Tää on teema, johon liittyy monella syystäkin voimakas tunnelataus. Addikti osaa olla helvetin itsekäs ja melkein jokaisella on suvussa tai lähipiirissä vähintään yksi juoppo.
Oon kiitollinen, että oma tilanne ei päässyt karkaamaan lopullisesti käsistä. Duunit aina hoidettu ja lapsilla ei ole aavistustakaan tapahtuneesta. Juominen on kuitenkin aiheuttanut paljon ylilyöntejä ja harmia toisille ihmisille. Ja pelaamisen velkoja maksellaan vielä vuosia. Nyt nautin siitä, kun lähipiiri voi luottaa että ukko on selvänä jos sanoo niin. Ja itse mä ne velat pelasin ja itse ne myös hoidan.
Mitä tohon valintaan tulee, kyllä genetiikalla ja ympäristöllä on myös merkittävä vaikutus. Mun molemmat vanhemmat on ns. high functioning alcoholic ja dokaaminen on ollut kaveripiirille normi Pissa-Lassesta asti. Lisäksi neurobiologia on tutkinut addiktien aivoja ja huomannut, että esim. palkitsemismekanismi toimii eri tavalla kuin terveissä aivoissa. Mutta samaa mieltä mä olen siitä, että ennen sairastumista mä tein itse monesti valinnan ruokkia haluja ilman pakottavaa syytä.
