Mikä vituttaa Suomessa eniten taloudellisesta näkökulmasta?

[SirMax]

Normaali ihminen ei tajua Radar mistään mitään ja sitä ei kiinnosta ennenkuin on liian myöhäistä. Uskoo lehtien propagandaan vain ja äänestää vuodesta toiseen samaa puoluetta ja jopa samaa naamaa. Länsimaissa on helvetin heikot poliitikot ketkä ei aja oman maan asioita ollenkaan tai hyvin vähän.

 

[Moullet84]

Edelleenkään niillä ihmisten tuloveroilla ei ole kokonaisuuden kannalta kuin 1/4 merkitys. Arvonlisävero nykyisellään tuottaa 2x sen mitä tuloverot. Mitä luulet jos ostovoimaa nostetaan ja rahan kierto näin kasvaa tapahtuisi alv-kertymälle?

Kaksi esimerkkiä:

1) tuloverot tuplataan kaikilla niin teoriassa verokertymäkin tuplaantuu 17Mrd:n? Mitä tapahtuu ALV-kertymälle (tai muille veroille) A) pysyy samana B) kasvaa C) romahtaa koska enää ei ole ostovoimaa?

2) Tuloverot lasketaan 1/10 nykyisestä tai vaikka kokonaan pois. Mitä tapahtuu ALV-kertymälle kun ostovoima nousee ja rahan kierto kasvaa? Entä jos vastineeksi verovapaudesta ALV nostetaan vaikka 30%:n.

Mun mielestä ansiotuloverotus ei ole kuin kateellisten vasemmistoliiton edustajien päähänpinttymä perinne jolla tasapäistetään kansa. Mitään isompaa merkitystä kokonaisuuden kannalta sillä ei ole, sillä muista lähteistä veron kerääminen on huomattavasti helpompaa ja huomaamattomampaa.

Verohallinnon taskutilasto 2013 kertoo: http://www.vero.fi/download/Taskutilasto_2014/%7B10F92B7E-0338-46B7-BB68-2C20526E0140%7D/9570: käy ilmi, että Verohallinto kerää n. kaksi kertaa ALV:n verran henkilöasiakkaiden tuloveroa (s.8). Jos lasketaan yhteen isoimmat kulutusverot alv-, energia-, auto- ja alkoholivero (joista osan kerää TRAFI ja Tulli), niin havaitaan että tuottavat likimain saman verran eli vajaan 30 mrd (s.4).

 

[Dopey]

Koulutuksen kustannuksia arvioitaessa kannattaa miettiä että kuntien menoista noin kolmannes tulee kasvatus- ja opetustoimen puolelta. Valtiolla taas menokohtana kuntien tukeminen 8,7 mrd (valtionosuudet).

Se, että koulutus- ja opetustoimeen kulutetaan X miljardia, ei todellakaan tarkoita sitä että ne koulut, joissa lapsemme käyvät, kuluttaisivat noin paljon rahaa. Raha menee koulutuskuntayhtymille, joissa on ihan vitusti jengiä duunissa säästämässä opetukseen käytettävää rahaa.

 

[MICH]

Normaali ihminen ei tajua Radar mistään mitään ja sitä ei kiinnosta ennenkuin on liian myöhäistä. Uskoo lehtien propagandaan vain ja äänestää vuodesta toiseen samaa puoluetta ja jopa samaa naamaa. Länsimaissa on helvetin heikot poliitikot ketkä ei aja oman maan asioita ollenkaan tai hyvin vähän.

Tai pikemminkin juuri sen verran ajavat, mikä on tarpeellisinta ja oleellisinta tehdä rahoittajiensa kannalta tässä hetkessä.

