BB PRO Marko Savolainen

[Deleted member 117230]

Itse olen alkanut miettimään yli 10 vuotta raskaisiin vapaapaino liikkeisiin ja niiden sarjapainojen kasvatukseen keskittyneenä, että jos haluaisin vielä saada selvää lihaskasvu kehitystä aikaan, niin voisi olla jopa parempi alkaa luopua noista raskaimmista liikkeistä. Keskittyä samanlaiseen sarjapaino progressioon edes hieman eristävämmissä liikkeissä. Miksikö?

Esim mave. Älyttömän raskas liike hermostolle tehdä kova treeni. Vaikuttaa selvästi seuraaviin muiden lihasten treeniin, kun vetää hermostoa polvilleen. Hermoston lisäksi myös rasittaa vähän kaikkea "ylimääräistä. Olen pitänyt jalkatreenissä, mutta aktivoi myös latseja, ojentajiakin staattisesti, rintaakin tulee jänniteltyä. Ei ole koskaan se paras päivä punnerrus liikkeissä jos eilen tai toissa päivänä tehnyt mavea.

Vähän sama leuanvedossa, rasittaa myös rintaa ja ojentajiakin pienissä määrin. Turhaa rasitetta kun pitäisi olla palautumassa. Ei myöskään leuat kulje parhaiten jos rinta ja ojentajat treenattu juuri. Eli ei saa kaikkea irti selästäkään kun muut apulihakset eivät ole parhaimmillaan. Ylätaljassa tuo pienempi ongelma.

Sitten kyykky vs jalkaprässi. Failureen vedetty kyykky sarja vie myös hermoston polvilleen ja ottaa paljon pidemmän palautumis ajan tehdä uudelleen kuin failureen tehty prässi sarja. Jos etureisiä oli tarkoitus treenata, niin mieluummin ehkä alkaisin kallistua prässin puoleen tehdä useammin tai enemmän kovia sarjoja per treeni, kuin mitä kyykkyä pystyy tekemään palautumisen rajoissa. Uskon että nimenomaan etureidet saisi paremmin treenattua noin kokonaiskuvaa ajatellen.

Myös loukkaantumis riski pienemmissä liikkeissä aina pienempi. Myös henkisesti helpompi vetää kohde lihas oikeasti loppuun eristävillä. Sekin on etu.

Mitä mietteitä Markoilla näistä jutuista?

Tässä on kyllä pointtia

 

[Deleted member 117230]

Itse olen alkanut miettimään yli 10 vuotta raskaisiin vapaapaino liikkeisiin ja niiden sarjapainojen kasvatukseen keskittyneenä, että jos haluaisin vielä saada selvää lihaskasvu kehitystä aikaan, niin voisi olla jopa parempi alkaa luopua noista raskaimmista liikkeistä. Keskittyä samanlaiseen sarjapaino progressioon edes hieman eristävämmissä liikkeissä. Miksikö?

Esim mave. Älyttömän raskas liike hermostolle tehdä kova treeni. Vaikuttaa selvästi seuraaviin muiden lihasten treeniin, kun vetää hermostoa polvilleen. Hermoston lisäksi myös rasittaa vähän kaikkea "ylimääräistä. Olen pitänyt jalkatreenissä, mutta aktivoi myös latseja, ojentajiakin staattisesti, rintaakin tulee jänniteltyä. Ei ole koskaan se paras päivä punnerrus liikkeissä jos eilen tai toissa päivänä tehnyt mavea.

Vähän sama leuanvedossa, rasittaa myös rintaa ja ojentajiakin pienissä määrin. Turhaa rasitetta kun pitäisi olla palautumassa. Ei myöskään leuat kulje parhaiten jos rinta ja ojentajat treenattu juuri. Eli ei saa kaikkea irti selästäkään kun muut apulihakset eivät ole parhaimmillaan. Ylätaljassa tuo pienempi ongelma.

Sitten kyykky vs jalkaprässi. Failureen vedetty kyykky sarja vie myös hermoston polvilleen ja ottaa paljon pidemmän palautumis ajan tehdä uudelleen kuin failureen tehty prässi sarja. Jos etureisiä oli tarkoitus treenata, niin mieluummin ehkä alkaisin kallistua prässin puoleen tehdä useammin tai enemmän kovia sarjoja per treeni, kuin mitä kyykkyä pystyy tekemään palautumisen rajoissa. Uskon että nimenomaan etureidet saisi paremmin treenattua noin kokonaiskuvaa ajatellen.

Myös loukkaantumis riski pienemmissä liikkeissä aina pienempi. Myös henkisesti helpompi vetää kohde lihas oikeasti loppuun eristävillä. Sekin on etu.

Mitä mietteitä Markoilla näistä jutuista?

Tässä on kyllä pointtia

 

[Vesa Valkeejärvi]

Itse olen alkanut miettimään yli 10 vuotta raskaisiin vapaapaino liikkeisiin ja niiden sarjapainojen kasvatukseen keskittyneenä, että jos haluaisin vielä saada selvää lihaskasvu kehitystä aikaan, niin voisi olla jopa parempi alkaa luopua noista raskaimmista liikkeistä. Keskittyä samanlaiseen sarjapaino progressioon edes hieman eristävämmissä liikkeissä. Miksikö?

Esim mave. Älyttömän raskas liike hermostolle tehdä kova treeni. Vaikuttaa selvästi seuraaviin muiden lihasten treeniin, kun vetää hermostoa polvilleen. Hermoston lisäksi myös rasittaa vähän kaikkea "ylimääräistä. Olen pitänyt jalkatreenissä, mutta aktivoi myös latseja, ojentajiakin staattisesti, rintaakin tulee jänniteltyä. Ei ole koskaan se paras päivä punnerrus liikkeissä jos eilen tai toissa päivänä tehnyt mavea.

Vähän sama leuanvedossa, rasittaa myös rintaa ja ojentajiakin pienissä määrin. Turhaa rasitetta kun pitäisi olla palautumassa. Ei myöskään leuat kulje parhaiten jos rinta ja ojentajat treenattu juuri. Eli ei saa kaikkea irti selästäkään kun muut apulihakset eivät ole parhaimmillaan. Ylätaljassa tuo pienempi ongelma.

Sitten kyykky vs jalkaprässi. Failureen vedetty kyykky sarja vie myös hermoston polvilleen ja ottaa paljon pidemmän palautumis ajan tehdä uudelleen kuin failureen tehty prässi sarja. Jos etureisiä oli tarkoitus treenata, niin mieluummin ehkä alkaisin kallistua prässin puoleen tehdä useammin tai enemmän kovia sarjoja per treeni, kuin mitä kyykkyä pystyy tekemään palautumisen rajoissa. Uskon että nimenomaan etureidet saisi paremmin treenattua noin kokonaiskuvaa ajatellen.

Myös loukkaantumis riski pienemmissä liikkeissä aina pienempi. Myös henkisesti helpompi vetää kohde lihas oikeasti loppuun eristävillä. Sekin on etu.

Mitä mietteitä Markoilla näistä jutuista?

