Pitäisikö hiilareita syödä enemmän? Tarvitaanko sitä lihaksen kasvattamisessa?
Ei tarvita. Lihaksia voi kasvattaa myös pienillä hiilihydraattimäärillä.
Hiilareiden suhteen en viitsi antaa mitään neuvoja koska se riippuu aina yksilöstä. Jotkut tarvitsevat yleisen aktiivisuutensa takia paljon hiilareita jaksaakseen, jotkut taas pärjää hyvinkin pienillä annoksilla. Kokeilemalla tuokin asia selvinnee sulle.
Toinen kysymys: Onko rasvoja liian vähän? Erityisesti pehmeitä rasvoja? Syön aamulla ja illalla kyllä Omega3-kapselit. Pitäisikö iltapalalla rahkan tai tonnarin sekaan heittää rypsi- tai oliviiöljyä ruokalusikallinen? Kumpi on parempaa?
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan 2.5 g tulisi saada omega 3 rasvahappoja päivässä.
Se kuinka paljon sun aterioista tulee, en tiedä, enkä viitti alkaa laskemaan.
Lukeeko tuossa kapselipurkissa, kattaako tuo määrä päivän tarpeesi? Lisätään tähän nyt vielä, että rasvoja tulisi yleisesti ottaen saada sellaiset 20-30% päivän kokonaisenergiamäärästä.
Rypsiöljy on parempaa.
Sitten haluaisin puuttuu vielä tuohon GI -asiaan. Glykeeminen indeksi on todella huono ja epäkäytännöllinen mittari.
GI ei ole mitään muuta kuin
suuntaa antava numero.
Muutama syy miksi GI:llä ei karkeasti sanoen ole juuri merkitystä:
- GI arvot on määritelty yön yli paastonneilla henkilöillä, joille on sen jälkeen annettu vain tiettyä ruokaa esim. leipää, hedelmää... Tuo on aika kaukaa haettua oikeassa elämässä sillä harvemmin ihmiset syövät vain yhtä raaka-ainetta aterialla.
- GI:hin vaikuttaa siis merkittävästi muiden makrojen osuus ateriasta. Monipuoliset ateriat jotka koostuvat hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista saavat aikaan erisuuruisia glukoosivasteita riippuen jokaisen ravintoaineen määrästä.
- Muita tekijöitä, jotka vaikuttaa GI:hin on mm. kypsyys (hedelmä), muoto, tyyppi (esim. makaroonin GI = 68 mutta spagetin 45), ruoan prosessointi (painaminen kuten myös pureskelu muuttaa GI:tä) ja ruoan valmistustapa (paistaminen, uunissa kypsentäminen muuttaa arvoa).
- GI ei myöskään suoraan korreloi yhdessä kylläisyysindeksin kanssa. Yleensähän väitetään että matala GI --> pitempi kylläisyys mutta aina ei tämäkään pidä paikkaansa.
Esimerkkinä vaikka peruna ja valkoinen riisi.
The assumption that GI equals SI is not accurate. Potato is a high GI food and one of the highest SI foods.
Eikö noiden perusteella ole aika ilmiselvää, että GI on yksinkertaisesti surkea mittari?
Niin ja Ronnie Colemanin videoita kattelleet ovat varmaan huomanneet, että mieshän syö myös valkoista höttöriisiä ja vieläpä dieetillä.
