Mihin kouluun kannattaa mennä?

juhop sanoi:
Liiketalouden perustutkintoa (merkonomi) ei voi kyllä suositella kenellekkään! Vaikka Tarja Halonen onkin merkonomi niin väitän että merkonomit ovat yksi huonoiten palkatuista & työllistetyistä ryhmistä.
Click to expand...


Tarja on valitettavasti OTK mikä ei ole sama asia kuin merkonomi.;)
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Älkää jaksako mutuilla. Mutuilu on perseestä. Fakta määrää.

http://opiskelemaan.tkk.fi/erillisvalinnat.html sanoi:
Teknilliseen korkeakouluun otetaan erillisopintojen suorittajiksi lukion lyhyen matematiikan ja yleisen fysiikan tai kemian suorittaneita, vuonna 2005 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneita ylioppilaita. Valitun tulee ensimmäisen lukuvuoden aikana suorittaa aikuislukiossa 31.8.2008 mennessä ao. aineiden pitkät oppimäärät eli hakukohteesta riippuen joko matematiikka ja fysiikka tai matematiikka ja kemia. Varsinaiseksi opiskelijaksi hyväksyminen tapahtuu heti, kun vaaditut oppimäärät on suoritettu.

Yleisen oppimäärän suorittaneiden kiintiössä voi hakea ylioppilas, jolla on lukiossa ollut enintään yksi joko matematiikan, fysiikan tai kemian pitkä oppimäärä. Lukion päättötodistuksen keskiarvon tulee olla vähintään 8,0.
Click to expand...
 
Jos menis amk:hon ja opiskelis tradenomiks ni millaset olis uranäkymät? Kaupan kassa? Toinen vaihtoehto on sit kauppakorkee.. pelottaa vaan se opiskeluaika ja amk:hon vois olla helpompi päästä inee.

en tiä.
 
Käy hitsaan luokat, niin eiköhän sillä palkalla elä.
Saa tehdä urakkahommaa, reissata, töitä riittää enenevissä määrin ja pätäkkää tulee
 
Ihan sama mikä koulu ja ihan sama mikä ala, kunhan se on sellainen että omaa innostusta ja kiinnostusta riittää. Työn saannin, palkan ja urakehityksen määrää sitten henkilökohtaiset ominaisuudet.

Kukaan ei tienaa pelkällä koulutuksella ja tittelillä mitään. Alastaan innostunut ja työlleen omistautuva jatkuvasti alan kehitystä seuraava putkimies tai muurari voi päästä paremmille tienesteille kuin pakkopulladuunia vääntävä ekonomi tai DI. On paljon kivempaa painaa duunia eläkkeelle asti, jos tykkää siitä mitä tekee.

Minkään maineikkaan oppilaitoksen läpi kahlaaminen ei takaa että tyyppi olisi alallaan sen jälkeen yhtä maineikas. Yhtä hyvin sen oppiarvon voi hankkia perähikiän "huonommasta" koulustakin, mikäänhän ei estä itse lukemasta sitä pakollista kurssivaatimusten rimaa ylemmäs. Jos hommaan on alkanut vain varma tili ja ura mielessä, ei ole motivaatiota vetää kuin rimaa hipoen pakolliset hommat läpi ja ei sillä pelkästään johtajan pallille nousta ilman puurtamista tai suhteita.
 
Ronny11 sanoi:
No periaateessa jos aiot pääsykokeista päästä läpi, niin kyllä ne pitkän matikan asiat pitää osata. Niistä ja fysiikka/kemiasta kai ne pääsykokeet koostuu. Näin luulisin.
Click to expand...
Eihän YO-kiroitukset tarkoita ettei asiaa voisi osata? En tiedä nykysysteemistä, mutta 99% varmuudella heitän, että matikkaa ei täydy kirjoittaa jos kirjoittaa reaalin. Itse luin pitkän matikan mutta en kirjoittanut pitkää tai lyhyttä. Nykyään taitaa olla niin, että jos ei kirjoita ruotsia niin täytyy kirjoittaa sekä matikka että reaali.
 
Mä ottaisin sen mikä tuntuu oikealta ja kiinnostavimmalta riippumatta ansioista. On luksusta opiskella jotain oman sydämensä palosta ja näin sain itse tehdä.

Jos olet aikaansaava, itseohjautuva ja ulospäinsuuntautunut, melkein millä tahansa yliopistotutkinnolla työllistyy melkein mihin haluaa. Nykyään harvalla alalla (ainakaan ihmistieteissä) oppisisältö vastaa suoraan tulevan työn sisältöä. Eikä se olekaan niiden oppialojen tehtävä. Ammattikoulutus on erikseen. Sen sijaan systemaattinen ongelmanratkaisutaito kehittyy opiskellessa siten, että missä tahansa työtehtävässä pystyy hankkimaan tiedon, jolla suoriutua. (Ei nyt ehkä egyptologi leikkaamaan aivoja...).

Myöskään ei kannata liikaa katsoa keskiarvoaan jos oikeasti haluaa lukemaan jotain. Tahto ratkaisee.
 
makke_11 sanoi:
Kokemuksia lentäjän tai lennonjohdon ammatista?
Kiinnostaisi mennä, mutta näkö voi olla liian huono siihen hommaan.
Click to expand...

Harvemmalla se pääsy näköön tyssää. Lentäjllä riittää, että on laseilla korjattu näkö 1.0, virheetön värinäkö, normaali näkösektorit ja ei kauheasti piilokarsastusta. Suurinosa tippuu psykofyysisissä testeissä.
 
kas-vain sanoi:
Harvemmalla se pääsy näköön tyssää. Lentäjllä riittää, että on laseilla korjattu näkö 1.0, virheetön värinäkö, normaali näkösektorit ja ei kauheasti piilokarsastusta. Suurinosa tippuu psykofyysisissä testeissä.
Click to expand...

Mitä on piilokarsastus? Hajataittoa?

Edit: Kaikkien on pakko kirjoittaa 4 ainetta, joista äidinkieli on ainoa pakollinen. Yksi pitää kirjoittaa pitkänä

Edit: jaa http://www.silmaoptikot.fi/nakeminen.phtml
Tuoltahan nuo löyty hyvin... miten tuo hajataitto vaikuttaa lentämiseen ?
 
Art2 sanoi:
Tarkoittaa
Click to expand...

Joo näköjään googlella löytyi tietoa.
"silmälaseista sen verran, että voimakkuutta käsitellään kahdella arvolla, sf ja cyl. Ax-merkintä liittyy aina cyl-merkintään, mutta se ilmoittaa vain tuon hajataittokorjauksen suunnan, voimakkuuteen sillä ei ole merkitystä. Kun puhutaan voimakkaimmasta meridiaanista, voi se olla joko sf, tai sitten sf ja cyl yhteenlaskettuna, riippuen etumerkeistä. Esim. linssissä sf -1,0 cyl -1,0 voimakkain meridiaani on -2,0. Sama voimakkuus voidaan kirjoittaa myös sf -2,0 cyl +1,0, eli nyt erimerkkisillä etumerkeillä."

Ax oli, kun katsoin piilareista tietoa 90 molemmissa silmissä.
Laseissa se voi sitten olla eri?Näin ainakin uskoisin.
 
Back
Ylös Bottom