Ihan samojen asioiden kanssa pitkään painineena, niin itselle ehdottomasti parasta tulosta tuottanut se että en tee yhtään sarjaa failureen. Mulla 3-4 sarjaa per liike ja joka sarja jää 1-4 toistoa vajaa. Mukana kaikki raskaat liikkeet kuten mave, kyykky, etukyykky, 4 erilaista tankopunnerrusta, leuanveto, boksi-kyykky yms. Lihakset ja voimat kasvaneet parhaiten tällä metodilla versus failure. Itse kun aloin tällä tapaa aikoinaan tekemään, epäilin omaa jaksamista koska rajuja liikkeitä 4 kertaa viikossa, mutta hyvin on lihakset ja hermosto jaksanut viikosta toiseen. Eikä ole kemialla kikkailtu missään vaiheessa pitkiin aikoihin, pelkkää korvaushoitoa. Jopa heikot lihasryhmät saaneet uutta intoa vaikka esim. ojentajille ei tule yhtään eristävä liikettä viikon mittaan. Domssit jääneet minimiin ja aina kiva into treenata, jaksaa. Vuosia hakkasi päätä seinään ja kikkailin vaikka millä, mutta nyt totuus, minun kohdalla tässä vaiheessa elämää, löytyikin yllättäen perustekemisestä jossa selkeä progressio. Tästä kiitos, jälleen kerran, JTO:lle.

 

[SUPERMASSA]

Itse olen alkanut miettimään yli 10 vuotta raskaisiin vapaapaino liikkeisiin ja niiden sarjapainojen kasvatukseen keskittyneenä, että jos haluaisin vielä saada selvää lihaskasvu kehitystä aikaan, niin voisi olla jopa parempi alkaa luopua noista raskaimmista liikkeistä. Keskittyä samanlaiseen sarjapaino progressioon edes hieman eristävämmissä liikkeissä. Miksikö?

Esim mave. Älyttömän raskas liike hermostolle tehdä kova treeni. Vaikuttaa selvästi seuraaviin muiden lihasten treeniin, kun vetää hermostoa polvilleen. Hermoston lisäksi myös rasittaa vähän kaikkea "ylimääräistä. Olen pitänyt jalkatreenissä, mutta aktivoi myös latseja, ojentajiakin staattisesti, rintaakin tulee jänniteltyä. Ei ole koskaan se paras päivä punnerrus liikkeissä jos eilen tai toissa päivänä tehnyt mavea.

Vähän sama leuanvedossa, rasittaa myös rintaa ja ojentajiakin pienissä määrin. Turhaa rasitetta kun pitäisi olla palautumassa. Ei myöskään leuat kulje parhaiten jos rinta ja ojentajat treenattu juuri. Eli ei saa kaikkea irti selästäkään kun muut apulihakset eivät ole parhaimmillaan. Ylätaljassa tuo pienempi ongelma.

Sitten kyykky vs jalkaprässi. Failureen vedetty kyykky sarja vie myös hermoston polvilleen ja ottaa paljon pidemmän palautumis ajan tehdä uudelleen kuin failureen tehty prässi sarja. Jos etureisiä oli tarkoitus treenata, niin mieluummin ehkä alkaisin kallistua prässin puoleen tehdä useammin tai enemmän kovia sarjoja per treeni, kuin mitä kyykkyä pystyy tekemään palautumisen rajoissa. Uskon että nimenomaan etureidet saisi paremmin treenattua noin kokonaiskuvaa ajatellen.

Myös loukkaantumis riski pienemmissä liikkeissä aina pienempi. Myös henkisesti helpompi vetää kohde lihas oikeasti loppuun eristävillä. Sekin on etu.

Mitä mietteitä Markoilla näistä jutuista?

Ihan hyviä pointteja pitkään treenanneelle.
Mutta kyllä failure on se juttu. Jos mietitään, montako huippu voimailijaa on maailmassa, jotka on vältellyt failurea... Niin ei yhtään.
Myös ns raskaat perusliikkeet voi tehdä ns eristävästi, kunhan painot on oikeat. Toki ojennnus helpompi kuin kyykky. Mutta esim kyykky smithissä on aika "helppo" tehdä eristävästi, eli yläkroppa lähes rentona.
Tärkeintä on löytää itselle se sopiva ja ennen kaikkea kehittävän tapa treenata.
Ja muistakaa, vaihtelu on kaiken a ja o. Joku viikko eristäviä toinen peruliikkeitä. Jollakin viikolla toistot 20 toisella 6 jne.

