Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016010520911217_ul.shtml

Eikös olekin fantastista? Kataista varmaan vituttaa ankarasti päivästä toiseen se, että hänen hallituksensa olivat niin epäonnistuneita. Tämä toimii myös hyvin varoittavana esimerkkinä siitä, että jos hallituksessa töppäilee, niin ei kunnian kukko laula! Ja vaaleissa tulee turpaan! Eiku...

Tähän se Soinikin varmaan tähtää, vitun takinkääntäjä. Vähän aikaa kun kärvistelee vielä ja pakoilee vastuuta niin kaverit hommaa jonkun kivan lepihomman palkkioksi.
 
Mihin valtion rahat menevät 2016:

1452493708507


http://www.hs.fi/kotimaa/a1452493699388?jako=1ef02ac557874b0b84d4c60249bfe3d6
 
Kaikki tavoittelevat suhteellista hyötyä, mutta eivät kaikki pysty sitä samalla tavoin saavuttamaan. Suomi voitti vähän aikaan sitten mäkihypyssä kaiken, mutta enää eivät suomalaiset pääse edes karsinnasta läpi. Kilpailun rajallisista resursseista voi toki yksipuolisesti lopettaa, mutta siten varmistaa sen, ettei itse saa enää mitään.
Jos mäkihyppääjien kilpailu johtaisi lopulta kaikkien lyhyempiin hyppyihin, uskoisin että siitä sillon irrottauduttaisiin.

Palkka on asiakkaan eikä yrittäjän kustannus. Ei sillä yrittäjällä ole mistä maksaa, jos asiakkaalta pyydetty hinta on asiakkaan kokemaan arvoon verrattuna liian korkea.
Ja ne palkansaajat ovat aggregaattitasolla niitä asiakkaita, joilla on palkan alentuessa vähemmän rahaa ostaa niitä tuotteita.
...Se, että rahavarannon kasvattaminen laskee rahayksikön ulkoista arvoa, ei ole mikään oletus vaan fakta...
Mutta jos rahan määrä ei ole keskuspankin käsissä, vaan jatkuvasti syntyy liikepankkien lainauksen seurauksena uutta rahaa, miksi olet huolissasi juuri julkisen budjetin keskuspankkirahoituksen inflatorisuudesta?
Suomi on kuitenkin euromaa, joten yo. pohdinnat ovat ihan turhaa mentaalimasturbaatiota. Suomi voi joko kilpailla ja kasvaa, tai olla kilpailematta ja kutistua. Edellisessä tapauksessa luodaan hyvinvointia ja jälkimmäisessä sitä tuhotaan. Molemmat skenaariot koskevat lähinnä nyt työelämään siirtyviä sukupolvia. AY-liike ja valtaosa kansasta on sitä mieltä, että hyvinvoinnin tuhoaminen tulevilta sukupolvilta on nyt se mieluisin vaihtoehto.
Suomi voi kilpajuosta pohjalle tai toimia toisin ja pyrkiä muuttamaan yleistä talouspolitiikan linjaa myös Euroopassa yleisemmin ja koko maailmassa.
 
Jos mäkihyppääjien kilpailu johtaisi lopulta kaikkien lyhyempiin hyppyihin, uskoisin että siitä sillon irrottauduttaisiin.
Täh?
Ja ne palkansaajat ovat aggregaattitasolla niitä asiakkaita, joilla on palkan alentuessa vähemmän rahaa ostaa niitä tuotteita.
Mikäli yrityksen kustannustaso johtaa asiakkaan arvokokemuksen ylittävään hintatasoon, niin hyvin nopeasti ei enää ole niitä palkansaajia - paitsi tietysti julkisella sektorilla, mihin ilmeisesti kaikki lopulta ideaalissasi päätyvät toistensa selkää rapsuttamaan. Monessa työssä on asiakkan määrittelemä maksimipalkka, mitä siitä voidaan maksaa. Tämän kipurajan ylittyessä kannattaa joko lopettaa koko homma tai automatisoida työ prosessista pois. Soininvaaraa siteeraten suomalaiset ovat hyviä duuneissa, missä koneet ovat parempia - siksi meillä on nyt 300 000 työtöntä. Automatisaatio tietysti levittäytyy tästä keskiluokan sillanpääasemastaan palkkahaitarissa sekä ylös- että alaspäin. Tekoäly kehittyy pian lääkärien ja juristien kiusaksi, mutta automatisaation halventuessa yhä pienempipalkkaisia kannattaa myös korvata koneilla. Näin ollen jää jäljelle pieni määrä isopalkkaisia tai tässä todellisuudessa menestyviä yrittäjiä ja iso määrä hyvin pienipalkkaisia. Mikäli yritämme yhteiskuntana jarruttaa tätä kehitystä, ei meille jää kuin se pienipalkkainen pää. Tuloerouskovaisten mielestä tämä lienee se tavoiteltava lopputulos, koska kellään ei sitten ole ostovoimaa.
Mutta jos rahan määrä ei ole keskuspankin käsissä, vaan jatkuvasti syntyy liikepankkien lainauksen seurauksena uutta rahaa, miksi olet huolissasi juuri julkisen budjetin keskuspankkirahoituksen inflatorisuudesta?
Kysyit tätä jo ja vastasin vastasin siihen jo myös. Liikepankkien antolainaus ei jatkuvasti synnytä uutta rahaa, vaan lainojen takaisinmaksun myötä rahaa "katoaa" yhtä paljon kuin mitä sitä alunperin luotiin - viiveellä tietysti. Lainalla on myös vakuutena jotain reaaliomaisuutta, mikä asettaa luonnollisen katon uuden rahan luonnille. Velkojen maksu uudella velalla ja kokonaisvelan jatkuva kasvattaminen on toimintaa, jossa kansallisvaltioilla on Euroopassa monopoli. Kts. Basel 3.
Suomi voi kilpajuosta pohjalle tai toimia toisin ja pyrkiä muuttamaan yleistä talouspolitiikan linjaa myös Euroopassa yleisemmin ja koko maailmassa.
Eli 5,5 miljoonan asukkaan rikas Suomi menee Aasiaan ja Afrikkaan ja vakuuttaa moninkertaisesti Suomen kokoiset maat siellä siitä, ettei niiden kannata tavoitella parempaa elintasoa suomalaisia paljon köyhemmille asukkailleen, koska meillä täällä sen seurauksena työttömyys kasvaa? Kenet lähettäisit neuvottelemaan? Rinteen? Juhana Vartiaisella on loistava kommentti niille, joiden mielestä Suomi ei voi kilpailla hinnalla: ratkaistaan valtiontalouden alijäämä verottamalla vientiä, jos kerran vientituotteiden hinnalla ei ole kerran mitään väliä. Hintakilpailu ei tarkoita sitä, että pitää olla halvempi kuin Bangladeshin vaatetehtaat. Kunhan nyt aluksi pärjättäisiin hinta-laatu-suhteessa edes saksalaisille konepajoille.

Tiivistetysti: globaali business kasvaa nopeasti kotimarkkinoille suuntautuvan liiketoiminnan kustannuksella ja tämä kehitys tulee vain kiihtymään. Globaaleja busineksia syntyy sinne, missä niiden luomiseen on hyvät olosuhteet, ja jää syntymättä kansalaisvaltioihin, mistä niiden on hankala maailmalle ponnistaa työvoiman, raaka-aineiden tai pääoman puutteen takia. Suomi on maalannut itsensä nurkkaan, missä lähes mikä tahansa muu Pohjois-Euroopan maa on parempi ponnahduslauta tällaisille yrityksille kuin mitä Suomi on. Sen sijaan, että mietittäisiin ratkaisuja, kehitellään ihmeellisiä rahan olemuksen väärinymmärrykseen perustuvia haavekuvia siitä, miten täällä jatketaan hyvinvointiyhteiskuntana ilman lisäarvoa tuottavaa työtä. Kunhan painetaan vaan niitä markkoja niin kaikki saa mersun.
 
Akavan tuoreiden laskelmien (11/2015) mukaan pakkolakien mennessä läpi n.-3,3% vaikutus vuosipalkkaan (yksityisellä sektorilla). Täällä tullee taas keväällä jokavuotuinen 2-2,5% indeksikorotus palkkoihin. Mitenköhän sitä raaskisi joskus muuttaa takaisin Suoleen.. Uutinen pomppas silmille tänään iltasanomien sivuilta..
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1453206758800.html

Tuolla nuo alkuperäiset laskelmat:
http://www.akava.fi/uutishuone/teemajutut/pakkolakien_vaikutukset_palkansaajan_vuosituloon
 
Tämä oli tosi mielenkiintoinen kommentti asuntolainojen lyhennysvapaista, pankkien eduista ja mitä näillä on tekemistä bkt:n kanssa:
http://www.taloussanomat.fi/kumppan...aat-iskevat-takaisin/2016461/322?ref=ts_promo

Ja niin, jos toistaiseksi on enteriä painamalla EKP luonut rahaa pankeille ja sijoitusmarkkinoille, eikä se ole toiminut, tai ei ainakaan reaalitalouteen ole vauhtia saanut, vaan pönkittänyt pörssikursseja ja kiinteistöhintoja, niin miksei voisi yhtä hyvin sitä antaa suoraan kansalaisille? Ihan sama, miksi sitä kutsutaan, helikopteriraha, QE for people tai perustulo, mutta se keino on vielä kokeilematta. Yleensä sen vastustukseen käytetään "Ei voi, koska ei voi." tyylisiä perusteluja. :D
http://www.taloussanomat.fi/kansant...a-enta-jos-ekp-loisi-sita-tyhjasta/2016526/12
 
Analogia palkkakilpailuun toimii vain, jos kilpailu johtaa lopulta huonompiin tuloksiin kaikilla, kaikkien toimiessa samalla tavalla.
Mikäli yrityksen kustannustaso johtaa asiakkaan arvokokemuksen ylittävään hintatasoon, niin hyvin nopeasti ei enää ole niitä palkansaajia - paitsi tietysti julkisella sektorilla, mihin ilmeisesti kaikki lopulta ideaalissasi päätyvät toistensa selkää rapsuttamaan. Monessa työssä on asiakkan määrittelemä maksimipalkka, mitä siitä voidaan maksaa. Tämän kipurajan ylittyessä kannattaa joko lopettaa koko homma tai automatisoida työ prosessista pois. Soininvaaraa siteeraten suomalaiset ovat hyviä duuneissa, missä koneet ovat parempia - siksi meillä on nyt 300 000 työtöntä. Automatisaatio tietysti levittäytyy tästä keskiluokan sillanpääasemastaan palkkahaitarissa sekä ylös- että alaspäin. Tekoäly kehittyy pian lääkärien ja juristien kiusaksi, mutta automatisaation halventuessa yhä pienempipalkkaisia kannattaa myös korvata koneilla. Näin ollen jää jäljelle pieni määrä isopalkkaisia tai tässä todellisuudessa menestyviä yrittäjiä ja iso määrä hyvin pienipalkkaisia. Mikäli yritämme yhteiskuntana jarruttaa tätä kehitystä, ei meille jää kuin se pienipalkkainen pää. Tuloerouskovaisten mielestä tämä lienee se tavoiteltava lopputulos, koska kellään ei sitten ole ostovoimaa.
Hinta, jonka asiakas on valmis maksamaan, riippuu myös tuloista, jotka suurimmalla osalla tulevat palkoista. Automatisaatio on tietenkin ainakin joillakin aloilla hyvä asia. Ei työtä tehdä sen itsensä vuoksi, vaan välineenä jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Ei ole tarvetta luoda äärimmäisen matalapalkkaisia paskaduuneja tilalle, vain jotta ihmiset saadaan tekemään jotakin yksityisen sektorin "oikeaa" työtä. Aivan hyvin voidaan palkata enemmän ihmisiä julkiselle sektorille esim. tieteen ja taiteen palvelukseen, kun esimerkiksi kaupan ala on suurimmalta osin automatisoitu (kassatyöntekijät). Lisäksi työtä voidaan jakaa ja tehdä lyhyempää päivää, jolloin ihmisille jää aikaa tehdä itselleen tärkeitä asioita vapaa-ajallaan.
Kysyit tätä jo ja vastasin vastasin siihen jo myös. Liikepankkien antolainaus ei jatkuvasti synnytä uutta rahaa, vaan lainojen takaisinmaksun myötä rahaa "katoaa" yhtä paljon kuin mitä sitä alunperin luotiin - viiveellä tietysti. Lainalla on myös vakuutena jotain reaaliomaisuutta, mikä asettaa luonnollisen katon uuden rahan luonnille. Velkojen maksu uudella velalla ja kokonaisvelan jatkuva kasvattaminen on toimintaa, jossa kansallisvaltioilla on Euroopassa monopoli. Kts. Basel 3.
Kyllähän sitä rahaa toki katoaa ja siirtyy julkiseen velkaan, kun rahoitusmarkkinakupla puhkeaa. Tällä on kuitenkin tuhoisia seurauksia reaalitaloudessa. Eikös lainojen vakuutena käytetä usein myös erilaisia johdannaisia, joiden arvojen heilahtelu juuri johtaa maksukyvyttömyyteen ja lopulta kuplan puhkeamiseen?
Eli 5,5 miljoonan asukkaan rikas Suomi menee Aasiaan ja Afrikkaan ja vakuuttaa moninkertaisesti Suomen kokoiset maat siellä siitä, ettei niiden kannata tavoitella parempaa elintasoa suomalaisia paljon köyhemmille asukkailleen, koska meillä täällä sen seurauksena työttömyys kasvaa? Kenet lähettäisit neuvottelemaan? Rinteen? Juhana Vartiaisella on loistava kommentti niille, joiden mielestä Suomi ei voi kilpailla hinnalla: ratkaistaan valtiontalouden alijäämä verottamalla vientiä, jos kerran vientituotteiden hinnalla ei ole kerran mitään väliä. Hintakilpailu ei tarkoita sitä, että pitää olla halvempi kuin Bangladeshin vaatetehtaat. Kunhan nyt aluksi pärjättäisiin hinta-laatu-suhteessa edes saksalaisille konepajoille.
Suomi voi näyttää esimerkkiä toimimalla toisin ja kasvattamalla kotimaista kysyntää kiristyksen ja sisäisen devalvaation sijaan. Lisäksi Suomi voi esimerkiksi pyrkiä edistämään vaihtotaseiden yli- ja alijäämien hallintainstituutioiden kehittämistä ja estämään suuryritysten verosuunnittelun.
 
Analogia palkkakilpailuun toimii vain, jos kilpailu johtaa lopulta huonompiin tuloksiin kaikilla, kaikkien toimiessa samalla tavalla.
Aika erikoinen kuva sinulla on joko yritystoiminnasta tai urheilusta. Tai molemmista. Harjoittelulla urheilija pystyy aina vain parempiin suorituksiin, mistä sitten kilpailussa lohkeaa isompi palkinto rajallisesta resurssista (palkinnot). Analogia yritysmaailmaan toimii niin, että yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan paremman tuotteen tai palvelun halvemmalla, saavat markkinasta isomman siivun (ja voivat hintaa halventamalla jopa kasvattaa markkinaa).
Hinta, jonka asiakas on valmis maksamaan, riippuu myös tuloista, jotka suurimmalla osalla tulevat palkoista.
Asiakas toki arvostaa hintaa sen mukaan, miten suuri se on verrattuna käytettävissä olevaan rahamäärään. Suomessa rahamäärä on pieni, koska valtio korottaa sekä myyjän hintaa maailman korkeimpiin kuuluvalla ALV:llä, että rokottaa lähes puolet asiakkaan käytettävissä olevasta tulosta. Näinollen on suuri joukko B2C palveluita, jotka ovat Suomen ulkopuolella yleisiä, mutta puuttuvat Suomesta, koska palvelun tuottaminen maksaa enemmän, kuin mihin suurimmalla osalla asiakasjoukkoa olisi varaa.
Automatisaatio on tietenkin ainakin joillakin aloilla hyvä asia. Ei työtä tehdä sen itsensä vuoksi, vaan välineenä jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Ei ole tarvetta luoda äärimmäisen matalapalkkaisia paskaduuneja tilalle, vain jotta ihmiset saadaan tekemään jotakin yksityisen sektorin "oikeaa" työtä.
Ei paskaduuneja tarvitse "luoda". Matalapalkkaisia töitä syntyy automaattisesti, mikäli niitä ei AY-liikkeen ja valtion toimesta aktiivisesti estetä. Matalapalkkaduunit lisäävät kaikkien hyvinvointia, mikäli tekijäpuolen ansioita täydennetään julkisista varoista esim. negatiivisella tuloverolla. Miksi: jos joku vaikka siivoaa toisen kodin, saa toinen palkkaa ja toinen siistin kodin ja aikaa tehdä jotain itselle arvokkaampaa. Julkisen sektorin maksellessa kotona makaamisesta siirtyy vain raha taskusta toiseen ilman lisäarvoa.
Aivan hyvin voidaan palkata enemmän ihmisiä julkiselle sektorille esim. tieteen ja taiteen palvelukseen, kun esimerkiksi kaupan ala on suurimmalta osin automatisoitu (kassatyöntekijät).
Tässä lienee selkeimmin esillä talousajattelumme (siis sinun ja minun) välinen ristiriita. Tuottamatonta työtä ei minusta kannata tehdä millään sektorilla. Julkisen sektorin tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, jotta yksityisellä sektorilla olisi enemmän työvoiman tarjontaa, ja jotta yksityistä sektoria ei tarvitsisi verottaa kuoliaaksi niinkuin nyt tehdään.
Lisäksi työtä voidaan jakaa ja tehdä lyhyempää päivää, jolloin ihmisille jää aikaa tehdä itselleen tärkeitä asioita vapaa-ajallaan.
Tämä on myös aika välttämätön kehityssuunta, mitä vastaan AY-liike taistelee kynsin ja hampain. Kiva kuitenkin olla jostain samaa mieltä.
Kyllähän sitä rahaa toki katoaa ja siirtyy julkiseen velkaan, kun rahoitusmarkkinakupla puhkeaa.
Suomen valtio ja kunnat velkaantuvat ihan ilman kuplaakin. Julkinen sektori on ottanut itselleen niin suuren määrän tehtäviä, ettei yksityisellä sektorilla ole enää siihen yksinkertaisesti varaa.
Eikös lainojen vakuutena käytetä usein myös erilaisia johdannaisia, joiden arvojen heilahtelu juuri johtaa maksukyvyttömyyteen ja lopulta kuplan puhkeamiseen?
No ei ainakaan EU-alueella voida käyttää. Vähemmän reguloidun pankkitoiminnan alueilla vakuuksien arvostustaso riippuu riskiarvioista. Jos nämä ovat metsässä on käsissä kohta entinen pankki. Jos Basel 4 tulee voimaan, ei Suomessa riitä muuttotappiokuntien alueella asuntolainan vakuudeksi enää se asuntokaan.
Suomi voi näyttää esimerkkiä toimimalla toisin ja kasvattamalla kotimaista kysyntää kiristyksen ja sisäisen devalvaation sijaan.
Ei tässä olisi kyse esimerkistä, koska Kreikka esimerkiksi kunnostautui kotimarkkinaelvyttäjänä vuosikymmenten ajan.
Lisäksi Suomi voi esimerkiksi pyrkiä edistämään vaihtotaseiden yli- ja alijäämien hallintainstituutioiden kehittämistä
Eli siis pakotamme muut maat ostamaan kilpailukyvyttömiä tuotteita Suomesta? Koska suunnitelmatalous epäonnistui niinkin isossa valtiossa kuin Neuvostoliitto, ideasi on kokeilla globaalia kommunismia?
estämään suuryritysten verosuunnittelun.
Yritysten kirjanpidosta on olemassa joka maassa lait, joita varsinkin pörssiyhtiöt tietysti noudattavat. Niin kauan kun ideasi globaalista kommunistimaasta ei ole toteutunut, ja eri mailla on eri verotusmallit, ei ole mitään keinoa estää yritystä toimimasta tavalla, joka vaikuttaa suotuisasti sen maksamien verojen määrään. Tietysti räikeimpiä reikiä (kuten hollantilais-irlantilainen voileipä) voidaan halutessa EU-voimin tilkitä, mutta ei Suomella tule ikinä olemaan mahdollisuutta verottaa globaalia yritystä muusta kuin sen Suomessa tapahtuvasta liiketoiminnasta.
 
Tämä oli tosi mielenkiintoinen kommentti asuntolainojen lyhennysvapaista, pankkien eduista ja mitä näillä on tekemistä bkt:n kanssa:
http://www.taloussanomat.fi/kumppan...aat-iskevat-takaisin/2016461/322?ref=ts_promo

Ja niin, jos toistaiseksi on enteriä painamalla EKP luonut rahaa pankeille ja sijoitusmarkkinoille, eikä se ole toiminut, tai ei ainakaan reaalitalouteen ole vauhtia saanut, vaan pönkittänyt pörssikursseja ja kiinteistöhintoja, niin miksei voisi yhtä hyvin sitä antaa suoraan kansalaisille? Ihan sama, miksi sitä kutsutaan, helikopteriraha, QE for people tai perustulo, mutta se keino on vielä kokeilematta. Yleensä sen vastustukseen käytetään "Ei voi, koska ei voi." tyylisiä perusteluja. :D
http://www.taloussanomat.fi/kansant...a-enta-jos-ekp-loisi-sita-tyhjasta/2016526/12

EKP:n rahan tyhjästä polkaiseminen on käytännössä vain varallisuusvero, tyhjästä tulevasta ei voida puhua. Kun rahavaranto kasvaa suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin, hinnat nousevat. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Mikäli valtio, tai EKP päättää yhtäkkiä painaa lisää rahaa, siis normaalia enemmän, rahan arvo tippuu, jolloin kaikki, joilla on rahaa, menettävät. Paitsi tietenkin EKP, jolla on tämän tempun jälkeen suurempi osuus kierrossa olevasta valuuttamäärästä. Tätä temppua on koitettu monia kertoja monissa maissa läpi historian. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin jokainen imperiumi historiassa on lopulta yrittänyt tätä temppua ja kaatunut.

Toisinaan on yritetty tehdä em. temppu hieman eri tavalla, eli hintojen nousu on estetty lailla ja rahamäärää on lisätty. Tällöin virallisesti ei synny inflaatiota, vaikka valuuttamäärä kasvaa. Tilanne johtaakin silloin siihen, että kaupoista loppuu tavara. Tästä hyviä esimerkkejä ovat mm. Neuvostoliitto ja Venezuela. Vauraus syntyy tehdy työn lisäarvona ja asetelmaa on hyvin hankala peukaloida. Hyödytön työ ei synnytä lisäarvoa sen enempää kuin rahan luominen "tyhjästä". Silti näitä temppuja yritetään säännöllisesti uudestaan. Aivan samoin, kuin todella monet ihmiset yrittävät edelleen rikkoa termodynamiikan ensimmäistä pääsääntöä ja tehdä ikilikkujan.
 
Käytännössä keskuspankin painamaa rahaa käytetään pankkien välisten velkojen selvittämiseen. FED tuplasi M0 eli käteisvaransa 2008 finanssikriisissä eikä siitä mitään inflaatiota seurannut. Keskuspankkien korkopolitiikka on ensisijainen työkalu mitä tuo "rahanprinttaus" palvelee.

Sinänsä vielä huomio, että valtion velkaa voi ostaa vain sillä valuutalla jossa se on arvotettu. Jos EKP ei printtaisi rahaa ja valtiot velkaantuvat niin korkotaso nousee kun valtiot imevät likviditeettiä markkinoilta. Minkä keskuspankit toki estävät avomarkkinaoperaatiollaan.

Käytännössä valtion velka siis on ikäänkuin rahapolitiikan väline eikä keino rahoittaa valtion kulutusta. Valtion kulutus rahoitetaan aina keskuspankkirahalla. Siis omassa valuutassa niinkuin eurossa.
 
Raha ei vaan itsessään merkkaa mitään. Hyvänä esimerkkinä, kun Neuvostoliitossa alettiin viimeisinä vuosina yrittämään systeemin uudistusta, joka ei tietenkään onnistunut, niin palkat nousivat viimeisimpinä vuosina muistaakseni n. 7-kertaisiksi ja tuotanto taisi nousta samaan aikaan 2-3 -kertaiseksi. Lopputulemana ihmisillä oli kyllä ruplia patjan täytteenä, mutta ei niillä mitään tehnyt.

Elintason määrittelee tarjolla ja käytettävissä olevat palvelut ja tuotteet ymv. Tuotteita ja palveluita syntyy, kun ihmiset tekevät töitä ja niitä syntyy sitä enemmän, mitä tehokkaampi työprosessi on. Nykyään elintaso on niin korkea siksi, että teollistumisen myötä yksi ihminen voi tehdä sen työn, mihin vielä pari vuosisataa sitten tarvittiin satoja. Tämän takia tarjolla on ~satakertainen määrä erilaisia hyödykkeitä. Kehitysmaat puolestaan ovat köyhiä siksi, että siellä merkittävä osa väestöstä joutuu koneettomuuden takia edelleen tekemään sellaista työtä, jonka yksi ihminen ja kone, tai pelkkä kone, tekee 100-kertaisella tehokkuudella. Mitä useampi tekee tuottavaa työtä, sitä paremmin menee. Suomessa työikäisestä väestöstä töissä on kaksi kolmasosaa ja heistäkin osa tekee tuottamatonta työtä. Muissa pohjoismaissa työllisyysprosentti taitaa keskinmäärin olla lähes 10 prosenttiyksikköä korkeampi.

Se, mihin keskuspankkipolitiikalla ja 2 % inflaatiotavoitteella pyritään, on, että koska säästöt menettävät arvoaan, niin ihmiset laittaisivat rahan mahdollisimman pian kiertoon ja loisivat näin kysyntää työlle. Paljon muuta ei ole mahdollista tehdä ja edellä mainittukin toimii vähän niin ja näin, koska poliittiset ja henkilökohtaiset tavoitteet ovat usein ristiriidassa "yleisen hyvän" kanssa. Lobbaus on sitä kovempaa, mitä enemmän valtaa on keskitetty. *krhm* investointipankkien bonusten maksattaminen veronmaksajilla *krhm*

Vaikkei kyse olekaan keskuspankista, niin hyvä esimerkki poliittisten ja yleishyödyllisten tavoitteiden ristiriitaisuuksista on SOTE-uudistus. Eri asiantuntijalausuntojen ja raporttien mukaan sopiva sotealueiden määrä olisi ollut 1-5. Viisi oli käytännössä laskettu sen mukaan, että alueella pitää olla vähintään tietty määrä ihmisiä, jotta se voisi toimia erillisenä kokonaisuutena, eli viisi sotealuetta oli ehdoton yläraja toimivuudelle ja pienempi määrä olisi luultavasti toiminut paremmin. Katastrofi suomalaisille, hyvä juttu Kepulle vastaan katastrofi Kepulle ja hyvä juttu suomalaisille. Kepu taisikin ajaa yhdeksäätoista aluetta(?) ja tuliko niitä nyt lopulta 15?
 
Viimeksi muokattu:
Ihmeen vähän tuosta maakuntamallista puhutaan, vaikka sen seurauksena aletaan maksaa maakuntaveroa, ja äänestää maakuntavaaleissa. Määrällisesti kepu tulee kontrolloimaan noista maakuntavaltuustoista suurinta osaa, mistä tässä sote-uudistuksessa kaiketi olikin kysymys. Eipä silti, jos maakunnat ottavat kuntayhtymien rahat niin ei harmita yhtään, mutta pelkään, että jatkavat rinnakkain...
 
Olikos se nyt 60mrd. € per kk, mitä EKP on tunkenut lisää rahaa markkinoille ja miten kauan? Vuoden tai yli? Missä inflaatio? Miksei sitä ole syntynyt? Voidaanko nyt kenties olla erilaisessa taloustilanteessa Japanin ja euroalueen kohdalla kuin Weimarin Saksan, Venezuelan, Mugaben Zimbabwen tai Neuvostoliiton kohdalla, joilla kaikilla rahan painaminen meni kansankielellä sanottuna vituiksi ja johti hyperinflaatioon? Miksi nyt ollaan edelleen pienen deflaation tilassa, vaikka EKP ja Japanin keskuspankki ovat tunkeneet markkinoille aika suuria määriä uutta rahaa? Jaha, pååtta ehtikin jo mainita USAssa Fedin toimet, jotka se teki nopeammin kuin EKP, eikä sielläkään ole tietääkseni ollut mitään merkkejä hyperinflaatiosta.

Paljon puhutaan Saksan ja USAn hienoista työllisyysihmeistä ja Dopeykin mainitsi, että on ihan luonnollista, että matalapalkkaduuneja syntyy. Kuulemma mm. Walmartin täysaikaiset työntekijät tienaavat niin vähän, että saavat sosiaalitukia, jopa USAssa, eikä heillä ole varaa käydä ostoksilla työnantajansa kaupoissa. Samaa meininkiä näkyisi olevan Saksassa:
“Saksa on järjestänyt meille painajaisen”, Visentini sanoo.


“Saksassa 7,5 miljoonaa ihmistä tekee täysipäiväistä työtä eli 35 40 tuntia viikossa vain 420 euron kuukausipalkalla. Heille ei kerry minkäänlaista eläkettä vanhuuden turvaksi.”


Tällainen palkka ei riitä toimeentuloon, vaan se tarvitsee tuekseen 600 euron sosiaalituen.


“Työmarkkinat eivät ole tasapainossa, ja julkinen velka kasvaa, kun 7,5 miljoonalle maksetaan joka kuukausi 600 euroa”, Visentini sanoo.

Lähde: http://www.talouselama.fi/uutiset/v...ei-ole-yleissitovia-tyoehtosopimuksia-6246490

Mä edelleen ihmettelen, että kun käytännössä Saksassa ja USAssa on tuolleen sosiaalituilla jo nyt tukemalla tuettu matalapalkkatöitä, eli olemassa on jo miinusvero tai jonkunlainen kansalaispalkka, niin miksei sitä voisi ottaa käyttöön ihan suoraan sanoenkin ja sillä nimellä?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom