Usein duunarit ovat juuri niitä jotka ajattelevat vaan palkan maksimointia. Se että ihminen on hakeutunut yliopistoon kertoo useimpien kohdalla (ei kuitenkaan läheskään kaikkien) siitä että arvostaa tietoa ja sivistystä itseisarvona, ja uskoo että omilla tiedoillaan ja taidoillaan voi luoda itselleen hyvinvointia tulevaisuudessa. Amikseen tai ammattikorkeakouluun yleensä mennään vaan oppimaan jokin tehtävä mahdollisimman nopeasti. Tuo hesarin jutun otsikkokin viittaa sellaiseen ajattelutapaan, joka mielestäni on jonkin verran ristiriidassa sitä yleistä yhteiskunnallista asennetta kohtaan jonka mukaan sivistys ja tieto on arvokasta.
Mielestäni edelleen tässä ketjussa tulee esille sellaisia asenteita että kouluun pitää mennä opiskelemaan sellaista joka johtaa heti hyvään ammattiin, ja että humanismi ym. on aivan perseestä. Tottakai on kansantaloudellisestikkin järkevää säädellä koulutuspaikkojen määrällä yhteiskunnallisten ammattien optimaalista täyttymistä, mutta mielestäni koulutuksella on myös ihmisten sivistystä ja oppineisuutta kartuttavat tärkeä ulottuvuus. On kuitenkin vaikea ennustaa mitä taitoja tarvitaan 20 vuoden päästä, joten maailmalla saatavilla olevan tiedon jakaminen kansalle täyttää myös sellaiset odotukset. Useimmat suomalaisethan opettelevat yleistietoa ja oppimisvalmiuksia täydet 12 vuotta lapsuudestaan, joten on sen nyt aika harmi että sivistyksen hankkiminen jää siihen ja ihmisistä tulee passiivisia tradenomeja jotka eivät innovoi ja kehitä uutta tietoa.
Komppaan kyllä 100%:sti. En muutenkaan ihan täysin ymmärrä (useimmiten juurikin duunareiden kohdalla) sitä täydellistä palkan ihannointia ja sen autuaaksi tekemistä. Itse haluan myös tulevaisuudessa saada mahdollisimman paljon palkkaa jne. ja sen vuoksi osittain opiskelenkin kauppakorkeakoulussa, mutta ennen kaikkea itselleni tärkeintä olisi saada ihan pelkästään yleissivistystäkin eri aineista ja yliopisto antaa niin paljon kontakteja, verkostoja, väittelyitä, tilaisuuksia, bileitä yms. että en vaihtaisi tätä kovin helposti mihinkään perustyöhön, vaikka siitä saisikin suhteellisen paljon liksaa. Ihminen ei aina opiskele vain siksi, että saisi rahaa, ja aina ei voi opiskella vain omaksi ilokseen, sillä esim. meklariksi tarvitsee olla se korkeakoulutus kuitenkin taustalla ihan vain esimerkkinä mainitakseni ylläoleviin kommentteihin viitaten.
Ja provona heitän, että itse en ole ikävä kyllä tavannut montaa sellaista perusduunaria tai edes amk:ta käynyttä, jonka kanssa oikeasti voi puhua/väitellä/keskustella kovinkaan syvällisesti esimerkiksi taloudellisista tai poliittisista asioista. Vaikka se teoria harvemmin vastaa totuutta, niin IMO on autuaampaa jutella Kiina-ilmiöstä kansainvälisen kaupan teoriaa lukeneen kanssa kuin perudallaajan, joka on lukenut työpaikkojen paosta ulkomaille seiskasta tai Iltalehdestä yms. shaissesta.
Itselleni tieto todellakin on itseisarvo ja koko yliopistotouhu lähellä sydäntä, että joku saattaa tästä provosoituakin, mutta tämä on vain oma täysin subjektiivinen mielipiteeni, jolle pyrin puolustautumaan sitä kohtaan, miksi joku haluaa ehdottoamsti lukea yo:lla vaikka rahaa saisi jotenkin muuten paljonkin helpommin. Ja ennen kuin kukaan sanoo yhtän mitään, niin kaikki korkeakouluissa ei todellakaan ole kk:ssa siksi, että saisivat kerättyä itseensä mahdollisimman paljon inhimillistä pääomaa ja he usein ovatkin suhteellisen pinnallisia ihmisiä myös opiskelun saralla.
Ja ketään en halua lynkata ja oma mielipiteeni on myös se, että mm. hesaria lukemalla voi tulla mahdollisimman sivistyneeksi niin päin pois, eikä sivistykseen korkeakoulua vaadita. Mulle tää opiskelu on vain paras tapa "toteuttaa itseäni" (paskaa, tiedän :D) enkä mielestän ole tilivelvollinen kenellekään siitä, miksi mieluummin preffaan lukea aamusta yöhön kuin, että vertailisin sitä, kumman pomo on paskempi jätkä tai kumman autossa on vitusti isommat alupallot. Jätän niihin liittyvän tietotaidon joillekin siitä alasta kiinostuneille...