- Liittynyt
- 1.11.2004
- Viestejä
- 3 127
Oon samaa mieltä. Rivarissa (ja paritalossa) yhdistyy kyllä lähinnä eri asumismuotojen huonot puolet. Ainoa mikä itelle puoltaa rivariasumista jos ei kerralla pääse omakotitaloon, on koirien hoito. Ne olis helppo päästää takapihalle kuselle jos ei jaksa lähteä ulos.
Meillä lorottelee sisäpihalle puudelit jos nyt sattuu kovin iso hätä olemaan. Otan messiin kun meen röökille, siinä ne peuhaa pihalla aina keskenään eikä ole vaaraa, että auton alle jäisivät.
Eikö koirankusi ala pidemmän päälle dunkata nurkissa? Eikä tarvitse sanoa, että ihmisten kusi haisee stadissa enemmän, itse en välitä kummastakaan.
Tämänhetkinen rivariasuminen pientaloalueella (tosin lähiön nurkilla) on meikäläisen mieleen, eikä sitä omalla tulotasolla muusta viitsi haaveillakaan kun kerran Helsingissä haluan asua. Enkä ole oikein ymmärtänyt, miten ne kerros- ja omakotiasumisen huonot puolet tässä sitten näkyisivät.
Plussia: Kaksi seinänaapuria, joiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä jos ei huvita (äänieristys ok ;) ) Talkkari hoitaa yhteisten alueiden hoidon, itse voi jaksaessaan lapioida ovensuun. Yhteydet; oma autopaikka ja stadiin jos mielii, niin julkisillakin pääsee puolessa tunnissa. Luontoa lähellä, tosin vähenemään päin. Oma piha, vaikka pienikin, on mulle ainakin tärkeä juttu: grillaus, lintujen talviruokinta tai vaikka hyötykasvien "pienviljely" toimii. Nää ei tietenkään kiinnosta kaikkia, mutta ei ne kahvilat tai koiran kusettaminenkaan.