Mihin kouluun kannattaa mennä?

[Kinaasi]

Kyllä lääkikseen pääsy vaatii matemaattista ajattelua, vaikka varsinen matematiikka pääsykokeessa onkin yksinkertaista (sitä tasoa, millä ratkotaan lukion fysiikan ja kemian tehtäviä eli ei tarvitse integroida tai derivoida mitään).

 

[TJJ]

Ihmisen fysiologiakin kyllä kiinnostaa eli lääkistäkään en kyllä mahdottomaksi kokisi jos vain jaksaisi ne pääsykokeet kahlata läpi. Eikös tuolla lääkiksessä vähintään se 5 vuotta joudu istua?

5,5v taitaa onnistua ainakin Oulussa ja Helsingissä. Turussa 6v, tampereesta ja kuopiosta ei hajuakaan.

 

[Tuomas H.]

Treellä käsittääkseni 6 vuotta.

 

[Mr.Referee]

Tällä hetkellä ainakin merillä on pulaa konemiehistä. Ja kansipuolen heppuleistakin. Muutenkin energia-tekniikka on aika hyvä ala, meinaan työpaikkoja tulee. Ja tällä hetkellä Porissa ja Raumalla aloittaa n.50 uutta per vuosi. En tiedä muiden koulujen, Kotkassa ainakin, tilannetta.

 

[pat]

Joo, kyllähän intohimoisista naistutkijoista (siis ei naistutkijat vaan naistutkimusta opiskelevat) on varmaan helvetillistä kysyntää työmarkkinoilla.

Nooh, ainakin Siwan kassalla.

Niin no mulla ei ole harmainta hajuakaan naistutkijoiden työllistymisestä, mutta jos sellanen homma on sun intohimo, niin go for it ;) Silläkin alalla varmasti (ja sillä varsinkin) kaivataan innostuneita miehiä :thumbs:

 

[Gillyanne]

Viimeisin esimerkki on, kun emäntä aloitti informaatikon opinnot. Hän on fiksuna ihmisenä valinnut pääasiassa semmoisia kursseja, joiden arvioi auttavan työllistymisessä mahd. hyvin. Noin 5-8-v nuoremmat tutorit, oppilasohjaajat, ovat sitten ihmeissään kyselleet, että "Kiinnostaako sua tommonen?". Vissiin itse ovat täyttäneet opinto-ohjelmansa justiin jollain kulttuuriantropologialla ja kirjallisuustieteellä (= luetaan läjittäin kirjoja ja "analysoidaan" niitä = täyttä pseudotiedettä, koska taiteessa eli myös kirjallisuudessa on kyse tunne-elämyksistä, ei rationaalisesta ja eksaktista tieteestä) ja ihmettelevät sitten, miten joku voi valita niinkin paljon kylmiä hieman teknopainotteisia kursseja. (täydentäköön rakas Gillyanne itse em., jos täysin pieleen asian selostin)

Niin, no, en mä nyt tiedä miten ihmeissään nämä kysyjät ovat olleet, mutta siis niitä kyselyjä anyway tulee koko ajan, kun kertoo jonkin kurssin valinneensa, "ai suako kiinnostaa just tuo tiedonhaku/tietokannat/whatever?" Mä olen lähinnä vastannut jotain ympäripyöreää noihin kyselyihin, kun en nyt ihan päin naamaakaan viitsisi tylysti paukauttaa, notta "kiinnostavuudesta viis, mutta tää vaikuttaa fiksulta ammattipätevyyden kannalta". :D

Muuten olen todella samaa mieltä iivilin(kin) kanssa siitä, että opiskelualan/ammatin ensisijaisena pontimena ei tosiaankaan tulisi olla se, että se on kivaa ja kiinnostavaa. Ei tarkoita sitä, että pitäisi pitkin hampain ja pakosta mennä lukemaan jotain, joka on omasta mielestään aivan perseestä, mutta pitäisi tosiaankin pyrkiä siihen hyvään kompromissiin kiinnostavuuden ja järkevyyden/työllistävyyden välillä.

 

[Indica]

Indica komppaa noita kiinnostavuus/hyöty puheita.

Ei musta koskaa esim. työnteko voita biitsil oloa, matkailua, salilla käyntiä, autoja, tai tyttöjä ja heihin tutustumista

mutta jotta elämässään voi tehdä kivaakin täytyy saada pelimerkkejä, toisinsanoen nappulaa..

ei paljoa työttömyysperuspäivärahoilla tai puhelinmyyjän 4 euron tuntipalkoilla käydä Durbanissa surffaamassa ja katselemassa paikallisia buurichicksejä.

jos haluaa toteuttaa itseään täytyy tehdäkin jotain, useimmat ammatit ovat musta aika yhdentekevää duunia, mutta kannattaa maksimoida mahdollisuudet pärjätä että voi sitten elääkin..

itse opiskelen liiketaloutta englanniksi ( aika huono valinta) mutta kielitaito kyllä on kohentunut aivan valtavasti, parhaillaan olen vaihtarina alankomaissa ja palattuani haen kauppakorkeaan tarvittaessa niin monta kertaa että pääsen.. koska haluan saada myös pelimerkkejä, bisnes ei superkamalasti kiinnosta, mutta kiinnostaa se ammattialoista selkeästi eniten, ellei nyt autoalaa lasketamukaan, paitti onhan sekin bisnestä

Kyllä, Todentotta aion kyllä vielä KTM paprut saada, lukion KA oli 8.6, mutta kyllä luulen et voisi jopa tuolla oppimiskyvyllä pääsykokeisiin erittäin pitkäjänteisellä ja huolellisella valmistelulla päästä sisäänkin.. toivotaan..
mitään yleiskiinnostavaa tieteenalaa ei mulla edes ole, kuhan työ on sellaista, että sillä on mahdollisuus pärjätä englanninkielisissä maissa..suomeen en tod. oo jäämässä ellei joku suomi-nainen omaa aikeita minun varalle:haart: :haart: no ei tod ihan äkkiä:D ja pakota jäämään sinne..on täällä maailmalla olossa puolensa

 

[Gillyanne]

Tuli mieleen eräs aihetta sivuava, entisen työkaverin kommentti. Hän kertoi, että oli ekaa kertaa yliopistoon mennessään opiskellut pääaineena tähtitiedettä, ja mainitsi olevansa edelleenki todella kiinnostunut siitä ja että sitä mielellään tutkisi - mutta toisaalta, kuten hän sanoi, häntä kiinnosti myös omakotitalo ja iso auto, joten niinpä valinta oli nyttemmin kauppakorkeakoulu.

Ainahan sitä kivaa, kiinnostavaa ja fantsua - oli se sitten tähtitiede, naistutkimus, sanskriitti tai vaikka etnomusikologia - voi lukea/opiskella sitten vapaa-ajallaan.

 

[Janne22]

Indica komppaa noita kiinnostavuus/hyöty puheita.

Ei musta koskaa esim. työnteko voita biitsil oloa, matkailua, salilla käyntiä, autoja, tai tyttöjä ja heihin tutustumista

mutta jotta elämässään voi tehdä kivaakin täytyy saada pelimerkkejä, toisinsanoen nappulaa..

ei paljoa työttömyysperuspäivärahoilla tai puhelinmyyjän 4 euron tuntipalkoilla käydä Durbanissa surffaamassa ja katselemassa paikallisia buurichicksejä.

jos haluaa toteuttaa itseään täytyy tehdäkin jotain, useimmat ammatit ovat musta aika yhdentekevää duunia, mutta kannattaa maksimoida mahdollisuudet pärjätä että voi sitten elääkin..

itse opiskelen liiketaloutta englanniksi ( aika huono valinta) mutta kielitaito kyllä on kohentunut aivan valtavasti, parhaillaan olen vaihtarina alankomaissa ja palattuani haen kauppakorkeaan tarvittaessa niin monta kertaa että pääsen.. koska haluan saada myös pelimerkkejä, bisnes ei superkamalasti kiinnosta, mutta kiinnostaa se ammattialoista selkeästi eniten, ellei nyt autoalaa lasketamukaan, paitti onhan sekin bisnestä

