AMMATTILAINEN Markku "Sensei" Tikka

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Viime Q&A:ssa oli puhetta, että tarvitaan noin 3g leusiinia proteiinisynteesin maksimoimiseen. Miten tuohon vaikuttaa eri proteiinien imeytymisnopeus? Jos otat jotain bcaa-jauhetta, niin se 3g leusiiniahan imeytyy erittäin nopeesti, mutta kun vetäsee pihvin (tai vaikka kaseiinia), ni sitähän elimistö sulattelee monta tuntia, joten eikö silloin tuo leusiinin imeytyminenkin kestä huomattavasti kauemmin? Ja jos/kun se kestää kauemmin, niin eihän proteiinisynteesi pystyisi käynnistymään kunnolla, kun se tarvitsee kerta sen ns. nopean leusiinipiikin?

Ihan totta, että 3g leusiinia tarvitaan vereen riittävän nopealla aikataululla MPS maksimoimiseksi... mutta kun ei se tarvittava ihan minuuttiaikataulu ole kuitenkaan, vaan aterian proteiinisynteesi on huipussaan käytännössä vasta noin 1½ tunnin kohdalla sen syömisen jälkeen. Jos Layne Nortonia on uskominen... ja mielestäni proteiini / amihohappo asioissa on... niin kaseiini on ainoa tapaus mikä imeytyy "liian" hitaasti leusiinia / MPS maksimointia ajatellen eli siitä ei saada vereen kerralla riittävää määrää leusiinia. Kiinteät ruuat kuten liha, kana, kala ym. imeytyvät ihan riittävän nopeasti sitä ajatellen, että MPS ei jää imeytymisnopeudesta kiinni.

Nortonia lainatakseni hera ei ole erityisen nopea proteiini muihin lähteisiin verrattuna, kuten yleisesti ottaen ajatellaan, vaan kaseiini vain on erityisen hidas.

Ja sitten ollaankin näin suomalaisittain jännän äärellä, kun huomataan, että juusto, raejuusto ja maitorahka ovat käytänössä kaseiinia... :eek:

PS. Tosihifistelijä ottaakin aina rahkapurkillisen kanssa pari - kolme grammaa leusiinia :confused:
 
Ihan totta, että 3g leusiinia tarvitaan vereen riittävän nopealla aikataululla MPS maksimoimiseksi... mutta kun ei se tarvittava ihan minuuttiaikataulu ole kuitenkaan, vaan aterian proteiinisynteesi on huipussaan käytännössä vasta noin 1½ tunnin kohdalla sen syömisen jälkeen. Jos Layne Nortonia on uskominen... ja mielestäni proteiini / amihohappo asioissa on... niin kaseiini on ainoa tapaus mikä imeytyy "liian" hitaasti leusiinia / MPS maksimointia ajatellen eli siitä ei saada vereen kerralla riittävää määrää leusiinia. Kiinteät ruuat kuten liha, kana, kala ym. imeytyvät ihan riittävän nopeasti sitä ajatellen, että MPS ei jää imeytymisnopeudesta kiinni.

Nortonia lainatakseni hera ei ole erityisen nopea proteiini muihin lähteisiin verrattuna, kuten yleisesti ottaen ajatellaan, vaan kaseiini vain on erityisen hidas.

Ja sitten ollaankin näin suomalaisittain jännän äärellä, kun huomataan, että juusto, raejuusto ja maitorahka ovat käytänössä kaseiinia... :eek:

PS. Tosihifistelijä ottaakin aina rahkapurkillisen kanssa pari - kolme grammaa leusiinia :confused:

Iltaa Sensei,
tarvitsisin hieman valaisua tästä proteiinisynteesistä. Mikäli proteiinisynteesi ei ole käynnissä, niin ollaanko silloin katabolisessa tilassa? Vai onko olemassa jokin "plus-miinus-nolla"-alue? Lähinnä mietin, että jos aamiainen koostuu purkista rahkaa ja MCT-öljystä, niin jääkö yön aikainen katabolinen jakso vielä päälle?

Toisin sanoen; pitääkö lähteä kiireen vilkkaa leusiinikaupoille?
Kiitoksia vastauksesta jo etukäteen.
 