 

[SUPERMASSA]

Se, että jonku pää ei kestä

Itse olen alkanut miettimään yli 10 vuotta raskaisiin vapaapaino liikkeisiin ja niiden sarjapainojen kasvatukseen keskittyneenä, että jos haluaisin vielä saada selvää lihaskasvu kehitystä aikaan, niin voisi olla jopa parempi alkaa luopua noista raskaimmista liikkeistä. Keskittyä samanlaiseen sarjapaino progressioon edes hieman eristävämmissä liikkeissä. Miksikö?

Esim mave. Älyttömän raskas liike hermostolle tehdä kova treeni. Vaikuttaa selvästi seuraaviin muiden lihasten treeniin, kun vetää hermostoa polvilleen. Hermoston lisäksi myös rasittaa vähän kaikkea "ylimääräistä. Olen pitänyt jalkatreenissä, mutta aktivoi myös latseja, ojentajiakin staattisesti, rintaakin tulee jänniteltyä. Ei ole koskaan se paras päivä punnerrus liikkeissä jos eilen tai toissa päivänä tehnyt mavea.

Vähän sama leuanvedossa, rasittaa myös rintaa ja ojentajiakin pienissä määrin. Turhaa rasitetta kun pitäisi olla palautumassa. Ei myöskään leuat kulje parhaiten jos rinta ja ojentajat treenattu juuri. Eli ei saa kaikkea irti selästäkään kun muut apulihakset eivät ole parhaimmillaan. Ylätaljassa tuo pienempi ongelma.

Sitten kyykky vs jalkaprässi. Failureen vedetty kyykky sarja vie myös hermoston polvilleen ja ottaa paljon pidemmän palautumis ajan tehdä uudelleen kuin failureen tehty prässi sarja. Jos etureisiä oli tarkoitus treenata, niin mieluummin ehkä alkaisin kallistua prässin puoleen tehdä useammin tai enemmän kovia sarjoja per treeni, kuin mitä kyykkyä pystyy tekemään palautumisen rajoissa. Uskon että nimenomaan etureidet saisi paremmin treenattua noin kokonaiskuvaa ajatellen.

Myös loukkaantumis riski pienemmissä liikkeissä aina pienempi. Myös henkisesti helpompi vetää kohde lihas oikeasti loppuun eristävillä. Sekin on etu.

Mitä mietteitä Markoilla näistä jutuista?

Itse olen aina suunnitellut treenijaon palautumisen kautta ja nimenomaan hermoston palautumisen. Siksi en juuri koskaan treenannut tai kyennyt treenaamaan enempää kuin kaksi treeniä putkeen.
Ja uskon, että suurin osa täälläkin kehittyisi paremmin voimilta ja lihaksilta, kun treenaisivat vain joka toinen päivä.
Pitää muistaa, että kehoa ja mieltä rasittaa elämässä moni muukin asia, kuin vain treeni ja ne pitää ottaa huomioon palautumisessa.

 

[SUPERMASSA]

Se, että jonku pää ei kestä

Itse olen alkanut miettimään yli 10 vuotta raskaisiin vapaapaino liikkeisiin ja niiden sarjapainojen kasvatukseen keskittyneenä, että jos haluaisin vielä saada selvää lihaskasvu kehitystä aikaan, niin voisi olla jopa parempi alkaa luopua noista raskaimmista liikkeistä. Keskittyä samanlaiseen sarjapaino progressioon edes hieman eristävämmissä liikkeissä. Miksikö?

Esim mave. Älyttömän raskas liike hermostolle tehdä kova treeni. Vaikuttaa selvästi seuraaviin muiden lihasten treeniin, kun vetää hermostoa polvilleen. Hermoston lisäksi myös rasittaa vähän kaikkea "ylimääräistä. Olen pitänyt jalkatreenissä, mutta aktivoi myös latseja, ojentajiakin staattisesti, rintaakin tulee jänniteltyä. Ei ole koskaan se paras päivä punnerrus liikkeissä jos eilen tai toissa päivänä tehnyt mavea.

Vähän sama leuanvedossa, rasittaa myös rintaa ja ojentajiakin pienissä määrin. Turhaa rasitetta kun pitäisi olla palautumassa. Ei myöskään leuat kulje parhaiten jos rinta ja ojentajat treenattu juuri. Eli ei saa kaikkea irti selästäkään kun muut apulihakset eivät ole parhaimmillaan. Ylätaljassa tuo pienempi ongelma.

Sitten kyykky vs jalkaprässi. Failureen vedetty kyykky sarja vie myös hermoston polvilleen ja ottaa paljon pidemmän palautumis ajan tehdä uudelleen kuin failureen tehty prässi sarja. Jos etureisiä oli tarkoitus treenata, niin mieluummin ehkä alkaisin kallistua prässin puoleen tehdä useammin tai enemmän kovia sarjoja per treeni, kuin mitä kyykkyä pystyy tekemään palautumisen rajoissa. Uskon että nimenomaan etureidet saisi paremmin treenattua noin kokonaiskuvaa ajatellen.

Myös loukkaantumis riski pienemmissä liikkeissä aina pienempi. Myös henkisesti helpompi vetää kohde lihas oikeasti loppuun eristävillä. Sekin on etu.

Mitä mietteitä Markoilla näistä jutuista?

Itse olen aina suunnitellut treenijaon palautumisen kautta ja nimenomaan hermoston palautumisen. Siksi en juuri koskaan treenannut tai kyennyt treenaamaan enempää kuin kaksi treeniä putkeen.
Ja uskon, että suurin osa täälläkin kehittyisi paremmin voimilta ja lihaksilta, kun treenaisivat vain joka toinen päivä.
Pitää muistaa, että kehoa ja mieltä rasittaa elämässä moni muukin asia, kuin vain treeni ja ne pitää ottaa huomioon palautumisessa.

 

[Sami Tuovinen]

Ihan hyviä pointteja pitkään treenanneelle.
Mutta kyllä failure on se juttu. Jos mietitään, montako huippu voimailijaa on maailmassa, jotka on vältellyt failurea... Niin ei yhtään.
Myös ns raskaat perusliikkeet voi tehdä ns eristävästi, kunhan painot on oikeat. Toki ojennnus helpompi kuin kyykky. Mutta esim kyykky smithissä on aika "helppo" tehdä eristävästi, eli yläkroppa lähes rentona.
Tärkeintä on löytää itselle se sopiva ja ennen kaikkea kehittävän tapa treenata.
Ja muistakaa, vaihtelu on kaiken a ja o. Joku viikko eristäviä toinen peruliikkeitä. Jollakin viikolla toistot 20 toisella 6 jne.

Voimailussa failurea on käytettävä viisaasti, sillä helposti ajateen hermosto ylirasitustilaan isoja liikkeitä failureen reenaten. Bodailussa olen pystynyt käyttämään failurea huomattavasti enemmän, kun isot liikkeet ovat olleet eristävien jälkeen. Tärkeää onkin suunnitelmallisuus ja jaksottain failuren ja toisto vaihtelujen käyttö. Liikaa näkee saliharrastajista, että treenit vaihtuvat viikottain ja pointti treeneissä on kunhan saadaan lihas pieksettyä paskaksi. Treenivihkot jokaiselle mukaan ja treenien tarkoitus tulisi olla suunniteltu jo kuukausien päähän. Alustavan suunnitelman voi tehdä jo koko vuodelle.

Tuohon kun kommentoit, että raskaat perusliikkeet voi tehdä ns. eristävästi niin bodailussa joo hyvä tapa ylikorostaa jarruttavaa lihastyötä ja tehdä tämä kyseisellä kohdelihakselle esim. penkkipunnerrus hitaasti jarruttaen alas. Jos kuormat alkavat perusliikkeissä on sen verta suuria, että hirvittää loukkaantumisriski niin silloin nämä liikkeet viimeisinä ja juuri tällä ns. eristävällä tyylillä. Kuitenkin turha ruveta vapaata kyykkyä modaamaan niin, että se tehtäisiin vain etureisillä lyömällä kantojen alle hirveästi korkoa.

 

[Sami Tuovinen]

Se, että jonku pää ei kestä
Itse olen aina suunnitellut treenijaon palautumisen kautta ja nimenomaan hermoston palautumisen. Siksi en juuri koskaan treenannut tai kyennyt treenaamaan enempää kuin kaksi treeniä putkeen.
Ja uskon, että suurin osa täälläkin kehittyisi paremmin voimilta ja lihaksilta, kun treenaisivat vain joka toinen päivä.
Pitää muistaa, että kehoa ja mieltä rasittaa elämässä moni muukin asia, kuin vain treeni ja ne pitää ottaa huomioon palautumisessa.

Tää on kyllä tullut huomattua kantapään kautta, että elämän muut tapahtumat vaikuttavat palautumiseen ja kehitykseen todella paljon. Nykyään 4-treeniä viikkoon aivan maksimi ja olen parhaan kehityksenkin saanut aikaan tällä.

 

[SUPERMASSA]

Tää on kyllä tullut huomattua kantapään kautta, että elämän muut tapahtumat vaikuttavat palautumiseen ja kehitykseen todella paljon. Nykyään 4-treeniä viikkoon aivan maksimi ja olen parhaan kehityksenkin saanut aikaan tällä.

Myös itse kehityin parhaiten 4 treeniä viikkoon.

 

[jassoo7]

Minä en sitä ymmärrä että failurea vältellään ja sitten korvataan se älyttömällä määrällä volyymia ja frekvenssiä ja itketään että ei kehity. Lihaksen tulee tehdä se työnsä loppuun. Se että teetkö sinä pidemmän sarjan vai lyhyemmän sarjan failureen ei varmasti ole lihaksen kasvun mielestä hirveästi eroa. Riippuu kummastako tykkää enemmän. Sen verran olen laiska että haluan tiukkojen toistojen alkavan HETI. Eli silloin ne toistot on 3-8 tyyppisesti. (Päivästä ja kuormasta riippuu) Se että eristäviä liikkeitä -ei voi tehdä lyhyillä sarjoilla- ei minusta pidä paikkaansa. Se vaan vaatii hirveän määrän kontrollia ja keskittymistä koska mahdollisuus on myös loukkaantumiseen. Laadullisesti extra tarkkoja ja hyviä toistoja ei tarvitse tehdä 10 sarjaa. Se itse asiassa on yllättävän vähän mitä tarvitsee ja ennen kaikkea pystyy tekemään. Tähän vielä yhdistettynä oikeat liikkeet voiman tuotollisesti niin kylläpä ei jää hukka aikaa salilla ja vähemmällä määrällä treeniä saavutat ainakin yhtä hyvät tulokset.

 

[Sami Tuovinen]

Minä en sitä ymmärrä että failurea vältellään ja sitten korvataan se älyttömällä määrällä volyymia ja frekvenssiä ja itketään että ei kehity. Lihaksen tulee tehdä se työnsä loppuun. Se että teetkö sinä pidemmän sarjan vai lyhyemmän sarjan failureen ei varmasti ole lihaksen kasvun mielestä hirveästi eroa. Riippuu kummastako tykkää enemmän. Sen verran olen laiska että haluan tiukkojen toistojen alkavan HETI. Eli silloin ne toistot on 3-8 tyyppisesti. (Päivästä ja kuormasta riippuu) Se että eristäviä liikkeitä -ei voi tehdä lyhyillä sarjoilla- ei minusta pidä paikkaansa. Se vaan vaatii hirveän määrän kontrollia ja keskittymistä koska mahdollisuus on myös loukkaantumiseen. Laadullisesti extra tarkkoja ja hyviä toistoja ei tarvitse tehdä 10 sarjaa. Se itse asiassa on yllättävän vähän mitä tarvitsee ja ennen kaikkea pystyy tekemään. Tähän vielä yhdistettynä oikeat liikkeet voiman tuotollisesti niin kylläpä ei jää hukka aikaa salilla ja vähemmällä määrällä treeniä saavutat ainakin yhtä hyvät tulokset.

