Mihin kouluun kannattaa mennä?

Älkää jaksako mutuilla. Mutuilu on perseestä. Fakta määrää.
Teknilliseen korkeakouluun otetaan erillisopintojen suorittajiksi lukion lyhyen matematiikan ja yleisen fysiikan tai kemian suorittaneita, vuonna 2005 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneita ylioppilaita.

Mitä nämä erillisopintojen suorittajat ovat? Onko erillisopintojen suorittaja sama ku taloon pääsykokeen kautta päässyt? Ja otetaanko erillisopintojen suorittajia kuinka paljon?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ihan sama mikä koulu ja ihan sama mikä ala, kunhan se on sellainen että omaa innostusta ja kiinnostusta riittää. Työn saannin, palkan ja urakehityksen määrää sitten henkilökohtaiset ominaisuudet.

Täysin totta, sillä mikäli jokainen opiskelija löytäisi oman alansa, joka todella kiinnostaa ja jossa mielenkiintoa riittää myös pidemmäksikin aikaa, olisi yhteiskunnan tehokkuus täysin eri tasolla.
Tietystikään ei kaikille ole paikkoja heidän haluamallaan alalla, mutta täysin itselle vieraan ja kiinnostamattoman alan opiskelu ei loppupeleissä ole eduksi kenellekään, mutta harmittavan moni kuitenkin yhteisön painostuksesta valitsee itselleen alan, johon ei ole sen suurempaa kiinnostusta tai innostusta itsensä/opiskelemansa alan kehittämiseen ja sen kunnolla opettelemiseen.
Toivottavasti mahdollisimman moni löytää tulevaisuudessa itseään kiinnostavan alan mahdollisimman nopeasti, jotta yhteiskunnan kehitys jatkuu Suomessa samaa hyvää rataa, mitä se on kulkenut viimeiset vuodet.
Kuitenkin meillä on Suomessa yhteiskunta, joka on todella korkealla tasolla kaikki erilaiset alat mukaanlukien, tosiasia, jonka huomaa vasta muihin Euroopan ns. korkeakulttuureihin tutustuttuaan. SUOMI:rock:
 
Teknilliseen korkeakouluun otetaan erillisopintojen suorittajiksi lukion lyhyen matematiikan ja yleisen fysiikan tai kemian suorittaneita, vuonna 2005 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneita ylioppilaita.

Mitä nämä erillisopintojen suorittajat ovat? Onko erillisopintojen suorittaja sama ku taloon pääsykokeen kautta päässyt? Ja otetaanko erillisopintojen suorittajia kuinka paljon?

Kyseessä ovat ns. kukkaisteekkarit. Eli kun pääsee kouluun sisään erillisvalinnan kautta, on samassa asemassa kuin koulun kaikki muutkin opiskelijat. Ainoastaan lukiomatematiikan pitkä oppimäärä pitää suorittaa muiden opintojen lisäksi. Sisäänottomääristä ei pikavilkaisulla löytynyt tietoa. Määrä on kuitenkin varsin pieni verrattuna normaalin valinnan kautta sisään pääseviin opiskelijoihin. Eiköhän google tiedä.

Ihmettelen vain, että minkä takia joku hakee opiskelemaan teknistä alaa, jos lukiossa matematiikka ei kiinnostanut sen vertaa, että olisi viitsinyt suorittaa pitkän oppimäärän.
 
Itse ajattelin nyt yläasteen jälkeen suorittaa kaksoistutkinnon. LVI kun se taitaa olla nyt tulevan työpesäke, lukiosta sais sitten vähän älyäki päähän ;p. :david:
 
Itse ajattelin nyt yläasteen jälkeen suorittaa kaksoistutkinnon. LVI kun se taitaa olla nyt tulevan työpesäke, lukiosta sais sitten vähän älyäki päähän ;p. :david:

Voin lämpimästi suositella ton idean unohtamista. Tosin ton luikkii läpi yllättävän helposti.
 
sähkö, LVI, putki, metalli

kaikki yllämainitut ovat hyviä vaiihtoehtoja. Esim sähköasentajista puolet siirtyy eläkkeelle 5-7vee aikana.
 
lukiossa ei oikeastaan muuta oppinut kuin kirjoittamaan virallisesti oikein, ja laskemaan jotain prosenttilaskuja. Kaikki muu olikin sitten tyhjänpäiväistä liirum-laarumia keramiikkakursseineen kaikkineen, ja nyt persaukisena edelleen opiskelevana olisin sittenkin valinnut ammattikoulun.
 