Kyllä, Todentotta aion kyllä vielä KTM paprut saada, lukion KA oli 8.6, mutta kyllä luulen et voisi jopa tuolla oppimiskyvyllä pääsykokeisiin erittäin pitkäjänteisellä ja huolellisella valmistelulla päästä sisäänkin.. toivotaan..
mitään yleiskiinnostavaa tieteenalaa ei mulla edes ole, kuhan työ on sellaista, että sillä on mahdollisuus pärjätä englanninkielisissä maissa..suomeen en tod. oo jäämässä ellei joku suomi-nainen omaa aikeita minun varalle:haart: :haart: no ei tod ihan äkkiä:D ja pakota jäämään sinne..on täällä maailmalla olossa puolensa

Heeh no kauppakorkeakouluun pääsemiseen ei tarvita todellakaan ruudinkeksijän älykkyyttä. Itsellä C:n paperit ja olisin päässyt tänä vuonna Turkuun tai Tampereelle. Tyhmänä en tietenkään hakenut niihin paikkoihin, vaan Lappeenrantaan. Yliopistoalue on niin kaukana sivistyksestä, että on kova motivaatio päässä sieltä mahdollisimman lujaa pois :D

 

[Lapo]

No, jos puhutaan papereista saatavista pisteistä, niin lääkikseen ei kannata niitä laskea, jos papereissa ei oikeasti ole pelkkää E:tä ja ällää.

nimim. onneksi pääsee pelkällä kokeella

Ei tarvitse ihan pelkkää eetä ja ällää olla. Kolme eetä (matska (pitkä), englanti ja reaali) ja c (äikkä) auttoivat minut sisään Kuopioon viimevuonna. Jos luet kunnolla (ja siis tosissaan kunnolla) kokeeseen, se tietenkin ratkaisee. Mutta siis ilman älliäkin saat niitä pisteitä avuksi, ainakin Kuopioon.

 

[Odu]

Heeh no kauppakorkeakouluun pääsemiseen ei tarvita todellakaan ruudinkeksijän älykkyyttä. Itsellä C:n paperit ja olisin päässyt tänä vuonna Turkuun tai Tampereelle.

Kun noita pisteitä katto ni huomas kyllä ettei esim Lapin yliopiston sisäänpääsytaso päätä huimaa...
Mä kirjotin kanssa C:n paperit ja matskukin oli lyhyt. Ei se mitään estettä opiskelupaikan saamiseen tuo jos motivaatio on kohdallaan.

 

[JHM]

Kannattanee huomioida noista kauppakorkeakouluista, että arvostuksessa on huomattavasti "ilmaa" suhteessa niihin valmiuksiin, joita siellä opetetaan työelämää varten. Tämän voi päätellä jo helpoista pääsykokeista. Helsingin kauppis tosin osittain poikkeus, mitä olen ymmärtänyt.

 

[Pacem]

Kannattanee huomioida noista kauppakorkeakouluista, että arvostuksessa on huomattavasti "ilmaa" suhteessa niihin valmiuksiin, joita siellä opetetaan työelämää varten. Tämän voi päätellä jo helpoista pääsykokeista.

Jaa. No, missäs sitä sitten opetetaan hyviä valmiuksia esimerkiksi rahoituksen osalta, joka omasta mielestä on ihan niitä "oikeita työelämän valmiuksia"? Ammattikorkeassako niitä opetetaan? Vai onko tämä nyt taas jokin "mä opiskelen niin vaikeaa ja tärkeää juttua" -kommentti? Eli opiskelet esim. lääkiksessä tai oikiksessa jossain landella ja pidät itseäsi jumalasta seuraavana?

Ite en ole HSE:ssä kuin sivuaineopiskelijana, joten siihen ei kannata vedota vastauksessa.

 

[tuosar]

vastaus otsake kysymykseen: johonin "duunarialan" koulutukseen esim. LVI-ala, sähkömies, raksaukkeli jne...
vaikka olenkin duunari, niin vääränalan koulutus alla...:(

 

[Janne22]

Kannattanee huomioida noista kauppakorkeakouluista, että arvostuksessa on huomattavasti "ilmaa" suhteessa niihin valmiuksiin, joita siellä opetetaan työelämää varten. Tämän voi päätellä jo helpoista pääsykokeista. Helsingin kauppis tosin osittain poikkeus, mitä olen ymmärtänyt.

Höpö höpö. Sillä ei ole juurikaan mitään väliä mistä kauppiksesta olet valmistunut. Toki HSE:llä voi kasata itsensä näköisen tutkinnon helpommin, koska pääaineita on huomattavan paljon verrattuna joihinkin maakuntakauppiksiin. Ja näistä valmiuksista... Toki esim. johtaminen ja organisaatiot on hieman ympäripyöreätä, mutta tuskin saat mistään toisesta koulusta yhtä hyviä valmiuksia esim. taloushallinnon tehtäviin. Ja pääsykokeista ei voi päätellä mitään. Esim. tekniikkaa opiskelemaan pääsee suunnilleen, kun osaa kirjoittaa nimen paperiin, silti sieltä tulee monesti ne oikeasti fiksut tyypit & todelliset asiantuntijat.

 

[JHM]

Jaa. No, missäs sitä sitten opetetaan hyviä valmiuksia esimerkiksi rahoituksen osalta, joka omasta mielestä on ihan niitä "oikeita työelämän valmiuksia"? Ammattikorkeassako niitä opetetaan? Vai onko tämä nyt taas jokin "mä opiskelen niin vaikeaa ja tärkeää juttua" -kommentti? Eli opiskelet esim. lääkiksessä tai oikiksessa jossain landella ja pidät itseäsi jumalasta seuraavana?

Ite en ole HSE:ssä kuin sivuaineopiskelijana, joten siihen ei kannata vedota vastauksessa.

Voi raasu.. iskikö pienelle alemmuskompleksi? Jos olisit lukenut kirjoitukseni hieman paremmin, olisit ehkä saattanut huomata, että kirjoitin arvostuksesta suhteessa todelliseen tilaan enkä tosiallisesta kuilusta opetettavien asioiden ja vaatimusten välissä (vaikka tätäkin on.. missä ei olisi). Jos pyydät kiltisti, voin tavuttaa ensi kerralla, vaikka luulisi, että hse:n sivuaineopiskelija osaisi jo lukea.

Ja mikä tuo vouhotus on lääkiksestä tai oikiksesta... joo.. siellä ne tekee useesti enemmän hommia ku kauppiksessa... so? Ottaako itsetunnon päälle myöntää tällasta juttua? Voidaan kuitenkin sopia, että ne on vaan sellasia "jumalolentoja", jotka ei tiiä oikeesti mistään mitään... ettei tuu paha mieli.

Mitä tulee rahoituksen opiskeluun, elät kyllä jossain mikä-mikä-maassa, jos kuvittelet, että kauppakorkeassa opetettavat capm, apt, tai markowizilainen portfolioteoria ovat loistojuttuja todellisuudessa - ja kahden stepin binomipuumalli tai BSM ihan voittamattomia optioiden hinnoittelutyökaluja... hyvää huomenta. Kansallisesti tutalla systiksen opiskelijat ovat aika kovaa porukkaa ja tekullakin on paremmat valmiudet opettaa rahoitusta, kuin esim. turun kauppakorkeakoululla. (tämä tulee toivon mukaan muuttumaan jossain vaiheessa) Matiikkaahan tuon rahotusteorian ymmärtäminen vaatii ja jos kauppiksessa ei opeteta edes integrointia tai taylorin sarjakehitelmiä (jotka ovat aika keskeisiä monissa rahotuksen teorioissa), niin voi tästäkin ehkä jotain päätellä.

Höpö höpö. Sillä ei ole juurikaan mitään väliä mistä kauppiksesta olet valmistunut... toisesta koulusta yhtä hyviä valmiuksia esim. taloushallinnon tehtäviin. Ja pääsykokeista ei voi päätellä mitään.

Kuten sanoin... HSE on osittain poikkeus.. tällä tarkoitin esim. rahoitusta ja logistiikkaa. Mitä tulee stadin ja esim. turun opiskeluihin eroihin rahoituksessa, voisin viitata esim. sellaiseen juttuun, kuin hse:ssä olevat deskit, stokastinen simulointi ja blompan päätteet. Ja kyllä niistä pääsykokeista yleisesti voi valitettavasti vähän päätellä, että minkä tasosta opetusta voidaan opiskelijoille antaa ja realistisesti vielä olettaa, että se info menee jengille jakeluun.

 

[Kinaasi]

Ei tarvitse ihan pelkkää eetä ja ällää olla. Kolme eetä (matska (pitkä), englanti ja reaali) ja c (äikkä) auttoivat minut sisään Kuopioon viimevuonna. Jos luet kunnolla (ja siis tosissaan kunnolla) kokeeseen, se tietenkin ratkaisee. Mutta siis ilman älliäkin saat niitä pisteitä avuksi, ainakin Kuopioon.

Nimenomaan näin. Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella taitaa saada helpommin alkupisteitä. Esim. Helsinkiin hakija voi pitkälti pyyhkiä perseensä niillä papereilla jos ei ole lähestulkoon pelkkää ällää (muutama E on ok). Huonommilla papereilla on käytännössä koekiintiössä ja siellä pitää sitten kyllä onnistua hyvin kokeessa. Poikkeuksena ruotsinkieliset, jotka pääsevät erityiskiintiössä matalammilla pisterajoilla sisään.

 

[Kas-vain]

. Poikkeuksena ruotsinkieliset, jotka pääsevät erityiskiintiössä matalammilla pisterajoilla sisään.

Tämä on kyllä niin VÄÄRIN!

 

[Tomppa85]

Onko tuo Helsingin lääketieteellinen sitten se vaikein paikka päästä opiskelemaan alaa? Entä mikä on helpoin? Onko esim. Kuopioon kuinka paljon helpompi päästä pääsykokeen perusteella sisään kuin Helsinkiin?

 

[Raejuusto]

Mitä tulee rahoituksen opiskeluun, elät kyllä jossain mikä-mikä-maassa, jos kuvittelet, että kauppakorkeassa opetettavat capm, apt, tai markowizilainen portfolioteoria ovat loistojuttuja todellisuudessa - ja kahden stepin binomipuumalli tai BSM ihan voittamattomia optioiden hinnoittelutyökaluja... hyvää huomenta. Kansallisesti tutalla systiksen opiskelijat ovat aika kovaa porukkaa ja tekullakin on paremmat valmiudet opettaa rahoitusta, kuin esim. turun kauppakorkeakoululla. (tämä tulee toivon mukaan muuttumaan jossain vaiheessa) Matiikkaahan tuon rahotusteorian ymmärtäminen vaatii ja jos kauppiksessa ei opeteta edes integrointia tai taylorin sarjakehitelmiä (jotka ovat aika keskeisiä monissa rahotuksen teorioissa), niin voi tästäkin ehkä jotain päätellä.

Etköhän sä nyt ota vähän liian kapeasti tuon käsitteen rahoitusala. TKK:n systiksen pääaineesta tulee kourallinen ns. rahoitusinsinöörejä vuosittain, joille on kova kysyntä erilaisissa tehtävissä, mutta eiköhän rahoitusalalla yleensäkin pärjää 90-prosenttisesti ilman matemaattisen rahoitusteorian osaamista. Eikös mm. moni laskentaekonomi työllisty rahoitusalalle? Suurin osa alan tehtävistä on ihan perus taloushallintoa, johon voidaan kouluttaa vaikka jossain perähikiän yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksessa.