Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Makaweli]

Eurossa pärjää valtiot, joissa on matala verotus, liikkuva työvoima ja järkevän kokoinen julkinen sektori. Jos tähän tavoitteeseen haluttaisiin aidosti päästä, olisiko se kuristavaa?

Eurossa valtioilla ei ole juuri mitään keinoja vastata taloudellisiin kriiseihin. Koska kapitalismille on olennaista boom and bust -syklit, tämä on suuri ongelma. Ei ole kyse siitä tuleeko kriisiä, vaan milloin se tulee ja miten siihen vastataan. Eurossa voi toki pärjätä osa valtioista, mutta osa kärsii joka tapauksessa, eikä se johdu vastuuttomasta finanssipolitiikasta, vaan euron rakenteesta ja kapitalismin kriiseistä.

Kun saman alan yritysten, alihankkijoiden ja asiakkaiden klusteri katoaa, vaaditaan valtavat investoinnit, että toinen syntyy tilalle. Aikaisemmin taisit haaveilla täystyöllisyydestä. Tasapainolla ei ole mitään merkitystä, vaan täältä viedyn lisäarvon kokonaisvoluumilla. Työpaikat rahoitetaan euroilla eikä prosenteilla.

Merkitystä on sillä, että tavarat ja palvelut joita ostetaan ulkomailta kyetään maksamaan. Kotimaisen kysynnän seurauksena tuonnin kasvuun tulee vastata vastaavalla arvolla vientiä. Vienti ei ole mikään itseisarvo.

Taloutta eivät pyöritä politiikkatoimet vaan yksityiset yritykset. Suomella on pitkä perinne politiikkatoimilla, joilla yksityisten yritysten toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan ensin hankaloittamaan, minkä jälkeen luodaan hallintohimmeli jakamaan osa kerätyistä varoista firmoille takaisin. Tuloksena yritykset lopettavat toimintansa, muuttavat muualle tai ainakin suuntaavat investoinnit Suomen ulkopuolelle.

Taloutta pyörittää kysyntä. Yritykset eivät tuota mitään, jos ei se mene kaupaksi. Politiikkatoimia tarvitaan takaamaan riittävä kokonaiskysyntä.

Sinulla on hieno teoria siitä, miten pienellä suunnanvaihdoksella kaikki muuttuu paljon paremmaksi ja kukat alkavat kukkia. Ajatuksesi perustuvat akateemiseen ideaalimalliin, joka on täysin vailla kosketuspintaa nyky-Suomeen.

Samalla tavalla sinun ajatuksesi perustuvat ideaalimalliin hyvin toimivista markkinoista. Minä uskon vain toisenlaiseen "akateemiseen ideaalimalliin". Edelleen, aina politiikka perustuu johonkin teoriaan, huolimatta retoriikasta, jossa saatetaan korostaa "pragmaattisuutta".
Ajatukset voivat kuulostaa utopistisilta, koska olemme kulttuurimme ja aikamme tuotteita. Tämä ei kuitenkaan estä pohtimasta myös kaukaiselta tuntuvia ideoita politiikasta ja maailmasta, ja jos näitä kohti aletaan pyrkiä, alkavat ne myös kuulostaa todellisemmilta.

Se on ainakin varmaa, että sen jälkeen kun korotukset oli tehty, velkojen lyhentäminen ei ole enää ollut näköpiirissä.

Luonnollisesti, koska vielä samana vuonna starttasi finanssikriisi, josta ei olla vieläkään toivuttu.

Setelirahoitus ja inflaatio: Alkutilanteessa Suomessa on rahavaranto 1000 markkaa ja 1 markka on 1 euro. Sitten valtio "lainaa" keskuspankilta tonnin minkä jälkeen varanto on 2000 markkaa. Tämän jälkeen 1 markka onkin ylläri ylläri 0.5 euroa. Koska Suomessa yksityinen kulutus suuntautuu pääosin tuontitavaraan, nähtiin juuri 100% inflaatio. Kaikki mikä ennen maksoi markan, maksaa nyt kaksi.

Rahan kvantiteettiteoria ei ole kovin uskottava ottaen huomioon, että iso osa rahasta syntyy nykyisin yksityisten liikepankkien luotonannon seurauksena. Eli miksi siis juuri valtion keskuspankkirahoitus olisi sen inflatorisempaa, ja miksi ei joka kerta, kun pankki antaa lainan inflaatio kiihdy samassa suhteessa?
Rahan kvantiteettiteorian mukaan muuten sillä, että finanssikriisin yhteydessä aletaan maksaa velkoja massiivisesti pois(rahaa katoaa taloudesta), ei ole mitään vaikutusta reaalitalouteen, jos vain hintamekanismin annetaan toimia.

 

[PappAna]

Taloutta pyörittää kysyntä. Yritykset eivät tuota mitään, jos ei se mene kaupaksi. Politiikkatoimia tarvitaan takaamaan riittävä kokonaiskysyntä.

Niin, Suomessa "politiikkatoimilla" on lähinnä ajettu tuotanto pois maasta, Lainsäädäntövalta on luovutettu työläisten neuvostoille. Näitä on kannustettu ja rohkaistu lakkoilemalla ajamaan omia etujaan ja nostamaan työn yksikökustannukset kestämättömälle tasolle. Ammattiyhdistyksen lakkoilusta ja mielenilmaisuista ei juuri sanktioita ole, mutta mahdollisuus lisäetujen saamiseen kristämällä on suuri. Siksi lakkoilu kannattaa ja juuri siksi lakkoillaan.

Verotuksella kerätään ostovoima kansalaisilta pois. Sinänsähän uuden vasemmiston teoriassa verotuksen tasolla ei ole mitään merkitystä, sillä kerätyt verot kietävät takaisin kansantalouteen. Ostovoima tulee vaan hieman viiveellä, kun raha kiertää valtion, kunnan ja virkamiehen lompakon kautta.

Ilmeisesti oletus on, että valtio ostaa koivuklapeja toimistojensa lämmittämiseen ja virkamiehet palkoillaan ainoastaan kotimaisia juureksia. Öljyä, kaasua, tuontisähköä, autoja, työkoneita, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa ei osta ilmeisesti Suomessa kukaan. Eikä kukaan matkaile ulkomailla. Siksi kannattaa kasvattaa julkista velkaa ja synnyttää kysyntää. Jotenkin ihmeellisesti se velka sitten monikertaistaa bkt:n. Jotenkin kummallisesti Suomen julkinen velka ei piristä Korean ja Kiinan bkt:a, vaan ainoastaan Suomen.

Työvoimakustannuksilla ei ole mitään väliä, kun tuotantoa ei enää ole. Me kaikki elämme onnellisina täyttäen K-kauppojen ja S-markettien hyllyjä. Lukutaitoiset toimivat ammattiyhdistysliikeen päivystävinä dosentteivba. Me kävelemme töihin ja pukeudumme nätteihin valtion pukutehtaan pellavavaatteisiin. Ne vaatteet ja juurekset vaan maksavat tolkuttoman paljon.

Palkka hyllyjen täyttelijöillä on sama kuin ennen vanhaan paperitehtaan prosessinhoitajalla tai levyseppähitsaajalla. Jos tuntuu, että talous nikottelee, niin työläisten neuvostot menevät lakkoon, joten kaikkien palkkoja nostetaan. Jos joku ihmettelee asiaa, niin jostain kaivetaan kätilö A-studioon valittamaan työn raskautta. Taustalla itkevä vauva. Seuraavassa kuvassa näytetään vanhainkodissa kärsivännäköinen mummo, koska kaikilla on joskus ainakin ollut mummo. Kommentin antaa korpiyliopiston dosentti viinipäissään.

Hyllyjen täyttelijöitä, työttömiä ja julkisen sektorin työntekijöitä tulee olemaan äänestäjien enemmistö, joten heidän etujensa mukaan "politiikkatoimet" suunnitellaan. Jos nämä sattuvat vaaleissa äänestämään väärin, sillä ei ole mitään merkitystä, sillä työläisten neuvostot päättävät, mitä lakeja ylipäätään eduskunnassa käsitellään.

Siinä ne on "kokonaiskysynnän takaavat politiikkatoimet".

 

[Dopey]

Eurossa valtioilla ei ole juuri mitään keinoja vastata taloudellisiin kriiseihin. Koska kapitalismille on olennaista boom and bust -syklit, tämä on suuri ongelma. Ei ole kyse siitä tuleeko kriisiä, vaan milloin se tulee ja miten siihen vastataan. Eurossa voi toki pärjätä osa valtioista, mutta osa kärsii joka tapauksessa, eikä se johdu vastuuttomasta finanssipolitiikasta, vaan euron rakenteesta ja kapitalismin kriiseistä.

Ei euroalue ole nollasummapeli, vaan se voi kokonaisuutena menestyä globaalisti. Tai olla menestymättä. Kapitalismin syklit aikaansaavat harppauksenomaisia nousuja ihmisten elintasossa hyvinvoinnin välineiden tullessa useampien ulottuville. Näitä vastaan yhteiskuntana taisteleminen ei ole kansalaisten kannalta pelkästään hyvä asia, vaikka niin voisi vasemmiston henkselien paukuttelusta päätellä.

Merkitystä on sillä, että tavarat ja palvelut joita ostetaan ulkomailta kyetään maksamaan. Kotimaisen kysynnän seurauksena tuonnin kasvuun tulee vastata vastaavalla arvolla vientiä. Vienti ei ole mikään itseisarvo.

Kuten jo aika monta kertaa on todettu, iso osa suomalaisesta kotitalouskysynnästä kohdistuu tuontitavaraan ja -palveluihin. Globaalien yritysten hallitsema osuus kaikesta liiketoiminnasta kasvaa trendinomaisesti, koska Internet ja skaalaedut. Vienti ei ole mikään vastaus, vaan seurausta siitä, että jossain Suomen ulkopuolella kannattaa ostaa suomalainen tuote tai palvelu. Jos näin halutaan olevan tulevaisuudessakin, niin yo. trendin vuoksi Suomessa pitäisi olla mahdollista synnyttää globaaleja yrityksiä, koska kotimarkkinafirmat tulevat joko ostetuiksi tai lyödyiksi.

Taloutta pyörittää kysyntä. Yritykset eivät tuota mitään, jos ei se mene kaupaksi. Politiikkatoimia tarvitaan takaamaan riittävä kokonaiskysyntä.

Markkinointiteoria sanoo, että asiakas ostaa, mikäli koettu arvo ylittää pyydetyn hinnan. Politiikkatoimet Suomessa pyrkivät käsittääkseni maksimoimaan pyydetyn hinnan sikäli, kun suomalaisesta tuotannosta on kyse, oli asiakas sitten missä tahansa.

Samalla tavalla sinun ajatuksesi perustuvat ideaalimalliin hyvin toimivista markkinoista. Minä uskon vain toisenlaiseen "akateemiseen ideaalimalliin". Edelleen, aina politiikka perustuu johonkin teoriaan, huolimatta retoriikasta, jossa saatetaan korostaa "pragmaattisuutta".
Ajatukset voivat kuulostaa utopistisilta, koska olemme kulttuurimme ja aikamme tuotteita. Tämä ei kuitenkaan estä pohtimasta myös kaukaiselta tuntuvia ideoita politiikasta ja maailmasta, ja jos näitä kohti aletaan pyrkiä, alkavat ne myös kuulostaa todellisemmilta.

Olen itse tehnyt lähinnä havaintoja siitä liiketoimintaympäristöstä, missä toimin, ja pyrkinyt sen perusteella tulkitsemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Olen myös saanut elää erilaisissa yhteiskunnissa ja vertailla Suomea niihin. Näiden talousteorioiden tekijöitä tuntuu yhdistävän se, ettei heillä ole käsitystä liiketoiminnan murroksen suuruusluokasta, minkä täysin globaalien markkinoiden ja Internetin yhteisvaikutuksesta on lähtenyt käyntiin.

Rahan kvantiteettiteoria ei ole kovin uskottava ottaen huomioon, että iso osa rahasta syntyy nykyisin yksityisten liikepankkien luotonannon seurauksena. Eli miksi siis juuri valtion keskuspankkirahoitus olisi sen inflatorisempaa, ja miksi ei joka kerta, kun pankki antaa lainan inflaatio kiihdy samassa suhteessa?