Toisaalta niille harvoille, jotka oikeasti ottavat kaiken irti lukiosta, eikä keskity vain sosiaaliseen elämään, pääsevät oikikseen, lääkikseen, kauppakorkeaan tai varauksin tkk.lle tulee vielä paremmin olemaan elämässä asiat pitkällä tähtäimellä kuin amisjätkillä.

Ainakin siksi mä perustelin lukioon menon. sitten seuraavaksi kauppakorkeaan, että joskus pääsee hankkimaan oikeasti todellisia pelimerkkeja eikä puolentoist tonnin tuulipukupalkkaa.
 
Amikseen.
Onhan se lukio ihan kiva yleissivistävä juttu tietty.
Ainoo vaan, että tuntuu et suuri osa lukiolaisista kasvaa siel jotenki halveksimaan duunareita.
Sit kouluttaudutaan pitkälle ja ollaan työttömänä.
Eikä tietenkään voida "alentua" duunariksi.

Kärjistetysti tietty...
 
Amikseen.
Onhan se lukio ihan kiva yleissivistävä juttu tietty.
Ainoo vaan, että tuntuu et suuri osa lukiolaisista kasvaa siel jotenki halveksimaan duunareita.
Sit kouluttaudutaan pitkälle ja ollaan työttömänä.
Eikä tietenkään voida "alentua" duunariksi.

Kärjistetysti tietty...

Ylivoimaisesti suurin osa pitkälle kouluttautuvista (tarkoititko kenties yliopistotasoa vai jotain muuta?) kuitenkin pääsee töihin. Toki on myös niitä, jotka eivät koulutustaan vastaavaa työtä löydä, mutta työhön pääseminen on lähes täysin itsestä kiinni. Omat koulutusvalinnat ja kyvyt vaikuttavat työnsaantimahdollisuuksiin. Olisi muuten mielenkiintoista vertailla amiksen käyneiden ja korkeakoulutettujen työttömyysprosentteja... suurta eroa tuskin on puoleen tai toiseen (?).

Lukio itsessään ei vielä hyödytä ketään. Se vain mahdollistaa pääsyn jatko-opiskelupaikkaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Lukion yleissivistävä vaikutuskin on aika paljon itse opiskelijasta kiinni. Ei sitä yleissivistystä päähän tartu, jos ei opiskelu kiinnosta. Toisaalta, ilman lukiotakin on mahdollista ottaa selvää asioista ja kehittää yleissivistystään.

[kärjistys]Onhan se amis ihan kiva työelämään valmistava juttu tietty.
Ainoo vaan, että tuntuu et suuri osa amislaisista kasvaa siel jotenki halveksimaan korkealle kouluttautuvia.[/kärjistys] ;)

Itse asiaan. Tällaisella nimettömällä foorumilla on paha mennä neuvomaan toisia koulutusvalinnoissa siten, että "mene amikseen/mene lukioon ja yliopistoon". Enemmänkin se on itsestä kiinni, että kiinnostaako enemmän lukeminen ja kouluttautuminen vai vähempi koulunkäynti ja enemmän käytännön tekeminen. Turha suositella pitkälle kouluttautumista tyypille, jota ei koulu ole tähänkään mennessä kiinnostanut, ja jonka mielenkiinto kohdistuu enemmän esim. autojen rassaamiseen ym. käytännön hommiin. Toisaalta taas jos joku pitää yleissivistyksestä ja lukeminen maistuu ym. ym. niin oikea suunta on ehdottomasti koulun jatkaminen ja mahdollisimman pitkälle pyrkiminen.

Jos ajatellaan elintasoa, niin suuremmalla todennäköisyydellä paremman elintason saa kouluja käymällä. Toki poikkeuksiakin on. Tietyillä duunarialoillakin palkka on varsin mukava ja taas on mahdollista ajautua hyvin pienipalkkaiselle alalle yliopistokoulutuksen kautta. Kuitenkin jos haluaa oikeasti rikastua, lähes ainoa mahdollisuus on opiskella vähintään yliopistotason tutkinto.
 
