Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[PappAna]

Kyllä Suomella oli suuria vaihtotaseen ylijäämiä ja vahva vientisektori ennen finanssikriisiä. En laisinkaan usko siihen, että Suomen vienti loppui nyt täysin Nokian ja metsäteollisuuden romahduksen seurauksena eikä mitään tule tilalle. Pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita saadaan, kun talous kasvaa ja investoidaan koulutukseen. Sitä paitsi Suomellahan on nyt vaihtotaseessa ylijäämä, ei se vienti nyt niin kauhean huonosti vedä. Toki tuonnin heikentyminen vaikuttaa myös, mutta vaihtotase on loppupeleissä se millä on merkitystä. Työn ei tarvitse olla kilpailukykyistä halvan työvoiman maiden kanssa, vaan tuotteiden.
Vientisektori ei syntyisi vain valuuttaa vaihtamalla, vaan oma valuutta mahdollistaisi politiikkatoimet joilla ylipäätään pidetään talouden pyörät pyörimässä.

Minusta valtakunnan tason päätöksenteon ongelma on juuri tämä valtavan suuri tilannekuvien ero. Toiset näkevät, että kyseessä on suhdannevaihteluun kuuluva ohimenevä taantuma, jonka yli mentäisiin, että heilashtaa, kunhan vaan uskallettaisiin ottaa vielä enemmän lainaa ja harrastettaisiin oikeasti elvyttävää politiikkaa. Uskotaan siihen, että Suomen teollisuudessa on kyllä kapasiteettia vastata kysyntään, kunhan USAssa talous alkaa porskuttamaan, Venäjä nousee jaloilleen ja Eurooppa toipuu omasta kriisistään.

Toinen ryhmä katsoo, että globalisaatio on lopulta saavuttanut Suomenkin, jonka seurauksena iso osa teollisesta tuotannosta on siirtynyt pysyvästi pois Suomesta. Nokian ja koko elektroniikkateollisuusklusterin häviäminen todetaan tosiasiana, paperin kysynnän vähenemisen katsotaan olevan pysyvä asian tila ja konepajateollisuuden ongelmien katsotaan johtuvan hintakilpailukyvyn puutteesta, minkä puolestaan katsotaan johtuvan työväestön hyvinä aikoina itselleen ulosmittaamista eduista.

Tavallisesta yksinkertaisesta pienyrittäjästä nöiden tilannekuvien suuri poikkeaminen toisistaan tuntuu omituiselta. Miten joku voi väittää, että maailmassa ei olisi suhdanekuoppa? Aivan varmasti USAn ja Europan kriisit ja Kiinan talouskasvun hyytyminen on aiheuttanut kysyntälaman. Ei kai kukaan täysjärkinen ihminen voi muuta väittää.

Ihan samoin hämmästyttää se, miten joku täysjärkinen akateemisen koulutuksen saanut ihminen, jolla on pääsy valtavaan määrään tietoa ja kyky sitä prosessoida, voi kieltää Suomen teollisuuden romahduksen ja sen seuraukset. Miten joku voi väittää, että Nokian ja paperiteollisuuden pysyvän häipymisen vaikutuksen elintasoon voi korvata jollain valtion velkapaperilla? Kun kysyntä maailmaa elpyy, täytyy olla jotain myytävää, jolla kysyntään vastataan. Nyt ei ole. Se on tosiasia. Elektroniikkateollisuus ei Suomeen palaa eikä nouseva kysyntä maailmalla tule kohdistumaan paperiin ja sahatavaraan.

Miksi kaikki ongelmat tässä maassa ovat nykyään joko tai? Miten se voi olla niin vaikeaa sisäistää, että vaikka maailmassa kieltämättä on ollut taantuma, joka on aiheuttanut tietenkin kysyntäongelman, niin ihan samaan aikaan Suomessa on aivan oma teollisuuden ja talouden rakenteiden murros, joka ei poistu odottelemalla ja lisälainanotolla? Ne rakenteet on vaan muutettava ja toivottava, että ehditään muuttaa tuotannon rakennetta niin, että Suomessakin saadaan tuotettua kaupaksi menevää tavaraa ja palvelua, ennen kuin suhdanne maailmalla taas muuttuu. Itse luulen, että ei keretä, eikä muuteta tarpeeksi.

Käy tämän kriisin ratkaisussa miten hyvässä, yksi asia on aivan varma: hyvin palkattu teollisuustyö vähenee ja pienipalkkainen työ palveluissa lisääntyy. Veronmaksukyky vähenee ja ostovoima pienenee. Nykyisen kokoista julkista julkista sektoria ei voida ylläpitää vaikka työllisyysastetta voitaisiinkin tukea työn yksikkökustannuksia pienentämällä. Miksi tämän tosiasian tunnustaminen on niin vaikeaa?

 

[Dopey]

Toistan vain, että kiristävää finanssipolitiikkaa on harjoitettu. Missä se keynesiläisyys nyt on, joka kuulemma taantumassa aina tulee esille?

Tämä on niin loppuunkaluttu aihe. Finanssikriisin jälkeen on kelattu lisää valtion ja kuntien velkaa kymmeniä miljardeja. On rakennettu tai peruskorjattu vaikka mitä. Kuinka paljon lisää olisi pitänyt ottaa velkaa, ettei finanssipolitiikka olisi ollut kiristävää/kuristavaa? Väitän, että sellaista velkavuorta ei ole, millä olisi saatu investoinnit merkittävään kasvuun, koska kaikki tietävät, ettei euromaa voi rajatta velkaantua.

Kuristuspolitiikalla ei päästä kuitenkaan minnekään.

Eurossa pärjää valtiot, joissa on matala verotus, liikkuva työvoima ja järkevän kokoinen julkinen sektori. Jos tähän tavoitteeseen haluttaisiin aidosti päästä, olisiko se kuristavaa?

Kyllä Suomella oli suuria vaihtotaseen ylijäämiä ja vahva vientisektori ennen finanssikriisiä. En laisinkaan usko siihen, että Suomen vienti loppui nyt täysin Nokian ja metsäteollisuuden romahduksen seurauksena eikä mitään tule tilalle.

Jotta jotain tulisi tilalle, pitäisi investoinnin Suomeen olla kilpailukykyinen vaikka aluksi sen kanssa, että sama investointi tehdään Viroon. Tai Latviaan. Tai Puolaan. Tai Saksaan. Ei Suomella ole mitään vientiteollisuuden normaalitasoa, jonka alle on vain väliaikaisesti pudottu. Yhä suurempi osa kotimarkkinataloudestakin on osa kansainvälisten konsernien liiketoimintaa.

Pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita saadaan, kun talous kasvaa ja investoidaan koulutukseen.

Talous ei kasva ilman yrittäjiä ja innovaatioita. Ja kumpaakaan ei tänne saada koulutukseen investoimalla, ellei yksilö saa omalle koululttautumisinvestoinnilleen merkittävästi enemmän tuottoa.

Sitä paitsi Suomellahan on nyt vaihtotaseessa ylijäämä, ei se vienti nyt niin kauhean huonosti vedä. Toki tuonnin heikentyminen vaikuttaa myös, mutta vaihtotase on loppupeleissä se millä on merkitystä.

Kun saman alan yritysten, alihankkijoiden ja asiakkaiden klusteri katoaa, vaaditaan valtavat investoinnit, että toinen syntyy tilalle. Aikaisemmin taisit haaveilla täystyöllisyydestä. Tasapainolla ei ole mitään merkitystä, vaan täältä viedyn lisäarvon kokonaisvoluumilla. Työpaikat rahoitetaan euroilla eikä prosenteilla.

Työn ei tarvitse olla kilpailukykyistä halvan työvoiman maiden kanssa, vaan tuotteiden.

Saman tuotteen voi tehdä kummassakin. Ellei työ ole kilpailukykyistä, se vääjäämättä loppuu.

Vientisektori ei syntyisi vain valuuttaa vaihtamalla, vaan oma valuutta mahdollistaisi politiikkatoimet joilla ylipäätään pidetään talouden pyörät pyörimässä.

Taloutta eivät pyöritä politiikkatoimet vaan yksityiset yritykset. Suomella on pitkä perinne politiikkatoimilla, joilla yksityisten yritysten toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan ensin hankaloittamaan, minkä jälkeen luodaan hallintohimmeli jakamaan osa kerätyistä varoista firmoille takaisin. Tuloksena yritykset lopettavat toimintansa, muuttavat muualle tai ainakin suuntaavat investoinnit Suomen ulkopuolelle.

Sinulla on hieno teoria siitä, miten pienellä suunnanvaihdoksella kaikki muuttuu paljon paremmaksi ja kukat alkavat kukkia. Ajatuksesi perustuvat akateemiseen ideaalimalliin, joka on täysin vailla kosketuspintaa nyky-Suomeen.

 

[kaseiini]

Talous ei kasva ilman yrittäjiä ja innovaatioita. Ja kumpaakaan ei tänne saada koulutukseen investoimalla, ellei yksilö saa omalle koululttautumisinvestoinnilleen merkittävästi enemmän tuottoa.

Tätä en allekirjoita, uskon että niinkauan kun kouluttautumalla saa edes mukavamman duunin, mitä on mahdollista tehdä ihan sisätiloissa lämpimässä, ja päästä tästä ehjänä eläkkeelle, niin niin kauan ihmiset kouluttautuvat. Ei se ole kummoinenkaan "investointi" kouluttautua ilmaiseksi, vielä tukia nostaen. Riippuu tietysti koulusta, mutta usein vuodesta menee hyvässä lykyssä 3/4 koulussa, loppuajan voi tehdä mitä huvittaa.
Puhumattakaan siitä, että monilla opiskelijoilla pappa betalar, missään kärsimyksessä ei eletä missään vaiheessa. Ja jos ei pappa betala, niin luulisi että yrittäjägeenejä omaava opiskelija keksii kyllä keinot.

Ei pidä missään tapauksessa paikkaansa, että mikään merkittävä prosentti ihmisistä laskisi, että ei kannata kouluttautua, koska jos menen heti töihin, niin tienaan niin ja niin paljon sillä aikaa kun toiset ovat koulussa.
Ei ainakaan niistä ketkä niitä innovaatioita tekisivät.

 

[Wilmo]

Ihan mielenkiinnosta, paljon olis sun mielestä passeli? Eikä nyt heitetä mitään miljoonaa, vaa semmone mikä olis myös yhteiskunnan rahapussille kohtuullinen.

Tradenomialan liitolla: Vastavalmistuneiden palkkasuositus on 2500 - 3200 €/kk.
Insinööriliitto: Pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 3085 €.

Sanotaan nyt passeliks palkaks vaikka työtehtävän vaativuudesta riippuen 2300-3200e/kk. Minimissään sairaanhoitaja(amk) on 210op alempi amk-tutkinto ja työtehtävät ei kieltämättä ole mitään järkyttävän vaativia jossain perusterveydenhuollossa. Vaativuus nousee esim. kriittisesti sairastuneiden potilaiden hoidossa ja hoidontarpeen arvioinnissa (triage-hoitajat / ensihoito). Ensihoitajat mm. myös käyvät 240op minimikoulutuksen (sairaanhoitajatutkinnon päälle lisäkoulutuksena ~1.5v), jolloin jo koulutustasokin on tradenomeja ja insinöörejä korkeampi.

 

[Pandakarhu]

Tradenomialan liitolla: Vastavalmistuneiden palkkasuositus on 2500 - 3200 €/kk.
Insinööriliitto: Pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 3085 €.

Sanotaan nyt passeliks palkaks vaikka työtehtävän vaativuudesta riippuen 2300-3200e/kk. Minimissään sairaanhoitaja(amk) on 210op alempi amk-tutkinto ja työtehtävät ei kieltämättä ole mitään järkyttävän vaativia jossain perusterveydenhuollossa. Vaativuus nousee esim. kriittisesti sairastuneiden potilaiden hoidossa ja hoidontarpeen arvioinnissa (triage-hoitajat / ensihoito). Ensihoitajat mm. myös käyvät 240op minimikoulutuksen (sairaanhoitajatutkinnon päälle lisäkoulutuksena ~1.5v), jolloin jo koulutustasokin on tradenomeja ja insinöörejä korkeampi.

Ja? Kyllähän yliopistostakin tulee kaikenlaista pitkälle lukenutta, ei se silti tarkoita suuria palkkoja. Ammattiliittojen palkkasuositukset taas ovat juuri sitä, liittojen suosituksia.

Terveydenhoito on pakollinen kuluerä jota rahoitetaan julkisin varoin. Insinöörit ja tradenomit toivottavasti ovat yksityisellä sektorilla tekemässä vientiä eli ansaitsemassa sitä rahaa jolla koko terveydenhoitokin pidetään pyörimässä. Ei palkalla monesti ole mitään tekemistä koulutuksen tai "oikeudenmukaisuuden" kanssa.

 

[Wilmo]

Aijuu, unohin tosiaan ton "yksityinen sektori hyvä, julkinen sektori paha". Mites yksityinen terveydenhuolto? Tai vaikka julkiset vientiin panostavat organisaatiot?

e: olisko tässä tulospalkkaukselle muuten tilausta, kun mitään bonuksia ei alalla ole? Jos sattuu estämään vientisektorilla työskentelevän työikäisen kunnonkansalaisen(tm), niin paljonko sen arvo euroissa on? Toisaaltaan, jos monisairaan vanhuksen hoitovirheellä tappaa, niin voittoa tämäkin. Onko se nyt niin, että kaikki voidaan mitata rahassa, pakollisista kulueristä toivottuihin vientitekijöihin?

 

[D.Yates]

Mitähän ne "järkevät" päätökset oikein sitten olisivat? Kiristävää finanssipolitiikkaahan tässä on viimeisimmät vuodet harjoitettu, eikö se ole juuri se mitä te haluatte?

"Elvyttävä finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden ylijäämän pienentämistä tai alijäämän (lainanoton) kasvattamista. Se on käytännössä verojen alentamista ja/tai julkisten menojen (julkisen sektorin investoinnit, kulutus ja tulonsiirrot) lisäämistä." -wikipedia
- ylijäämän pienentäminen <- ei ole ylijäämiä
- alijäämän kasvattaminen <- hyvällä mallilla
- verojen alentaminen <- tän kun näkis
- julkisten menojen lisääminen <- ei tarvinne kommenttia

Eli finanssipolitiikka on ollut elvyttävää mot. Se on vaan tehty ihan päin persettä. Se mitä olisi pitänyt tehdä viimeistään 5 vuotta sitten on julkisen sektorin ja tulonsiirtojen perusteellinen perkaus ja reilu verojen kevennys. Kaikesta puheenpärinästä huolimatta julkkari käy yhtä tehottomasti kuin ennenkin ja verot senkun nousee.

 

[pååtta]

http://blog.hse-econ.fi/?p=6553

Päätösperäisen finanssipolitiikan vaikutusten erittelyä varten tarvitsemme tiedon siitä, mitä hallitus on tehnyt. Tämä on hankalaa, julkiset menot voivat muuttua aiempien hallitusten päätösten vuoksi tai siksi, että suhdannetilanne muuttuu. Siksi finanssipolitiikan päätösperäisten muutosten indikaattorina käytetään julkisen sektorin rakenteellisen ali- tai ylijäämän muutosta.

Tämä tarkoittaa sitä, että arvioidaan, mikä ali- tai ylijäämä olisi jollakin kiinteällä bruttokansantuotteen (BKT) tasolla. Tällä tavoin vältetään se, että suhdannetilanne vaikuttaisi alijäämään ja tarkastelemalla vuotuista muutosta voidaan vähentää aiemmin tehtyjen päätösten vaikutusta arvioon...

....Suomi on IMF:n ja OECD:n aineistossa kiristänyt finanssipolitiikkaansa vuosina 2011-2014. Miksei tällä olisi ollut vaikutusta?

Tässä kun Japanista joskus oli puhetta niin linkkaan vielä Roger Wessmannin, Nordean entisen pääekonomistin (ettei nyt heti heitetä vasurileimoja), kirjoituksen.

http://rogerwessman.com/2015/12/18/japani-ja-elvytyksen-vaitetty-epaonnistuminen/

Elvytystoimet ovat siis yleistä väärinkäsityksestä poiketen toimineet Japanissa. Itsekin olin liian skeptinen mahdollisuuteen elvytystoimilla vahvistaa talouden kasvua, kun työttömyys jo oli niin alhainen. Euroalueella on vähemmän syytä pelätä, etteivät elvytystoimet talouden kasvua vahvistaisi, kun työttömiä riittää.

 

[Dopey]

Ei pidä missään tapauksessa paikkaansa, että mikään merkittävä prosentti ihmisistä laskisi, että ei kannata kouluttautua, koska jos menen heti töihin, niin tienaan niin ja niin paljon sillä aikaa kun toiset ovat koulussa. Ei ainakaan niistä ketkä niitä innovaatioita tekisivät.

En minä sitä väittänytkään. Sen tutkinnon voi opiskella myös muualla. Tai jos sen lukee itselleen Suomessa, niin töitä voi silti hakea jostain muualta, missä arvostus ja sitä kautta ostovoima ovat eri tasolla.

 

[Pandakarhu]

Onko se nyt niin, että kaikki voidaan mitata rahassa, pakollisista kulueristä toivottuihin vientitekijöihin?

Miksi ei? Sillehän kaikki sen arvon antavat.

 

[Dopey]

Aijuu, unohin tosiaan ton "yksityinen sektori hyvä, julkinen sektori paha". Mites yksityinen terveydenhuolto? Tai vaikka julkiset vientiin panostavat organisaatiot?

Maksetun palkan pitäisi asettua tasolle, jossa vapaaseen paikkaan ilmoittautuu vähintään yksi pätevä hakija. Ihan sama, mikä sektori. Kovasti kilpaillulla yksityisen sektorin paikalla voi vaan olla niin kovat vaatimukset sille, mitä tarkoittaa "pätevä", että palkkaa joutuu maksamaan huomattavasti enemmän. Pisimmällä tämä on huipputason urheilujoukkueissa.

 

[mskomu]

Mitähän ne "järkevät" päätökset oikein sitten olisivat? Kiristävää finanssipolitiikkaahan tässä on viimeisimmät vuodet gharjoitettu, eikö se ole juuri se mitä te haluatte? Minun mielestäni se ei tietenkään ole järkevää, mutta politiikassa nyt on aika omituista puhua jostain "järkevästä" politiikasta, kun politiikka on olennaisesti eri ideologioiden ja näkemysten kamppailua. Asioita on minunkin mielestä tehty typerästi esim. juuri 90-luvun laman aikaan. Siksi olen sitä mieltä ettei tulisi nyt toistaa samoja virheitä kiristämällä finanssipolitiikkaa.
Akateemisen maailman teoriat eivät ehkä suoraan tule politiikkaan, mutta on pelkkää uusliberaalia ideologiaa väittää, että politiikkaa ohjaa ainoastaan poliitikkojen oman etunsa tavoittelu eikä teorioilla olisi mitään merkitystä. Kyllä siellä jokin ideologia tai teoria aina on taustalla, kun politiikkaa harjoitetaan. Ei se politiikan suunnanmuutos vaadi "kuin" erilaista käsitystä talouden hoidosta. Talouden tasapainottamisesta ja velkapelosta siirtymistä työllisyyden ylläpitämiseen aktiivisilla julkisen vallan toimilla.

Sillä, mitä järkevät päätökset olisivat, ei ole tämän kysymyksen kannalta merkitystä. Mikäli voimakas velkaelvyys olisi järkevää, sitä ei olla tehy. Mikäli voimakas sopeuttaminen olisi järkevää, sitä ei olla tehty. Jne. Nyt ei olla tehty käytännössä mitään yhtään minkään asian suhteen. (Syömä)Velkaa on vain otettu sen verran, ettei tarvitsisi tehdä mitään.

Valuuttapelailun etu olisi nähdäkseni siinä, että se tarjoaisi lisää työkaluja talouden edistämiseen. Vai? Kuitenkin vaikkakyseiset keinot eivät ole nyt käytössä, niin muitakin keinoja on ja niitä voitaisiin käyttää. Niitä ei kuitenkaan käytetä. Johtui tämä sitten "porvari"hallituksesta, demareista, äänestäjistä, kokoomuksesta, persuista tai huonosta euroviisumenestyksestä, niin tosiasia on silti, että olemasa olevia keinoja ei käytetä. Tältä pohjalta minun on hyvin vaikea uskoa, että yksi uusi työkalu ratkaisisi tilanteen. Varsinkin, kun se ei sitä ratkaissut viime lamankaan aikaan.

Lisätään nyt vielä seki, että mikäli, kuten olin rivien välistä lukevinani, nykykriisi johtuu uusliberalismista, mitä se ikinä onkaan, niin uusliberalismin ongelma tuskin poistuu sillä, että käytössä on markka eikä euro. Samat uusliberalistisetpoliitikot tekevät samoja uusliberalistisia päätöksiä siinäkin tapauksessa.

 

[Jollis]

Tradenomialan liitolla: Vastavalmistuneiden palkkasuositus on 2500 - 3200 €/kk.
Insinööriliitto: Pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 3085 €.

Sanotaan nyt passeliks palkaks vaikka työtehtävän vaativuudesta riippuen 2300-3200e/kk. Minimissään sairaanhoitaja(amk) on 210op alempi amk-tutkinto ja työtehtävät ei kieltämättä ole mitään järkyttävän vaativia jossain perusterveydenhuollossa. Vaativuus nousee esim. kriittisesti sairastuneiden potilaiden hoidossa ja hoidontarpeen arvioinnissa (triage-hoitajat / ensihoito). Ensihoitajat mm. myös käyvät 240op minimikoulutuksen (sairaanhoitajatutkinnon päälle lisäkoulutuksena ~1.5v), jolloin jo koulutustasokin on tradenomeja ja insinöörejä korkeampi.

Noihin verrokkipalkkoihin on sanottava sen verran, että suosituspalkat on kaukana toteutuvista ja pk-seudun ulkopuolella tuosta insinööriliksasta voi viilata 500€ pois.

3200€/kk kolmessa vuorossa taitanee tehdä lähemmäs 60k€ kuin 50k€ vuodessa, eli tällöin yhden hoitajan palkkaan (maltillisilla sivukuluilla) vaadittaisiin kymmenen kolmentonnininsinöörin ansiotuloista maksetut verot tai mitälie parinkymmenen uuden octavian autoverot. Keskituloisia insinöörejä riittänee 7-8 tms. Toki veroa kerätään muualtakin kuin palkoista suoraan, mutta tuossa lienee se ongelma.

Tietty kaikkee ei voi mitata rahassa, mutta julkisella työntekijän etuihin kai kuuluu ajallaan tuleva palkka ja jollain ne pitäisi maksaa.

Mut iha perusteltuihin noi sun näkemykset ol ja mikäs mä niitä olen tuomaroimaan!

 

[iivili]

Noilla liittojen palkkasuosituksilla voi aika pitkälti pyyhkiä persettä, sen verran niillä on nykyään totuusarvoa.

Vaikka se on jo mainituista poliittisista syistä aika turhaa, niin otan kumminkin asumiskuluja esille, kun tuli vastaan nyt tämä vähän aikaa sitten ilmestynyt hyvä artikkeli Yleltä:
http://yle.fi/uutiset/katso_missa_r...i_muuallakin_kuin_paakaupunkiseudulla/8533740
Mielestäni varsingin Helsingin osalta ja nettotuloista nuo mainitut osuudet ovat tosi alhaisen näköisiä. Viime aikoina on ollut opettajista, insinööreistä, ekonomeista jne. keski- tai jopa hyvätuloisista pk-seudun asukkaista, jotka ovat vaikeuksissa taloudellisti jopa pariskuntina, ihan vain liian korkeiden asumiskulujen takia, siis sekä omistusasuminen, että vuokrat.

Tähän liittyen Finanssivalvonta näköjään reagoi:
http://yle.fi/uutiset/finanssivalvo...__asuntolainojen_marginaalit_nousevat/8546963
Tietääkseni tosin pankit ovat aikoja sitten reagoineet yhä voimakkaampaan asuntomarkkinoiden polarisoitumiseen, esim. kieltäytyneet myöntämästä yhtään pienempien kaupunkien betonikerrostalojen isoihin remppoihin lainoja, koska kyseisten asuntojen arvo ei ole niin suuri, että niitä kannattaisi rempata. Samoin toki marginaalien ja asuntolainojen myöntämisen osalta pankit ovat tietääkseni koko ajan säätäneet käytöstään ja marginaalejaan. Varmaan Helsinki on näissä asioissa monella tavalla omanlaisensa tapaus. Ehkä Helsingin asuntojen kohdalla pankit helpommin taipuvat myöntämään turhan isoja asuntolainoja vrt. lainanottajien todellinen maksukapasiteetti. Tuo voi sitten Helsingissä syödä jopa keskituloistenkin ostovoimaa, ei vain matalatuloisten. Tuo yhtälö on ilmeisesti nyt Finanssivalvonnan huomion kiinnittänyt.

 

[pååtta]

Lisätään nyt vielä seki, että mikäli, kuten olin rivien välistä lukevinani, nykykriisi johtuu uusliberalismista, mitä se ikinä onkaan, niin uusliberalismin ongelma tuskin poistuu sillä, että käytössä on markka eikä euro. Samat uusliberalistisetpoliitikot tekevät samoja uusliberalistisia päätöksiä siinäkin tapauksessa.

Itseasiassa oma kelluva valuutta estää hyvin tyhmän politiikan seurauksia. Ei synny älyttömiä vaihtotaseen ali ja ylijäämiä. Euron ongelma nähdäkseni on juuri siinä, että se on kankea kuin kultakanta.

Rahapoliittisesti itsenäisen valtion rahankäyttöä rajoittaa lähinnä vaihtotase.

Vielä korjauksena, että en pidä uusliberaalia politiikkaa yhtäkuin tyhmänä, joskus voi olla ihan perusteltua purkaa säännöksiä yms.

Suomi voisi siis painaa omaa rahaa ja juoksuttaa alijäämiä (vaihtotase huomioiden) ja luopua tesseistä, sunnuntaikorvauksista yms hyvinvointivaltioon yleisesti linkitetyistä sosiaalietuuksista. Näin ajatuksen ja periaatteen tasolla siis.

 

[NHB]

Sari Sairaanhoitaja palkankorotus siis todistaa poliitikkojen tuhlaustaipumuksen, vaikka samaan aikaan julkisessa taloudessa oli esimerkiksi viiden prosentin ylijäämä vuonna 2007 ja velkaa maksettiin sekä absoluuttisesti, että suhteessa bkt:n pois ennen finanssikriisiä? http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tau_001_fi.html http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tau_002_fi.html

Julkisen sektorin palkkojen tuntuva noston käyttäminen vaaliaseenako ei sitten olekaan tuhlailua? Olisiko velkaa saatu maksettua takaisin edes vuonna 2007, jos nuo korotukset olisi saatu jo silloin tehtyä läpi organisaation? Se on ainakin varmaa, että sen jälkeen kun korotukset oli tehty, velkojen lyhentäminen ei ole enää ollut näköpiirissä.

 

[Jami2003]

Melkoinen itsemurha-aaltohan siitä seuraisi kun siirryttäisiin markkaan ja kaikkien työttömien insinöörien asuntolainojen korot pomppais sinne 7-9% tienoille. Tuskin ketään se nyt niin paljoa haittaa vaikka iPhonet kallistuiskin 20-30%.

 

[NHB]

Jep, tuohan siinä alvin laskemissa on ongelmana, ellei sitä painoteta palveluihin tuotteiden sijasta. Mikä ihmeen uhriutumisviesti? Tuloverojen osalta kuulemma VM oli ohjeistanut hallitusta heti keväällä, ettei niitä sovi nyt nostaa, koska niitä joudutaan nostamaan kumminkin sitten muutaman vuoden kuluttua, kun suuret ikäluokat todella alkavat kuormittaa terveysjärjestelmää vanhentuessaan. Vaikuttaisi siltä, ettei niissä oikein laskuvaraa valtion näkökulmasta ole.

Tarkoitin viestiäsi vasemmistodorkaksi leimaamiseksi, vaikka sen sijaan olisit voinut vastata ihan suoraan kysymykseen, joka ei ollut missään nimessä nokitteleva.

Eli tuloverossa ei ole laskun varaa, mutta alvissa on. Millä perustelet tuon?

Robotit tietenkin rakentavat itse itsensä, huoltavat ja kierrättävät. Tässä siis oletetaan, että siinä vaiheessa tekoäly on ihmisen tasolla, tai pitemmällä. Nyt robotti-imurit ja ruohonleikkurit jo osaavat mennä itse lataamaan itsensä, kun aika on. Aika kehittymättömiä robottejahan ne ovat, mutta eipä semmoisiaakaan ollut joskus 20v sitten olemassa.

Onhan noita ihan vakavasti otettavien tutkimuslaitosten raportteja tullut automaation ja tekoälyn edistymisestä viime vuosina vaikka miten. On ennustettu, miten mm. Ruotsissa ja Iso-Britannissa jo lähivuosina automaation tehostuminen tulee syömään jotain 30-50% ihmistyöstä pois. Mm. Hesari, Yle ja Taloussanomat on noita uutisia julkaissut, varmaan kaikki muutkin isommat mediat.

Joku aika sitten muuan koodarituttu näytti mulle netistä filmin tehtaasta, jossa robotit tekivät eineshodareita alusta loppuun. Hän sanoi, että vielä 10-15v sitten moinen tehdas ei ollut mahdollinen, jouduttiin palkkaamaan rutosti ihmisiä sinne töihin. Myös eräs maalariksi opiskellut paljon mua nuorempi mimmi totesi pari vuotta sitten lakonisesti, että kokonaan taloja maalaavia robotteja on jo olemassa, mutta ei kovin paljon vielä käytössä, koska ovat kalliita hankkia, mutta että semmoiset tulevat korvaamaan lähes kaikki ihmismaalarit aika pian. Ässä julkisti muistaakseni pari vuotta sitten suunnitelman täysin automatisoidusta isosta varastosta ja veikkaan Lidlin, koon ja minkä vain isomman kauppaketjun suunnittelevan samanlaisia. Onhan näitä esimerkkejä ollut julkisuudessa kovasti, mutta ehkä niitä ei moni silti ole ottanut tosissaan, eikä osannut tai halunnut liittää laajempaan kokonaisuuteen, mm. eläke- ja talousjärjestelmään.

Itseohjautuvia trukkeja on ollut jo 50-luvulta. Periaate on pitkälti sama kuin itseohjautuvassa imurissa. Yhtä vakavasti otettavissa lehdissä on kirjoitettu töiden katoavan jo siinä vaiheessa, kun kankaan tekeminen ja puiden sahaanen alkoi hoitumaan konevoimalla. Meillä on jo käytössä valtavat määrät pitkälle vietyä automatiikkaa, eikä se ole vielä vienyt töitä. Työt vain muuttuvat sen mukaan, kuinka tehokkaita koneita meillä on käytössä. Kun ihmisten ei tehokkaan tuotannon onsiosta tarvitse käyttää kaikkea aikaansa ruuan etsimiseen, niin se myös luo työtä. Tällä hetkellä esimerkiksi aika moni kehittää työkseen some-palveluita. Jos lähtisit aamulla ennen kukon laulua pokasahalla kaatamaan puita ja siinä sivussa yrittäisit kalastaa tai metsästää proteiinia, niin ei taitaisi jäädä kovin paljon aikaa somettaa. Puhelinkeskuksien automatisoituessa hemmetin moni sai kenkää, mutta taitaapa olla niin, että nykyisten älypuhelinten parissa työskentelee paljon enemmän väkeä kuin puhelinten kanssa 100 vuotta sitten työskenteli.

 

[Dopey]

Melkoinen itsemurha-aaltohan siitä seuraisi kun siirryttäisiin markkaan ja kaikkien työttömien insinöörien asuntolainojen korot pomppais sinne 7-9% tienoille. Tuskin ketään se nyt niin paljoa haittaa vaikka iPhonet kallistuiskin 20-30%.

Puhumattakaan siitä, että mitä korkeammalle korot nousisivat, sitä hitaammin lainan euroissa mitattua pääomaa saisi markoilla lyhennettyä.

 

[Jami2003]

Puhumattakaan siitä, että mitä korkeammalle korot nousisivat, sitä hitaammin lainan euroissa mitattua pääomaa saisi markoilla lyhennettyä.

Ongelma näissä oman valuutan talousviisaissa on se että he eivät ole monesti olleet näkemässä mitä tapahtuu kun oma valuutta devalvoituu (pl Väyrynen mutta Väyrynen on nyt..Väyrynen). Minä olen (vaikka opiskelija silloin olinkin) ja kyllä siinä kävi hassusti monella velkavetoisella yksityistaloudella ja yrityksellä. Ihan vaan ettei paperi- ja metallimiesten kanssa tarvinut tinkiä palkankorotusvaatimuksista. Mikäs onkaan tällä hetkellä yksityistalouksien ja yrityksien velkaantumisaste. Veikkaan että ainakin yrityspuolella saataisiin aikaan melkoinen konkurssiaalto.

Harmi että Ay-liike on jäännyt itse markka-ajalle. On totuttu siihen että huonot uutiset kertoo joku muu jäsenistölle kuin itse. Mutta nyt ei ole devalvaatiota mikä niistäisi palkankorotukset että voidaan taas sitten hymyssä suin puolustaa oikeuksia ja vaatia uusia korotuksia.