Viime Q&A:ssa oli puhetta, että tarvitaan noin 3g leusiinia proteiinisynteesin maksimoimiseen. Miten tuohon vaikuttaa eri proteiinien imeytymisnopeus? Jos otat jotain bcaa-jauhetta, niin se 3g leusiiniahan imeytyy erittäin nopeesti, mutta kun vetäsee pihvin (tai vaikka kaseiinia), ni sitähän elimistö sulattelee monta tuntia, joten eikö silloin tuo leusiinin imeytyminenkin kestä huomattavasti kauemmin? Ja jos/kun se kestää kauemmin, niin eihän proteiinisynteesi pystyisi käynnistymään kunnolla, kun se tarvitsee kerta sen ns. nopean leusiinipiikin?

Ihan totta, että 3g leusiinia tarvitaan vereen riittävän nopealla aikataululla MPS maksimoimiseksi... mutta kun ei se tarvittava ihan minuuttiaikataulu ole kuitenkaan, vaan aterian proteiinisynteesi on huipussaan käytännössä vasta noin 1½ tunnin kohdalla sen syömisen jälkeen. Jos Layne Nortonia on uskominen... ja mielestäni proteiini / amihohappo asioissa on... niin kaseiini on ainoa tapaus mikä imeytyy "liian" hitaasti leusiinia / MPS maksimointia ajatellen eli siitä ei saada vereen kerralla riittävää määrää leusiinia. Kiinteät ruuat kuten liha, kana, kala ym. imeytyvät ihan riittävän nopeasti sitä ajatellen, että MPS ei jää imeytymisnopeudesta kiinni.

Nortonia lainatakseni hera ei ole erityisen nopea proteiini muihin lähteisiin verrattuna, kuten yleisesti ottaen ajatellaan, vaan kaseiini vain on erityisen hidas.

Ja sitten ollaankin näin suomalaisittain jännän äärellä, kun huomataan, että juusto, raejuusto ja maitorahka ovat käytänössä kaseiinia... :eek:

PS. Tosihifistelijä ottaakin aina rahkapurkillisen kanssa pari - kolme grammaa leusiinia :confused:

Eikö ole ainakin jokunen tutkimus siitä, että jos proteiinin saanti ja lähteet on samat, mutta ne on jaettu toisella ryhmällä kolmeen ja toisella kuuteen annokseen, ei synny eroa proteiinisynteesin lopputulemassa (nettohajotus vs. nettorakennus)? Eli 3 x 60g annos on yhtä pätevä ratkasu kun 6 x 30g annos? Täähän nyt on iänikuinen aihe, mutta pisti taas miettimään, että miten sen aterian aminohapot ja se leusiini sielä masussa oikein käyttäytyy. Eli vaikka 60g annoksessa on kaksinkertanen määrä leusiinia mitä MPS:n maksimoimiseen tarvitaan niin imeytyykö se sitten vaan niin paljon hitaammin eli pitää MPS:n tapissa (tai ainakin anabolian puolella) pidempään? Herapaukkuna saati aminohappoina suoraa otettuna ei varmasti, mutta mites ihan perus ateria, jossa mukavasti rasvaa ja reilusti kasviksia (kuitua) ja mahollisesti vielä joku laadukas hiilarin lähdekin mukana (kuitua)?
 
Iltaa Sensei,
tarvitsisin hieman valaisua tästä proteiinisynteesistä. Mikäli proteiinisynteesi ei ole käynnissä, niin ollaanko silloin katabolisessa tilassa? Vai onko olemassa jokin "plus-miinus-nolla"-alue? Lähinnä mietin, että jos aamiainen koostuu purkista rahkaa ja MCT-öljystä, niin jääkö yön aikainen katabolinen jakso vielä päälle?

Toisin sanoen; pitääkö lähteä kiireen vilkkaa leusiinikaupoille?
Kiitoksia vastauksesta jo etukäteen.

Ei hätää, ei se ihan noin mene :D Siinä olet ihan oikeassa että synteesi tarkoittaa uuden muodostamista = anabolia ja hajotus / breakdown = katabolia. Ja kyllä kehossa aina jompikumpi prosessi on menossa tai siis oikeastaan molemmat koko ajan yhtäaikaa.

Ei jää yöllinen katabolia päälle, jos syö aamulla purkin rahkaa. Kunhan nyt edes jotain proteiinia / aminohappoa saa koneeseen, niin kyllä se yöllinen katabolia loppuu siihen. Eikä vaadi edes täyden aminohappoprofiilin proteiinia. Jos näin olisi niin kyllä tässä olisi kuoltu sukupuuttoon jo aikaa sitten.

Tässä kohtaa on siis hyvä muistuttaa, että tässä koko leusiinikeskustelussa puhutaan tai oikeastaan se mitä minä aina puhun on PARAS MAHDOLLINEN tapa ja tilanne. Ja välillä mennään sitten jo sen kuuluisan hifistelyn puolella ja jokainen saa sitten ihan itse omalla kohdallaan päättää, että missä kohtaa "tarveasteikkoa" sijaitsee ja kuinka tarkasti hommat pitää suorittaa vai riittääkö vähempikin antamaan kaiken sen hyödyn mitä tarvitsee kehittyäkseen.

Ja nytkin oli siis kyse proteiinisynteesin MAKSIMOIMISESTA... ei siitä, että sen saa käyntiin, ei siitä että sen saa hyvällä tasolle, vaan parhaasta mahdollisesta mallista.

Eikö ole ainakin jokunen tutkimus siitä, että jos proteiinin saanti ja lähteet on samat, mutta ne on jaettu toisella ryhmällä kolmeen ja toisella kuuteen annokseen, ei synny eroa proteiinisynteesin lopputulemassa (nettohajotus vs. nettorakennus)? Eli 3 x 60g annos on yhtä pätevä ratkasu kun 6 x 30g annos? Täähän nyt on iänikuinen aihe, mutta pisti taas miettimään, että miten sen aterian aminohapot ja se leusiini sielä masussa oikein käyttäytyy. Eli vaikka 60g annoksessa on kaksinkertanen määrä leusiinia mitä MPS:n maksimoimiseen tarvitaan niin imeytyykö se sitten vaan niin paljon hitaammin eli pitää MPS:n tapissa (tai ainakin anabolian puolella) pidempään? Herapaukkuna saati aminohappoina suoraa otettuna ei varmasti, mutta mites ihan perus ateria, jossa mukavasti rasvaa ja reilusti kasviksia (kuitua) ja mahollisesti vielä joku laadukas hiilarin lähdekin mukana (kuitua)?

Ilman muuta proteiinin päiväkohtainen kokonaismäärä on kaikista tärkein tekijä koko hommassa. Kerta-annokset, ajoitukset ym. ovat siihen nähden kaikki toissijaisia muuttujia. Ja nämä nyt on vähän näitä juttuja missä itse ne tohtoritkin, jotka asioita ihan oikeasti tutkivat ovat osaltaan eri mieltä, niin täällä alempana ruokaketjussa se on sitten aina tieteen ja taiteen yhdistämistä... eli kyllä siinä kokemus ja looginen ajattelu on vähintään yhtä suuressa roolissa kuin tieteellinen näyttö.

Tuohon viittaamaasi tutkimukseen sen verran kommenttia, että on vähän huono tutkimusasetelma, koska molemmat tapaukset eli 60g kerta-annos ja 30g kerta-annos ovat molemmat sellaisia että tod näk riittävät maksimaaliseen tai ainakin korkean tason proteiinisynteesiin. Ja monikin tutkimus viittaa siihen, että "hyvä" päiväkohtainen ateriamäärä [eli proteiinisynteesipiikki] on 3-6 kertaa... eli oikeastaan tämä tutkimus todistaa lähinnä sen, että miten joustavasti pystyy ruokavalion tekemään ja silti saa saman tuloksen.

Sitten olisi ollut mielenkiintoisempi tutkimus jos kokonaismäärä olisi ollut esim. 120g 75kg kaverilla (sinänsä vielä ok määrä) ja se olisi jaettu 3 x 40g (hyvä kerta-annos) tai 6 x 20g (liian pieni kerta-annos).... tai vastaavasti 2 x 60g (kaksi maksimointia on liian vähän) tai 4 x 30g (neljä maksimointia on hyvä määrä).

Herasta aminohapot / leusiini imeytyy todella nopeasti, mutta kyllä seka-ateriastakin leusiini riittävän nopeasti imeytyy, että se MPS maksimoinnin mahdollistaa, jos vaan määrä muuten on riittävä. Leusiini tai yleisesti ottaen kaikki BCAA:t suorastaan tippuvat ruuansulatuksesta läpi ja määrä mitä on ateriassa vastaa lähes 1:1 sitä määrää mikä päätyy verenkiertoon eli vatsa tai ohutsuoli ei "syö" sitä toisin kuin monen muun aminohapon kohdalla käy. Tämä siis perustuen siihen mitä joskus aikanaan Layne Nortonin ja Jacob Wilsonin juttuja tullut kuunneltua.
 
Entä on tilanne jossa on 50 kg nainen ja hän tarvitsee 90 g proteiinia päivässä: Kuinka aterioiden proteiinit/ateriat tulisi jakaa että saadaan riittävä määrä proteiinia per annos siten että kerta-annos on riittävä mps:ää ajatellen ja että saavutetaan "hyvä" ateriamäärää päivää kohden?
 
Entä on tilanne jossa on 50 kg nainen ja hän tarvitsee 90 g proteiinia päivässä: Kuinka aterioiden proteiinit/ateriat tulisi jakaa että saadaan riittävä määrä proteiinia per annos siten että kerta-annos on riittävä mps:ää ajatellen ja että saavutetaan "hyvä" ateriamäärää päivää kohden?

Tässä nyt tullaan juuri siihen, että mistä edellisellä Q&A videollakin oli juttua (kohta 34:39)
View: https://www.youtube.com/watch?v=J3RCUKdI5dE#t=34m39s

...eli ei pidä kangistua kaavoihin tai yleisiin suosituksiin vaan aina pitää homma hoitaa tapauskohtaisesti.

Jotta saadaan sekä kokonaismäärä että ateriakohtainen määrä riittäväksi niin yleensä kevyemmät henkilöt joutuvat syömään painoonsa suhteutettua enemmän proteiinia kuin painavammat. Varsinkin jos vielä kalorien kulutus on kovaa, niin kyllä siellä mennään 2g/painokg tasosta heittämällä yli. Tämän hetken kevyin valmennettavani on kovaa treenaava 48kg nainen joka syö lähemmäs 3000kcal päivässä niin pelkästä ruokavalion riisistä / pastasta / kaurasta ym. tulee teoreettisesti puolet riittävistä päiväkohtaisista proteiinigrammoista...

Suoraan sanoen, että on nainen ja 50kg ei vielä kerro oikeasti optimitarpeesta riittävästi, mutta lähtökohtaisesti suuntaa antavasti sanoisin, että 4 - 5 ateriaa ja jokaisella noin 25g proteiinia.
 
Mitenkä luokittelet ylikunto/rasitustilat ja niistä palautumisen?

Oma tilanne on se, että vetäisin itseni 3x vko voimatreenillä ylikuntoon liian vähillä kevennysillä 3,5kk:ssa. Viimeisin viikko on nukuttu huonommin ja tämän viikon maanantaina tein viimeisen treenin, vaikka kevennetty viikko olisi ollut ensi viikolla. Toissayö meni "koiranunessa" vähän väliä heräillen ja viime yönä uni tuli vasta 6 aikaan aamulla vaikka yritin laittaa nukkumaan 12-1 aikaan. Mitä veikkaat kauanko menee palautua? Miten kannattaa toimia? Ainakin tämä viikko menee kevyttä aerobista tehtäessä ja venytellessä.

Taustasta sen verran, että aloittelin punttien nostamisen uudestaan monen vuoden tauon jälkeen ja ehkä lihasmuisti osaltaan edesauttoi tilan syntyä? Perusvoimatasot muutamassa kuukaudessa..
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on Markun tämänhetken mielipide ketoosidieetistä natulle lihaksen säilymisen kannalta? Olen lukenut tuon tekemäsi dokkarin ketoosidieetistä ja siinä on hyvää infoa, mutta jotenkin jäänyt sellainen tuntu että nykyään et ketoosidieettiä suosittelisi.

Itseäni se sen sijaan houkuttaisi juurikin tuon näläntunteen poissapysymisen takia ja kerran aiemmin ketoosidieetin vetäneenä oli olo kyllä todella energinen ja hyvä koko ajan, ja rasvakin tirisi mainiosti. Nyt olisi suunnitelmissa ottaa keväämmällä ensin 4 viikkoa normiketoosia ja sitten vaihtaa kohdennettuun ketoosidieettiin josko sillä saisi pidettyä treenitehoja ja paineita paremmin yllä. Liekö koko ajatukseni ihan perseestä?
 
Mitä mieltä olet soijalesitiinirakeesta? Suositteletko käytettäväksi ylipäätään, tai dieetillä? Mm. rasva-aineenvaihduntaa tuon pitäisi parantaa ja ainakin valittu vuonna 2014 vuoden urheiluravinteeksi. Entäs MSM käyttö, millaisista määristä olet itse saanut hyötyä, mikäli olet käyttänyt? Onko 10g päiväannos riittävä?
 
Mitenkä luokittelet ylikunto/rasitustilat ja niistä palautumisen?

Oma tilanne on se, että vetäisin itseni 3x vko voimatreenillä ylikuntoon liian vähillä kevennysillä 3,5kk:ssa. Viimeisin viikko on nukuttu huonommin ja tämän viikon maanantaina tein viimeisen treenin, vaikka kevennetty viikko olisi ollut ensi viikolla. Toissayö meni "koiranunessa" vähän väliä heräillen ja viime yönä uni tuli vasta 6 aikaan aamulla vaikka yritin laittaa nukkumaan 12-1 aikaan. Mitä veikkaat kauanko menee palautua? Miten kannattaa toimia? Ainakin tämä viikko menee kevyttä aerobista tehtäessä ja venytellessä.

Taustasta sen verran, että aloittelin punttien nostamisen uudestaan monen vuoden tauon jälkeen ja ehkä lihasmuisti osaltaan edesauttoi tilan syntyä? Perusvoimatasot muutamassa kuukaudessa..

Ylikuntoon ei tuolla treenimäärällä pääse vaikka yrittäisi, joten eiköhän kyse ole ihan vaan ylikuntotilasta / ylirasituksesta... menee ohi kun otat pari viikko rennommin.
Pari viikkoa kumpikin 1-2 semileppoisella treenillä luulisi korjaavan ongelman.
Ja jatkossa sitten viikon kevennykset (1-2 treenillä) useammin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mikäs on Markun tämänhetken mielipide ketoosidieetistä natulle lihaksen säilymisen kannalta? Olen lukenut tuon tekemäsi dokkarin ketoosidieetistä ja siinä on hyvää infoa, mutta jotenkin jäänyt sellainen tuntu että nykyään et ketoosidieettiä suosittelisi.

Itseäni se sen sijaan houkuttaisi juurikin tuon näläntunteen poissapysymisen takia ja kerran aiemmin ketoosidieetin vetäneenä oli olo kyllä todella energinen ja hyvä koko ajan, ja rasvakin tirisi mainiosti. Nyt olisi suunnitelmissa ottaa keväämmällä ensin 4 viikkoa normiketoosia ja sitten vaihtaa kohdennettuun ketoosidieettiin josko sillä saisi pidettyä treenitehoja ja paineita paremmin yllä. Liekö koko ajatukseni ihan perseestä?

En minä ikinä ole ketoosidieettiä kenellekään lähtökohtaisesti ensisijaisena vaihtoehtona suositellut... siihen lähinnä ajaudutaan jos muuten ei toimi tai pitää kalorimäärä pudottaa niin alas, että kaikkea kolmea makroa ei enää riitä kunnolla. Ja olemattomat hiilarit on paljon parempi idea kuin olemattomat rasvat... olemattomat proteiinit nyt harvemmin käy kenelläkään edes mielessä.

Ketodieetti artikkelilla vain oli sen kirjoittamisen aikaan kovasti kysyntää kun karppaus ja ketoilu olivat kovassa huudossa, mutta suurimmalla osalla porukkaa sellaisen toteutus ihan päin helvettiä. Ja jos sellaista haluaa välttämättä tehdä, niin on se nyt sentään parempi tehdä oikein kuin väärin.

Jos se on kohdallasi toiminut kerran, niin eiköhän se toimi hyvin toisenkin kerran... kuulut siihen kastin kenellä pienet hiilarit keskimääräistä paremmin sopii.
En minä siinä lihasten säilymisen kannalta mitään ongelmaa näe... jos vaan treeni kulkee niin kyllä lihas säilyy siinä missä millä tahansa dieetillä.
 
Mitä mieltä olet soijalesitiinirakeesta? Suositteletko käytettäväksi ylipäätään, tai dieetillä? Mm. rasva-aineenvaihduntaa tuon pitäisi parantaa ja ainakin valittu vuonna 2014 vuoden urheiluravinteeksi. Entäs MSM käyttö, millaisista määristä olet itse saanut hyötyä, mikäli olet käyttänyt? Onko 10g päiväannos riittävä?

Hyvä perusterveellinen pehmeä rasva... ei mitään vikaa siinä.
Ei tosin mielestäni mitään taianomaisia ominaisuuksiakaan mitä nykyiseen superfood hypetykseen kuuluu.

Minä olen aina enemmän glukosamiiniin luottanut kuin MSM:ään eli ei ole oikein omakohtaista kokemusta tästä antaa. Toki sellaista valmistetta käytän missä molempia on, mutta siinä MSM on lähinnä hintaa nostamassa ja glukosamiini kuitenkin pääasiallinen vaikuttava aine.
 
Pystytkö suosittelemaan suoraan tietynlaista treenityyliä tietynlaisella ruumiinrakenteella varustetulle kuntoilijalle?
Taustaa sen verran, että salitreeniä takana n. 4 1/2 puolivuotta ja lähes koko ajalta treenin pääpiirteet on olleet treenin jatkuvassa muutoksessa ja puhtaissa suoritustekniikoissa, joissa on pyritty hakemaan hyvää tuntumaa ja pumppia lihaksessa. Neljän viikon kierrossa on olleet 1 vko lyhyet sarjat 2 vko pitkät sarjat, lyhyet palautukset ja 3 & 4 vko erilaiset erikoistekniikat rp, pudotus ym. 5 vko kevennys
Tänä aikana ( 4 1/2 v.) olen arviolta tehnyt lihasta noin 8-10 kg . Ruokailuihin on panostettu ja pari dieettiä takana myös. Lisäravinteet ovat olleet käytössä koko ajan. Naturaalina pumppailen ja ikämiessarjassa ollaan reilusti :kuola:.. En ole täysin tyytyväinen kehitykseen verrattuna satsaukseen. Luonnollisesti vammat sanelevat osaltaan treenityyliä.
Tunne on, että "lahjat" olisi olleet kestävyyslajien parissa, kone tuntuu olevan diesel, eli räjähtävyyttä ei juuri ole ukkelissa.
Mut alkuperäiseen kyssäriin palatakseni, pystyykö vetämään suoria johtopäätöksiä esim. kehontyypin tai esim. nopeusominaisuuksien mukaan siitä, onko "hitaalle" kuntoilijalle/kehoilijalle jotakin erityistä tapaa treenata, jos vertaa esim. nopeilla lihassoluilla varustettuun tyyppiin?
 
Minä olen aina enemmän glukosamiiniin luottanut kuin MSM:ään eli ei ole oikein omakohtaista kokemusta tästä antaa. Toki sellaista valmistetta käytän missä molempia on, mutta siinä MSM on lähinnä hintaa nostamassa ja glukosamiini kuitenkin pääasiallinen vaikuttava aine.

Rouvalla on joku tuommoinen glukosamiinipurkki ja siinä varoitellaan että ei sovi kala- eikä äyriäisallergikoille ja itseltäni löytyy siis molemmat allergiat. Onko nuo kaikki glukosamiinit allergikkojen ulottumattomissa olevia kamppeita vai olisiko joku merkki/malli mitä myös me kalavammaiset voidaan syödä?
 
Mut alkuperäiseen kyssäriin palatakseni, pystyykö vetämään suoria johtopäätöksiä esim. kehontyypin tai esim. nopeusominaisuuksien mukaan siitä, onko "hitaalle" kuntoilijalle/kehoilijalle jotakin erityistä tapaa treenata, jos vertaa esim. nopeilla lihassoluilla varustettuun tyyppiin?

Se kuinka hyvä tulos 8-10kg 4½ vuoteen on riippuu hyvin pitkälti siitä, että kuinka pitkälle ikämiessarjassa mennään... jos vaan 4-kympin korvilla puhutaan, niin tuohan on HYVÄÄ kehitystä. Mitä miehen luontaisiin testotasoihin tulee, niin kyllä se luonto tuppaa vaan aika armoton olemaan. Jos naturaaliasteikolla isoon kuntoon haluaa, niin kyllä valtaosa lihoista pitäisi parikymppisenä tehdä. Jo kolmekymppisenä se on huomattavasti hitaampaa ja vaikeampaa.

Laajaa toistoskaalaa pitää aina hyödyntää meni ne omat omainaisuudet mihin kategoriaan vaan. MUTTA. Kyllä siitä huolimatta jos selvästi tietää ja tuntee suuntautuvansa enemmän räjähtävyyteen tai enemmän kestävyyteen, niin totta kai sarjapituudet sen mukaisesti suurimman osan ajasta. Jos sinulla menee vahvasti kestävyyden suuntaan niin 3/4 kaikista sarjoista saisi toistoskaala olla 12-20 välillä ja 1/4 sarjoisa sitten 5-10 välillä. Jotain tämän suuntaista.
 
Rouvalla on joku tuommoinen glukosamiinipurkki ja siinä varoitellaan että ei sovi kala- eikä äyriäisallergikoille ja itseltäni löytyy siis molemmat allergiat. Onko nuo kaikki glukosamiinit allergikkojen ulottumattomissa olevia kamppeita vai olisiko joku merkki/malli mitä myös me kalavammaiset voidaan syödä?

Merkeistä ja purkeista en osaa sanoa, mutta glukosamiinia on nykyään olemassa myös kasviperäistä mikä sitten sopisi sinullekin... perinteisestihän se jostain äyriäisistä tosiaan tehdään.
 
Onko aerobisen huhkiminen dieetillä sittenkin turhaa, jos tätä artikkelia ja tutkimusta on uskominen?
http://www.hs.fi/tiede/a1454037626835?ref=hs-art-luetuimmat-#2
Mutta voiko tuo toisaalta pitää paikkaansa? Olen ymmärtänyt että esim. hiihtäjät, bodarit, uimarit ja pyöräilijät voivat syödä käsittämättömiä kalorimääriä lihomatta juuri koska kulutus on niin suurta. Michael Phelpsistä kerrotaan, että söi 12000 kaloria päivässä.
 
Onko aerobisen huhkiminen dieetillä sittenkin turhaa, jos tätä artikkelia ja tutkimusta on uskominen?
http://www.hs.fi/tiede/a1454037626835?ref=hs-art-luetuimmat-#2
Mutta voiko tuo toisaalta pitää paikkaansa? Olen ymmärtänyt että esim. hiihtäjät, bodarit, uimarit ja pyöräilijät voivat syödä käsittämättömiä kalorimääriä lihomatta juuri koska kulutus on niin suurta. Michael Phelpsistä kerrotaan, että söi 12000 kaloria päivässä.

"Himoliikkuja saattaa kuluttaa päivässä yhtä paljon energiaa kuin sohvalla paremmin viihtyvä, sillä elimistö sopeutuu aktiiviseen liikkumiseen."

17-24171552cebf18649c.jpg
 
Rouvalla on joku tuommoinen glukosamiinipurkki ja siinä varoitellaan että ei sovi kala- eikä äyriäisallergikoille ja itseltäni löytyy siis molemmat allergiat. Onko nuo kaikki glukosamiinit allergikkojen ulottumattomissa olevia kamppeita vai olisiko joku merkki/malli mitä myös me kalavammaiset voidaan syödä?
Ainakin Orionin glukosamiinipurkissa lukee ettei sisällä kala tai äyriäisperäisiä ainesosia.
 
Kysymys proteiineista:

Kuinka paljon määrällisesti suosittelisit nauttimaan per päivä kun mitat ovat 56 kg/ 162 cm? Kyseessä siis jopa lihaksikkaaksi haukuttu naishenkilö :D

Ja onko miten oleellista laskea esim. glutamiinista yms. tulevat proteiinit mukaan päivän kokonaiskertymään?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom