Analogia palkkakilpailuun toimii vain, jos kilpailu johtaa lopulta huonompiin tuloksiin kaikilla, kaikkien toimiessa samalla tavalla.
Aika erikoinen kuva sinulla on joko yritystoiminnasta tai urheilusta. Tai molemmista. Harjoittelulla urheilija pystyy aina vain parempiin suorituksiin, mistä sitten kilpailussa lohkeaa isompi palkinto rajallisesta resurssista (palkinnot). Analogia yritysmaailmaan toimii niin, että yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan paremman tuotteen tai palvelun halvemmalla, saavat markkinasta isomman siivun (ja voivat hintaa halventamalla jopa kasvattaa markkinaa).
Hinta, jonka asiakas on valmis maksamaan, riippuu myös tuloista, jotka suurimmalla osalla tulevat palkoista.
Asiakas toki arvostaa hintaa sen mukaan, miten suuri se on verrattuna käytettävissä olevaan rahamäärään. Suomessa rahamäärä on pieni, koska valtio korottaa sekä myyjän hintaa maailman korkeimpiin kuuluvalla ALV:llä, että rokottaa lähes puolet asiakkaan käytettävissä olevasta tulosta. Näinollen on suuri joukko B2C palveluita, jotka ovat Suomen ulkopuolella yleisiä, mutta puuttuvat Suomesta, koska palvelun tuottaminen maksaa enemmän, kuin mihin suurimmalla osalla asiakasjoukkoa olisi varaa.
Automatisaatio on tietenkin ainakin joillakin aloilla hyvä asia. Ei työtä tehdä sen itsensä vuoksi, vaan välineenä jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Ei ole tarvetta luoda äärimmäisen matalapalkkaisia paskaduuneja tilalle, vain jotta ihmiset saadaan tekemään jotakin yksityisen sektorin "oikeaa" työtä.
Ei paskaduuneja tarvitse "luoda". Matalapalkkaisia töitä syntyy automaattisesti, mikäli niitä ei AY-liikkeen ja valtion toimesta aktiivisesti estetä. Matalapalkkaduunit lisäävät kaikkien hyvinvointia, mikäli tekijäpuolen ansioita täydennetään julkisista varoista esim. negatiivisella tuloverolla. Miksi: jos joku vaikka siivoaa toisen kodin, saa toinen palkkaa ja toinen siistin kodin ja aikaa tehdä jotain itselle arvokkaampaa. Julkisen sektorin maksellessa kotona makaamisesta siirtyy vain raha taskusta toiseen ilman lisäarvoa.
Aivan hyvin voidaan palkata enemmän ihmisiä julkiselle sektorille esim. tieteen ja taiteen palvelukseen, kun esimerkiksi kaupan ala on suurimmalta osin automatisoitu (kassatyöntekijät).
Tässä lienee selkeimmin esillä talousajattelumme (siis sinun ja minun) välinen ristiriita. Tuottamatonta työtä ei minusta kannata tehdä millään sektorilla. Julkisen sektorin tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, jotta yksityisellä sektorilla olisi enemmän työvoiman tarjontaa, ja jotta yksityistä sektoria ei tarvitsisi verottaa kuoliaaksi niinkuin nyt tehdään.
Lisäksi työtä voidaan jakaa ja tehdä lyhyempää päivää, jolloin ihmisille jää aikaa tehdä itselleen tärkeitä asioita vapaa-ajallaan.
Tämä on myös aika välttämätön kehityssuunta, mitä vastaan AY-liike taistelee kynsin ja hampain. Kiva kuitenkin olla jostain samaa mieltä.
Kyllähän sitä rahaa toki katoaa ja siirtyy julkiseen velkaan, kun rahoitusmarkkinakupla puhkeaa.
Suomen valtio ja kunnat velkaantuvat ihan ilman kuplaakin. Julkinen sektori on ottanut itselleen niin suuren määrän tehtäviä, ettei yksityisellä sektorilla ole enää siihen yksinkertaisesti varaa.
Eikös lainojen vakuutena käytetä usein myös erilaisia johdannaisia, joiden arvojen heilahtelu juuri johtaa maksukyvyttömyyteen ja lopulta kuplan puhkeamiseen?
No ei ainakaan EU-alueella voida käyttää. Vähemmän reguloidun pankkitoiminnan alueilla vakuuksien arvostustaso riippuu riskiarvioista. Jos nämä ovat metsässä on käsissä kohta entinen pankki. Jos Basel 4 tulee voimaan, ei Suomessa riitä muuttotappiokuntien alueella asuntolainan vakuudeksi enää se asuntokaan.
Suomi voi näyttää esimerkkiä toimimalla toisin ja kasvattamalla kotimaista kysyntää kiristyksen ja sisäisen devalvaation sijaan.
Ei tässä olisi kyse esimerkistä, koska Kreikka esimerkiksi kunnostautui kotimarkkinaelvyttäjänä vuosikymmenten ajan.
Lisäksi Suomi voi esimerkiksi pyrkiä edistämään vaihtotaseiden yli- ja alijäämien hallintainstituutioiden kehittämistä
Eli siis pakotamme muut maat ostamaan kilpailukyvyttömiä tuotteita Suomesta? Koska suunnitelmatalous epäonnistui niinkin isossa valtiossa kuin Neuvostoliitto, ideasi on kokeilla globaalia kommunismia?
estämään suuryritysten verosuunnittelun.
Yritysten kirjanpidosta on olemassa joka maassa lait, joita varsinkin pörssiyhtiöt tietysti noudattavat. Niin kauan kun ideasi globaalista kommunistimaasta ei ole toteutunut, ja eri mailla on eri verotusmallit, ei ole mitään keinoa estää yritystä toimimasta tavalla, joka vaikuttaa suotuisasti sen maksamien verojen määrään. Tietysti räikeimpiä reikiä (kuten hollantilais-irlantilainen voileipä) voidaan halutessa EU-voimin tilkitä, mutta ei Suomella tule ikinä olemaan mahdollisuutta verottaa globaalia yritystä muusta kuin sen Suomessa tapahtuvasta liiketoiminnasta.
