Ja siinä olet ihan oikeassa ainakin suoritukykyurheilusta puhuttaessa (esimerkiksi voimailu) voi kansallisen kärkitason saavuttaa ihan puhtaasti poikkeuksellisen hyväll geeniperimällä vaikka oikeasti eläisi monelta osin päin helvettiä sen saavuttamisen kannalta. Bodauksessa harvemmalta onnistuu, koska se kehonkoostumuksen kehittäminen ja muokkaaminen vaatii väkisin enempi tai vähempi järjestelmällistä elämäntyyliä, koska se mitä teet 22h vuorokaudesta merkitsee siinä enemmän suhteellisesti kuin se mitä teet 2h sillä salireissullasi, jos vaan treenaat lihaksiasi intensiivisesti.
Mutta tämä geeniperimän ylikorostaminen ontuu vähän siinä, että kyllä ihan sinne normaalijakauman keskialueelle sijoittuvat henkilöt (lahjakkuustekijöiltään) voivat kilpaurheilussa tehdä kovia tuloksia ja olla ihan lajinsa kärkipäätä parhaimmillaan. Suuria mestareita ja ennätysmiehiä/naisia heistä ei kyllä valitettavasti koskaan tule, ne tulevat sieltä muutaman prosentin superresponder osuudesta ihmispopulaatiosta. Mutta jos vaikka nämä eittämättä superlahjakkaat kalja/makkara -linjalla kesänsä viettävät ja varsin sinnepäin treenaavat voimailijat voivat tehdä niin, ei tosiaankaan tarkoita sitä, että geneettisesti lahjattomamman pitäisi heistä ottaa mallia vaan päinvastoin. SIllonhan on tehtävä kaikki päinvastoin ja mahdollisimman optimaalisesti mielellään 24/7/365 niin ainakin se tulostason gäppi alkaa pikkuhiljaa kaventua, vaikkei niiden superlahjakkaiden tasolle ikinä pääsisi. Mutta jos nuo em. superlahjakkuudet tuolla tyylillä menevät kansainvälisesti kilpaillussa lajissa kv-kisoihin viivalle, niin sitten kyyti on kyllä kylmää. Siellä on saman lahjakkuuslevelin omaavia kavereita, jotka elävät kuten ammattiurheilijat.
Tulee ihan helvetin monta tyyppiä mieleen kaveripiiristä, jotka eivät koskaan optimoineet salitreenissään yhtään mitään vaan luovuttivat kisahaaveet ja muut, koska "paskat geenit", vaikka totuus oli aivan muuta. Moni on huonommillakin geeneillä mennyt vaikka 10v pitkäjänteisellä duunilla kilpailemaan ja pärjännytkin ihan hyvin, muutenkin kuin itseään vastaan kilpaillessa. Näiltää tyypeiltä vaan menee täysin ohi se, että pelkät geenit on helvetin huono selitys ja kaikki muu tuikitärkeellinen ja merkityksellinen tekemisen optimointi ja panostaminen menee täysin ohi heidän ymmärryksen. Kyllä mä sen ymmärrän jos ei ole kiinnostusta tai paloa satsata johonkin harrastukseen vaikka kymmentä vuotta, jos se on jostakin muusta pois kuten yleensä. Mutta turha siinä on sitten valittaa, jos ei ole koskaan korttejaan kääntänyt lähellekään loppuun saakka. Tämmönen henkilö saattaa pitkän duunipäivän jälkeen mennä jonkun pubin terassille naisseuraan lirkuttelemaan ja sieltä kiireessä salille lähikaupasta napaten banaani mukaan. Toinen on ottanut päikkärit, syönyt systemaattisesti ateriansa ja sulatellut ne, hakenut oikean mindsetin treeniä varten sillä aikaa. Kummankohan kohdalla se kyseinen harjoitus on kehittävämpi, sitä ei pienellä lahjakkuuserolla enää kompensoida. Tai joku omasta mielestään paskat geenit voimailuun omaava lähtee valvomaan yökerhoon ja siemaileen drinkkejä, koska on nähnyt mestarienkin tekevän niin. Toinen vastaava nukkuu hyvät yöunet, skippaa päihteet ja keskittää kuormittavimmat treenit sinne viikonlopulle. Tuota kaavaa kun toistetaan satoja viikkoja vuosien varrella, niin ero noiden henkilöiden kehityksessä on varmastikin ollut aivan valtava.