Koska olin ala-asteella luokan isoimpia, mutta ylä-asteelle mentyäni en enää kasvanut paljoo. Sitten jossain vaiheessa ylä-astetta halusin taas olla koulun kovimpia jätkiä. Ja siitä se sitten lähti
Ai miksi aloitin treenauksen? Kauhean vaivalloista tuo naisten kanssa pelaaminen.. kun treenaa tarpeeksi, voi vaan kattella aktin aikana itteään peilistä ja on ihan sama mitä lykkii
Olin aina kaveriporukan pienin. Halusin olla edes joskus samalla tasolla ku kaverit ja ehkä enemmänkin. Isoveljen mukaan tuli lähdettyä salille veivaamaan rintaa ja hartioita, että sais edes jonku näköstä muutosta aikaan. Armeijassa sitä tuli sitten käytyä vähän enemmän salilla ja siihen sitten ihastuin ja siitä asti on käyty. Kaverit lähti ku aloin panostamaan kunnolla eikä kerenny näkee, mutta rautahan se paras kaveri on Nyt sitte yritetään saada mahdollisimman paljon lihaa tähän huikeaan 167cm runkoon :whip:
Olen jo osallistunut vastauksella "koska halusin rasvattomat miestissit". Mutta nyt ajattelinkin vastata kysymykseen toisella yhtä tärkeällä kysymyksellä: Miksi en olisi aloittanut?
Ranne jatkui (jatkuu kai vieläkin) olkapäähän asti. Kävin kaverin salilla koittamassa että mikä on kunto ja penkissä oli pelkkä tanko ja se nousi vaivaloisesti sen 12kertaa. Suurin syy ehkä kuntoilun aloittamiseen oli se että lihoin 60kiloisesta ruipelosta 85kiloiseksi sokerimahaiseksi nörtiksi.Nyt on vähän tulokset noussut ja yleinen olemuskin ehkä hieman laihistunut/kaventunut
Junnuajoilta paljon urheilutaustaa,sit urheilut loppu,sairastelin ja alkaessani toipua tajusin olevani todella paskassa kunnossa. Kuopasta on hirmusen rankka nousta,mut ainakin on vertailukohtaa mistä näkee kehittymisen.
Tykkäsin tehä lätkän oheisissa lihaskuntoa, ja rupesin tekemään sitä kotonakin n. 12 vuotiaana. Sitten tajusin mennä salillekkin koittamaan 14 v. ja tykästyin heti .
mä aloitin treenaamisen, kun mua vitutti olla joka paikassa se pienin tyyppi, jota kaikki aina tuijottaa.. nykyään oon jo saanu itelleni normaalin vartalon, niin silti mua tuijotetaan tyyliin "mitä toikin luulee olevansa"..
Kyllä se koko oli varmasti ainakin alitajunnallisesti suurin syy sillon ku alotin 16 -vuotiaana. Olin laiha n. 60kg ja halusin lisää massaa ja voimaa. Vieläkin koen välillä olevani ISO mies pienehkössä (lyhyehkössä) kropassa ja sen asian kans on jotenki välillä hankala olla, mutta nykyään helpompaa.
Nykyään harrastuksen tajuaa olevan muutakin kuin fyysisyyttä kasvattavaa, se voi olla myös mahdollisuus kehittyä henkisesti. Ja kun ei pituutta voi enään kasvaa niin ainakin leveyttä voi