Ööh... ...väestötutkimus ylipäätään lähtökohtaisesti paljastaa nimenomaan asioiden välisiä korrelaatioita. Yhteiskuntatieteissä asioihin vaikuttavien muuttujien määrä on tyypillisesti sen verran suuri, että suoria kausaliteetteja on vaikeaa, usein myös mahdotonta tutkia. Tämä on yhteiskuntatieteiden luonne - tilastollisia analyysejä voi toki viedä pidemmälle, mutta kausaliteetteihin päästään itse asiassa todella harvoin.
No ööh ööh. Väitteesi on kuitenkin väärin. Kausaliteetteja ei ole niin helppo todentaa yhteiskuntatieteissä kuin luonnontieteissä, mutta eivät ne mitään mahdottomuuksia ole. Tilastollisia menetelmiä löytyy kyllä runsaasti, mikäli on vain osaamista ja halua niiden käyttämiseen. Wilkinson esittää tässä kuitenkin normatiivisen teorian, jonka mukaan suuret tuloerot aiheuttaisivat yhteiskunnassa ongelmia. Siihen tarvittaisiin kuitenkin jotain viitteitä kausaliteetista, joka jäi nyt tässä esityksessä täysin puuttumaan. Ja ilman niitä viitteitä olisi täysin vastuutonta vetää tuosta tutkimuksesta johtopäätöksiä siitä, miten tulisi toimia. Korrelaatio ei itsessään riitä. Mietitään asiaa taas esimerkin kautta. Haluamme vähentää hukkumiskuolemia yhteiskunnassa ja tutkimme asiaa tilastollisesti. Huomaamme, että hukkumiskuolemat lähtevät selkeään kasvuun toukokuusta eteenpäin ja saavuttavat heinäkuun puolivälissä lakipisteen ja lähtevät elokuun alussa taas laskuun. Huomaamme myös, että jäätelön keskimääräinen kulutus kasvaa samanlaisen käyrän mukaisesti ja näiden ilmiöiden välillä on suuri korrelaatio. Johtopäätös: Jäätelö on murhaa?
Tilastollisen yhteiskuntatukimuksen arvo ei silti ole nolla. Yksittäisiä, havaintojen suuntaan vaikuttavia muuttujia voi testata erikseen tieteen kentällä. Vastaavasti poliittinen kenttä voi seurata yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja tehdä omat päätelmänsä ilmiöiden syistä - ja jalostaa niitä politiikaksi.
Hyvin tehdyn tilastollisen yhteiskuntatutkimuksen arvo ei todellakaan ole nolla kuten ei ole laadullisenkaan. On kuitenkin myös tutkimusta, jossa lähdetään hiukan soitellen sotaan maailmaa syleilevästi ja tehdään johtopäätöksiä, joita aineiston pohjalta ei voi tehdä. Wilkinsonin tutkimus vaikuttaa minun silmissäni tällaiselta, ainakin tuon katsomani esityksen pohjalta.
Tilastollisen yhteiskuntantutkimuksen käyttäminen päätösten pohjana on tietysti aina tavallaan hieman hetteisellä pohjalla, mutta on hyvä muistaa, että esimerkiksi myös kansanterveystyö pohjaa suurelta osin tilastolliseen väestötutkimukseen (epidemologinen tutkimus), toki monien asioiden kohdalla kausaliteetti on selvitettävä perin pohjin ennen koko kansaa koskevia toimenpiteitä kliinisin tutkimuksin (vaikkapa rokotusohjelma) - mutta myös kansanterveystyössä on alueita, jossa kausaliteettien selvittäminen on erittäin haastavaa, ellei mahdotonta (ravitsemussuositukset).
Ei tilastollisen yhteiskuntatutkimuksen käyttäminen päätöksenteossa ole millään tavalla hetteisellä pohjalla. Päinvastoin, hyvin tehty tutkimus on erittäin hyvä lähtökohta päätöksenteolle, koska silloinhan se ei perustu arvaukseen. Wilkinsonin tutkimuksessa syy-seuraussuhteet jäävät kuitenkin kysymysmerkiksi ja on täysin vastuutonta olettaa, että estämällä rikkaiden rikastuminen jotenkin korjattaisiin yhteiskunnallisia ongelmia. Uskon, että korrelaatiosuhde tuloerojen ja hyvinvointierojen välillä voi hyvinkin olla validi, mutta todelliset ongelmat ovat pääsääntöisesti esimerkiksi koulutuksessa, terveydenhuollossa ja sosiaalisessa turvaverkossa. Kyllä tästä saadaan malli rakennettua ja sitä tilastollisesti testattua niin, että voidaan osoittaa kausaliteettisuhteita.
Miksi linkitin Wilkinsonin vaikka olen tietoinen kritiikistä? Wilkinsonin pätkä kestää 16 min ja se on oikeasti helppo ja mukava katsella. Olisin voinut linkittää läjän
samansuuntaista väestötutkimusta - luultavasti paljon tukevammista lähteistä - mutta ketä kiinnostaa :D. Pakkishan on joka tapauksessa täynnä voittajia, jotka eivät yhteiskunnan auttavaa kättä tarvitse yhtään mihinkään.
Minua kyllä kiinnostaisi. Ei minulla ole tähän mitään voimakasta ennakkoasennetta, jonka takia katsoisin maailmaa laput silmillä. Suhtaudun kaikkiin olettamuksiin kuitenkin terveellä skeptisyydellä ja jos jokin tutkimus vaikuttaa olevan höttöinen, niin en anna sille paljoa painoarvoa. Jos lyöt kuitenkin tuon tukevan datan pöydälle ja se osoittaa riittävällä varmuudella kausaalisuussuhteen hyvinvointiongelmien ja tuloerojen välillä, niin lähdetään sitten vaikka yhdessä vappumarssille vaatimaan porvareita verolle. Kukaan täällä tuskin kuitenkaan ehdottomasti vastustaa "yhteiskunnan auttavaa kättä". Itse pidän suuressa arvossa sitä, että Suomessa on tämä mahdollisuuksien tasa-arvo ja esimerkiksi kaikilla haluavilla on mahdollisuus ilmaiseen korkeakoulutukseen. Kyllä siitä mielellään maksaa. Kaikkea vastuuta ei voi kuitenkaan sysätä niille, jotka ovat kovalla työllään rakentaneet itselleen suuren varallisuuden. Kyllä talkoisiin on kaikkien osallistuttava.