Niin volyymi on hyväksi niille, jotka eivät saa vietyä sarjoja oikeasti failureen. Yllättäen paljon kokemusta tarvitsee, että liikkeet saa vietyä puhtaalla tekniikalla failureen ja sen yli. Itsellä ollut käytössä paljon, että 1-2 sarjaa positiiviseen failureen, jonka jälkeen 1 sarja yli failuren. Nykyiseen treenityyliin kuuluu mm. 1 sarja per liike, joka viedään restpauseilla failureen ja yli. Jaloille erittäin toimiva, kun saa tehtyä 50 toistoa sellaisella painolla jolla 20 olisi täys failure eli tulee niitä toistojakin riittävästi treenissä, joista ainakin itsellä jalat tykkää. Itsellä ollut aina heikot jalat ja joutunut tekemään hirveästi duunia, että saanut ne edes siedettävän näköisiksi. On taustalla tietty välilevyn pullistumat/rappeumat/jalkapallossa revenneet lihakset ja alussa treenivuosien hukkaaminen jalkojen osalta. Henkisesti raskaita sarjoja ja näissä joka viikko kuormaa lisäten alkaa treenissä olemaan kivaa jännitystä pääseekö monella restpausella tavoite toistoihin.

 

[Mike]

Saattaa olla myös lihaskohtaisia eroja, mä sain jalkoihin kehitystä vain vitullisilla kyykkymäärillä, mutta siinä ei kestä kyllä montaakaan kuukautta kun on ongelmissa rasituksen kanssa.

 

[jassoo7]

Niin volyymi on hyväksi niille, jotka eivät saa vietyä sarjoja oikeasti failureen. Yllättäen paljon kokemusta tarvitsee, että liikkeet saa vietyä puhtaalla tekniikalla failureen ja sen yli. Itsellä ollut käytössä paljon, että 1-2 sarjaa positiiviseen failureen, jonka jälkeen 1 sarja yli failuren. Nykyiseen treenityyliin kuuluu mm. 1 sarja per liike, joka viedään restpauseilla failureen ja yli. Jaloille erittäin toimiva, kun saa tehtyä 50 toistoa sellaisella painolla jolla 20 olisi täys failure eli tulee niitä toistojakin riittävästi treenissä, joista ainakin itsellä jalat tykkää. Itsellä ollut aina heikot jalat ja joutunut tekemään hirveästi duunia, että saanut ne edes siedettävän näköisiksi. On taustalla tietty välilevyn pullistumat/rappeumat/jalkapallossa revenneet lihakset ja alussa treenivuosien hukkaaminen jalkojen osalta. Henkisesti raskaita sarjoja ja näissä joka viikko kuormaa lisäten alkaa treenissä olemaan kivaa jännitystä pääseekö monella restpausella tavoite toistoihin.

