BB PRO Marko Savolainen

Appiukko joi itsensä hengiltä muutama vuosi sitten. Sai maksakirroosin eikä sekään saanut lopettamaan juomista. Loppuaikoina muutama sairaalakeikka ja viimeiselle mediheli reissulle jäi. Omasta mielestään hänellä ei ollut alkoholiongelmaa ja maksakin oli kunnossa. Lääkärit olivat väärässä. Vuosia sitä tuli seurattua. Lapset ja sukulaiset yritti auttaa mutta kun ei itse halua lopettaa niin turhaa oli. Aikalailla yksin oli loppuajan kun ei sitä enää kukaan jaksanut. Lapsenlapsien puolesta harmitti kun ei ukin luokse voinut mennä kun kuntoa ei ikinä tiennyt. Voi sanoa että helpotus oli kun kuoli. Loppui kaikkien huoli. Sitä osattiin odottaa niin suru oli jo käsitelty etukäteen
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Etenkin vanhalla kansalla alkoholismi on tabu ja stigma. Mä en näe asian peittelyssä mitään järkeä. Oon ollut omalta kohdaltani aina avoin lähipiirille ja esim. kun tapailen mimmejä. En nyt sentään kirjoita ylimmäksi Tinderin profiilitekstiin, mutta koen että on reilua kertoa, ennen kuin homma menee vakavammaksi.

Viime loppukesästä, kun kuppi vei taas allekirjoittanutta, mä ilmoitin duuniin, että ukko kaipaisi jeesiä. Sieltä tuli hoitoonohjaus, eli terapiaa ja labrat. Joku myös mainitsi ton B-Pethin, jota ei pysty kusettamaan (been there..) Samoin antabus on hyvä ainakin alkuun, mutta idioottina tunnustan, ettei välttämättä estä juomista.

Ja samoin mitä moni on tuonut esille, ei sitä addiktia kannata todellakaan hyysätä, esim. hakea sille alkkikselle niitä tasureita. Tukeminen on asia erikseen, esim. kyyti katkolle. Mun yksi eksä antoi pari mahdollisuutta ja vihelsi pelin poikki. Helvetin hyvin tehty. Olin välillä juomatta hänen takiaan ja niin niin ylpeä siitä. Samalla katkera, kun en voinut juoda. Ihan väärä motiivi. Kaikkea hyvää hänelle. Oikea ratkaisu, vaikka ei helppo.

Nyt 6kk tipatonta takana. Ajatuksena on kokeilla vuoden jälkeen onnistuuko kohtuukäyttö jättämällä juomisen yhteen päivään. Ne tokan aamun tasoittavat on mulla nimittäin vielä valinta, kun olo ei kaada maailmaa. Jos ei natsaa, korkki kokonaan kiinni.

Tää on aika rehellinen dokumentti siitä mihin alkoholi vie pahimmillaan ja sivuaa mitä yllä kirjoitin. Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville! Aina on mahdollista tehdä muutos ❤️


View: https://www.dailymotion.com/video/x3pe2gz
 
Etenkin vanhalla kansalla alkoholismi on tabu ja stigma. Mä en näe asian peittelyssä mitään järkeä. Oon ollut omalta kohdaltani aina avoin lähipiirille ja esim. kun tapailen mimmejä. En nyt sentään kirjoita ylimmäksi Tinderin profiilitekstiin, mutta koen että on reilua kertoa, ennen kuin homma menee vakavammaksi.

Viime loppukesästä, kun kuppi vei taas allekirjoittanutta, mä ilmoitin duuniin, että ukko kaipaisi jeesiä. Sieltä tuli hoitoonohjaus, eli terapiaa ja labrat. Joku myös mainitsi ton B-Pethin, jota ei pysty kusettamaan (been there..) Samoin antabus on hyvä ainakin alkuun, mutta idioottina tunnustan, ettei välttämättä estä juomista.

Ja samoin mitä moni on tuonut esille, ei sitä addiktia kannata todellakaan hyysätä, esim. hakea sille alkkikselle niitä tasureita. Tukeminen on asia erikseen, esim. kyyti katkolle. Mun yksi eksä antoi pari mahdollisuutta ja vihelsi pelin poikki. Helvetin hyvin tehty. Olin välillä juomatta hänen takiaan ja niin niin ylpeä siitä. Samalla katkera, kun en voinut juoda. Ihan väärä motiivi. Kaikkea hyvää hänelle. Oikea ratkaisu, vaikka ei helppo.

Nyt 6kk tipatonta takana. Ajatuksena on kokeilla vuoden jälkeen onnistuuko kohtuukäyttö jättämällä juomisen yhteen päivään. Ne tokan aamun tasoittavat on mulla nimittäin vielä valinta, kun olo ei kaada maailmaa. Jos ei natsaa, korkki kokonaan kiinni.

Tää on aika rehellinen dokumentti siitä mihin alkoholi vie pahimmillaan ja sivuaa mitä yllä kirjoitin. Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville! Aina on mahdollista tehdä muutos ❤️


View: https://www.dailymotion.com/video/x3pe2gz


Sinuna olisin kokonaan ilman. Se on vähän meiningillä ”annoin pikkusormen, se voi koko käden”
 
Nyt 6kk tipatonta takana. Ajatuksena on kokeilla vuoden jälkeen onnistuuko kohtuukäyttö jättämällä juomisen yhteen päivään. Ne tokan aamun tasoittavat on mulla nimittäin vielä valinta, kun olo ei kaada maailmaa. Jos ei natsaa, korkki kokonaan kiinni.

Ei onnistu, ei ole vielä keneltäkään onnistunut. Mulla ois sulle hyvä mesta tiedossa, https://kantamo.fi/ käyppäs tutustumassa. Soita edes tuonne ja kysele vähän hommasta, jos et kuitenkaan, niin muista tuo paikka tulevaisuudessa.

Ai niin, tsemppiä kovasti sulle!
 
Olette 100% oikeassa, että mahdollisuudet kohtuukäyttöön ovat liki olemattomat. Mä päätin ennen vuoden alkua, että annan vuoden päästä itselleni viimeisen mahdollisuuden kokeilla tuleeko musta kohtuukäyttäjää. Jos sorrun kerrankin, se on oikeesti sitten siinä.

Minä ja moni muu alkkis vetoaa usein siihen, että alkoholi helpottaa ahdistusta. Nyt selvällä päällä on helppoa todeta, että alkoholi päinvastoin tekee ahdistuksesta kierteen. Joku totesi hyvin tässä ketjussa, että elämä nyt on vaan usein vähän haastavaa ja tylsää. Ei sen kuulu ollakaan mitään sateenkaaren paskaamista, mutta ongelmia on helpompi käsitellä ilman aivokemiaa sotkevaa kemikaalia.
 
Tässä kun nyt on nuo hoitoonohjaukset työpaikoilla tulleet puheeksi, niin eipä ole vaikutusta Markon tapaisilla, kun ei ole työpaikkaa. Ilmeisesti siis. Kelan rahoilla vähän ärsyttävämpää hommaa varmaan, vaikka en välttämättä tiedä mistä puhun. Meinaan että jos työpaikasta saa lomaa hoidon ajaksi, niin työkkärin kirjoilla korvauksia vastaan pitäisi varmaan olla koko ajan valmis menemään töihin, ehkä jopa velvollisuus käydä paikan päällä (työkkärissä)jne. Tästä nyt päästiin siihen että Marko tarvitsisi siis työpaikan. Ymmärrän kyllä senkin että kaikista vain ei töihin ole, ja niiden kohdalla mun mielestäni on ihan turha rasittaa enää mitään työkkärin ym. henkilökuntaa. Mutta Markosta en osaa sanoa, kun en tapausta tunne juuri mitenkään, muuta kuin että hankala tuossa iässä on työuraa luoda, jos ei ole päivääkään töitä tehnyt.
 
Olette 100% oikeassa, että mahdollisuudet kohtuukäyttöön ovat liki olemattomat. Mä päätin ennen vuoden alkua, että annan vuoden päästä itselleni viimeisen mahdollisuuden kokeilla tuleeko musta kohtuukäyttäjää. Jos sorrun kerrankin, se on oikeesti sitten siinä.
Ei se ole ikinä oikeasti siinä.Puliveivarit veivaa loppuun saakka!
 
Olette 100% oikeassa, että mahdollisuudet kohtuukäyttöön ovat liki olemattomat. Mä päätin ennen vuoden alkua, että annan vuoden päästä itselleni viimeisen mahdollisuuden kokeilla tuleeko musta kohtuukäyttäjää. Jos sorrun kerrankin, se on oikeesti sitten siinä.

Minä ja moni muu alkkis vetoaa usein siihen, että alkoholi helpottaa ahdistusta. Nyt selvällä päällä on helppoa todeta, että alkoholi päinvastoin tekee ahdistuksesta kierteen. Joku totesi hyvin tässä ketjussa, että elämä nyt on vaan usein vähän haastavaa ja tylsää. Ei sen kuulu ollakaan mitään sateenkaaren paskaamista, mutta ongelmia on helpompi käsitellä ilman aivokemiaa sotkevaa kemikaalia.

Jos alkoholismi on kerran puhkennut, kohtuukäyttö ei onnistu. Tai siis se voi onnistua muutamia kertoja, joita voi sitten käyttää ”todisteena” ja sen jälkeen menoa. Kaikilla ei onnistu edes muutamia kertoja. Tädin mies oli alkoholisti, joka oli kuivilla 5 vuotta. Joi sen jälkeen serkun häissä kahvin kanssa yhden konjakin ja sen jälkeen dokasi elämänsä loppuun asti pelti kiinni ton 5 vuoden tauon jälkeen. Saattoi mennä alkoon ostamaan korin kossua ja yhden bissen (vitsinä yksi bisse kun yleensä jengi osti korin bisseä ja yhden kossun)

Jere Karalahti taitaa olla nyt uusin esimerkki, jolla ymmärtääkseni ei mene ihan speksin mukaan projekti, joka lähti idealla ”viinin maistelua vaimon kanssa Italiassa”

Mun neuvo olisi, että kylmän viileesti vaan arkkuun asti ilman alkoholia
 
Tässä kun nyt on nuo hoitoonohjaukset työpaikoilla tulleet puheeksi, niin eipä ole vaikutusta Markon tapaisilla, kun ei ole työpaikkaa. Ilmeisesti siis. Kelan rahoilla vähän ärsyttävämpää hommaa varmaan, vaikka en välttämättä tiedä mistä puhun. Meinaan että jos työpaikasta saa lomaa hoidon ajaksi, niin työkkärin kirjoilla korvauksia vastaan pitäisi varmaan olla koko ajan valmis menemään töihin, ehkä jopa velvollisuus käydä paikan päällä (työkkärissä)jne. Tästä nyt päästiin siihen että Marko tarvitsisi siis työpaikan. Ymmärrän kyllä senkin että kaikista vain ei töihin ole, ja niiden kohdalla mun mielestäni on ihan turha rasittaa enää mitään työkkärin ym. henkilökuntaa. Mutta Markosta en osaa sanoa, kun en tapausta tunne juuri mitenkään, muuta kuin että hankala tuossa iässä on työuraa luoda, jos ei ole päivääkään töitä tehnyt.
Joo en tunne itse Markoa niin hyvin että voisin sanoa millaiset mahdollisuudet on työllistyä Haittoina voi olla jos on saanut rikosrekisterin tai vastaavan ja kun Paha kello kauas kuuluu! Voi jollain työnantajilla olla ennakkoluuloja tai...Kun ei ihan kaikkee someen kannattaisi ladata Etenkin kun on julkisuuden henkilö.
Töistä vaan että kyllä niitä on esimerkiksi noita nykyään tapetilla olevia järjestysmiehen hommia kyllä löytyisi niin paljon että repivät yhteen aikaan minut vanhat ukonkin niihin ja muutakin löytyy ihan facessa kysellään.Jotain pientä puuhaa itselläkin vielä on ja katson jaksaisko vielä ottaa jonkun vakavammankin homman jos kelpaan,
Turha tietysti odottaa mitään huippuhommaa vaikka tänne ottavatkin 300 henkeä kartonkitehtaalle ja tuohon viereen on nousemassa Nokian 3000 hengen kompleksi.
Nuo kun tunnetaan kovapalkkaisina töinä ja sinne on kyllä koulutettua osaajaa jonossa.
Kuitenkin itse kyllä joudun toteamaan että jos töihin suinkin kykenee niin varmasti jotain löytyy ja se on parempi kuin maata sohvalla tai pyöriä piriympyröissä.
Näyttää ainakin CV:ssa paremmalta.
Nuo huumeet on vaan sellainen renki joka sen isännyyden ottaa hyvin nopeasti.
 
Sää oot aivan oikeassa, kaikki lähtee omasta halusta! Jos ei halua parantua, niin silloin ei voi parantua. Toisaalta, tietääkö monikaan addikti, että minkälaisia mahdollisuuksia on parantua?
Valitettavasti ei tiedä koska tää Suomen päihdehoito on niin kivikautisella tasolla. Ainoa mihin panostetaan on käyttöhuoneet ja korvaushoidot eikä vertaistuesta ja 12 askeleen ohjelmaan perustuvista hoidoista puhuta lähellekkään tarpeeksi. Nuo edellä mainitutkin on käyttäjille ihan hyviä keinoja vähentää kuolemia yms. Mutta ne hoitoon ohjaus pitäisi olla jo paremmalla tasolla ja toimivat hoitomuodot niille, jotka ovat jo hakeutuneet hoidon piiriin.

