Miksi aloititte treenaamisen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Modify-
  • Aloitettu Aloitettu
Sain 11vuotiaana iki-ihanan IBM Aptiva 120MHz tehomyllyn. 12 vuotta ja monta monta tietokonetta myöhemmin BMI 36.3, 184cm 123kg. Vasta alle vuosi sitten sain ihteäni niskasta kiinni :\. Nykyään sentään jaksaa räkkipalvelimia kannella töissä vaivattomasti :dance2:
 
Hukuttaakseni surun erottuani pitkästä parisuhteesta. Siitä muodostuikin sitten nopeasti tapa. Nykyään salilla tulee käytyä säännöllisesti.

PS. Siinä saattoi kylläkin myös olla tiettyä "haista pa*ka! kyl mä sulle vielä näytän!" ex-tyttöystävää kohtaan..
 
Aloitin punttisalilla käynnin joskus 5-6kuukautta sitten. Joskus vuotta aikaisemmin olin käynyt vähän "kokeilemassa", enkä jaksanut kuitenkaan sinne mennä sitä kahta kertaa enempää sinä vuonna. Tuntui että kotisohva, nainen ja tietokone kiinnosti enemmän siinä elämänvaiheessa.
Nainen vaihtui ja kotoa muutin pois. Tietokonettakin tuli vähemmän räplättyä.
Innostus kai alkoi siitä kun kerran ihan väläyksestä aloin tekemään punnerruksia ennen suihkua. Sain tehtyä ruhtinaalliset 15 punnerrusta! Eihän tuo paljoa ole, mutta alipainoiselle kaverille joka ei ennen ole saanut mitään aikaiseksi tuo oli melkoinen saavutus. Aloin tekemään 3 x 15 punnerrusta joka päivä. Parin viikon päästä meni 20 punnerrusta, sitten 25. Sitten 30! Kun kesäloma vihdoin päättyi tein jo 5 x 30 punnerrusta kerran päivässä. Kaverini oli salilla riehunut jo jokusen vuoden ja oli jo pidemmän aikaa yllyttänyt meikäläistäkin sitä aloittamaan. Nyt 5-6kk puntillakäyneenä en ole ihan varma kuinka monta punnerrusta menee, mutta viimeksi kun kokeilin parisen kuukaukautta sitten yli 50 taisi mennä kepeästi heittämällä jalat sohvalla. Painoa nousi parina ekana kuukautena sen 10 - 12 kiloa, eikä kaikki ihan pelkkää ylimääräistä ollut. Tuntuu mahtavalta saada jostakin kiinni, ja nähdä työnsä tulokset. Kaverit ja ystävät hämmästelevät miten riisitikusta tulikin mies niin lyhyessä ajassa ulkonäöllisesti. Tästä harrastuksesta en usko että olen päästämässä irti vielä pitkään aikaan. Fyysinen ja henkinen terapia. :thumbs: Toimii minulle.
 
Yksinkertaisesti haluu näyttää hyvältä :) Sitä en ymmärrä et mitä haittaa on koneella istumisesta? Ite treenaan, istun koneella, hoidan 1v. 5kk. tytärtäni ja käyn töissä. Ei se koneella istuminen tarkota että ei ole elämää.

Ei muuta kiitän ja kumarran.
 
NuYi sanoi:
Hukuttaakseni surun erottuani pitkästä parisuhteesta. Siitä muodostuikin sitten nopeasti tapa. Nykyään salilla tulee käytyä säännöllisesti.

PS. Siinä saattoi kylläkin myös olla tiettyä "haista pa*ka! kyl mä sulle vielä näytän!" ex-tyttöystävää kohtaan..
Click to expand...

Mä ajattelen aina ex-tyttöystävää ennen kovaa penkkisarjaa saadakseni agret kattoon. Lisää ainakin +10% penkkiykköseen ja +2 toistoa sarjoihin. Oli se vaan sellanen tyttö!
 
SanttuN sanoi:
Mä ajattelen aina ex-tyttöystävää ennen kovaa penkkisarjaa saadakseni agret kattoon. Lisää ainakin +10% penkkiykköseen ja +2 toistoa sarjoihin. Oli se vaan sellanen tyttö!
Click to expand...

Tä toimii joka kerta!!:D
Ite aloin treenaa ku oon aina jumaloinu naisii ja ne ei oikee oo jumaloinu mua.. tai no ees kattonu muhu päin muuta ku sillo ku repeilivät :D ni päätin et ne jumalois mun tulevaa unelma kroppaa!!
n. 5 vuotta myöhemmin ja satojen ellei tuhansien treeni tuntien jälkeen voin todeta:
EI ONNISTUNUT! :D mut yritys jatkuu.. kyl ne mua viel palvoo.. tai sit ei:D
 
Treenaaminen on vaan aina ollu osa mun elämää etten oikein tiedä mistä se on tullu. Pienempänä tosin se treenaaminen oli ihan raakaa työtä, jo kolmenvuotiaasta.. Leuanvetotanko ku meil on sit ollu aina niin väkisinki sen kimpussa oli. Vatsaa aloin enemmänki treenaan 10-vuotiaana, koska en pitäny koulukuvastani(liian pyöreet kasvot kai ja iso paita joka vääristi)en meinaan oo ikinä ollu yhtään lihava ees..Mut joo..ku tulos on tää mitä on, niin kyl se treenaaminen on kannattanu, ja sitä harrastan jatkossakin runsain mitoin:)
 
Hmm vaikea sanoa mutta kerrankun kun olin kaverin kanssa salilla (silloin käytiin vain silloin tällöin) niin sitten tuli sellainen tunne että nyt pitäisi kai alkaa käymään säännöllisesti ja muistaakseni seuraavana viikkona aloin käymään 3 krt viikossa.
 
Sen takia, että olin ja olen vieläkin heikko. Ja, kun lopetin futiksen niin jotain liikuntaa oli harrastettava, koska luontoni sanoo niin.
 
Urheilun sinäänsä aloitin, kun kummini oli NHL pelaaja itse taisin haluta samanlaiseksi. No lätkän parissa meni 5 vuodesta eteenpäin kymmenvuotiaaksi, mutta sitten taisin tuumata, että nyt on pidetty viidenvuoden treeni niin on levon vuoro. :) 3-4vuotta kului herkutellen ja koneella maaten, mutta sitten vanhempien painostuksesta koulun koriskerhoon ja siitä ei sitten ollutkaan enää paluuta. Silloin itsellä jotenkin ensimmäistä kertaa iski tuo treenaaminen kun lätkässä olin tottunut olemaan yksi parhaista, mutta koriksessa tuli aika äkkiä huomattua kuinka muut 5 vuotta pitempään harrastaneet tekivät sen varsin selväksi. Mutta onneksi pidän haasteista. Salilla käyminen alkoi siitä kun huomasin äkkiä, että kaikki muut ovat nopeampia, vahvempia, voimakkaampia ja hyppäävät enemmän :/
 
2 vuotta sitten tuli aloteltua ja kokoajan kiinnostunut lisää tästä "lajista". Koko peruskouluajan olin se lyhyin ja ruipeloin (ja oon vieläkin :D) joten halusin saada vähän massaa. Ekat 1.5 vuotta meni vähän hukkaan, kun en kiinnittänyt tohon ravintopuoleen huomiota ja treenikin oli... no.. aivan luokatonta :D Tän vuoden puolella on menty aika paljon eteenpäin (kiitos pakkiksen ja salin vaihdon). Kesän ajan pidän taukoa ja keskityn aerobisen kunnon parantamiseen, mutta syksyllä jatkuu :puntti:
 
Back
Ylös Bottom