Olen kanssasi samaa mieltä. Se mikä ehkä niin tässä on sellainen ”kulttuuri ero” mikä tässä itseä häiritsee. Eli kyllähän tuolla opetetaan suoraan alusta asti siitä failuresta melko kauas. Toki se vaatii päätä mutta minun mielestä moni olisi kykenevä ottamaan itsestä sen irti jos ne olosuhteet sille failurelle on turvalliset. Eli moni pelkää satuttavansa itsensä ja varmasti vapailla painoilla se on suurempi kun esim tarkoitukseen sopivalla laitteella. Kaikki kun lähtee siitä yhdestä toistosta. Sarja minusta koostuu puhtaista ykkösistä jos liike sopii voiman tuotollisesti oikein. Pumppaus ylhäältä vajaat niin sanotut mid ranget ainoastaan silloin kun laite tai liike on voiman tuotollisesti ”huono” raskas/ kevyt ”väärissä” paikoissa. Esimerkkinä vaikka se kyykky sen pitäisi olla raskain ylhäällä ja kevyin alhaalla. Mitä enemmän lihasta ja voimaa sitä suurempi näiden kahden ero tässä liikkeessä tulisi olla. Nämä kun ottaa huomioon niin se kuormittaa huomattavasti paljon enemmän lihaa ihan ensimmäisestä toistosta alkaen. @SUPERMASSA Rännälän kuulin ensimmäisenä näistä puhuvan julkisesti suomessa. Olisipa itsellä ollut mahdollisuus treenata hänen kanssaan.

 

[jauhokauha]

Saattaa olla myös lihaskohtaisia eroja, mä sain jalkoihin kehitystä vain vitullisilla kyykkymäärillä, mutta siinä ei kestä kyllä montaakaan kuukautta kun on ongelmissa rasituksen kanssa.

Olisiko sinulla kenties esittää jotain tämän tueksi, muutakin kuin pelkkä sana?
Voi hyvinkin pitää paikkansa, olen vain skeptinen, koska aivan liian paljon tullut nähnyt vastaavanlaista.

 

[Sami Tuovinen]

Saattaa olla myös lihaskohtaisia eroja, mä sain jalkoihin kehitystä vain vitullisilla kyykkymäärillä, mutta siinä ei kestä kyllä montaakaan kuukautta kun on ongelmissa rasituksen kanssa.

Joo sama homma, että jalat tarvii kuormaa ja toistoja... Polvet onki sit aika äärirajoilla siinä touhussa. Harmillisesti en kerennyt toteuttaa tätä systeemiä massalla kun muutaman kuukauden, mutta kerkesi siinäkin tulla kehitystä.

 

[Mike]

Olisiko sinulla kenties esittää jotain tämän tueksi, muutakin kuin pelkkä sana?
Voi hyvinkin pitää paikkansa, olen vain skeptinen, koska aivan liian paljo nähnyt tätä.

3720 kyykkyä 3 kuukaudessa, riittääkö? Jalat kasvoi paremmin kuin koskaan, mutta sain kyllä sitten todella pahat rasitusvammat tosta.

T Nation Content

Discover a more intelligent approach for getting bigger, stronger, and leaner.

www.t-nation.com

 

[jauhokauha]

Okei ja nyt muutit hieman sanamuotoa. Äsken väitit, että sait kehitystä vain...

 

[jauhokauha]

Ja, no eipä oikein riitä.
Mitä tuosta voi ylipäätän tulkita?

Hienoa homma joka tapauksessa

 

[Mike]

Okei ja nyt muutit hieman sanamuotoa. Äsken väitit, että sait kehitystä vain...

No kyllä käytännössä, omaan tosi surkeet geenit reisien osalta ja niitä mun pitää treenata todella vittumaisilla toistomäärillä jotta ne vastais treeniin kasvamalla. Nyt kun en enää voi noita pidempiä kyykkysarjoja tehdä, olen menettänyt melkoisesti massaa reisistä.

Mä kelasin, että saattaisin pystyä tekemään ton t-nationin progen kyykyn sijaan prässissä. Pitää varmaan koittaa josko sen kestäis tehdä ilman totaalista lahoamista taas.

 

[jauhokauha]

Asia selvä, minä en tosiaan sinun puuhailusta tarkemmin tiedä, joten en voi kuin spekuloida.
Veikkaus (ja tämä on vain veikkaus) on, että jos melkoisesti on massaa hävinnyt, niin todennäköisesti se on useamman osatekijän summa.
Mutta se siitä, alkaa karkaamaan sivupoluille