Koko kevään olen kitissyt ja säälinyt itseäni kun en ole päässyt treenaamaan kunnolla, kun aina on joku paikka paskana, mutta nyt olenkin hakenut tavoitteita muusta, esim. kehonpainotreenistä, jolla motivaatio on löytynyt höpöhöpötreenailuunkin. Tänään tajusin että olen jo jonkun aikaa treenannut joka päivä jotakin ja perus lihasjumit on helpottaneet ja vammaosasto on mennyt selvästi parempaan suuntaan. Kesän peruskuntokausi on siis mennyt ihan putkeen ja syksyllä tulen olemaan hyvässä iskussa kun pääsen takaisin voimailun pariin. Olen myös syönyt riittävästi, ja paino on vähän nousussa, ja niin piti ollakin.
Menin siis salille kyykkäämään, mutta en malttanut olla vetämättä leukoja, vaikka kävi mielessä että voisi välillä antaa lepoa käsille. Enpä muista milloin viimeksi olisi oheistreeni kiinnostanut niin että ei millään malttaisi pitää välipäiviä. Lisäksi huomasin että onpas minulla paksut reidet, että pakko niissä on voimaankin olla. :D
Olen niitä ihmisiä joita ei kiinnosta treenaaminen, vaan aina tavoitteet ja tulokset, mutta kyllähän niitä päämääriä voi keksiä muustakin kuin lajiharjoitteista. Minä tavoittelen elämäni ensimmäistä muscle upia ja olen ihan lapsellisen innoissani siitä.