- Liittynyt
- 15.2.2013
- Viestejä
- 46
Eurossa valtioilla ei ole juuri mitään keinoja vastata taloudellisiin kriiseihin. Koska kapitalismille on olennaista boom and bust -syklit, tämä on suuri ongelma. Ei ole kyse siitä tuleeko kriisiä, vaan milloin se tulee ja miten siihen vastataan. Eurossa voi toki pärjätä osa valtioista, mutta osa kärsii joka tapauksessa, eikä se johdu vastuuttomasta finanssipolitiikasta, vaan euron rakenteesta ja kapitalismin kriiseistä.Eurossa pärjää valtiot, joissa on matala verotus, liikkuva työvoima ja järkevän kokoinen julkinen sektori. Jos tähän tavoitteeseen haluttaisiin aidosti päästä, olisiko se kuristavaa?
Merkitystä on sillä, että tavarat ja palvelut joita ostetaan ulkomailta kyetään maksamaan. Kotimaisen kysynnän seurauksena tuonnin kasvuun tulee vastata vastaavalla arvolla vientiä. Vienti ei ole mikään itseisarvo.Kun saman alan yritysten, alihankkijoiden ja asiakkaiden klusteri katoaa, vaaditaan valtavat investoinnit, että toinen syntyy tilalle. Aikaisemmin taisit haaveilla täystyöllisyydestä. Tasapainolla ei ole mitään merkitystä, vaan täältä viedyn lisäarvon kokonaisvoluumilla. Työpaikat rahoitetaan euroilla eikä prosenteilla.
Taloutta pyörittää kysyntä. Yritykset eivät tuota mitään, jos ei se mene kaupaksi. Politiikkatoimia tarvitaan takaamaan riittävä kokonaiskysyntä.Taloutta eivät pyöritä politiikkatoimet vaan yksityiset yritykset. Suomella on pitkä perinne politiikkatoimilla, joilla yksityisten yritysten toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan ensin hankaloittamaan, minkä jälkeen luodaan hallintohimmeli jakamaan osa kerätyistä varoista firmoille takaisin. Tuloksena yritykset lopettavat toimintansa, muuttavat muualle tai ainakin suuntaavat investoinnit Suomen ulkopuolelle.
Samalla tavalla sinun ajatuksesi perustuvat ideaalimalliin hyvin toimivista markkinoista. Minä uskon vain toisenlaiseen "akateemiseen ideaalimalliin". Edelleen, aina politiikka perustuu johonkin teoriaan, huolimatta retoriikasta, jossa saatetaan korostaa "pragmaattisuutta".Sinulla on hieno teoria siitä, miten pienellä suunnanvaihdoksella kaikki muuttuu paljon paremmaksi ja kukat alkavat kukkia. Ajatuksesi perustuvat akateemiseen ideaalimalliin, joka on täysin vailla kosketuspintaa nyky-Suomeen.
Ajatukset voivat kuulostaa utopistisilta, koska olemme kulttuurimme ja aikamme tuotteita. Tämä ei kuitenkaan estä pohtimasta myös kaukaiselta tuntuvia ideoita politiikasta ja maailmasta, ja jos näitä kohti aletaan pyrkiä, alkavat ne myös kuulostaa todellisemmilta.
Luonnollisesti, koska vielä samana vuonna starttasi finanssikriisi, josta ei olla vieläkään toivuttu.Se on ainakin varmaa, että sen jälkeen kun korotukset oli tehty, velkojen lyhentäminen ei ole enää ollut näköpiirissä.
Rahan kvantiteettiteoria ei ole kovin uskottava ottaen huomioon, että iso osa rahasta syntyy nykyisin yksityisten liikepankkien luotonannon seurauksena. Eli miksi siis juuri valtion keskuspankkirahoitus olisi sen inflatorisempaa, ja miksi ei joka kerta, kun pankki antaa lainan inflaatio kiihdy samassa suhteessa?Setelirahoitus ja inflaatio: Alkutilanteessa Suomessa on rahavaranto 1000 markkaa ja 1 markka on 1 euro. Sitten valtio "lainaa" keskuspankilta tonnin minkä jälkeen varanto on 2000 markkaa. Tämän jälkeen 1 markka onkin ylläri ylläri 0.5 euroa. Koska Suomessa yksityinen kulutus suuntautuu pääosin tuontitavaraan, nähtiin juuri 100% inflaatio. Kaikki mikä ennen maksoi markan, maksaa nyt kaksi.
Rahan kvantiteettiteorian mukaan muuten sillä, että finanssikriisin yhteydessä aletaan maksaa velkoja massiivisesti pois(rahaa katoaa taloudesta), ei ole mitään vaikutusta reaalitalouteen, jos vain hintamekanismin annetaan toimia.