Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Sari Sairaanhoitaja on valitettavan faktapohjainen argumentti. Jos tuo on päässyt unohtumaan, niin google kertoo kyllä lisää. Suomen tilannetta kuvaa hyvin se, että nousukauden huipulla koko julkisen sektorin rajut palkankorotukset olivat tulevan finassiministerin vaaliase.

Hyvin toteutu nääkin korotukset, peruspalkka 2 256,42e/kk 1.7.2015 alkaen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hyvin toteutu nääkin korotukset, peruspalkka 2 256,42e/kk 1.7.2015 alkaen.

Ei tuo mitenkään huono palkka ole. Tuskinpa sairaanhoitajat poislukien norja sun muut rikkaat maat mitään kovatuloisia on.
Sen sijaan ongelma on alla

Hyi helvetti täällä on kallista! Laskekaa nyt vaikka aluksi hintoja 20% niin viitsis kuluttaa.

Sehän täällä on perseestä että hintataso on niin kova.
Osaksi verotus (= autot, viinat, korkea alv, kalliit polttoaineet)
Osaksi huono kilpailu (s ja k )
Osaksi sijainti (myönnettäköön että sijaitsemme perseessä)
Osaksi suomalaiset (mitä kalliimmalla voi ostaa sitä parempaa se on, erityisesti että mitä kalliimpia asunnot ovat sitä enemmän rikastuu)
Osaksi väkiluku ( ei tarvitse kuin Pietariin mennä niin siellä on enemmän porukkaa kuin Suomessa)
 
Hyi helvetti täällä on kallista! Laskekaa nyt vaikka aluksi hintoja 20% niin viitsis kuluttaa.

Ei taida olla suunnitelmissa. Päin vastoin valtio suunnittelee alv nostoa.

Jännä homma muuten että tuo 20% hintojen alennus voitaisiin toteuttaa valtion toimesta alv:tä peukaloimalla jos vain haluttaisiin. Tekisin sen vielä painottuen palvelu sektoriin (ravintolat jne) niin työllisyys vaikutukset olisivat suuremmat. Ay liikkeelle voitaisiin sanoa että nyt voidaan tehostaa työntekijä puoleltakin kun vähempi raha riittää kauppaan. Mutta ei, lissää vaan valtion moolokin kitaan tuloja. Sitten ihmetellään kun porukat juo kotona perse homeessa virosta tuotuja kaljoja.
 
Vasemmistoliittohan on ehdottanut Iso-Britannian tyylistä määräaikaista alvin laskua. Mutta eihän se käy, sen on pakko olla kommareiden salajuoni, tai muuta typeryyttä. :D Jos mahdollinen alvin laskeminen toteutettaisiin, niin tottakai se pitäisi painottaa palveluihin, eli yksin/pienyrittäjien työn verotukseen. Semmoinen piristäisi taloutta eniten.

Mä edelleen odottelen enempi keskustelua julkisuudessa asumiskulujen alentamisesta jollain keinolla. Useampikin kansainvälinen toimija on vuosien mittaan siitä Suomelle huomautellut, että jo pelkästään Helsingin asumiskulut jumittavat koko Suomen taloutta. Vaan eipä näy edes keskustelua asiasta, saati sitten toimenpiteitä.
 
Mä edelleen odottelen enempi keskustelua julkisuudessa asumiskulujen alentamisesta jollain keinolla. Useampikin kansainvälinen toimija on vuosien mittaan siitä Suomelle huomautellut, että jo pelkästään Helsingin asumiskulut jumittavat koko Suomen taloutta. Vaan eipä näy edes keskustelua asiasta, saati sitten toimenpiteitä.

Kun sekä vasemmalla että oikealla suurin varallisuus tahkotaan pääkaupunkiseudun asuntosijoittamisella niin saat varmaan ihan rauhassa odotella ;)
 
Näinhän se on. Demareidenkin kannattajista suurin osa on suurten ikäluokkien aikoja sitten asuntonsa tai talonsa velattomaksi maksaneita, ehkä myös yhdellä tai kahdella kämpällä vuokrabisnestä pienesti harrastavia ihmisiä.
 
Jännä homma muuten että tuo 20% hintojen alennus voitaisiin toteuttaa valtion toimesta alv:tä peukaloimalla jos vain haluttaisiin. Tekisin sen vielä painottuen palvelu sektoriin (ravintolat jne) niin työllisyys vaikutukset olisivat suuremmat.

Lasketko jotain kerrannaisuuksia vai miten pääset alvin peukaloinnilla -20 prosentin hintojen laskuun? Jos ravintoloiden alv poistettaisiin kokonaan, niin sekään ei suoraan laskisi pihvin hintaa kuin 12 prosenttia.
 
Vasemmistoliittohan on ehdottanut Iso-Britannian tyylistä määräaikaista alvin laskua. Mutta eihän se käy, sen on pakko olla kommareiden salajuoni, tai muuta typeryyttä. :D Jos mahdollinen alvin laskeminen toteutettaisiin, niin tottakai se pitäisi painottaa palveluihin, eli yksin/pienyrittäjien työn verotukseen. Semmoinen piristäisi taloutta eniten.
Kai se valinta on tehtävä kulutuksen ja työn verottamisen välillä. Alentaisitko itse mieluimmin tuloveroa vai alvia?
 
Sairaanhoidon tiloja rakennetaan isosti turvaamaan omaa asemaa soteuudistuksessa. Onko tämä nyt sitä paljon kaivattua elvyttämistä?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154...mista-suomessa-komeat-tilat-vaikka-ei-tarvita

Kuljetusbisneksessäkin on odotettavissa työttömien aalto.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154...sa-professori-kuljetusala-kuihtuu-olemattoman

Suomalaisen kuljetusbisneksen tilanne on muutenkin tukala tällä hetkellä. Monissa isoissa firmoissa mietitään tälläkin hetkellä keinoja suojautua AKT:n epäluotettavuutta vastaan. Tuo tarkoittaa väistämättä sitä, että kuljetukset tulevat AKT:n jäseniltä vähenemään.
 
Kai se valinta on tehtävä kulutuksen ja työn verottamisen välillä. Alentaisitko itse mieluimmin tuloveroa vai alvia?
No se määräaikainen alvin alentaminen brittilän tyyliin ja Jamin ehdottamalla tavalla painotettuna (palveluihin, ei tuotteisiin/tavaraan) olisi ihan hyvä verotuksellinen muuvi. Mutta kuten tässä ketjussa aiemmin mm. Dopeyn kuuluisan toimenpidelistan myötä on todettu, nämä ovat näpertelyä ja yksittäisiä toimenpiteitä, eivätkä riitä. Pitäisi tehdä paljon isompia ratkaisuja. Muuten mennään silleen, kuten nyt, että ensi vuonna tämä hallitus ottaa 800milj. € enempi velkaa kuin edellinen hallitus otti tälle vuodelle. Lähde:
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/frame_year.jsp?year=2016&lang=fi

Lisäksi joutaisi pistää infraprojekteihin nyt vauhtia. Lainaa niitä varten saa naurettavan halvalla ja näköjään jopa tieprojekteissa voidaan nykyään alittaa alunperin suunniteltu budjetti reilusti. :eek:
http://yle.fi/uutiset/uuden_moottor...onaa__maksaakin_vain_reilut_kahdeksan/8540387
Toistanpa vielä varulta, ettei lyödä "No sää tommosena vasuridorkana oletat, että infraa ikuisesti velaksi rakentamalla ratkaistaan kaikki ongelmat." leimaa taas otsaan, etten oleta, että velkaelvytys ja velaksi infran rakentaminen koko ongelmaa ratkaisisi. Oletan, että sillä saataisiin enintään muutamia kymmeniätuhansia työllistettyä väliaikaisesti. Sekin olisi mielestäni arvokasta ja kannattaisi ottaa keinona käyttöön, yhtenä osana kokonaisuutta. Olisipahan edes se määrä ihmisiä edes velalla tekemässä korjaushommia ja osin uudisrakentamistakin, joka kumminkin olisi tarpeellista tehdä. Sen verran oletan, että velkaelvytystyöllistämisellä saadaan aikaiseksi, ei enempää, ei ole tietenkään mistään taikasanasta kyse. Dopeyn lista olisi myös jees.
 
No se määräaikainen alvin alentaminen brittilän tyyliin ja Jamin ehdottamalla tavalla painotettuna (palveluihin, ei tuotteisiin/tavaraan) olisi ihan hyvä verotuksellinen muuvi. Mutta kuten tässä ketjussa aiemmin mm. Dopeyn kuuluisan toimenpidelistan myötä on todettu, nämä ovat näpertelyä ja yksittäisiä toimenpiteitä, eivätkä riitä. Pitäisi tehdä paljon isompia ratkaisuja. Muuten mennään silleen, kuten nyt, että ensi vuonna tämä hallitus ottaa 800milj. € enempi velkaa kuin edellinen hallitus otti tälle vuodelle.
En mielestäni saanut vastausta kysymykseeni.

Se on nyt selvää, että olipa siellä mikä tahansa kokoonpano eduskuntataloa kuluttamassa, niin Suomi velkaantuu lisää. Suomen suunta on kaikin puolin alas. Kysymys vain kuuluu, että kuinka alas maa menee ja mielloin löytyy kykyä tehdä korjaavia liikkeita.
 
Tuo tuhlaavat poliitikot -argumentti aina täällä toistuu,mutta lienee enemmän ideologiaa kuin todellisuutta, kun Suomessa tunnutaan kilpailevan pikemmin sillä kuka leikkaa eniten ja tekee rohkeimmat ja kipeimmät päätökset.
Ööö, mitä ihmeen päätöksiä Suomessa on tehty finanssikriisin jälkeen - muita kuin vapautettu aukioloajat kaupoilta? Kipeitä tai vähemmän kipeitä? Rajojemme ympärillä on esimerkkejä siitä, miten yhteisvaluutassa voi pärjätä, mutta ei Suomessa ole vielä tehty asian eteen muuta kuin riidelty parista vapaapäivästä. Onhan tässä ollut 8 vuotta aikaa sopeuttaa, mutta aikaan on saatu lähinnä komiteamuistioita roskikseen.

Muistuttaisin vielä, että Suomi ei mitenkään voi edes teoriassa tuota teoriaa seurata, koska euro. Yksipuolinen euroero taas olisi se kipeistä kipein päätös.
Ei ole pelkkää teoreettista pohdiskelua, sillä myös markkasuomi voisi harjoittaa täystyöllisyyspolitiikkaa vahvalla vientisektorilla, tai tarpeeksi vahvalla pitämään vaihtotaseen tasapainossa.
Ensinnäkin Suomesta on kadonnut iso osa vientisektoria, joten jotta se voisi työllistää, pitäisi löytää pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita - jotka tällä hetkellä virtaavat pikemminkin maasta ulos. Miten se vahva vientisektori yhtäkkiä tänne taas syntyisi vain vaihtamalla valuuttaa? Meillä ei enää juuri ole vertikaaleja, joissa kaikki raaka-aineista lähtien tuotetaan Suomessa, joten halvalla valuutalla tulisivat komponentit ja raaka-aineet kalliiksi. Ja energia, koska sitäkin pitää tuoda.

Hyvinvointia ei synny ilman työtä ja tuotettua lisäarvoa. Ei suomalaisen työ muutu maailmalla sen kilpailukykyisemmäksi, vaikka palkan maksaisi markoissa - ellei tuo markka-arvo ole huomattavasti pienempi kuin nykyinen euroissa mitattuna. Tätähän et kaiketi ehdota?
 
Viimeksi muokattu:
Etkö sä NHB pidä verojen alentamisesta? Mä kun olen aina luullut, että se on oikeistolaisille keskimäärin tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Vai onko vika alvin alentamisessa? Onko ainoaa hyvää verojen pienentämistä tuloveron laskeminen? Eikä mielestäni ole veroissakaan kyse joko tai asetelmasta, eli mustavalkoisuudesta. Nyt on kuulunut esim. alvin osalta molemman suuntaisia ehdotuksia, että sekä sen alentaminen että nostaminen auttaisi taloutta. Musta tuntuu kokonaisuutena siltä, että oikein minkään muun osalta Suomessa ei kannata verotusta kiristää kuin ehkä omaisuusveroista, jotka ovat EU:n keskitason alapuolella. Ei täällä enää ole kansalaisilla, eikä firmoilla veronmaksukykyä eikä halua lisää. Alvi kumminkin on tasavero, joten jos sitä nostetaan, niin eniten se rankaisee köyhimpiä, ellei esim. lääkkeitä ja ruokaa jätetä alvikorotuksen ulkopuolelle.

Tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia valtiontalouden ja verotuksen kysymyksiä on Suomessa se, miten sotealueiden rahoitus järjestetään. Koska kunnilta poistuu sotealueiden osalta merkittävä osa tehtävistä ja kuluista, niin kai kunnilta sitten joutaa samalla siirtyä suurin osa verotusoikeudestakin niille uusille sotealueille. Näin voisi äkkiseltään luulla.

Noin laajemmin mulle tuli vastikään mieleen kysymyksiä eläkkeistä ja eläkerahastoista. Jos oletetaan, että lähitulevaisuudessa tekoäly ja automaatio edistyvät nopeasti ja täten lähes koko tuotantokoneisto automatisoidaan ja sitä kautta lähes kaikki palkallinen työ ja jopa yksinyrittäjyys häviävät, niin mikä silloin on eläkerahastojen ja eläkejärjestelmän rooli? Voiko niillä olla mitään roolia siinä tilanteessa? Entä jos eläkerahastot käytetään pois niiden tarpeettomuuden takia, niin mikä vaikutus sillä on laajemmin pankki- ja rahoitusalalle? Olen käsittänyt, että eläkerahastot ovat valtavia tekijöitä sijoitusmarkkinoilla. Lisäksi tullaan siihen, että toisaalta infrastruktuurin ylläpitämiseen ei tuommoisessa tilanteessa tarvittaisi kummoisesti rahaa, koska robotit tekisivät sen rakentamista ja korjaamista paljon ihmisiä halvemmalla, mutta mikäli ihmistyön verotuksesta ei siirrytä koneiden verotukseen (toki se vero voisi olla todella matala em. syistä), niin voiko edes nykyistä paljon halvemman (koska automaatio) julkisen sektorin rahoittamiseen riittää rahaa? Nää vain näin pohdiskeluna ja kysymyksinä. Ite en pidä em. liittyen muuta varmana kuin sitä, että tekoäly ja automaatio tulevat kehittymään aiempaa selvästi nopeammin lähivuosikymmeninä ja korvaamaan suurimman osan ihmistyöstä vielä mun elinaikana.
 
Monesti näissä keskusteluissa menee iloisesti sekaisin kausivaihteluiden ja
Etkö sä NHB pidä verojen alentamisesta? Mä kun olen aina luullut, että se on oikeistolaisille keskimäärin tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Vai onko vika alvin alentamisessa? Onko ainoaa hyvää verojen pienentämistä tuloveron laskeminen?

Teet kyllä parhaasi vetääksesi keskustelu joksikin oikeisto-vasemmisto-faitiksi. Olisi kai tuo pitänyt arvatakin jo siinä vaiheessa, kun vastasin uhriutumisviestiisi. No kun sinä et näköjään voi vastata tuohon kysymykseen suoraan, niin vastaapa sitten sinun kysymyksiisi.

Kyllä. Minä pidän verojen alentamisesta. Alvin ja tuloveron alentaminen ovat molemmat ihan mahdollisia toimia mun mielestä. Tässä on vain mielestäni tilanne, jossa on syytä priorisoida, kun kaikkea tuskin voi kerralla tehdä. Minä näen tärkeämpänä kannustaa työntekoon kuin kuluttamiseen. Kuluttaminen vie paljon rahaa maan rajojen ulkopuolelle. Kuluttamalla ei myöskään päästöjä alenneta.

Noin laajemmin mulle tuli vastikään mieleen kysymyksiä eläkkeistä ja eläkerahastoista. Jos oletetaan, että lähitulevaisuudessa tekoäly ja automaatio edistyvät nopeasti ja täten lähes koko tuotantokoneisto automatisoidaan ja sitä kautta lähes kaikki palkallinen työ ja jopa yksinyrittäjyys häviävät, niin mikä silloin on eläkerahastojen ja eläkejärjestelmän rooli?
Kuka tekee, myy, huoltaa ja kierrättää tuon tekoälyn, tuotantokoneiston ja automaation? Itselleni tuollaiset visiot ovat niin vieraita, etten viitsi alkaa pohtimaan mitään niiden pohjalta.
 
Arvonlisäveron alentaminen on huomattavasti yksinkertaisempi ja efektiivisempi kuin työnverotuksen vähentäminen, väitän. Ensinnäkin vain osa ihmisistä maksaa valtion veroa joten jos ei kunnille tehdä "pakkolakeja" kohdistuu verovähennykset vain näihin ihmisiin. Lisäksi pitäisikö sitten neuvotella että osa tuosta verovähennyksestä siirrettäisiin palkkojen leikkaamiseen vai millä konstilla työllistäminen halpenisi. En usko että SAK:ssa oltaisiin kovin innokkaita antamaan edes osaa veroalesta työnantajille. Pk yrityksiä ja mikroyrityksiä työnverotuksen alennus ei auttaisi välttämättä ollenkaan mutta arvonlisäveron alennuksella olisi merkittäviä vaikutuksia. Pienet yrityksethän monesti tekevät arvonmuodostuksen pitemmälti itse kuin isot yritykset. Ja niin edelleen.

Kun taas katsotaan suoraan työllistämisen esteitä niin pitäisi alentaa ennemmin sivukuluja kuin palkkaverotusta. Mutta tämä on tietysti työnantajan näkemys :)

e: lisäksi viitaten noihin asuntojen hintoihin niin ainakin kaikki pääkaupunkiseudun palkankorotukset menisivät vain kallistuneisiin tontteihin, taloihin tai vuokriin ;)
 
Viimeksi muokattu:
Jep, tuohan siinä alvin laskemissa on ongelmana, ellei sitä painoteta palveluihin tuotteiden sijasta. Mikä ihmeen uhriutumisviesti? Tuloverojen osalta kuulemma VM oli ohjeistanut hallitusta heti keväällä, ettei niitä sovi nyt nostaa, koska niitä joudutaan nostamaan kumminkin sitten muutaman vuoden kuluttua, kun suuret ikäluokat todella alkavat kuormittaa terveysjärjestelmää vanhentuessaan. Vaikuttaisi siltä, ettei niissä oikein laskuvaraa valtion näkökulmasta ole. Se taas on ihan oma kysymyksensä, jääkö valtion näkökulma politiikassa päällimmäiseksi, vai joidenkin muiden intressiryhmien.

Robotit tietenkin rakentavat itse itsensä, huoltavat ja kierrättävät. Tässä siis oletetaan, että siinä vaiheessa tekoäly on ihmisen tasolla, tai pitemmällä. Nyt robotti-imurit ja ruohonleikkurit jo osaavat mennä itse lataamaan itsensä, kun aika on. Aika kehittymättömiä robottejahan ne ovat, mutta eipä semmoisiaakaan ollut joskus 20v sitten olemassa.

Onhan noita ihan vakavasti otettavien tutkimuslaitosten raportteja tullut automaation ja tekoälyn edistymisestä viime vuosina vaikka miten. On ennustettu, miten mm. Ruotsissa ja Iso-Britannissa jo lähivuosina automaation tehostuminen tulee syömään jotain 30-50% ihmistyöstä pois. Mm. Hesari, Yle ja Taloussanomat on noita uutisia julkaissut, varmaan kaikki muutkin isommat mediat. Musta olisi hienoa päästä siinä aiheessa pidemmälle kuin vain "Voe kaahistuksen kanahäkki, kun robotit vie meitin työt!" huuteluun, ajatella vähän syvällisemmin ja laajemmin, mitä vaikutuksia automaation etenemisellä todella yhteiskuntaan ja talousjärjestelmään mahdollisesti tulee olemaan ja millä eri tavoilla se olisi myös hyvä asia. En siis syytä sua NHB tässä asiassa mistään, mutta noin yleensä vaikuttaisi siltä, että monikaan ei ole automaation/robotisaation edistymistä kummoisesti vielä ajatellut, sitä pidetään scifinä. Joku aika sitten muuan koodarituttu näytti mulle netistä filmin tehtaasta, jossa robotit tekivät eineshodareita alusta loppuun. Hän sanoi, että vielä 10-15v sitten moinen tehdas ei ollut mahdollinen, jouduttiin palkkaamaan rutosti ihmisiä sinne töihin. Myös eräs maalariksi opiskellut paljon mua nuorempi mimmi totesi pari vuotta sitten lakonisesti, että kokonaan taloja maalaavia robotteja on jo olemassa, mutta ei kovin paljon vielä käytössä, koska ovat kalliita hankkia, mutta että semmoiset tulevat korvaamaan lähes kaikki ihmismaalarit aika pian. Ässä julkisti muistaakseni pari vuotta sitten suunnitelman täysin automatisoidusta isosta varastosta ja veikkaan Lidlin, koon ja minkä vain isomman kauppaketjun suunnittelevan samanlaisia. Onhan näitä esimerkkejä ollut julkisuudessa kovasti, mutta ehkä niitä ei moni silti ole ottanut tosissaan, eikä osannut tai halunnut liittää laajempaan kokonaisuuteen, mm. eläke- ja talousjärjestelmään.
 
Poliitikot voisivat tälläkin hetkellä tehdä järkeviä päätöksiä siitä huolimatta, että valuuttana on euro. Näin ei kuitenkaan tehdä, eikä tehty viime hallituskaudella, eikä tehty sitä edellisellä, eikä... niin. Mielestäni on jokseenkin omituinen ajatus, että mikäli siirryttäisiin markkaan, niin poliitikot lopettaisivat yhtäkkiä typeryyksien tekemisen ja toimisivat fiksusti. Teoriaa yhtäkkiä viisastuvista poliitikoista ei vahvista kovin paljoa ne lukuisat esimerkit valtioista, jotka ovat sotkeneet taloutensa täysin, vaikka toimivat omalla valuutalla. 90-luvun Suomi on yksi näistä lukuisista esimerkeistä, vaikka taloutta ei pysyvästi sotkettu, niin asioita tehtiin todella typerästi. Sillä ei lopulta ole reaalimaailmassa paljoakaan väliä, mitä asiantuntijat sanovat tai miten asiat teoriassa toimivat, tai voisivat toimia. Sillä on, mitä päätöksiä ylhäällä tehdään, ne kun eivät useinkaan käy yksiin asiantuntijoiden tai teorioiden kanssa. Ellei sitten teoriaksi valita "Kuinka ihminen toimii, kun hänellä on käytettävissään muiden rahat ilman vastuuta?".
Mitähän ne "järkevät" päätökset oikein sitten olisivat? Kiristävää finanssipolitiikkaahan tässä on viimeisimmät vuodet harjoitettu, eikö se ole juuri se mitä te haluatte? Minun mielestäni se ei tietenkään ole järkevää, mutta politiikassa nyt on aika omituista puhua jostain "järkevästä" politiikasta, kun politiikka on olennaisesti eri ideologioiden ja näkemysten kamppailua. Asioita on minunkin mielestä tehty typerästi esim. juuri 90-luvun laman aikaan. Siksi olen sitä mieltä ettei tulisi nyt toistaa samoja virheitä kiristämällä finanssipolitiikkaa.
Akateemisen maailman teoriat eivät ehkä suoraan tule politiikkaan, mutta on pelkkää uusliberaalia ideologiaa väittää, että politiikkaa ohjaa ainoastaan poliitikkojen oman etunsa tavoittelu eikä teorioilla olisi mitään merkitystä. Kyllä siellä jokin ideologia tai teoria aina on taustalla, kun politiikkaa harjoitetaan. Ei se politiikan suunnanmuutos vaadi "kuin" erilaista käsitystä talouden hoidosta. Talouden tasapainottamisesta ja velkapelosta siirtymistä työllisyyden ylläpitämiseen aktiivisilla julkisen vallan toimilla.
Sari Sairaanhoitaja on valitettavan faktapohjainen argumentti. Jos tuo on päässyt unohtumaan, niin google kertoo kyllä lisää. Suomen tilannetta kuvaa hyvin se, että nousukauden huipulla koko julkisen sektorin rajut palkankorotukset olivat tulevan finassiministerin vaaliase.
Sari Sairaanhoitaja palkankorotus siis todistaa poliitikkojen tuhlaustaipumuksen, vaikka samaan aikaan julkisessa taloudessa oli esimerkiksi viiden prosentin ylijäämä vuonna 2007 ja velkaa maksettiin sekä absoluuttisesti, että suhteessa bkt:n pois ennen finanssikriisiä? http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tau_001_fi.html http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tau_002_fi.html
Ööö, mitä ihmeen päätöksiä Suomessa on tehty finanssikriisin jälkeen - muita kuin vapautettu aukioloajat kaupoilta? Kipeitä tai vähemmän kipeitä? Rajojemme ympärillä on esimerkkejä siitä, miten yhteisvaluutassa voi pärjätä, mutta ei Suomessa ole vielä tehty asian eteen muuta kuin riidelty parista vapaapäivästä. Onhan tässä ollut 8 vuotta aikaa sopeuttaa, mutta aikaan on saatu lähinnä komiteamuistioita roskikseen.
Toistan vain, että kiristävää finanssipolitiikkaa on harjoitettu. Missä se keynesiläisyys nyt on, joka kuulemma taantumassa aina tulee esille?
Muistuttaisin vielä, että Suomi ei mitenkään voi edes teoriassa tuota teoriaa seurata, koska euro. Yksipuolinen euroero taas olisi se kipeistä kipein päätös.
Ei voi ja euro onkin täysin älytön kyhäelmä, kun valtioilla ei ole käytännössä juuri mitään kunnollisia politiikkavälineitä. Finanssipolitiikassa on Suomen osalla kuitenkin varaa kysynnänsäätelyyn: korot ovat alhaiset ja vaihtotaseessa ylijäämä. Nykyisen kaltaisesta eurosta olisi syytä pyrkiä joko eroon tai muuttamaan instituutioita niin, että finanssipolitiikkaan saataisiin liikkumavaraa ja vaihtotaseiden yli- ja alijäämät tasoitettua. Kuristuspolitiikalla ei päästä kuitenkaan minnekään.
Ensinnäkin Suomesta on kadonnut iso osa vientisektoria, joten jotta se voisi työllistää, pitäisi löytää pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita - jotka tällä hetkellä virtaavat pikemminkin maasta ulos. Miten se vahva vientisektori yhtäkkiä tänne taas syntyisi vain vaihtamalla valuuttaa? Meillä ei enää juuri ole vertikaaleja, joissa kaikki raaka-aineista lähtien tuotetaan Suomessa, joten halvalla valuutalla tulisivat komponentit ja raaka-aineet kalliiksi. Ja energia, koska sitäkin pitää tuoda.