 

[Dopey]

Vastaukseni alkuperäiseen kysymykseen on seuraava:

Eniten vituttaa se, että maamme on kovaa vauhtia etenemässä kohti aina vain täydellisempää kilpailukyvyttömyyttä, mistä tulee ennemmin tai myöhemmin seuraamaan myös likviditeettiongelmia, mikäli pysymme rahoitusjärjestelmältään nykyisenkaltaisen EU:n jäseninä. Kukaan valtakunnan johtavista poliitikoista ei tunnusta mitään ongelmaa olevankaan, vaan johtaa tätä kaunaista ja kateellista sopulilaumaa aina vain lähemmäksi kohti kalliojyrkännettä keksien koko ajan aina vain typerämpiä tapoja kerätä aina vain suurempi osuus valtion asukkaiden rahoista julkishallinnon kautta, ja kanavoida se sitten mahdollisimman isolta osin oman ydintukijoukon hyväksi. Pääsääntöisesti verojen maksaminen ei sinällään vituta, mutta aivan suunnattomasti vituttaa se, miten valtio verovaroja yhä enenevässä määrin haaskaa. Kaikki puolueet ovat yhtä fucking demareita Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon, joten on ihan turha enää edes äänestää muuten kuin jaloillaan (muuttaa pois) ja lompakollaan (tilaa kaiken ulkomailta, mitä voi, tai käy Tallinnasta hakemassa).

Verojen maksamisessa vituttaa huomattavan epätasa-arvoiset ja epäjohdonmukaiset tulkinnat esimerkiksi siitä, mikä nyt kenenkin kohdalla on vähennyskelpoista ja mikä ei. Käytännössä yksityisellä sektorilla olevan yksittäisen palkansaajan kohtelussa verottajan taholta ei ainakaan täälläpäin ole mitään toivoa kohtuusta tai järjenkäytöstä nyt muutenkaan.

 

[Vulgrim]

...on ihan turha enää edes äänestää muuten kuin jaloillaan (muuttaa pois) ja lompakollaan (tilaa kaiken ulkomailta, mitä voi, tai käy Tallinnasta hakemassa)...

Tähän tulokseen olen itsekin päätynyt. Niistä asioista johon ei itse voi vaikuttaa ei ole mitään hyötyä valittaa. Voi vain valita mitä itse tekee omalle tilanteelleen. Lähtökohta tähän ei ole ongelmien kieltäminen, vaan terve itsekkyys; käyttää mielummin senkin energian siihen että pääsee täältä pois, kun yrittää taistella tuulimyllyjä vastaan.

Vaatteet, treenikamat ym. tilaan ulkomailta ja suosittelen kyllä muillekin. Sillä ei rehellisesti sanottuna ole mulle mitään väliä kuka ne rahat saa, mutta jos vaikka IP-lajin tohvelit maksaa ovellekuljetettuna briteistä 30 e siinä missä tismalleen samat tohvelit maksaa kaupasta haettuna Suomessa 80 e, kusee homma jossain kohti ja pahasti. En siis osta juuri muuta kun elintarvikkeita Suomesta, sillä siinä ei ole mitään järkeä.

 

[Sft]

Miksi ei voi tarjota vaihtoehtoja nykyiselle menolle?

 

[Dopey]

Miksi ei voi tarjota vaihtoehtoja nykyiselle menolle?

Koska julkinen sektori on kasvanut niin isoksi, että sen karsimisen ja valtion roolin pienentämisen ehdottaminen olisi poliittinen itsemurha. Samaan tapaan suuri osa kaupungin/kunnanvaltuustoista koostuu kunnan työntekijöistä. Suomesta on hyvää vauhtia tulossa samanlainen näennäisdemokratia kuin mitä Kiinassa on.

 

[Sft]

Allekirjoititteko Edistyspuolueen kannattajakortit? Jos haluaa vaihtoehtoja, niin on toimittava sen mukaan. Se kokoomuksen muka-liberaalin ehdokkaan äänestäminen ei mitään auka. Eikä kyllä persunkaan, joka voisi yhtä hyvin olla demari.

 

[Hillitö]

Se, että koulutus- ja opetustoimeen kulutetaan X miljardia, ei todellakaan tarkoita sitä että ne koulut, joissa lapsemme käyvät, kuluttaisivat noin paljon rahaa. Raha menee koulutuskuntayhtymille, joissa on ihan vitusti jengiä duunissa säästämässä opetukseen käytettävää rahaa.

Jep, ja kaiken maailman koulutussuunnittelijaa, -asiantuntijaa ja delegaattoria on enemmän kuin itse opettajia...mutta onhan se tekemisen suunnitteleminen paljon vaativampaa hommaa kuin itse tekeminen...

 

[carcayu]

Kaikki puolueet ovat yhtä fucking demareita Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon, joten on ihan turha enää edes äänestää muuten kuin jaloillaan (muuttaa pois) ja lompakollaan (tilaa kaiken ulkomailta, mitä voi, tai käy Tallinnasta hakemassa).

Muistankos oikein, että olit varsin pitkään ulkomailla duunissa? Mikä sai palaamaan Suomeen?

 

[Jakob]

Kaikki puolueet ovat yhtä fucking demareita Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon, joten on ihan turha enää edes äänestää muuten kuin jaloillaan (muuttaa pois) ja lompakollaan (tilaa kaiken ulkomailta, mitä voi, tai käy Tallinnasta hakemassa).

:lol2:
Sinivalkoinen jalanjälki: Kampanja suomalaisen työn puolesta | Suomalainen Työ

Keskustelukin löytyy pakkikselta

 

[Dopey]

Muistankos oikein, että olit varsin pitkään ulkomailla duunissa? Mikä sai palaamaan Suomeen?

1. kerralla olin USA:ssa L viisumilla, eli firman sisäisenä siirtona. Firma muutti politiikkaansa juuri ennen saapumistani siten, ettei green card prosessia enää sponssattu expateille. Niinpä kun dotcom-kupla puhkesi kolmannen vuoden lopussa, piti tulla maitojunalla takaisin työluvan hävittyä samalla kuin saitti laitettiin kiinni. Kaikki suomalaiset, jotka ehtivät saada yleisemmän työluvan tuolla samalla keikalla, ovat siellä edelleen - enkä ihmettele yhtään. Toinen keikka oli Intiaan, josta palasin takaisin määräaikaisen komennuksen loputtua - itse olisin mielelläni jatkanut sopparia, mutta tultiin sitten perheen yhteisellä päätöksellä takaisin, kun kaksi vuotta tuli täyteen.

Kummallakin kerralla on muutto takaisin ollut henkisesti huomattavasti kovempi paikka kuin muutto pois. On aika saletti homma, etten tänne kolmatta kertaa enää muuta takaisin.

 

[ilmari]

Koska julkinen sektori on kasvanut niin isoksi, että sen karsimisen ja valtion roolin pienentämisen ehdottaminen olisi poliittinen itsemurha. Samaan tapaan suuri osa kaupungin/kunnanvaltuustoista koostuu kunnan työntekijöistä. Suomesta on hyvää vauhtia tulossa samanlainen näennäisdemokratia kuin mitä Kiinassa on.

Mä nyt vähän takerrun tähän, koska luen Dopeyn postit yleensä aika huolellisesti (ja tää oli siis kohteliaisuus). Julkinen sektori ei kuitenkaan ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Sen osuus bkt:stä on pomppinut 50 - 60 prosentin välissä ja riippunut enemmänkin siitä mitä bkt on milloinkin ollut. Työntekijämäärä on ollut 600 000 hujakoilla viimeiset 20 vuotta ja nykyistä korkeampi vuonna 1990. Samalla kansan ikääntymisestä johtuen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjämäärä on kasvanut. Julkisen sektorin koko ei ole este talouskasvulle, jos katsoo todistusaineistoa Ruotsista ja Tanskasta, missä siis julkinen sektori on samaa kokoluokkaa kuin Suomessa. Ja enihuu, nyt on laskukausi, milloin julkisen sektorin rooli talouden vakauttajana korostuu.

Poliitikot / politiikka tämän homman silti mokaa. Itseäni ei vituta julkisen sektorin koko, vaan mitä sen sisällä tehdään. Suomessa kun julkisella rahalla subventoidaan kaikenlaista hölmöä, vaan ei investoida. Suomen alle 70% työllisyysaste on se suurin ongelma ja valtio yrittää korjata sitä väärin keinoin (myös lupaamalla palveluita mutta ei rahaa). Julkinen sektori ei tunnu kaventuvan nousukaudella, mikä taas hidastaa yksityisen sektorin kasvua ja talouspolitiikka tuntuu muutenkin kasvukaudella siirtyvän vielä entistä enemmän vasemmalle, kun juuri silloin sen soisi vetävän oikealle.

 

[Dopey]

Mä nyt vähän takerrun tähän, koska luen Dopeyn postit yleensä aika huolellisesti (ja tää oli siis kohteliaisuus). Julkinen sektori ei kuitenkaan ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Sen osuus bkt:stä on pomppinut 50 - 60 prosentin välissä ja riippunut enemmänkin siitä mitä bkt on milloinkin ollut. Työntekijämäärä on ollut 600 000 hujakoilla viimeiset 20 vuotta ja nykyistä korkeampi vuonna 1990. Samalla kansan ikääntymisestä johtuen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjämäärä on kasvanut. Julkisen sektorin koko ei ole este talouskasvulle, jos katsoo todistusaineistoa Ruotsista ja Tanskasta, missä siis julkinen sektori on samaa kokoluokkaa kuin Suomessa. Ja enihuu, nyt on laskukausi, milloin julkisen sektorin rooli talouden vakauttajana korostuu.

Poliitikot / politiikka tämän homman silti mokaa. Itseäni ei vituta julkisen sektorin koko, vaan mitä sen sisällä tehdään. Suomessa kun julkisella rahalla subventoidaan kaikenlaista hölmöä, vaan ei investoida. Suomen alle 70% työllisyysaste on se suurin ongelma ja valtio yrittää korjata sitä väärin keinoin (myös lupaamalla palveluita mutta ei rahaa). Julkinen sektori ei tunnu kaventuvan nousukaudella, mikä taas hidastaa yksityisen sektorin kasvua ja talouspolitiikka tuntuu muutenkin kasvukaudella siirtyvän vielä entistä enemmän vasemmalle, kun juuri silloin sen soisi vetävän oikealle.

Kiitos vain kohteliaisuudesta.

1. Julkisen sektorin osuus on muutakin kuin sen osuus BKT:sta. Samalla kun Suomesta on kadonnut satojatuhansia teollisia työpaikkoja on sekä kunnallisen että valtion maksamat palkat parantuneet huomattavasti yksityistä sektoria nopeammin. Myös henkilöstömäärä on tänä aikana merkittävästi kasvanut. Vuonna 1990 oli vielä voimassa sanonta valtion leivän kapeudesta ja pituudesta, vaan eipä tuo toimi enää edes vitsinä. Yhä suurempi osa julkisen sektorin rahoituksesta kuluu rattaiden pyöritykseen eikä siihen, mihin julkisen sektorin piti nuo rahat käyttää. Myönnän, että sanavalinta olisi voinut olla parempikin.
2. Nyt ei ole laskukausi. Kuinkahan kauan kestää, että joku Suomessakin alkaa tajuta, miksi lähes kaikki eurooppalaiset taloudet kasvavat, paitsi omamme?
3. Samaa mieltä julkisen sektorin tehokkuudesta ja rahan käytön suuntaamisesta.

Katselin tuota Edistyspuoluetta, mutten ollut kovin vakuuttunut. Jotta liike voisi nousta lentoon, pitäisi ydinporukassa olla ihmisiä, jotka joku ulkopuolinen saattaisi tunteakin. Tai edes jonkinlaiset julkiset profiilit. Nyt koko homma haisee pienen sisäpiirin puuhastelulta. Jotain kuitenkin tarttis tehdä.

 

[Vulgrim]

Eniten Suomen taloudellisessa tilanteessa vituttaa se, että vaikka ongelmat tiedetään, niille ei tehdä mitään.

 

[Trashman]

Vuonna 1990 oli vielä voimassa sanonta valtion leivän kapeudesta ja pituudesta, vaan eipä tuo toimi enää edes vitsinä.

Niin, kumpikaan ei pidä enää paikkaansa. Ei valtio ainakaan nuorille koulutetuille ihmisille mitään eläkevirkoja tarjoa, vaan määräaikaisuuksia toisensa perään. Koskee ainakin julkista hallintoa.

 

[Darvi]

Julkisen sektorin koko ei ole este talouskasvulle, jos katsoo todistusaineistoa Ruotsista ja Tanskasta, missä siis julkinen sektori on samaa kokoluokkaa kuin Suomessa. Ja enihuu, nyt on laskukausi, milloin julkisen sektorin rooli talouden vakauttajana korostuu.

Ymmärrätkö edes mitä väitit, vai oliko tarkoitus sanoa, ettei nykyinen julkisen talouden koko ole este talouskasvulle. Kerrohan millä mittarilla talous kasvaa tällaisella julkisella taloudella. Anna sitä faktaa. Kerro miten julkinen sektori vakauttaa taloutta.

 

[ilmari]

Ymmärrätkö edes mitä väitit, vai oliko tarkoitus sanoa, ettei nykyinen julkisen talouden koko ole este talouskasvulle. Kerrohan millä mittarilla talous kasvaa tällaisella julkisella taloudella. Anna sitä faktaa. Kerro miten julkinen sektori vakauttaa taloutta.

Taisin väittää, että Suomen julkisen sektorin koko ei ole este talouskasvulle. Edellisessä viestissä vakuuttelin (ilman lähteitä), että julkisen sektorin koko ei ole kasvanut Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2008 Suomen bruttokansantuote romahti 8,5 prosenttia, mutta sitä edelsi 11 vuotta ylijäämäisiä budjetteja. Tuona aikana siis julkinen sektori oli suurin piirtein saman kokoinen työntekijämäärältään ja palkkakustannukseltaan. Tässä olin osin väärässä, sillä "suurin piirtein samankokoinen" ei kerro totuutta, että kasvua on ollut, joskin ei mielestäni merkittävästi. Sen lisäksi naapurissa Ruotsissa talous kasvaa ja velka vähenee, vaikka julkisen sektorin osuus työvoimasta on ollut Suomea suurempi. Suomessa talouskasvulla tarkoitan tietysti tilastoitavaa bruttokansatuotteen kasvua, josta saa suht ajantasaista tietoa tilastokeskuksen sivuilta. Julkisen sektorin koosta ja kehityksestä luin täältä: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/09/Hyvinvointivaltio-numeroina.pdf

Mitä tulee julkisen talouden vakauttavaan vaikutukseen, niin lienee itsestään selvää että julkinen sektori ei ole yhtä altis suhdannevaihteluille kuin yksityinen sektori. Näin ollen pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa laskukausi ei laske kansantalouden ostovoimaa yhtä isosti kuin muualla. Siihen perustuu suuren julkisen sektorin taloutta vakauttava vaikutus. Luonnollisesti myönnän sen myös typistävän kasvua, mutta noin niinkuin yhteenvetona olen kookkaan julkisen sektorin kannalla. Kunhan sen avulla toteutetaan sitä hyvinvointivaltiota, eikä esim. ylläpidetä näivettyviä teollisuudenhaaroja.

Mikäli julistin nyt itseni ketjussa päivystäväksi demariksi/vasuriksi, se ei ollut tarkoitus. En myöskään ole taloustieteilijä saati taloustieteiden harrastaja.

 

[Vulgrim]

Julkisen sektorin tehottomuus on este taloudelliselle kasvulle, joten mitä suurempi julkinen sektori, sitä tehottomampi talous. Ei se tietenkään ole kiveen hakattu, mutta mainitkaapa yksi täysin valtion/kunnan omistama yritys, jolla ei ole monopoliasemaa (eli joka on vertailukelpoinen) ja joka siitä huolimatta toimii tehokkaasti.

Julkisen sektorin yrityksillä ei ole mitään tarvetta toimia tehokkaasti ja valitettavasti se tuppaa menemään niin että jos jotain ei tarvi tehdä, niin ei myöskään tehdä. Taloudessa tehottomuus tappaa ja tehottomuus on valitettavasti ainoa minkä julkinen sektori hallitsee.

En sano, että julkinen sektori pitäisi tappaa. Muistutan vaan että julkinen sektori rahoitetaan pitkälti yksitysen sektorin verotuloilla. Siitä voi itse kukin miettiä mitä käy kun yksityistä sektoria lamaannutetaan ja häädetään maasta järjettömän kalliiksi tehdyn työvoiman ja verotuksen kautta samalla kun julkinen sektori jatkaa paisumistaan.