Esim itse kävin minnesota hoidon ja omasta pussista piti maksaa tuo useiden tuhansien eurojen hintainen hoito. Tää hoitomuoto on kiistatta osoitettu tehokkaimmaksi ja silti sitä ei tueta tarpeeksi vaikka tommonen 10k€ on pikkuraha verrattuna siihen paljon yksi elämäntapa narkomaani/-rikollinen tulee yhteiskunnalle maksamaan. Eikä ne korvaushoidot yms sen halvempia ole ja silti suurimman osan kustannukset yhteiskunnalle pysyy ennallaan noista hoitomuodoista huolimatta.

Ja tosta oon eri mieltä että addikti pystyy jotenkin hallitsemaan päihteiden käyttöä. Ehkä jotkut hyvin harvat voi pieniä taukoja pitää mutta kyllä suurin osa ennen pitää menettää täysin kontrollin päihteiden käytön suhteen. Siinä ei auta työ, perhe, ystävät eikä mikään muu kuin oma halu lopettaa käyttäminen ja oikeanlaiset työkalut tehdä se. Puhun lähes 20 vuoden kokemuksella aktiivista päihderiippuvuutta ja myös useiden vuosien kokemus puhtaana elämisestä sen jälkeen.
 
Kivikautisella tasolla?Kerroppa missä
muualla asiat on paremmin hoidettu.?
Päihdepuolella työskentely on muuten
yksi epäkiitollisenpiä töitä.Missään en
ole kuullut suurenpaa narinaa kuin
korvaushoidon odotushuoneessa.
 
Kivikautisella tasolla?Kerroppa missä
muualla asiat on paremmin hoidettu.?
Päihdepuolella työskentely on muuten
yksi epäkiitollisenpiä töitä.Missään en
ole kuullut suurenpaa narinaa kuin
korvaushoidon odotushuoneessa.

Tämä vissiin käytiin sun kans jo kerran läpi aikaisemmin. Pistän sulle vähä luettavaa, päästään taas alkuun.

 
Kivikautisella tasolla?Kerroppa missä
muualla asiat on paremmin hoidettu.?
Päihdepuolella työskentely on muuten
yksi epäkiitollisenpiä töitä.Missään en
ole kuullut suurenpaa narinaa kuin
korvaushoidon odotushuoneessa.
Ja ylipäänsä paikoissa joissa päihdepuolen ihmisiä jeesataan. Annetaan katto päänpäälle ja peti, sit vaikka yksin yhteinen keittiö ja muutama hoitaja.
Pelkkää vinkumista ja sotkemista. Täysin kiittämättömiä suurin osa. Pitäs kohdella ja palvella ku pientä lasta
 
Etenkin vanhalla kansalla alkoholismi on tabu ja stigma. Mä en näe asian peittelyssä mitään järkeä. Oon ollut omalta kohdaltani aina avoin lähipiirille ja esim. kun tapailen mimmejä. En nyt sentään kirjoita ylimmäksi Tinderin profiilitekstiin, mutta koen että on reilua kertoa, ennen kuin homma menee vakavammaksi.

Viime loppukesästä, kun kuppi vei taas allekirjoittanutta, mä ilmoitin duuniin, että ukko kaipaisi jeesiä. Sieltä tuli hoitoonohjaus, eli terapiaa ja labrat. Joku myös mainitsi ton B-Pethin, jota ei pysty kusettamaan (been there..) Samoin antabus on hyvä ainakin alkuun, mutta idioottina tunnustan, ettei välttämättä estä juomista.

Ja samoin mitä moni on tuonut esille, ei sitä addiktia kannata todellakaan hyysätä, esim. hakea sille alkkikselle niitä tasureita. Tukeminen on asia erikseen, esim. kyyti katkolle. Mun yksi eksä antoi pari mahdollisuutta ja vihelsi pelin poikki. Helvetin hyvin tehty. Olin välillä juomatta hänen takiaan ja niin niin ylpeä siitä. Samalla katkera, kun en voinut juoda. Ihan väärä motiivi. Kaikkea hyvää hänelle. Oikea ratkaisu, vaikka ei helppo.

Nyt 6kk tipatonta takana. Ajatuksena on kokeilla vuoden jälkeen onnistuuko kohtuukäyttö jättämällä juomisen yhteen päivään. Ne tokan aamun tasoittavat on mulla nimittäin vielä valinta, kun olo ei kaada maailmaa. Jos ei natsaa, korkki kokonaan kiinni.

Tää on aika rehellinen dokumentti siitä mihin alkoholi vie pahimmillaan ja sivuaa mitä yllä kirjoitin. Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville! Aina on mahdollista tehdä muutos ❤️


View: https://www.dailymotion.com/video/x3pe2gz

Kuuluisia viimeisiä sanoja.. Ei tule onnistumaan. Mitä se nyt yhtäkkiä on muuttanut että oot vuoden ollu dokaamatta? Enpä oo koskaan nähny ihmistä joka olis parantunu alkoholismista, koska pystyny olla vuoden juomatta. Monia kyllä tiedän ketkä on luullut niin. Sun pitää sit olla valmis siihen että alat pelaa, joudut velkoihin, menetät työn ja perheen yms kaikki paska sen takia että saat dokaa ton yhen illan silloin tällöin. Onko riskin arvoista?

Niin pitkään kun elättelet tollasia toiveita se alkoholismi saa rauhassa hallita sun elämää ja ajatuksia etkä tuu vapautuu siitä käyttämisen pakkomielteestä ennenku hyväksyt elämän täysin ilman päihteitä. Siitä se vapaus alkaa, suosittelen vahvasti.

Suntsun ehdottama Kantamo on hyvä. Samoin Sonkajärvellä sijaitseva Toipumo, missä itse kävin samanlaisen minnesota hoidon. Ja sit elämäntavaks AA-/NA-ryhmät, joihin nuo hoidotkin perustuu.
 
Kivikautisella tasolla?Kerroppa missä
muualla asiat on paremmin hoidettu.?
Päihdepuolella työskentely on muuten
yksi epäkiitollisenpiä töitä.Missään en
ole kuullut suurenpaa narinaa kuin
korvaushoidon odotushuoneessa.
Joo siellä on työntekijät todella kovilla kun narkit vetää kilareita jos eivät saa korvauslääkettään ja muutenkin.
On kyllä varmasti paikka johon ei oo tuntua.
 
Päihdepuolella ei henkilökunnalle kiitosta yleensä heru .Hankala tilanne..asiakkaat eivät hoitoon sitoudu ja henkilökunta vaihtaa maisemaa.
Mike haastatteli ansiokkaasti Markoa ja kiinnitin silloin huomiota kuinka Marko oli vielä voimiensa tunnossa.Ei ollut nöyryyttä myöntää ongelmaa, ei ole vielä riittävän pohjalla.Aika näyttää kuinka käy.
 
Päihdepuolella ei henkilökunnalle kiitosta yleensä heru .Hankala tilanne..asiakkaat eivät hoitoon sitoudu ja henkilökunta vaihtaa maisemaa.
Mike haastatteli ansiokkaasti Markoa ja kiinnitin silloin huomiota kuinka Marko oli vielä voimiensa tunnossa.Ei ollut nöyryyttä myöntää ongelmaa, ei ole vielä riittävän pohjalla.Aika näyttää kuinka käy.

Eli hoito on kivikautisella tasolla, juurihan siitä tässä on kyse. En ymmärrä miksi niin kovasti sen kyseenalaistat?
 
Ja ylipäänsä paikoissa joissa päihdepuolen ihmisiä jeesataan. Annetaan katto päänpäälle ja peti, sit vaikka yksin yhteinen keittiö ja muutama hoitaja.
Pelkkää vinkumista ja sotkemista. Täysin kiittämättömiä suurin osa. Pitäs kohdella ja palvella ku pientä lasta
Näin:
Samaa porukkaa on ne jotka sanoo Vanginvartijoiden, haastemiesten ja vaikka poliisien ja lipuntarkastajien olevan alhaisinta ihmissakkaa.
Kumma juttu kun mulla esim. Ei ole koskaan ollut ongelmia näiden kanssa.

Muutenkin kummastuttaa toi kuiville pääsyn glorifiointi.
Hienoahan se on, ei siinä. Mutta esim Marko Jantunen. Vittu, 100 jätkällä vähintään on samat mahdollisuudet, tilanteet ja tapahtumat mutta eivät alunperin lipsu sinne tunkiolle.
Mutta lopulta, kun pääset kuiville, olet vasta tasolla mille pääosin kukaan muu ei ole edes pudonnut.
 
Itse olen kohdannut helvetin hyviä ja ratkaisukeskeisiä päihdepuolen työntekijöitä. Toki joka ammatissa on laidasta laitaan. Voisin kuvitella että heidän asennoitumiseensa vaikuttaa se, miten asiakas käyttäytyy ja miten valmis on sitoutumaan muutokseen. Jos joku jamppa on ollut vuoden sisään kymmeniä kertoja katkolla ja on taas hakemassa akuuttia helpotusta pamien muodossa, voi annetut neuvot tuntua hanhen selkään heitetyltä vedeltä.
 
Back
Ylös Bottom