Käsittääkseni rahavarannon ja valuuttakurssin suhteesta voi olla jotain mieltä ilman mitään mielipidettä Humen teoriasta. Yksityisen ja esim Suomen nykyisen julkisen lainanoton ero sen sijaan on aika selvä varsinkin pankkikriisin jälkeen. Jos pankkien pitäisi noudattaa samoja kriteereitä Suomen lainoittamisessa kuin mitä yksityisiltä on pakko vaatia, ei Suomi saisi enää lainaa. Suomella ei ole uskottavaa tarinaa edes sille, miten syömävelan kasvuvauhti saataisiin hidastumaan.

 

[Timba79]

En tiiä mutta kun näitä Suomen poliitikkojen touhuja katselee niin olisi lähinnä pelottavaa että niiden käsissä olisi vielä valuuttakin...

 

[rollipeikko]

Pitäisi täällä vaan panostaa palveluihin. Siis työvoimaintensiivisiin lähipalveluihin. Niistä valuu minimisumma globaaleilla markkinoille. Bisse, pitsa, keikat, hierojat, raflat ja raha kiertämään paikallistalouteen.

 

[Kaapeli]

Ruotsin BKT kasvoi 2,1% vuonna 2014.
Suomen taisi supistua.

Mitäs muuta Ruotsi tekee oikein kuin vain omaa sen valuuttansa? Kai sieltä voisi jossain muussakin ottaa mallia?

Vai eikai Ruotsin ja Suomen ainoa merkitsevä ero voi vain olla kruunu ja euro?

 

[rollipeikko]

Ruotsin BKT kasvoi 2,1% vuonna 2014.
Suomen taisi supistua.

Mitäs muuta Ruotsi tekee oikein kuin vain omaa sen valuuttansa? Kai sieltä voisi jossain muussakin ottaa mallia?

Vai eikai Ruotsin ja Suomen ainoa merkitsevä ero voi vain olla kruunu ja euro?

Mamut.. Suomen väestö harmaantuu ja ankeutuu

 

[Indica]

Mamut.. Suomen väestö harmaantuu ja ankeutuu

Nuuska

Piristää mieltä että jaksaa taas painaa duunia..;)

 

[Timba79]

Ruotsalaiset osaa ja uskaltaa myydä. Siis ihan kuluttajakrääsää, H&M, Ikea.....

 

[Jami2003]

Ruotsalaiset osaa ja uskaltaa myydä. Siis ihan kuluttajakrääsää, H&M, Ikea.....

Jep. Ruotsalaisilla on monta vahvaa kulutuspuolen brändiä ja firmaa..

 

[abine]

Ruotsalaiset osaa ja uskaltaa myydä. Siis ihan kuluttajakrääsää, H&M, Ikea.....

Tuosta helposti myyvän tavaran valmistamisesta kannattaa oikeasti olla kateellinen. H&M suunnittelee monien parjaamia halpamalleja, mutta ne myy kuin häkä. Sama homma Ikea, ja onhan niilläkin aika mielenkiintoisia aluevaltauksia kuten pakolaisteltat.

 

[Kaapeli]

Mitäs noita muita on; Clas Ohlson, Biltema...

Mutta Ruotsiin taas on Suomesta tainnut päästä aika harva minkään alan ketju. Kuitenkin noiden konseptit ovat hyvin yksinkertaisia eli myydään edullista kohtuullisen laadukasta tavaraa massoille massoittain.

 

[D.Yates]

Eurosta eroaminen tuntuu saavan kannatusta aika lailla. Mun mielestä kannattaisi pyrkiä päinvastoin mahdollisimman laajaan integraatioon. Koko euroalue kun yhtenäistäisi esim verotuksen niin täällä lähtisi homma nousuun. Unionin laajuiset tulonsiirrot vielä täysmääräisenä niin jo tulis rahhoo.

 

[Kride]

Mutta Ruotsiin taas on Suomesta tainnut päästä aika harva minkään alan ketju. Kuitenkin noiden konseptit ovat hyvin yksinkertaisia eli myydään edullista kohtuullisen laadukasta tavaraa massoille massoittain.

...ja se konseptien tapa myydä. Kuten aiemmin sanottiin, niin ruotsalaiset (ja muutenkin eurooppalaiset) brändit osaavat myydä tuotettaan paremmin. Suomalaisissa liikekeskuksissa kävellessä huomaa heti myymälän ulkoasusta ja asiakaspalvelusta, että mikä on ulkomaalainen myymäläkonsepti ja mikä suomalainen. Suomalainen ketju ajattelee, että "kyllä se tuote myy itse itsensä", ja sitä mukaa myymälät eivät ole kovinkaan yksilöllisiä tai mitenkään nerokkaita esittelemään tuotteita. Samahan näkyi aikoinaan Nokiassa, kun he luottivat liikaa tuotteen spekseihin, ja sitten paremmin myyvä porukka kiilasi hyvällä tuotteella ohi

 

[NHB]

Kymmenen vuotta sitten Ruotsissa alettiin korjaamaan pitkälti niitä samoja ongelmia, mitkä painavat Suomen edelleen. Ruotsi teki omat reforminsa määrätietoisesti, mutta Suomen järjestelmä ei kykene muuttamaan mitään merkittävää. Reformien jälkeen Ruotsi on suoriutunut tuntuvasti paremmin kuin aiemmin, Suomi on vapaassa pudotuksessa.

Ruotsissa on myös tuotannon rakenne painottunut enemmän kuluttajien suuntaan, josta se kysyntä tällä hetkellä löytyy. Suomi taasen on suuntautunut invetointeihin, jotka ovat tällä hetkellä harvinaisia.

 

[Kride]

Ruotsalaiset kollegat ovat joskus kiteyttäneet, että "Nyt Ruotsi on taas valmis vasemmistohallitukseen", kun siellä ruotsalainen SSS on ollut laittamassa talouden kuntoon.

 

[NHB]

.Samahan näkyi aikoinaan Nokiassa, kun he luottivat liikaa tuotteen spekseihin, ja sitten paremmin myyvä porukka kiilasi hyvällä tuotteella ohi

Omasta mielestäni Nokia onnistui myymään tuotteitaan oikein hyvin, mutta älypuhelinkaudella tuote oli vain niin huono, ettei se ollut enää nostettavissa pinnalle.

 

[D.Yates]

Ruotsin nykyhallitushan on taas vuorostaan kiristämässä veroja ja laittamassa rahaa köyhille ja maahanmuuttajille lisää. Nyt nähdään että lähteekö homma nousuun raketin lailla, kuten vasemmiston taloyspolitiikka sanoo, vai käykö päinvastoin.

Käväisin viime kesän lomareissulla Hollisterin ja A&F:n rättikaupoissa ja melkosesti hämmästyin miten viihtyisäksi voi vaatekaupan saada tehtyä. Noihin on Ruotsalaisillakin vielä matkaa, toki tekevät enemmän bulkkia. Ja ovat hoksanneet sen että samaa kamaa ei voi myydä koko sesonkia, viikoittain pitää tuotteiden vaihtua tuossa markkinassa.

 

[Kride]

(EDIT: NHB:n viestiin) Siitä olemme samaa mieltä. Nokian tuote oli huono, eikä ollut pelastettavissa. Pointtini esimerkissä oli myyntitavassa: Nokia möi tekniset tiedot edellä, ja Apple möi vaufiilis edellä. Kärjistettynä tilanne oli suomalainen myyntitapa vastaan amerikkalainen. Skandinaavialainen (ja omien kokemusteni mukaan myös hollantilainen) myyntitapa sijoittuu johonkin tuohon väliin.

 

[Dopey]

(EDIT: NHB:n viestiin) Siitä olemme samaa mieltä. Nokian tuote oli huono, eikä ollut pelastettavissa. Pointtini esimerkissä oli myyntitavassa: Nokia möi tekniset tiedot edellä, ja Apple möi vaufiilis edellä. Kärjistettynä tilanne oli suomalainen myyntitapa vastaan amerikkalainen. Skandinaavialainen (ja omien kokemusteni mukaan myös hollantilainen) myyntitapa sijoittuu johonkin tuohon väliin.

Ei se ydintuote, sen markkinointi, myyntikanava ja businessmalli ole erotettavissa. Ne on edelleen vaan se tuote. Suomalaiset firmat on b2c liiketoimintaa parempia b2b kaupassa, koska kuluttajaa ei tunnu ymmärtävän oikein kukaan. Asenne on sama kuin taksibusineksessa, eli että hei turpa kiinni me tiedetään asiakasta paremmin, mitä se tarvitsee ja mihin hintaan. Sen takia meillä retail markkinaan tullaan helposti ulkoa ja otetaan nopeasti markkinaosuutta pois kotimaisilta toimijoilta.