestely tms.) ilman että työn laatu/toteutus "juurikaan" kärsii, niin saa "merkittävän" irtisanomisbonuksen? Koska kukaanhan tuskin omaa työpaikkaansa vapaaehtoisesti paljastaa. Mutta esim. jos jokin yritystoimintaa pohtiva julkisen sektorin työntekijä pohtisi, että hänellä on hyvä liikeidea ja haluaa lähteä yksityiselle puolelle "suojatyöpaikastaan", niin jos hän onnistuu perustelemaan miten hänen tilalleen ei tarvitse palkata uutta työntekijää, niin hän saa vaikka 10-30k lähtöbonuksen? Tämä bonus tosin olisi valtava kuluerä hetkellisesti, mutta tuolla tavalla ehkä saataisiin vähennettyä julkisen sektorin työntekijämäärää?
Esim. varattaisiin 500 miljoonaa irtisanomispaketteihin julkisella puolella. Tuolla rahalla joku 16 500 henkilöä voisi saada 30 000e irtisanomispakettina, kun onnistuu perustelemaan työnantajalleen, kuinka oma työtehtävä voidaan poistaa rakennemuutosten tai toimintapojen muutosten avulla?
Ideoita vain, ei mitään totena pitämääni.. Lie jalostuskelpoisia?
 
Viimeksi muokattu:
Useampi tämän ketjun vakikirjoittaja on jo tyrmännyt ideasi, moni aika suorasanaisestikin. Kuinka kauan ajattelit jatkaa kuolleen hevosen piiskaamista?

Kai sitä voi vielä vähän yrittää, jos se hevonen vielä kuolisi nopeammin. Spoilereissa huonoa perustelua. En nyt edelleenkään tätä kannata, senkus pohdiskelen ääneen.

Kritiikki: Monimutkainen systeemi ja lisää byrokratiaa.
- Eikö tuo nimenomaan vähennä byrokratiaa, kun ei tarvitse miettiä miten paljon lomarahoja tai työpäivää pitää pidentää, jotta saa esim. kaivatun 2% säästön, jos ollaan sovittu yhdessä vaikkapa sellaisesta? Ainut byrokratia tässä tapauksessa tulee siitä, mikä sovitaan palkkajoustoksi eli sen sopimiseen kulunut aika on ainut byrokratian kulu?
Oletetaan tässä, että verotus hoituu näppärästi sähköisenä: Näin ollen palkanjousto saadaan "numeroa muuttamalla painamalla nappia", ilman byrokratiaa tai kuukausikaupalla sopimista, mistä otetaan 6min tai minne lisätään tai montako lomapäivää lyhennetään tai keneltä otetaan ja keneltä ei. Eli ei mitään poikkeuksia, vaan kaikille vaan kiinteällä tasaverolla palkanalennus väliaikaisesti tarpeen tullen - ja jos ei ole tarvetta niin näin ei tietenkään tehdä. Ideana siis nimenomaan vähentää byrokratiaa ja sopimisten haastavuutta, kun yhdessä sovittu jousto palkkoihin voidaan asettaa "napin painalluksella" ja ylöskinpäin tultaisiin "napin painalluksella". Eikä tarvitse mitään komiteaa tms. perustaa tai valvontaryhmää, kun meillä on jo ansiotulonverotus Suomessa kehitetty. Tasaverolla vielä kaikille julkisen puolen työntekijöille, niin ei tarvitse edes miettiä ketä se koskee. Lisäksi tämmöinen systeemi on tasapuolinen julkisen sektorin sisällä, eikä esim. vuorotöitä tekevät kärsi enemmän suhteessa esim. perus virkatyöajan virkamiehiin.
Ideana siis helpottaa väliaikaisen palkkamaltin tai palkkajouston toteuttamista yhdessä sekä ay-liikkeen, työnantajan, että palkansaajan näkökulmasta.
Kritiikki: Valtaosa ei pääse muihin hommiin. Sama nauttia 5v irtisanomissuojasta.
- En näe mitää järkeä pitää työpaikalla työntekijää, jota ei tarvita tai jonka työpanoksesta ei ole hyötyä. Laitetaan hänet tylysti työttömäksi. Olkoon vaikka reservinä tarvittavaan työtehtäviin työttömänä. Ehkäpä joku keksii alkaa yrittäjäksi, ehkä ei, mutta eipähän nosta ikälisiä tms. muita random etujaan.
Kritiikki: Lähteneen työntekijän tilalle palkataan uusi henkilö
- Jos työntekijää tilalle ei tarvita, miksi palkattaisiin? Toisaalta vaikka palkattaisiinkin, niin mitä väliä, sillä palkattavalla on sovittua % pienempi palkka ja säästöjä tulee?
Kritiikki: Korkeampi palkkatoive
-
Tämä on aito ongelma. Mutta jos ollaan sovittu ay-liikkeen kanssa, että tämä on väliaikainen palkkajouston malli, niin näitä ei tule - varsinkaan kun palkat palaavat sovitun jouston jälkee normaaleiksi.
Kritiikki: Tämä ei luo mitään uutta nykytilanteeseen
- Totta, koska sama voidaan tehdä ay-liikkeiden kanssa sopimalla. Toisaalta tällä tavoin voidaan helposti nappia painamalla toteuttaa palkkajousto tasapuolisena siten, että se ei ole epätasapainoinen esim. vuorotyötä kohden (jos siihen tulokseen tullaan yhteisesti). Jos saadaan sovittua 2% palkkajoustosta tasapuolisesti väliakaisesti, niin senkus painaa nappia ja tulot tippuu 2%. Eikä tarvitse puuttua 6min pidempiin työpäiviin tai vaikkapa lomapäiviin tai lomarahoihin, sillä automaatiolla verotus hoitaa palkka-aleen. Helpottaa siis käytännön jouston toteuttamista, kun ei tarvitse sopia AY-liikkeen kanssa kuin jouston määrä ja toteutusta ei tarvitse ruveta sen kummemmin organisaatioissa miettimään. Lisäksi palkka-ale tällä tavoin lienee helpompi toteuttaa, koska siihen sisältyisi palkkojen normalisoituminen.
Kritiikki: Vaikea kohdentaa
Kohdennetaan kaikille julkisen sektorin työntekijöille "napin painalluksella". Ei turhaa byrokratiaa, vaan sovittu palkkojousto onnistuu näppärästi.
Kritiikki: Ei kannatusta puolueilta
Vasemmisto tykkäisi reaalituloerojen pienentämisestä. Oikeisto tykkäisi siitä, että julkisen puolen kustannuksia pienennettäisiin ja että säästyneet menot kohdennettaisiin hallittuihin investointeihin tai veroalennuksiin yksityisellä puolella. Tai vaikkapa palkkasäästöt kohdennettaisiin irtisanomispakettien maksamiseen julkisella puolella, jos onnistuu perustemaan työpaikkansa tarpeettomaksi.
Kritiikki: Ostovoima pienenee
Noh, niin tekee yksittäisten ihmisen kohdalla, mutta kokonaisostovoima voisi jopa lisääntyä, jos säästyneet palkkamenot saadaan kohdennettua oikeaoppisiin investointeihin yksityiselle puolelle ja työttömät pääsisivät töihin niiden investointien pariin. Lisäksi logiikalla, että palkkojen jousto on muualta pois tarkoittaisi, että palkankorotus kaikille julkisen sektorin työntekijöille nostaa taloutemme suosta. Toisaalta säästyneillä varoilla voitaisiin esim. luoda irtisanomispaketteja julkiselle puolelle.
Kritiikki: Kuka on julkisen sektorin työntekijä? Vaikea erotella?
Kaikki, joiden palkan maksaa kunta tai valtio. Jos kunta ostaa palvelun yksityiseltä, niin se olkoon yksityinen työntekijä. Säästöjä ei toki synny, mutta tuo johtaisi kilpailun lisääntymiseen, sillä käsittääkseni kuntien tekemät ostot pitää kilpailuttaa.
Kritiikki: Byrokratiaa, ay-liike vastustaa.
Byrokratia minimiin. Sovitaan kolmikannassa tarvittava palkkajousto ja sen kesto. Nappia painamalla saadaan määräaikainen jousto halutuksi aikaa tasapuolisesti kohdentuen kaikille julkisen sektorin työntekijöille. Kukaan ei valita siitä, että kohdistuu vain naisvaltaisiin aloihin tms. Nappia painamalla palkkajousto loppuu.
Kritiikki: Julkisella sektorille ei tule päteviä henkiöitä
Joku vuoden palkkajousto tuskin saa päällikön varapäällikkö vaihtamaan alaa. Tai vaikkapa tuskinpa lääkärikään yksityiselle lähtee vuoden palkkajouston takia, jos on kerinnyt kodin jo ostaa tms. Voi toki lähteäkin, mutta jos työttömiä lääkereitä olisi niin tällä ei olisi mitään väliä. Nyt toki lääkäreillä on etulyöntiasema, mutta jos meillä olisi vaikka 5% tasainen työttömyys, niin työttömät täyttäisivät välittömästi vapautuneet paikat.
Kritiikki: Koko yllä oleva voidaan toteuttaa yksinkertaisemmin
Noh, aika kauan sovitaan yksinkertaisia kustannussäästöjä - ainakin mitä sai lukea. Tällä tekniikalla ei tarvitsisi sopia kuin sovitun palkanalennuksen määrä prosenteissa ja automaatio hoitaisi loput ilman byrokratiaa, sillä systeemit ovat jo olemassa.
Kritiikki: Miksi nostaa veroja, kun tarkoitus on laskea niitä?
Julkiselta puolelta saadut säästöt voitaisiin käyttää vaikkapa verojen pienennykseen yksityisellä puolella, jotta yrittäminen kannattaisi enemmän. Kyse on veroksi naamioidusta palkkajoustosta, joka on helppo toteuttaa vähäisellä byrokratialla, sillä systeemit on jo olemassa.
Kritiikki: Palkat eivät ole ongelma
Palkkoja alentamalla voitaisiin säästyneellä rahalla luoda vaikkapa irtisanomisbonusjärjestelmä, jolla saadaan suojatyöpaikkalaiset miettimään omaa työpaikkaansa ja sitä, kuinka se voitasiin poistaa uusilla toimintatavoilla. Jos palkat eivät ole ongelma, miksi emme nosta sitten julkisen sektorin palkkoja?
Kritiikki: Helpompi toteuttaa muilla tavoin
Kyllä näinkin, mutta toisaalta näyttää myös siltä että ei se nyt niin kovin helppoa ole muillakaan tavoilla toteuttaa. Keinoksi muiden joukkoon. Lisäksi tarkoituksena on yhä kaiken muun ohella pyrkiä normien purkuun ja tehtävien supistamiseen, sekä toimintojen uudistamiseen jne..


Mikä tarkalleen tuollaisessa irtisanomisbonusmallissa olisi huonoa? Eli että saisi irtisanomispaketin, jos onnistuu perustelemaan työnantajalleen, kuinka oman työn tarve voidaan poistaa uusilla toimintatavoilla tms. uusilla teknologioilla?
 
Esim. varattaisiin 500 miljoonaa irtisanomispaketteihin julkisella puolella. Tuolla rahalla joku 16 500 henkilöä voisi saada 30 000e irtisanomispakettina, kun onnistuu perustelemaan työnantajalleen, kuinka oma työtehtävä voidaan poistaa rakennemuutosten tai toimintapojen muutosten avulla?
Espanjassa tehtiin näin, mutta myös yksityisellä puolella. Siellä tosin ongelmana oli enemmänkin nousukautena tehdyt liian hövelit eläkesysteemit. Firmat ja valtio ostivat itsensä ulos noista eläkediileistä, ja palkkasivat nuorempia, halvempia ja energisempiä tyyppejä tilalle. Win sekä sillä vanhalle jampalle, firmalle / valtiolle että sille nuorelle työntekijälle.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom