Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Indica]

http://m.iltalehti.fi/tyoelama/2016040621373442_tb.shtml

Lisää työvoimapulan paikkaajia ja dynamiikkaa taloudelle..

 

[mrNICEGU]

Saas nähdä kestääkö tää korttitalo paria viikkoa kauempaa.

 

[Dopey]

Hidas näivettyminen voi viedä vuosia ellei vuosikymmeniä vielä, ennenkuin oikeasti kuilun reuna löytyy, niin että kaikki sen näkevät. Tämä taas mahdollistaa sen, että lainalla kustannettua helikopterirahaa voi tarjota ratkaisuksi vielä useamman hallituskauden ajan.

 

[mrNICEGU]

Hidas näivettyminen voi viedä vuosia ellei vuosikymmeniä vielä, ennenkuin oikeasti kuilun reuna löytyy, niin että kaikki sen näkevät. Tämä taas mahdollistaa sen, että lainalla kustannettua helikopterirahaa voi tarjota ratkaisuksi vielä useamman hallituskauden ajan.

Hidas näivettyminen on alotettu jo 2009 kun talouden pyörät pysäytettiin QE-kokeilulla. Siitä asti on puhallettu rahaa maailmaan, samalla vedettiin ohjauskorkoja alas. Nyt on ohjauskorkotalkoisiin osallistunut jo vähän enemmän valtioita ja jokainen polkee valuuttaansa kilpaa.
Velkarahalla on pumpattu yhtiöiden EPS:iä osakkeiden takaisinostoilla ja indeksit näyttää hienolta.

Velkaa kuulemma pitäisi ottaa että talous saadaan nousuun ja kun velkaa on otettu vedetään matto alta nostamalla ohjauskorkoja. Ketkä hyötyy?

 

[derego]

Tervehdys ketjuun,

Olen lueskellut tätä silloin tällöin, hyvää keskustelua, kiitos.

Sattui silmään uutinen kuopiolaisesta softayrittäjästä. Kauppa käy ja kasvua tavoitellaan. Tuosta jäi mieleen pari kolme asiaa, joita täälläkin on varmaan toisteltu:

- ohjelmistobusiness voi menestyä Suomessa. Osaajien löytäminen dedikoituille työkaluille voi olla vaikeaa, Kuopiossa ja muuallakin Suomessa.

- verokuilu Suomen ja muun maailman välissä on varmaan tuollainen, mitä yrittäjä kuvailee. Kulttuurikuilu voi olla isompi - voi olla hankala selittää jenkkien nörttilaakson kaverille, että Suomessa korkea veroprosentti takaa terveydenhoidon ja koulutuksen, ainakin jossain määrin. Jos olisin mamu, ottaisin vakuutuksia ja kyselisin muksuille kv.kouluja vakuutteluista huolimatta.

- firman johtaminen onnistuneeseen kasvuun voi edellyttää omaa laajenemista. Kaikki eivät tule Kuopioon tai Suomeenkaan, vaikka veroprosentti olisi 3. Laajeneminen tarvitsee riskinottokykyä, pääomaa ja liikkeenjohtotaitoa.

http://yle.fi/uutiset/asiakkaina_gl...n_ei_haluttaisi_menestyvan/8787621?origin=rss

Mutta kuitenkin, Pasi Tuomaisella ja Arctionilla on positiivisia haasteita käsiteltävänä Hieno juttu.

 

[mskomu]

60 miljoonaa euroa tukea, 0 työntekijää, 0 euroa yhteisöveroa. Ei paha.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuuliwatti korhola-48884

 

[Simpsa]

Tuulivoimabisnes on kyllä erittäin kannattavaa sitä pyörittävälle kultapossukerholle, mutta erittäin kallista veronmaksajille. Kuinka paljon tuulituista valuu ulkomaille? Tuo järjettömyys olisi saatava loppumaan välittömästi.

 

[ruiskukkatienlohikäärme]

Suomi on ajanut itsensä nurkkaan. Maailma ja markkinat kehittyvät mutta raskas sääntely estää muutokset maailman mukana. Suomesta on tullut eturyhmien ja kartellien hallitsema takapajula jossa uudenlaiset kasvavat "kevyesti" toimivat yritykset eivät pysty toimimaan.
Etujärjestöt on päästetty mukaan myös poliittiseen päätöksentekoon joten tilanteen purkaminen on tehty miltei mahdottomaksi.

 

[Simpsa]

Euroopan suurin julkinen sektori ja lähes ennätyskorkea kokonaisveroaste. Silti maksat omasta pussistasi yhä enemmän ja enemmän käyttämistäsi julkisista palveluista. Näin meillä Hölmölässä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...kariin-30-prosentin-korotus-on-liikaa/5831690

Ketjun otsikon kysymykseen on olemassa vastaus: ei mitenkään

 

[Jollis]

Mä oon sitä mieltä, että vielä tänään Suomi on ihan ok paikka mediaanituloiselle pk-seudun ulkopuolella asuvalle sinkulle/pariskunnalle/perheelle sekä eläkeläiselle olettaen, että takana on täysi työura. Tämä siis sillä edellytyksellä, ettei tarvitse uutta eemersua ja 500k€ OKT:ta. Muilla ryhmillä (esim ekaa duunia etsivät nuoret aikuiset) meno taitaakin jo olla aika paljon happamampaa.

Eilinen vaalien välissä setti kuitenkin muistutti, että kovaa ollaan menossa päin persettä kun yhtään mitään ei saisi muuttaa saati kehittää. Oma veikkaus on, että kymmenen vuoden päästä alkaa rytistä kunnolla. Tämä kymmene vuotta perustuu 100% mutuun.

Asiasta kreikkaan: osaako joku sanoa miten kreikassa pienten pk-vientitoimijoiden (vaikka Oskun oliivin ja Viltsu vientikoneistuksen) olosuhteet on muuttunut kriisin aikana ja jälkeen? "Estikö" mikään noiden toimintaa kriisin aikana ja onko noiden toimintaolosuhteet muuttunut sitten kriisin?

 

[Jollis]

Edelliseen lisäten: Porokari vinkuu näköradiossa, että irtisanomista Suomessa pitää vaikeuttaa.... Pitäisikö kuitenkin etsiä keinoja joilla työpaikkojen siirtäminen ja/tai synnyttäminen olisi kiinnostavampaa?

Porokarihan tosi oli sitä mieltä, että insinöörien olisi pitänyt olla marssimassa Sari Sairaanhoitajan rinnalla joten en oikein tiedä onko hän insinöörien vai insinööriliiton asialla..

 

[Jerkko]

Tervehdys ketjuun,

Olen lueskellut tätä silloin tällöin, hyvää keskustelua, kiitos.

Sattui silmään uutinen kuopiolaisesta softayrittäjästä. Kauppa käy ja kasvua tavoitellaan. Tuosta jäi mieleen pari kolme asiaa, joita täälläkin on varmaan toisteltu:

- ohjelmistobusiness voi menestyä Suomessa. Osaajien löytäminen dedikoituille työkaluille voi olla vaikeaa, Kuopiossa ja muuallakin Suomessa.

- verokuilu Suomen ja muun maailman välissä on varmaan tuollainen, mitä yrittäjä kuvailee. Kulttuurikuilu voi olla isompi - voi olla hankala selittää jenkkien nörttilaakson kaverille, että Suomessa korkea veroprosentti takaa terveydenhoidon ja koulutuksen, ainakin jossain määrin. Jos olisin mamu, ottaisin vakuutuksia ja kyselisin muksuille kv.kouluja vakuutteluista huolimatta.

- firman johtaminen onnistuneeseen kasvuun voi edellyttää omaa laajenemista. Kaikki eivät tule Kuopioon tai Suomeenkaan, vaikka veroprosentti olisi 3. Laajeneminen tarvitsee riskinottokykyä, pääomaa ja liikkeenjohtotaitoa.

http://yle.fi/uutiset/asiakkaina_gl...n_ei_haluttaisi_menestyvan/8787621?origin=rss

Mutta kuitenkin, Pasi Tuomaisella ja Arctionilla on positiivisia haasteita käsiteltävänä Hieno juttu.

Varmasti totta osittain, mutta mistähän tuo 5% verotus on keksitty? Riippuu toki osavaltiosta, mutta verotus tapahtuu USA:ssa portaittain 10-40% välillä. Lisäksi tulee sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut, eläkkeet yms. Väittäisin, että tuolla mainitulla reilkun 100k$ tuloilla todellinen veroprosentti kaikkien vähennysten jälkeen on jossain 20-30% välillä.

 

[Zeikki]

Varmasti totta osittain, mutta mistähän tuo 5% verotus on keksitty? Riippuu toki osavaltiosta, mutta verotus tapahtuu USA:ssa portaittain 10-40% välillä. Lisäksi tulee sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut, eläkkeet yms. Väittäisin, että tuolla mainitulla reilkun 100k$ tuloilla todellinen veroprosentti kaikkien vähennysten jälkeen on jossain 20-30% välillä.

Joo kyllä pikkasen on verotusta alakanttiin vedetty tuossa. Piti tuon jutun lukemisen jälkeen laskea itsekin, paljonko nykyisillä tuloilla jenkeissä joutuisi veroja maksamaan suunnilleen. Ei 5% veroaste riittänyt, mutta alle puolet tästä Suomen veroprossasta olisi ollut kuitenkin...

 

[Jami2003]

Toimittajan virhe. Järjestään aina kun lukee artikkeileita jotka viittaavat jotenkin yrityselämään, virheet ovat tulleet toimittajan kynästä eikä haastateltavalta.

 

[Free weight]

Hidas näivettyminen voi viedä vuosia ellei vuosikymmeniä vielä, ennenkuin oikeasti kuilun reuna löytyy, niin että kaikki sen näkevät. Tämä taas mahdollistaa sen, että lainalla kustannettua helikopterirahaa voi tarjota ratkaisuksi vielä useamman hallituskauden ajan.

Avaatko vähän mitä tämmöinen lainalla kustannettu helikopteriraha oikein on? Mistä löydät rahaa joka ei ole lainaa?

 

[Dopey]

Avaatko vähän mitä tämmöinen lainalla kustannettu helikopteriraha oikein on? Mistä löydät rahaa joka ei ole lainaa?

Julkisen sektorin BKT-suhteutettua velkasuhdetta kasvattamalla mahdollistettua "investointia" lähinnä taloudellista toimeliaisuutta suitsiviin hallintohimmeleihin ja sosiaaliturvaan. Lähtemättä takaisin tähän onko rahaa ilman velkaa ikuisuusaiheeseen tarkaitan sitä, että julkista sektoria (ja näinollen myös sen tarvetta velkaantua) olisi myös mahdollista supistaa.

 

[iivili]

EKP:n ei tarvitse järjestää edes velalla helikopterirahaa, eli kansanosinkoa toteuttaa. Senkun painelevat enteriä ja luovat siten uusia euroja sopivasti, mutta suuntaavat ne sijoitusmarkkinoiden ja pankkien sijaan suoraan kansalle, niin siinähän se. Ei jaksa siitä juttuja linkkailla, Taloussanomissa mm. on ollut, hakusanoiksi voivat kiinnostuneet pistää quantitative easing for people (lyhennys qe 4 people on joskus käytössä), helikopteriraha tai kansanosinko. Siinä olisi sekin jännä ja miellyttävä asia, että esim. 2000€ kertamaksuna tavikselle ja köyhälle on iso raha, mutta varakkaalle ei juuri mitään, kuvaannollisesti sanottuna hiluja, jotka tippuvat kadulle. Mutta eihän sitä voi, kun se olisi kommunismia ja rahan jakaminen ilmaiseksi vain on niin perkeleen väärin, koska se on väärin. Se voisi olla kumminkin ainoa, mikä hieman kysyntää edes lyhytaikaiseksi nostaisi ja inflaatiota myös. Mutta eivät EKP ja pankkiherrat tietenkään oikeasti inflaatiota halua, koska se on kaikille omistaville pahasta, koska syö rahan arvoa. Nykyisenlainen pieni deflaatio on paljon mukavampaa omistaville, mutta velkaisille tosin paska juttu.

Eli helikopteriraha ei tod. ole tuota, mitä Dopey kuvaili juuri äsken. Dopeyn kuvailema on infran rakentamiseen laitettua velkarahaa, elvyttämistä, tai pitäisi olla, eikä hallintohimmeleihin ja sosiaaliturvaan. Ja kuten sanottua ties miten monta kertaa, ei infran korjaamiseenkaan voi loputtomasti rahaa pistää, eikä väkeä työllistää. Jonkun verran nykyhallitusta enemmän siihen olisi kumminkin järkevää panostaa.

 

[Free weight]

Julkisen sektorin BKT-suhteutettua velkasuhdetta kasvattamalla mahdollistettua "investointia" lähinnä taloudellista toimeliaisuutta suitsiviin hallintohimmeleihin ja sosiaaliturvaan. Lähtemättä takaisin tähän onko rahaa ilman velkaa ikuisuusaiheeseen tarkaitan sitä, että julkista sektoria (ja näinollen myös sen tarvetta velkaantua) olisi myös mahdollista supistaa.

Monissa Euroopan maissa on tätä julkista kulutusta yritetty supistaa viime vuosien aikana, joka on juuri johtanut tuohon mainitsemaasi julkisen sektorin BKT-osuuden nousuun. Evidenssi viime vuosilta ei tue lainkaan sitä, että jos julkisen sektorin tarvetta velkaantua vähennetään, ottaisi yksityinen sektori tuon velkaantumistarpeen hoidettavakseen, jotta talous ei sakkaisi. Käy päinvastoin. Kun julkisen sektorin velkaantumista, eli tulonsiirtoja yksityiselle sektorille, vähennetään, murenee yksityisen sektorin tulevaisuudenusko ja luottamus talouteen entisestään, johtaen pienenevään velkaantumishalukkuuteen.

 

[PappAna]

Monissa Euroopan maissa on tätä julkista kulutusta yritetty supistaa viime vuosien aikana, joka on juuri johtanut tuohon mainitsemaasi julkisen sektorin BKT-osuuden nousuun. Evidenssi viime vuosilta ei tue lainkaan sitä, että jos julkisen sektorin tarvetta velkaantua vähennetään, ottaisi yksityinen sektori tuon velkaantumistarpeen hoidettavakseen, jotta talous ei sakkaisi. Käy päinvastoin. Kun julkisen sektorin velkaantumista, eli tulonsiirtoja yksityiselle sektorille, vähennetään, murenee yksityisen sektorin tulevaisuudenusko ja luottamus talouteen entisestään, johtaen pienenevään velkaantumishalukkuuteen.

En ole asiantuntija, mutta veikkaisin, että Euroopassa ei ole monta maata, joissa julkista sektoria olisi oikeasti supistettu.Kreikka lienee ainoa. Eiköhän lähes kaikissa maissa julkiset budjetit ole vain kasvaneet. Suomessa, jossa BKT:n lasku on huomattavin, on julkinen sektorin menot joka vuosi vain kasvaneet. Suurinta kasvu lienee ollut sosiaalimenoissa, mikä tarkoittaa huomattavaa tulonsiirtoa pienituloisille. Sekään ei ole saanut taloutta kasvuun.

Noin suuren julkisen sektorin menojen kasvun, tulojen tasauksen, ja pienituloisten tukemisen pitäisi keynesiläisten mukaan aiheuttaa voimakas sysäys kansantuotteelle. Näin ei ole tapahtunut. Väitän, että kukaan ei oikeasti tiedä, mitä taloudessa on tapahtumassa ja ekonomistien puheet ovat löysää huulenheittoa.

Ihmisten arvojen ja kulutustottumusten muutos sekä koko maailmaa koskeva velan määrän ja johdannaisten voluumin valtava kasvu samalla, kun raha on siirtynyt verkkoon ja sen luominen liikepankkien tietojärjestelmiin ovat asioita, joita ei osata kokonaisuutena mallintaa.

 

[pååtta]

Niin työttömyysmenot varmasti kasvaa kun jengi joutuu työttömäksi. Se, että joku pitää sitä elvytykseksi hieman erikoista. Muutoin fiksut ihmiset tapaavat menettää järkensä kansantalouden kanssa kun ideologia hakkaa todellisuuden kanssa.