Jos ajatellaan elintasoa, niin suuremmalla todennäköisyydellä paremman elintason saa kouluja käymällä. Toki poikkeuksiakin on. Tietyillä duunarialoillakin palkka on varsin mukava ja taas on mahdollista ajautua hyvin pienipalkkaiselle alalle yliopistokoulutuksen kautta. Kuitenkin jos haluaa oikeasti rikastua, lähes ainoa mahdollisuus on opiskella vähintään yliopistotason tutkinto.

Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan :thumbs:

Suomen progressiivinen verotus tosiaan aiheuttaa sen, että aiemmin "käytännön työt" aloittanutta amislaista voi olla vaikea kuroa kiinni, jos valmistuu esim. yliopistolta 25-26 vuotiaana eikä saa hyväpalkkaista työtä. Amislainen on parhaassa tapauksessa tehnyt jo 6-7 vuotta kokopäiväistä duunia, kun yliopisto-opiskelija on "tienannut" sen opintotuen, eli 400 egee kuussa. Nää asiat kuitenkin riippuu ja roikkuu aloista, palkkauksista, opiskeluajan duuneista yms. niin paljon...
 
Kysymykseen "Mihin kouluun kannattaa mennä?" on vain yksi vastaus.

Siihen, mikä itseä kiinnostaa. Vai miltä kuulostaa viettää tulevaisuudessa puolet valveillaoloajasta mielenkiinnottomassa hommassa. Ainakin itselleni se olisi vielä huonompi homma kuin pieni palkka.

Ainakin tiettyyn summaan asti :rolleyes:
 
Kysymykseen "Mihin kouluun kannattaa mennä?" on vain yksi vastaus.

Siihen, mikä itseä kiinnostaa. Vai miltä kuulostaa viettää tulevaisuudessa puolet valveillaoloajasta mielenkiinnottomassa hommassa. Ainakin itselleni se olisi vielä huonompi homma kuin pieni palkka.

Ainakin tiettyyn summaan asti :rolleyes:

Ihan samaa mieltä, kuin Titaani...

Jos itse lähtisin tällä hetkellä katsomaan koulua, niin LAMK:n muotsikka, VVI, tai TAIK. Joka paikkaan lienee aikamoista tunkua ja pääsy hyvinkin epävarmaa. VVI:ssä rupeisin taatusti opiskelemaan valokuvausta, mutta nykyinen vuorotyö ei oikein mahdollista sen aikatauluja.

Pelkkä raha ei tosiaan motivoi, mutta helposti koukuttaa. Esim. allekirjoittaneella on mielihaluja lähteä huitsun nevadaan paperiteollisuudesta, mutta vakaa hyvä tulo kiinnostaa ja koukuttaa. Työ ei työnä anna muuta kuin menetetyn vapaa-ajan, mutta joka toinen perjantai se korvataan sopivalla summalla.
 
:offtopic:
Olen suunnitellut pyrkimistä kauppakorkeakouluun Turkuun ensi keväänä. Itseäni kiinnostaisi rahoitus ja kiinnostusta olisi päästä joskus tekemään työtä pörssiin ja osakkeisiin liittyen. Kuitenkaan Turussa ei taida olla varsinaista rahoituksen linjaa, joten mikä linja olisi paras ratkaisu? Tosin eipä sillä pääaineen valinnalla kauheasti taida työnsaantiin merkitystä olla, mutta kiinnostaapahan kuitenlin.

EDIT: Muutenkin olisi mukava kuulla esimerkiksi Helsingin ja Turun (miksei myös muidenkin) kauppiksien eroista. Ei mitään "tää on sata200 kertaa parempi ku toi" -juttuja, vaan pikemminkin haluaisin tietää, että mihin niissä panostetaan toista enemmän.
 
:offtopic:
Olen suunnitellut pyrkimistä kauppakorkeakouluun Turkuun ensi keväänä. Itseäni kiinnostaisi rahoitus ja kiinnostusta olisi päästä joskus tekemään työtä pörssiin ja osakkeisiin liittyen. Kuitenkaan Turussa ei taida olla varsinaista rahoituksen linjaa, joten mikä linja olisi paras ratkaisu? Tosin eipä sillä pääaineen valinnalla kauheasti taida työnsaantiin merkitystä olla, mutta kiinnostaapahan kuitenlin.

EDIT: Muutenkin olisi mukava kuulla esimerkiksi Helsingin ja Turun (miksei myös muidenkin) kauppiksien eroista. Ei mitään "tää on sata200 kertaa parempi ku toi" -juttuja, vaan pikemminkin haluaisin tietää, että mihin niissä panostetaan toista enemmän.

Ota laskentatoimi pääaineeksi ja rahoitus pitkäksi sivuaineeksi. Luulis, että noillakin eväillä voi lähteä hakemaan niitä rahoituksen alan duuneja.

EDIT: ja huhu kertoo, että kansiksen kurssit ovat myös erittäin hyödyllisiä jos löytyy pörssiin kiinnostusta
 
:offtopic:
Olen suunnitellut pyrkimistä kauppakorkeakouluun Turkuun ensi keväänä. Itseäni kiinnostaisi rahoitus ja kiinnostusta olisi päästä joskus tekemään työtä pörssiin ja osakkeisiin liittyen. Kuitenkaan Turussa ei taida olla varsinaista rahoituksen linjaa, joten mikä linja olisi paras ratkaisu? Tosin eipä sillä pääaineen valinnalla kauheasti taida työnsaantiin merkitystä olla, mutta kiinnostaapahan kuitenlin.

EDIT: Muutenkin olisi mukava kuulla esimerkiksi Helsingin ja Turun (miksei myös muidenkin) kauppiksien eroista. Ei mitään "tää on sata200 kertaa parempi ku toi" -juttuja, vaan pikemminkin haluaisin tietää, että mihin niissä panostetaan toista enemmän.

Kyllä sä rahotusalan duuneihin voit päästä helposti myös Turusta, laskista tai kansista naamariin ja sitten vaan innokkaasti töitä hakemaan. Kun saa jalan tarpeeksi aikasin haluamaansa rakoon, niin aika pian sillä pääaineella ei enää kauheasti merkitystä ole.

Jos sen sijaan haluat ulkomaille (= Lontoo aika usein) investointipankkiin duuniin, niin silloin ehkä kehottaisin harkitsemaan Helsingin kauppista. Totta kai duunin saaminen on aina itsestä kiinni, mutta Helsingissä perinteet sekä suhteet investointipankkeihin on ihan omalla tasollaan. Jos luet täällä rahotusta pääaineena ja olet parhaiden joukossa, niin saat varmasti kutsuja firmojen rekrytointi-illaisille. Samoin esim. pienet excurisiot Lontoon suuntaan ovat mahdollisia.

Ja kyllä nyt muutenkin, jos sä haluat rahoitusta lukea ja jos uskot rahkeiden riittävän Helsinkiin (ei muuten ees oo kauheesti Turkua vaikeempi paikka päästä sisään) ja jos sua ei muutenkaan mikään erityisemmin pidättele Turussa, niin kyllä mä ainakin stadiin yrittäisin.

...ja yks vaihtoehto on tietty kanssa Vaasa, siellä voi lukea ihan rahoitustakin pääaineena.
 
Amikseen.
Onhan se lukio ihan kiva yleissivistävä juttu tietty.
Ainoo vaan, että tuntuu et suuri osa lukiolaisista kasvaa siel jotenki halveksimaan duunareita.
Sit kouluttaudutaan pitkälle ja ollaan työttömänä.
Eikä tietenkään voida "alentua" duunariksi.

Kärjistetysti tietty...


joo amikseen, kaikki mun kaverit jotka on menny amikseen ja ollu duunarina. Asuvat nyt omassa talossa, ja lainaa 2 -5 vuotta jaljella. Ikaa heilla on 30 - 35 vuotta. Samaa en voi sanoa diplomi-insinoorikavereista, jotaka ovat olleet kaksi vuotta toissa ja maksavat opintolainoja. Tallahetkella esim putkimies tekee paremmin kuin diplomi-insinoori, varsinkin kun tajuaa tehda osan pimeena.
 
Ylivoimaisesti suurin osa pitkälle kouluttautuvista (tarkoititko kenties yliopistotasoa vai jotain muuta?) kuitenkin pääsee töihin. Toki on myös niitä, jotka eivät koulutustaan vastaavaa työtä löydä, mutta työhön pääseminen on lähes täysin itsestä kiinni. Omat koulutusvalinnat ja kyvyt vaikuttavat työnsaantimahdollisuuksiin. Olisi muuten mielenkiintoista vertailla amiksen käyneiden ja korkeakoulutettujen työttömyysprosentteja... suurta eroa tuskin on puoleen tai toiseen (?).
Niin no varmasti näistäkin on tilastoja. Voisihan niitä koittaa ajankuluksi kaivaa.
Puhuin vähän mututuntumalta. Semmoinen käsitys nyt on vaan pinttynyt päähän, että täällä on helvetisti porukkaa jolle ei paskaduuni kelpaa.
Ja nämä duunit lankeavat sitten osaksi mamuille. Enkä siis pidä tätä mitenkään ihannetilanteena. Paskaduuniahan se on ja liian paskalla palkalla.
Lukio itsessään ei vielä hyödytä ketään. Se vain mahdollistaa pääsyn jatko-opiskelupaikkaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Lukion yleissivistävä vaikutuskin on aika paljon itse opiskelijasta kiinni. Ei sitä yleissivistystä päähän tartu, jos ei opiskelu kiinnosta. Toisaalta, ilman lukiotakin on mahdollista ottaa selvää asioista ja kehittää yleissivistystään.
Niin. Monet asiat ovat itsestä kiinni.

[kärjistys]Onhan se amis ihan kiva työelämään valmistava juttu tietty.
Ainoo vaan, että tuntuu et suuri osa amislaisista kasvaa siel jotenki halveksimaan korkealle kouluttautuvia.[/kärjistys] ;)
Jep, kärjistäen minäkin tuon kirjoitin, kuten ilmi kävi.
Itse asiaan. Tällaisella nimettömällä foorumilla on paha mennä neuvomaan toisia koulutusvalinnoissa siten, että "mene amikseen/mene lukioon ja yliopistoon". Enemmänkin se on itsestä kiinni, että kiinnostaako enemmän lukeminen ja kouluttautuminen vai vähempi koulunkäynti ja enemmän käytännön tekeminen. Turha suositella pitkälle kouluttautumista tyypille, jota ei koulu ole tähänkään mennessä kiinnostanut, ja jonka mielenkiinto kohdistuu enemmän esim. autojen rassaamiseen ym. käytännön hommiin. Toisaalta taas jos joku pitää yleissivistyksestä ja lukeminen maistuu ym. ym. niin oikea suunta on ehdottomasti koulun jatkaminen ja mahdollisimman pitkälle pyrkiminen.
Ilman muuta. Toisaalta kylmä realiteetti on se, että opettajaksi haluava Kari-Simo Ohutleveä elättäisi itsensä ja mahdollisen perheensä paremmin LVI-asentajana. Näin ainakin tällä hetkellä.
Jos ajatellaan elintasoa, niin suuremmalla todennäköisyydellä paremman elintason saa kouluja käymällä. Toki poikkeuksiakin on. Tietyillä duunarialoillakin palkka on varsin mukava ja taas on mahdollista ajautua hyvin pienipalkkaiselle alalle yliopistokoulutuksen kautta. Kuitenkin jos haluaa oikeasti rikastua, lähes ainoa mahdollisuus on opiskella vähintään yliopistotason tutkinto.
Minä taas tiedän monia ihmisiä, jotka ovat "rikastuneet" duunarialan kautta.
Ja tiedän myös monia ihmisiä jotka tietävät monia ihmisiä jotka ovat "rikastuneet" duunarialan kautta. Eli "rikastumisella" siis turvanneet hyvän elintason.
Mutta yksittäistapauksia tietty.
Toki vastaavasti tiedän myös hyvän elintason omaavia korkeakouluttautuneita.
Mutta ei se tosiaan niin mustavalkoista ole että tie hyvään elintasoon käy koulujen kautta.
 
Onkos kauppaoppilaitosta jo mainostettu? OK vaihtoehto, jos pelkkä lukio tai tekninen amis ei nappaa.

3-vuotinen merkonomikoulutus antaa myös teoriaeväitä mahdolliseen korkeakouluunkin.

Edit: Joo, ainakin ketjun aloittaja olikin käynyt jo lukion.
 
Back
Ylös Bottom