Poliitikot voisivat tälläkin hetkellä tehdä järkeviä päätöksiä siitä huolimatta, että valuuttana on euro. Näin ei kuitenkaan tehdä, eikä tehty viime hallituskaudella, eikä tehty sitä edellisellä, eikä... niin. Mielestäni on jokseenkin omituinen ajatus, että mikäli siirryttäisiin markkaan, niin poliitikot lopettaisivat yhtäkkiä typeryyksien tekemisen ja toimisivat fiksusti. Teoriaa yhtäkkiä viisastuvista poliitikoista ei vahvista kovin paljoa ne lukuisat esimerkit valtioista, jotka ovat sotkeneet taloutensa täysin, vaikka toimivat omalla valuutalla. 90-luvun Suomi on yksi näistä lukuisista esimerkeistä, vaikka taloutta ei pysyvästi sotkettu, niin asioita tehtiin todella typerästi. Sillä ei lopulta ole reaalimaailmassa paljoakaan väliä, mitä asiantuntijat sanovat tai miten asiat teoriassa toimivat, tai voisivat toimia. Sillä on, mitä päätöksiä ylhäällä tehdään, ne kun eivät useinkaan käy yksiin asiantuntijoiden tai teorioiden kanssa. Ellei sitten teoriaksi valita "Kuinka ihminen toimii, kun hänellä on käytettävissään muiden rahat ilman vastuuta?".
Mitähän ne "järkevät" päätökset oikein sitten olisivat? Kiristävää finanssipolitiikkaahan tässä on viimeisimmät vuodet harjoitettu, eikö se ole juuri se mitä te haluatte? Minun mielestäni se ei tietenkään ole järkevää, mutta politiikassa nyt on aika omituista puhua jostain "järkevästä" politiikasta, kun politiikka on olennaisesti eri ideologioiden ja näkemysten kamppailua. Asioita on minunkin mielestä tehty typerästi esim. juuri 90-luvun laman aikaan. Siksi olen sitä mieltä ettei tulisi nyt toistaa samoja virheitä kiristämällä finanssipolitiikkaa.
Akateemisen maailman teoriat eivät ehkä suoraan tule politiikkaan, mutta on pelkkää uusliberaalia ideologiaa väittää, että politiikkaa ohjaa ainoastaan poliitikkojen oman etunsa tavoittelu eikä teorioilla olisi mitään merkitystä. Kyllä siellä jokin ideologia tai teoria aina on taustalla, kun politiikkaa harjoitetaan. Ei se politiikan suunnanmuutos vaadi "kuin" erilaista käsitystä talouden hoidosta. Talouden tasapainottamisesta ja velkapelosta siirtymistä työllisyyden ylläpitämiseen aktiivisilla julkisen vallan toimilla.
Sari Sairaanhoitaja on valitettavan faktapohjainen argumentti. Jos tuo on päässyt unohtumaan, niin google kertoo kyllä lisää. Suomen tilannetta kuvaa hyvin se, että nousukauden huipulla koko julkisen sektorin rajut palkankorotukset olivat tulevan finassiministerin vaaliase.
Sari Sairaanhoitaja palkankorotus siis todistaa poliitikkojen tuhlaustaipumuksen, vaikka samaan aikaan julkisessa taloudessa oli esimerkiksi viiden prosentin ylijäämä vuonna 2007 ja velkaa maksettiin sekä absoluuttisesti, että suhteessa bkt:n pois ennen finanssikriisiä?
http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tau_001_fi.html http://tilastokeskus.fi/til/jali/2014/jali_2014_2015-09-30_tau_002_fi.html
Ööö, mitä ihmeen päätöksiä Suomessa on tehty finanssikriisin jälkeen - muita kuin vapautettu aukioloajat kaupoilta? Kipeitä tai vähemmän kipeitä? Rajojemme ympärillä on esimerkkejä siitä, miten yhteisvaluutassa voi pärjätä, mutta ei Suomessa ole vielä tehty asian eteen muuta kuin riidelty parista vapaapäivästä. Onhan tässä ollut 8 vuotta aikaa sopeuttaa, mutta aikaan on saatu lähinnä komiteamuistioita roskikseen.
Toistan vain, että kiristävää finanssipolitiikkaa on harjoitettu. Missä se keynesiläisyys nyt on, joka kuulemma taantumassa aina tulee esille?
Muistuttaisin vielä, että Suomi ei mitenkään voi edes teoriassa tuota teoriaa seurata, koska euro. Yksipuolinen euroero taas olisi se kipeistä kipein päätös.
Ei voi ja euro onkin täysin älytön kyhäelmä, kun valtioilla ei ole käytännössä juuri mitään kunnollisia politiikkavälineitä. Finanssipolitiikassa on Suomen osalla kuitenkin varaa kysynnänsäätelyyn: korot ovat alhaiset ja vaihtotaseessa ylijäämä. Nykyisen kaltaisesta eurosta olisi syytä pyrkiä joko eroon tai muuttamaan instituutioita niin, että finanssipolitiikkaan saataisiin liikkumavaraa ja vaihtotaseiden yli- ja alijäämät tasoitettua. Kuristuspolitiikalla ei päästä kuitenkaan minnekään.
Ensinnäkin Suomesta on kadonnut iso osa vientisektoria, joten jotta se voisi työllistää, pitäisi löytää pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita - jotka tällä hetkellä virtaavat pikemminkin maasta ulos. Miten se vahva vientisektori yhtäkkiä tänne taas syntyisi vain vaihtamalla valuuttaa? Meillä ei enää juuri ole vertikaaleja, joissa kaikki raaka-aineista lähtien tuotetaan Suomessa, joten halvalla valuutalla tulisivat komponentit ja raaka-aineet kalliiksi. Ja energia, koska sitäkin pitää tuoda.
Hyvinvointia ei synny ilman työtä ja tuotettua lisäarvoa. Ei suomalaisen työ muutu maailmalla sen kilpailukykyisemmäksi, vaikka palkan maksaisi markoissa - ellei tuo markka-arvo ole huomattavasti pienempi kuin nykyinen euroissa mitattuna. Tätähän et kaiketi ehdota?
Kyllä Suomella oli suuria vaihtotaseen ylijäämiä ja vahva vientisektori ennen finanssikriisiä. En laisinkaan usko siihen, että Suomen vienti loppui nyt täysin Nokian ja metsäteollisuuden romahduksen seurauksena eikä mitään tule tilalle. Pääomia, yrittäjiä ja innovaatioita saadaan, kun talous kasvaa ja investoidaan koulutukseen. Sitä paitsi Suomellahan on nyt vaihtotaseessa ylijäämä, ei se vienti nyt niin kauhean huonosti vedä. Toki tuonnin heikentyminen vaikuttaa myös, mutta vaihtotase on loppupeleissä se millä on merkitystä. Työn ei tarvitse olla kilpailukykyistä halvan työvoiman maiden kanssa, vaan tuotteiden.
Vientisektori ei syntyisi vain valuuttaa vaihtamalla, vaan oma valuutta mahdollistaisi politiikkatoimet joilla ylipäätään pidetään talouden pyörät pyörimässä.