Hyvinvointia ei synny ilman työtä ja tuotettua lisäarvoa. Ei suomalaisen työ muutu maailmalla sen kilpailukykyisemmäksi, vaikka palkan maksaisi markoissa - ellei tuo markka-arvo ole huomattavasti pienempi kuin nykyinen euroissa mitattuna. Tätähän et kaiketi ehdota?
Kyllä Suomella oli suuria vaihtotaseen ylijäämiä ja vahva vientisektori ennen finanssikriisiä. En laisinkaan usko siihen, että Suomen vienti loppui nyt täysin Nokian ja metsäteollisuuden romahduksen seurauksena eikä mitään tule tilalle. Pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita saadaan, kun talous kasvaa ja investoidaan koulutukseen. Sitä paitsi Suomellahan on nyt vaihtotaseessa ylijäämä, ei se vienti nyt niin kauhean huonosti vedä. Toki tuonnin heikentyminen vaikuttaa myös, mutta vaihtotase on loppupeleissä se millä on merkitystä. Työn ei tarvitse olla kilpailukykyistä halvan työvoiman maiden kanssa, vaan tuotteiden.
Vientisektori ei syntyisi vain valuuttaa vaihtamalla, vaan oma valuutta mahdollistaisi politiikkatoimet joilla ylipäätään pidetään talouden pyörät pyörimässä.
 
Kyllähän se vienti aika huonosti vetää
Ja se että tuonti vetää vielä huonommin oikeastaan kertoo että täällä ei kauheasti tuoteta mitään (= ei tarvitse niin paljoa tuoda raaka-aineita)
Sen lisäksi öljyn hinta näkyy tilastoissa. En nyt tätä tilannetta kauhean kehuttavana pitäisi. En tiedä mitä sieniä pitää syödä että näkee suomen taloudessa mitään positiivista.

Mä en ensinnäkään usko että tällä kustannustasolla voidaan alkaa yhtä äkkiä nykäisemään kokonaisia uusia vientisektoreita pystyyn kun muilla on vuosikymmenten / satojen etumatka niillä aloilla missä me emme ole hyviä. Mä en usko että Nokia & puunjalostusteollisuuden alamäkiä voidaan lähitulevaisuudessa tai edes 10 vuoden päästäkään korvata sitten yhtään millään.
Kyllä sen työn täytyy olla kilpailukykyistä kansainvälisesti, ei voi tehdä tuplakalliilla kilpailukykyistä varsinkaan jos ei ole osaamista. Ja kokonaisten vientisektoreiden menetys on detroitistumisen alku. Siinä missä USAn autoteollisuus kärsi (kärsii) korkeista työvoimakuluista ja valtavista eläkevastuista siinä missä japsifirmat meni malliin Alabamaan ja palkkasi malliin neekereitä jotka ei osaa lukea tekemään toyota tundraa 8 taalaa tunti. Ilman eläke-etuja.. Nii i. Niin samoin ei täälläkään voida kilpailla halvemman tuotannon kanssa eikä muulla kuin laadulla.

Ja mä en halua että täällä nollataan meidän omaisuus siirtymällä banaanitasavaltamarkkaan..
Tai no silloin voisi ostaa tyyliin kesämökin jos pääsee kesäksi Tukholmaan siivoamaan..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom