Mitä Sinä KADUT?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu
mhki sanoi:
ET ole ainoa, tosin itsellä toivon mukaan asia muuttuu kuukauden päästä. Eniten kaduttaa se kun tuli lukio sluibailtua läpi ja nyt hirmu vaikea ainakin suomessa saada hyvää opiskelupaikkaa koska pelkillä pääsykoepisteillä on todellakin vaikeata päästä sisään. Kaduttaa myös parin viimeisen vuoden tuhlaus kaikkeen paskaan, tuon ajan olisi voinut käyttää opiskeluihin tai johonkin edes vähän järkevään. Tuntuu että pari vuotta mennyt ohi elämästä. Noh nyt parempi into kaikkeen ja elämä näyttää(toistaiseksi) hyvältä.
Click to expand...

Totta, vaatii isolla kädellä työntekoa, mutta mä oon esimerkki, että 3 vuotta AMK:ssa tylsistymässä lukion jälkeen, yhet penkinalle menneet pääsykokeet, päätös siitä mitä elämässä haluaa, ja sen eteen kaikkensa tekeminen. Tulos: Oisin päässyt vaikka HSE:lle, joka on vaikeapääsysen koulun maineessa.

Mä kadun etten alottanu elämässä ryhtiliikettä aiemmin. Vaikka jo sillo ku kirjotin. Että mä menin tuhlaamaan 3 vuotta mun elämää. Vasta nyt oon päässy takasin oikealle polulle.

Mä kadun myös menneiden vuosien päihteidenkäyttöä. En tiiä kuinka paljon mua se tyhmentää koko lopun elämäni.

Ja isosti kaikille tsemppiä kaikennäkösten tavoitteiden toteuttamisessa, oli ne sitte isompi auto, koulutuspaikka, parempi työ, yrittäjäksi ryhtyminen, maastamuutto. Mitä tahansa teettekin, niin luja tahto vie vaikka läpi harmaan kiven, ja jos ei vie, niin parempi se on kaatua saappaat jalassa ku olla yrittämättä.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pohjoisvirta sanoi:
Mä en taas kadu. Olen ollut vittumainen yksilö junnuna ja olen edelleen. Koulutus on ollut kovaa mutta tarpeellista. Pään seinään lyömistä on ollut(:wall:) ja nyt "vähän" ymmärtää. Asiat ovat menneet siten kun ovat menneet ja kenties niistä oppinutkin olen. Mitään vitun haihattelua en jaksa:
"Toivon että asiat olisivat menneet toisin" yms. toiveajattelua.
Click to expand...

Tämä nyt vähän riippuu.
Olisin voinut olla normaalituloinen ja tasapainoinen ihminen mutta tieten tahtoen tein itsestä rikkaan MUTTA en todellakaan onnellisen paskan. Se paska mitä on tähän asti kerennyt jo tekemään nostaa palan kurkkuun joka päivä mutta ei vittu auta, näillä mennään.
 
Eikös se loppujen lopuksi ole niin, että vastoinkäymiset vain kasvattavat elämää varten? Siinä mielessä olen onnellinen etten ole saanut mitään asiaa itsestäänselvyytenä eteeni, vaan kaiken eteen olen joutunut tekemään kunnolla töitä ja kokemaan lähes kaiken sen vaikeimman vaihtoehdon kautta tahtomattani. Kyllä huomaan itse ainakin kuinka olen kasvanut henkisesti viimeisen parin vuoden aikana. Näin tuskin olisi jos olisin kultalusikka perseessä syntynyt rikkaan perheen kakara.
 
Kaduttaa, etten opiskelupaikkaa valitessa ottanut selvää palkoista ja työllistymismahdollisuksista. Uskoin, että kaikille korkeastikoulutetuille, varsinkin hyvin opinnoissaan menestyville on tarjolla mielekästä ja hyväpalkkaista työtä. Paskat on, eikä tässä elämäntilanteessa enää kiinnosta aloittaa alusta viiden vuoden opiskeluputkea. Älkää nuoret luottako opettajiin, vaan ottakaa asioista itse selvää. Porukkaa koulutetaan kortistoon, koska opiskelupaikkojen vähentyessä professorit ja muu opetushenkilökunta menettäsivät työnsä. Toisekseen, suuri osa yliopistojen henkilökunnasta on ollut koko ikänsä akateemisella uralla eikä tiedä mitään työmarkkinoiden tarpeista. Olen vailla kunnianhimoa, koska en halua työttömäksi tohtoriksi.:curs:
 
Prayer sanoi:
Tämä nyt vähän riippuu.
Olisin voinut olla normaalituloinen ja tasapainoinen ihminen mutta tieten tahtoen tein itsestä rikkaan MUTTA en todellakaan onnellisen paskan. Se paska mitä on tähän asti kerennyt jo tekemään nostaa palan kurkkuun joka päivä mutta ei vittu auta, näillä mennään.
Click to expand...

Kerkesit lainaamaan...
Ei auta itku markkinoilla....
 
Kaduttaa monikin asia, niistä on kyllä opittu.
Eniten tietenkin kaduttaa ne hölmöilyt, joilla on muita onnistunut satuttamaan.
 
Kaduttaa ne hölmöilyt, joilla olen satuttanut itseäni!
 
Joskus kaduttaa, että juon niin paljon. Molemmat vanhemmat kuoli alkoholiin melko nuorina ja oon vielä niitäkin ikävämpi tapaus.

Mut eipä tässä toistaseks kai ole mitään hätää:kippis1:
 
Kaduttaa etten lukiossa lukenut matemaattisia aineita muuta kun sen pakollisen minimin. Ihan pikkusen rajoitti jatko-opintovaihtoehtoja... Lisäksi mä kadun sitä että leikkasin hiukset melko lyhyiksi keväällä (hyi vittu!!!).
 
keuhko-niko sanoi:
Kaduttaa, etten opiskelupaikkaa valitessa ottanut selvää palkoista ja työllistymismahdollisuksista. Uskoin, että kaikille korkeastikoulutetuille, varsinkin hyvin opinnoissaan menestyville on tarjolla mielekästä ja hyväpalkkaista työtä.
Click to expand...

Aisata viidenteen (viitaten edellisiin viesteihin opiskelusta). Treenikaverini on filosofian maisteri, joka koittaa vääntää tohtorin papereitä. Tällä hetkellä hän tienaa noin 500 €/kk vähemmän kuin minä, joka olen insinööri. Kaveri aikoo tohtorin papereiden jälkeen vaatia palkankorotusta mutta, jos hän saa vaatimuksensa läpi niin hän tienaa yhäkin minua vähemmän.
 
Ystävyys -ja perhesuhteita. Olen hyvin onnistunut jättämään paljon taakse ja katoamaan horisonttiin.

Koulutuksen vähättelyä. Vaikka monia esteitä latoivatkin eteeni, niin olisin voinut hoitaa osani paremmin.


Artikkeleita syvempää en uskallakaan kaivaa.
 
Kadun omaa panostani erääseen ihmiseen joskus aikoinaan. Jätti jäljet moneksi vuodeksi, mutta oppiipahan korska nulikka,ehkä...joskus.

Montaa muutakin on tullut loukattua matkan varrella...mutta ei kaduta, sitä saa mitä tilaa.

Omaa koulutusta ei voi katua, vaikka kaksi ammattia on jo taskussa eikä kumpikaan homma kiinnosta, mutta ompahan aina menny jonnekki...eikä vaan jääny kotiin itkemään.
 
mhki sanoi:
ET ole ainoa, tosin itsellä toivon mukaan asia muuttuu kuukauden päästä. Eniten kaduttaa se kun tuli lukio sluibailtua läpi ja nyt hirmu vaikea ainakin suomessa saada hyvää opiskelupaikkaa koska pelkillä pääsykoepisteillä on todellakin vaikeata päästä sisään. Kaduttaa myös parin viimeisen vuoden tuhlaus kaikkeen paskaan, tuon ajan olisi voinut käyttää opiskeluihin tai johonkin edes vähän järkevään. Tuntuu että pari vuotta mennyt ohi elämästä. Noh nyt parempi into kaikkeen ja elämä näyttää(toistaiseksi) hyvältä.
Click to expand...

? Suomessahan pääsee pelkillä perslihaksilla (eli lukemalla) paikkaan kun paikkaan. Miksi panostaa lukioon hullun lailla kun lukemalla kunnolla pääsykoekirjat muutamassa kuukaudessa pääsee sisään eikä edes tarvitse maksaa 100k vuosimaksuja opiskeluista. voisiko enään olla helpompaa.
 
Kaduttaa se, että olen ajatellut vuosia olevani "liian vanha aloittamaan/ oppimaan jotain uutta". Ja tämän vuoksi (nyt lähes 3kymppisenä) monta juttua on jäänyt tekemättä sen vuoksi. Eniten tässä harmittaa lapsena aloittamani yleisurheilu harrastuksen lopettaminen- nyt olen vuosia vuosia haaveillut aloittavani harrastuksen uudelleen, mutta kun mä oon niin vanha.. ja vuodet vierii- Nyt kun alkais, niin veteraanikisoihin pääsisi 35- vuotiaana :hyvä:
 
Kadun sitä, etten opiskellut kunnolla kouluaikoina. Olispa sillon kiinnostanut!
 
kahlaajalintu heitti tos ketjun alkupuolella ton ylikiltteyden ja luottamuksen toisiin..joskus toivon itsekkin olevani kylmempi ja kovempi luu. eipä pääse hipit kusettamaan silmään. juuri muuta en kadu..kaikki töppäykseni ovat avanneet ovia jonnekkin mihin ilman virheitä en olisi päässyt..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom