Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Totta tuo kielen osaaminen. Siitä että selviää arkipäiväisistä asioista on monesti vielä pitkästi matkaa että voisi käyttää täysipainoisesti työkielenä. Varsinkin neuvotteluissa yms on etu että molemmat osapuolet käyttävät vierasta kieltä (englantia).

Kääntäjien taso ei komukseni mukaan johdu suomalaisista vaan että kääntötoimistot käyttää jotain freelancer kääntäjiä jotka ovat opiskelijoita yms. jopa äidinkielenään ko kieltä puhuva mutta ainakin teknistä kääntöä osaamaton.

Itse luetan aina meidän materiaalit paikallisilla yhteistyökumppaneilla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Oma kokemukseni on myös se, että kannattaa opetella mieluummin yksi kieli kunnolla, kuin useampi huonosti. Minä valitsisin englannin, mutta se johtuu vaan siitä, että niissä hommissa, joissa minä olen maailmaa kiertänyt kaikki ainakin yrittävät puhua englantia.

Siis yritän sanoa, että ne tunnit, jotka kielen opiskeluun aikoo käyttää, kannattaisi panostaa siihen, että puhuu yhtä kieltä niin hyvin, että sillä ammatissaan pärjää joka tilanteessa . Vanhoilla päivillään voi sitten harrastuksekseen opiskella baarista löydettyjen neitojen kanssa eksoottisempia kieliä.

Vähän asian vierestä, mutta minua hämmästyttää suomalaisten kääntäjien surkea taso. Ihan sama mikä vieras kieli on kyseessä, niin suomalaisten kääntäjien teksti on säännöllisesti totaalista sontaa, jolle paikalliset naureskelevat. Karseimpia ovat ehkä suomalaisten tekemät venäjänkieliset brosyyrit, mutta kauas eivät huvittavuudessaan jää englannikielisetkään.

Kääntäjille maksetaan niin vitun huonosti, jos maksaa pelkkiä banaaneita saa pääasiassa apinoita.
Miten lie se filologian opiskelu ja eri historiallisten äänteenmuutosten tankkaus relevanttia käytännön käännöstyössä. (Ei omaa mutta tuttavapiiristä kuulunutta kritiikkiä )

Muuten olen aika eri mieltä. On a. Täysin mahdollista ja b. Varsin helppoa, oppia kaksi vierasta kieltä kuvailemallesi tasolle. Jos jotain kannattaa jo nuorena opetella on kieliä. Sitäpaitsi mistään ei niin helposti saa tuloksia lähes mitättömällä vaivannäöllä. Kyllä mun mielestä joku englannin kieli on matematiikkaan verrattuna todella triviaalia, se ei ole etu että sitä osaa vaan suunnaton puute jos sitä ei hallitse niin hyvin kuin ei-natiivi voi.
Saman voi sanoa myös Saksasta. (Siis sen oppiminen on melkein mihinkään muuhun verrattuna erinomaisen triviaalia, ja hyvin pienellä vaivalla sen oppii erittäin sujuvaksi)
Ruotsi ihmeellisesti tuottaa hankaluuksia monille, mä muistan että sain 0-5 asteikolla 4 virkamiesruotsista 6kk kurssin jälkeen (en ollut maassa tenttipäivänä) pelkällä yleissivistyksellä. Mä niin ihmettelen heitä, ketkä vuositolkulla sitä jaksoi "yrittää" saada läpi.

Se että mitä iloa noista on, ei kai paljoa, jos ei aio muuttaa koskaan muihin maihin (joka on erinomaisen suositeltavaa elämänkokemusten hankintaa:) )

Totta tuo kielen osaaminen. Siitä että selviää arkipäiväisistä asioista on monesti vielä pitkästi matkaa että voisi käyttää täysipainoisesti työkielenä. Varsinkin neuvotteluissa yms on etu että molemmat osapuolet käyttävät vierasta kieltä (englantia).

Kääntäjien taso ei komukseni mukaan johdu suomalaisista vaan että kääntötoimistot käyttää jotain freelancer kääntäjiä jotka ovat opiskelijoita yms. jopa äidinkielenään ko kieltä puhuva mutta ainakin teknistä kääntöä osaamaton.

Itse luetan aina meidän materiaalit paikallisilla yhteistyökumppaneilla.

Joo kun ei makseta laadusta saadaan mitä sattuu.
Vähän kun laitettais 1 vsk AMK opiskelijat koodaamaan, jäisi angrybirdsit varsin harvinaisiksi saavutuksiksi

Kielitaito silti on ihan täysin hankittavissa useampaan kuin yhteen kieleen ja erityisesti se on erinomaisen helppoa verrattuna oikeastaan mihinkään..
Ihmettelen ettei kaikki vaan viitsi yhtään panostaa, suomi on täynnä fiksua sakkia jotka ei laiskuuttaan osaa oikein edes englantia, saati mitään muuta ja silti on jos jonkunlaisia inssejä ja osaa kaikkea huomattavasti vaikeampaa aivan tajuttomasti.
Kieliä ei ehkä kauheasti tarvitse mutta ei niiden opetteleminenkaan ole oikein minkäänlainen homma, ellei nyt yritä jotain tyyliin 6 eri kieltä ja niistäkin puolet aasiasta-settejä.. ;)

E: ei se mun mielestä ainakaan englannilta esim ole pois että se ei ole mun ainoa vieras kieli (eikä paras)
Ensinkään en pidä sitä minään rajana että ei voi muka oppia kuin yhden kielen hyvin. Aivan sata varmasti jos haluaa niin oppii ja aikas helposti. Mitään muuta niin helpolla ei opi
 
Viimeksi muokattu:
Dopey ja Indica: Omat kokemukset kertovat että saksa on pakko osata mikäli mielii sinne töihin. Tekn. inssinä siis.
Vähän riippunee varmaan siitä, että mistä inssialasta puhutaan. Saksassa on IT-ala sen verran kansainvälistä (niinkuin Suomessakin ainakin pääkaupunkiseudulla on), että joka paikassa on työkielenä englanti. Eri asia toki, jos menee IT-konsultiksi - silloin puhutaan sitä kieltä mitä asiakkaatkin puhuvat. Samaten jos menee myymään.

Suomalaisessa koulusysteemissä kannattaisi panostaa kieliin, joilla saa mahdollisimman laajan pallopeiton. Globaalisti pienten kielten opettelussa ei ole järkeä vain sen takia, että maat ovat lähellä, jos noilla kielialueilla pärjää englannilla. Opportunity cost on liian korkea.
 
Globaalisti pienten kielten opettelussa ei ole järkeä vain sen takia, että maat ovat lähellä, jos noilla kielialueilla pärjää englannilla. Opportunity cost on liian korkea.

Tää on ehkä se Soininvaarankin blogin pointti. Tuskin kukaan kuvittelee että Suomi lähtee nousuun pelkästään kielenopiskelua muuttamalla mutta nyt olis tärkeää uudistaa koko Suomen menestymis arsenaalia ja purkaa vanhoja luutuneita periaatteita jos ne eivät tue Suomen menestymistä tulevaisuudessa.
 
Tää on ehkä se Soininvaarankin blogin pointti. Tuskin kukaan kuvittelee että Suomi lähtee nousuun pelkästään kielenopiskelua muuttamalla mutta nyt olis tärkeää uudistaa koko Suomen menestymis arsenaalia ja purkaa vanhoja luutuneita periaatteita jos ne eivät tue Suomen menestymistä tulevaisuudessa.

No kyllä.
Kielten opiskelusta puhuminen on niin lillukanvarsiin tarttumista.. Kun puhutaan suomen tulevaisuuden haasteista.

Mä nyt tarkastelen tota kieliasiaa sillä mielellä että mitä asioita pitää tehdä että ei tarvitse olla Suomessa.
Jos haluaa pois täältä kannattaa olla mahdollisimman kielitaitoinen.

Kansakunnan kannalta olisi kyllä ensiarvoisen tärkeää että porukka ymmärtäisi enemmän taloudesta, it-taidot olisi porukalla mahdollisimman hyvin hallussa ja matematiikka myös.

Yksilön kannalta kielten opiskelu on ihan itsestään selvä valinta. Ne on nimittäin monta kertaluokkaa helpompia hallita kuin mikään "oikea"

E: nimittäin olen sitä mieltä että Suomessa ei seuraavaan 20 vuoteen tule taloudessa olemaan hyviä aikoja, ja silloin antaa elintasossa ihan vitusti periksi vs sivistysmaat.
 
Se on selvää, että Enkku pitää hanskata edes kohtuullisesti. Se ei vain ole se, millä kilpailussa erotutaan, koska sitä huonoa englantia puhuvat kaikki muutkin. Ja vaikka sillä rallimiesenkullakin selviytyy auttavasti monista tilanteista, niin ilman muuta apua olisi lukuisissa toimissa siitä, jos osaisi paikallisten kieltä. Kaikki arvostavat sitä, jos joku muumaalainen on vaivautunut opettelemaan omaa kieltäsi. Kaverini ei ehtinyt olla Saksassa vuottakaan, ennen kuin pomonsa totesi, että nyt vaihdetaan sitten englannista saksaan. Ja niin ummikkona Saksaan muuttaneesta insinöörinalustan kehittyi varsin hyvä puhumaan saksaa. Toki saksalainen vaimokin on auttanut.

Itse olen kovasti ihmetellyt sitä, että miksi edes lukiotasolla ei kieleopetuksessa käyty läpi ollenkaan suomalaisille tyypillisiä virheitä englannissa. Moni ongelma olisi helposti korjattavissa, kunhan vain artisti saisi jostain sopivan impulssin. Itse havahduin omiin virheisiini eräässä illanistujaisessa, kun minulle entuudestaan tuntematon totesi muutaman lauseen jälkeen, että suomalaisuuteni kuuluu jo pitkään matkaan. Luulin puhuvani englantia tuolloin aika hyvin ja olin toki sitä käyttänytkin pääasiallisena kielenäni jo pari vuotta. Sen jälkeen hoksasin, että aukkoja minulla oli ja ne täsmälleen samat virheet löytyvät tosi monilta suomalaisilta. Itsensä ja toisten analysointi on auttanut ainakin minua tosi paljon.

Jamille sen verran omista kokemuksista, että ei se kielten opettelu aikuisiällä välttämättä niin kovin helppoa ole. Nimimerkillä "taidanpa viihdyttää seuraavaksi itseäni kertaamalla miljoonatta kertaa samaa peruskielioppia". Enkku on tietenkin tosi helppo, kun sitä kuulee koko ajan ja oikeastaan ainoa hankala asia on sanojen kirjoitusasun ja lausunnan lähes summittainen yhteys. Germaaniset kielet yleensäkin ovat ihan omaksuttavissa kohtuullisella treenillä, eivätkä lattaritkaan kovin hankalia ole, mutta voi se uuden kielen oppiminen olla kyllä todella työlästäkin, kunhan noiden kielialueiden ulkopuolelle mennään. Sen pitkän työpäivän jälkeen on jo ilman salilla käyntiäkin hankaluuksia löytää virtaa tulokselliseen opiskeluun. Toisaalta on toki niitäkin suomalaisia, jotka ovat vain tulleet tännekin ja alkaneet vain puhumaan paikallisten kanssa - yleensä lakanoiden välissä. Sitä ei koskaan kanntata unohtaa, että suomen kielen taidottomuus on aina plussaa, kun elämänkumppania tai treffailuseuraa valitaan. Tässäkin lahjakkuus auttaa hirveästi, mutta sen puutetta voi kullä kompensoida hikoilulla.
 
Viimeksi muokattu:
Tää on ehkä se Soininvaarankin blogin pointti. Tuskin kukaan kuvittelee että Suomi lähtee nousuun pelkästään kielenopiskelua muuttamalla mutta nyt olis tärkeää uudistaa koko Suomen menestymis arsenaalia ja purkaa vanhoja luutuneita periaatteita jos ne eivät tue Suomen menestymistä tulevaisuudessa.
Ja vaikka nyt ei ottaisikaan koko kansakunnan paineita harteilleen, niin henkilökohtaisella tasolla on tosi kova juttu, jos hallitsee toisen merkittävän kielen sen oikeasti hyvän englannin lisäksi.
 
Jamille sen verran omista kokemuksista, että ei se kielten opettelu aikuisiällä välttämättä niin kovin helppoa ole. Nimimerkillä "taidanpa viihdyttää seuraavaksi itseäni kertaamalla miljoonatta kertaa samaa peruskielioppia". Enkku on tietenkin tosi helppo, kun sitä kuulee koko ajan ja oikeastaan ainoa hankala asia on sanojen kirjoitusasun ja lausunnan lähes summittainen yhteys. Germaaniset kielet yleensäkin ovat ihan omaksuttavissa kohtuullisella treenillä, eivätkä lattaritkaan kovin hankalia ole, mutta voi se uuden kielen oppiminen olla kyllä todella työlästäkin, kunhan noiden kielialueiden ulkopuolelle mennään. Sen pitkän työpäivän jälkeen on jo ilman salilla käyntiäkin hankaluuksia löytää virtaa tulokselliseen opiskeluun. Toisaalta on toki niitäkin suomalaisia, jotka ovat vain tulleet tännekin ja alkaneet vain puhumaan paikallisten kanssa - yleensä lakanoiden välissä. Sitä ei koskaan kanntata unohtaa, että suomen kielen taidottomuus on aina plussaa, kun elämänkumppania tai treffailuseuraa valitaan. Tässäkin lahjakkuus auttaa hirveästi, mutta sen puutetta voi kullä kompensoida hikoilulla.

Ehkä tää oli paremminkin indicalle ;)

Ite oon täsmälleen samaa mieltä. Jos ei tartte päivittäin jotain kieltä niin aika hankala sitä on uutta kieltä opetella. Saati ylläpitää kielitaitoa. Toki jos asuu kohdemaassa, ja iskee vielä itselleen sen kielisen emännän niin homma käy kuin itsestään mutta ajatuksella että vois joskus tarvita, on hankalaa. Itse innostuin opiskelemaan Kiinaa muutamia vuosia sitten oikein tosissaan ja opeinkin alkeet ja yleisimmät fraasit varsin hyvin. Mutta kun tarve on pari kertaa vuodessa muutama viikko niin ei puhettakaan että pystyisi ylläpitämään ja kehittämään kielitaitoa. Saati käyttämään työasioissa. Kaljan osaan tilata ja itseni esitellä mutta moni juttu on jo unohtunut kun ei ole jaksanut huvikseen lueskella. Ennemmin meen sinne treenaamaan :)
 
Ehkä tää oli paremminkin indicalle ;)

Ite oon täsmälleen samaa mieltä. Jos ei tartte päivittäin jotain kieltä niin aika hankala sitä on uutta kieltä opetella. Saati ylläpitää kielitaitoa. Toki jos asuu kohdemaassa, ja iskee vielä itselleen sen kielisen emännän niin homma käy kuin itsestään mutta ajatuksella että vois joskus tarvita, on hankalaa. Itse innostuin opiskelemaan Kiinaa muutamia vuosia sitten oikein tosissaan ja opeinkin alkeet ja yleisimmät fraasit varsin hyvin. Mutta kun tarve on pari kertaa vuodessa muutama viikko niin ei puhettakaan että pystyisi ylläpitämään ja kehittämään kielitaitoa. Saati käyttämään työasioissa. Kaljan osaan tilata ja itseni esitellä mutta moni juttu on jo unohtunut kun ei ole jaksanut huvikseen lueskella. Ennemmin meen sinne treenaamaan :)
Tosiaan meni palaute väärään osoitteeseen. Indican postaukset kun katoaa sisään kirjautumisen yhteydessä, niin palaute meni sille, jolle Indica oli vastannut.
 
Se on selvää, että Enkku pitää hanskata edes kohtuullisesti. Se ei vain ole se, millä kilpailussa erotutaan, koska sitä huonoa englantia puhuvat kaikki muutkin. Ja vaikka sillä rallimiesenkullakin selviytyy auttavasti monista tilanteista, niin ilman muuta apua olisi lukuisissa toimissa siitä, jos osaisi paikallisten kieltä. Kaikki arvostavat sitä, jos joku muumaalainen on vaivautunut opettelemaan omaa kieltäsi.

Me suomalaiset olemme olleet enemmänki B2B busineksissa ja siellä insinöörien kesken on totuttu hämmästelemään asioita juurikin tällä paljon puhutulla huonolla englannilla. Aika hyvin on toimeen tultukin enkä yhtään vähättelisi sitä, mitä on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana saatu aikaan.

Minä ja moni muukin ounastelee, että maailma muuttuu. Meidän on opittava tekemään tai ainakin vähintään suunnittelemaan ja kehittämään kuluttajatuotteita. Niiden ylivoimaisista ominaisuuksista pitäisi kaiken päälle vielä osata kertoakin. Luulen, että tämä asettaa yhden uuden ulottuvuuden kielitaidolle. Et puhukaan enää kaverille, joka pohti samantapaisella koulutuksella samanlaista ongelmaa, kuin sinä itse, vaan yrität kääntää ihan kenen tahansa sisäänostajan pään ostamaan juuri sinun tuotteesi hänen hyllylleen, joka on yleensä jo täynnä.
 
Me suomalaiset olemme olleet enemmänki B2B busineksissa ja siellä insinöörien kesken on totuttu hämmästelemään asioita juurikin tällä paljon puhutulla huonolla englannilla. Aika hyvin on toimeen tultukin enkä yhtään vähättelisi sitä, mitä on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana saatu aikaan.

Minä ja moni muukin ounastelee, että maailma muuttuu. Meidän on opittava tekemään tai ainakin vähintään suunnittelemaan ja kehittämään kuluttajatuotteita. Niiden ylivoimaisista ominaisuuksista pitäisi kaiken päälle vielä osata kertoakin. Luulen, että tämä asettaa yhden uuden ulottuvuuden kielitaidolle. Et puhukaan enää kaverille, joka pohti samantapaisella koulutuksella samanlaista ongelmaa, kuin sinä itse, vaan yrität kääntää ihan kenen tahansa sisäänostajan pään ostamaan juuri sinun tuotteesi hänen hyllylleen, joka on yleensä jo täynnä.

Ihan turha yrittää suomalaisen opetella mitään kieltä niin hyväksi että sillä myy jääkaapin eskimolle. Jos teet kuluttajatuotteita jollekin paikalliselle markkinalle niin ihan ekana pitää ymmärtää palkata joku paikallinen sitä tekemään.

Saksaa oon vähän yrittänyt prepata sillä silmällä että tie vie sinne töihin. Ei siksi ettei englannilla hoidu työasiat tai etteikö paikan päällä opi parhaiten, mutta helpottaahan se alkua kun osaa edes jotain sanoja valmiiksi.
 
Ihan turha yrittää suomalaisen opetella mitään kieltä niin hyväksi että sillä myy jääkaapin eskimolle. Jos teet kuluttajatuotteita jollekin paikalliselle markkinalle niin ihan ekana pitää ymmärtää palkata joku paikallinen sitä tekemään.

Juu, tottakai näin. Siinä on vaan aika pitkä matka ennen kuluttajatuotteen paikallistamistakin, ennen kuin paikallinen on palkattu jotain tuotteelle tekemään. Eihän tietty jokaista tuotetta tarvitse hioa jokaiseen markkinaan, mutta usein jälleenmyyjien sisäänostajat pitää vakuuttaa sen verran, että ylipäätään pääsee juttelemaan pakkauksista, hinnoittelusta, lanseerauksesta jne.

Kielten opiskelusta olen ihan varmasti sitä mieltä, että se kannattaa. Kaikillä meillä ei vaan ole rajatonta henkistä kapasiteettia. Jotta ylipäätään jotain oppisi kunnolla, täytyy toisten meistä keskittyä johonkin ja karsia ajankäyttämistä moneen mielenkiintoiseen asiaan. Tämä koskee muutakin kuin kielten opiskelua.
 
Siis onko sinun mielestäsi Suomessa täystyöllisyys? Entä onko vaihtotase mielestäsi tasapainoinen? Eikö sinun mielestäsi kansalaisen kasvanut ostovoima mitenkään paranna kansalaisen omaa elintasoa, vaikuta samalla verotulojen kasvuun ja sitä kautta koko ajan kasvavan julkisen velan hoitoon? Miten se velka sitten hoidetaan?
Pointtina oli lähinnä, että korkea verotus ei sinänsä syö ostovoimaa, vaan olennaista on julkiset menot (lisäävät yksityisen sektorin varallisuutta) ja verot (vähentävät -..-) yhdessä.

Vähän samaan tapaan voitais tehdä herrasmiessopimus, ettei kukaan enää treenaa ja olympialaisissa jaetaan mitalit väestömäärän suhteessa. Ei ole olemassakaan mitään Suomen vientikiintiötä. Kreikankin ongelmana nousta suosta on se, ettei Kreikassa oikein tehdä mitään vietävää.
Mitä ihmeen treenaamista se on, jos kaikkien toimiessa samalla tavalla kukaan ei hyödy?

Tämä on sama argumentti, jolla perustellaan kreationismia yli evoluutioteorian. Molemmat ovat teorioita, mutta vain toinen teorioista selittää reaalimaailman tapahtumia.
Sinun teoriasi on johtanut massatyöttömyyteen ja velkaantumisasteen nousuun esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa. Millähän perusteella se siis kiistatta selittää reaalimaailman tapahtumia, kun todellisuus näyttää päinvastaiselta kuin teoria? Viittaan tässä siis julkisten menojen/palkkojen leikkauksiin.
En ole esittänyt palkanalennuksia, vaan palkkakartellin purkamista ja verokiilan kaventamista. Esitätkö ihan tosissasi, etteivät mitkään kuluttajahinnat Suomessa ole hintaelastisia? Eli että jos perheen sunnuntaipäivällinen raflassa maksaa satasen sijasta viisikymppiä, niin asiakkaiden määrä ei lainkaan kasva? Tai jos siivoojan saa 20€/tunti sijaan hintaan 10€/tunti, niin kukaan yli alkuperäisen määrän ei palkkaa siivoojaa? Rakentavatko ihmiset Suomessa talonsa itse ilman aikaa tai ammattitaitoa, koska se on vaan niin vitun kivaa?
Palkalla on taloudessa kaksoisrooli. Se on yrittäjän kustannus, mutta toisaalta se muodostaa kysynnän yrittäjän tuotteille. Mikä on yhden toimijan kannalta järkevää, voi olla kokonaisuuden kannalta älytöntä.

Kirjoitin, että pienen valuutan rahavarannon tuplaaminen puolittaa valuutan arvon suhteessa isoihin vaihtovaluuttoihin kuten euroon tai dollariin. Mikäli olet eri mieltä, perusteletko miten Suomen Pankki voisikin printtailla markkojen lisäksi dollareita tai euroja? Mitä tekemistä tällä on kvanttiteorian kanssa? Tuontivaltaisessa taloudessa hyödykkeiden hinnat ovat sensitiivisiä valuuttakurssivaihteluille, koska yleensä kotimaiset arvoketjun osat hinnoittelevat itsensä ostohinnan prosenteissa eikä kiinteällä katehinnalla.
Joka tapauksessa oletat, että rahan määrän lisäys johtaa suoraan samassa suhteessa valuuttakurssin heikentymiseen. Eikö tällöin liikepankkien lainoitus yksityiselle sektorille tai valtiolle tulisi olla samalla tavalla inflatorista?
 
Mitä ihmeen treenaamista se on, jos kaikkien toimiessa samalla tavalla kukaan ei hyödy?
Kaikki tavoittelevat suhteellista hyötyä, mutta eivät kaikki pysty sitä samalla tavoin saavuttamaan. Suomi voitti vähän aikaan sitten mäkihypyssä kaiken, mutta enää eivät suomalaiset pääse edes karsinnasta läpi. Kilpailun rajallisista resursseista voi toki yksipuolisesti lopettaa, mutta siten varmistaa sen, ettei itse saa enää mitään.
Sinun teoriasi on johtanut massatyöttömyyteen ja velkaantumisasteen nousuun esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa. Millähän perusteella se siis kiistatta selittää reaalimaailman tapahtumia, kun todellisuus näyttää päinvastaiselta kuin teoria? Viittaan tässä siis julkisten menojen/palkkojen leikkauksiin.
Millä tavoin Espanjassa on leikattu julkista taloutta? Maan julkinen kulutus ei ole missään vaiheessa laskenut alle tason, jolla se oli ennen finanssikriisiä. Jos palkkojen annetaan määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan, ei maksettu palkkasumma todennäköisesti ainakaan laske. Kokonaissumma vain jakautuu useammalle työntekijälle.
Palkalla on taloudessa kaksoisrooli. Se on yrittäjän kustannus, mutta toisaalta se muodostaa kysynnän yrittäjän tuotteille. Mikä on yhden toimijan kannalta järkevää, voi olla kokonaisuuden kannalta älytöntä.
Palkka on asiakkaan eikä yrittäjän kustannus. Ei sillä yrittäjällä ole mistä maksaa, jos asiakkaalta pyydetty hinta on asiakkaan kokemaan arvoon verrattuna liian korkea.
Joka tapauksessa oletat, että rahan määrän lisäys johtaa suoraan samassa suhteessa valuuttakurssin heikentymiseen. Eikö tällöin liikepankkien lainoitus yksityiselle sektorille tai valtiolle tulisi olla samalla tavalla inflatorista?
Pankkien antolainaus on tarkasti valvottua toimintaa, ja asiakkaan maksaessa lainansa takaisin lainasumma katoaa rahavarannosta. Eli liikepankkien antolainauksella on reaalitalouden kehitykseen sidottu katto. Aikaisemmin ei näin ollut ja esimerkkinä vaikka mainitsemaasi Espanjaan rakennettiin inflatoorinen kiinteistökupla liikepankkien luomalla rahalla. Toisaalta valtion rahoittaessa päivittäisen toimintansa (esim. vaikka voimalaitosinvestoinnin sijaan) lainoilla keskuspankilta ei ole olemassakaan mitään tulovirtaa, jolla laina maksettaisiin takaisin. Laina maksetaan takaisin ottamalla uusi, isompi laina (vanhan lainan pääoma + kulutukseen menevä raha) ja siten rahavaranto paisuu jatkuvasti. Se, että rahavarannon kasvattaminen laskee rahayksikön ulkoista arvoa, ei ole mikään oletus vaan fakta.

Suomi on kuitenkin euromaa, joten yo. pohdinnat ovat ihan turhaa mentaalimasturbaatiota. Suomi voi joko kilpailla ja kasvaa, tai olla kilpailematta ja kutistua. Edellisessä tapauksessa luodaan hyvinvointia ja jälkimmäisessä sitä tuhotaan. Molemmat skenaariot koskevat lähinnä nyt työelämään siirtyviä sukupolvia. AY-liike ja valtaosa kansasta on sitä mieltä, että hyvinvoinnin tuhoaminen tulevilta sukupolvilta on nyt se mieluisin vaihtoehto.
 
Pointtina oli lähinnä, että korkea verotus ei sinänsä syö ostovoimaa, vaan olennaista on julkiset menot (lisäävät yksityisen sektorin varallisuutta) ja verot (vähentävät -..-) yhdessä.

Tottakai julkisen sektorin menot ovat yksityisen sektorin tuloa. Tämä 1+1=2 hokema ei kovin paljon suomalaista veronmaksajaa lämmitä. Julkisen sektorin työntekijäthän lasketaan yksityiseen sektoriin myös, joten julkisen sektorin palkkamenot tältä osin lasketaan yksityisen sektorin tuloksi.

Sitä en mitenkään ymmärrä, kuinka se muuttuu ostovoiman lisäykseksi Suomessa, kun minulta ja muutamalta muultakin kerätään veroilla kassi rahaa, otetaan lainaa toinen kassillinen, ja sitten molemmat kassit ojennetaan Kanadaan ja USAhan maksuksi toimimattomista tietojärjestelmistä. Miten tämä parantaa suomalaisen kansalaisen ostovoimaa? Tokihan se parantaa ostovoimaa Kanadassa ja USAssa, mutta jostain syystä se nyt ei minua niin paljon lämmintä. Ja onhan se totta, että tässäkin tapauksessa julkisen sektorin meno on yksityisen sektorin tulo. Se yksityinen sektori ei vaan majaile Suomessa.
 
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...tosryhma-torsasi-kopioi-ja-petti-lupauksensa/

Vastuullinen rahankäyttö osa mitä lie. Olipa hyvä, että nämäkin rahat kerättiin veroina pois.

Talousdemokraattien mukaan tuo on juuri se tapa, jolla kaikki kansantaloudet saadaan nousuun. Kerätään veroja kansalta ja otetaan vähän lainaa päälle. Käytetään rahat johonkin aivan järjettömään julkiseen hankkeeseen. Hanke ei tuota mitään eikä lisää kenenkään tietoa. Raha kuitenkin siirtyy "yksityiselle sektorille", mikä on ihan totta, kuten tässäkin tapauksessa muutamalle konsultille ja virkamiehille tietenkin palkkoina. Se sektorin osa, joka viulut maksaa ja se, joka sadon korjaa on tietysti aivan eri. Ne jotka ovat sadonkorjaajia, käärivät rahat ja ostavat itselleen uuden Audin.

Jollain mystisellä tavalla maagisen "kerroinvaikutuksen" ansiosta talous silti kasvaa. Jopa nelinkertaistuu. Tämä voidaan todistaa viittaamalla 1950-luvulla tehtyihin USA:laisiin tutkimuksiin valtion investointien ja julkisen kulutuksen vaikutuksista kansantalouteen. Se on vaan pikku nyanssi, että tutkiva ilmiö on maailman taloushistorian syvin lama, valtion investoinnit ja kulutus sisältävät maailmansodan käymisen, aikaa on kulunut 85 vuotta ja tutkittava kansantalous on ainoa maailmassa, jossa (tuohon aikaan) valmistettiin kaikkea.

Ja sillä ei ole tietenkään mitään merkitystä, että raha kerättiin ihan eri ihmisiltä, kuin keille se työnnettiin.
 
Viimeksi muokattu:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...tosryhma-torsasi-kopioi-ja-petti-lupauksensa/

Vastuullinen rahankäyttö osa mitä lie. Olipa hyvä, että nämäkin rahat kerättiin veroina pois.

Edit: Oho, olipa aika vanha artikkeli. Noh, sisältö ei siitä muutu ja aina ajnkohtainen aihe.

Nyt kun on artikkelista tuonkin verran aikaa on hyvä tarkastella mitä tuolla tutkimuksella saavutettiin. Pikkujellonat nyt voitti kultaa, hienoja matseja olikin, mutta muuten ei ole kyllä juurikaan menestystä tullut. No tähän on tietysti aina olemassa selitys "kun ei ollut riittävästi määrärahoja".
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom