- Liittynyt
- 20.8.2006
- Viestejä
- 2 978
Pohdiskelin tässä toisen ketjun jäljiltä lihassyiden maksimaalista rekrytointia saman treenikerran aikana. Tämä sama periaate on näkynyt mm. pyramiditreenauksessa ja normisettien päälle tehtävässä pumppailussa, mutta yleensä näitä ei ole mietitty lihassyiden aktivoinnin näkökulmasta.
Mitä tiedetään:
Lihakset koostuvat kolmesta lihassyytyypistä: I, IIa ja IIb - hitaat, keskinopeat ja erittäin nopeat. Lihaksissa on yleensä näitä tyyppejä sekaisin, noin kolmannes jokaista, hieman henkilöstä riippuen. Poikkeuksena jotkut lihakset kuten pohkeet ja vatsat joissa on enempi hitaita lihassyitä, siitä syystä että ne osallistuvat jatkuvasti johonkin. Hitaat syyt ovat heikompia eli tuottavat vähemmän voimaa kerralla, mutta jaksavat tehdä töitä pitkään aerobisesti, kun taas nopeat syyt puskevat kovaa ja väsähtävät heti, eli ovat puhtaammin anaerobisia.
Lihasten hermotus menee niin, että voimantuotto alkaa aktivoimalla pienimmät ja hitaimmat syyt ensin, ja jos voimaa tarvitaan lisää niin enempi syitä aktivoituu, viimeisenä ne isoimmat nopeat syyt siellä huipulla. Jos vastus ei ole riittävän iso että sitä voisi puskea täysillä, eivät viimeiset lihassyyt aktivoidu. Tästä siis periaate että kun käyttää isompia painoja, sitä enemmän aktivaatiota saa ja sitä paremmat tulokset. Maksimaaliseen IIb-aktivaatioon ei tarvita 100% painoa, mutta vastuksen pitää olla sellainen että sitä voi puskea täysillä muutaman toiston setin - tästä syystä siis joku 3x6 on toimiva treenimuoto.
Lihassyytyyppien toinen eroavaisuus on kyky tehdä töitä ajallisesti. Hitaita lihassyitä on hankala väsyttää lyhyillä sarjoilla, joka näkyy mm. siinä että jotkut enemmän hitaista syistä koostuvat lihakset kuten pohkeet kaipaavat pidempiä settejä kasvaakseen. Nopeat lihassyyt puolestaan jaksavat tehdä muutaman toiston, jonka jälkeen ne väsähtävät totaalisesti - tästä johtuu se, että mitä lähempänä 100% maksimista ollaan ja mitä enempi nopeita lihassyitä käytetään, sitä vähemmän saadaan toistoja sarjaan. Käytännössä nopeimmilla syillä saadaan se 4-5 toistoa ennen väsähdystä, keskinopeat antavat 8-12 toistoa, ja kun ollaan jossain 15 toiston tienoolla, käytettävä paino alkaa olla niin alhainen että treeni alkaa mennä enempi hitaiden syiden puolelle. En nyt löytänyt tarkkaa tietoa optimaalisesta sarjapituudesta tyypin I lihaksen aktivointiin, mutta käsittääkseni se on jossakin 15 toiston tienoolla. Yhdessä tutkimuksessa todettiin 20-30 toiston sarjojen vaikuttavan tyypin I lihaskasvuun heikommin kuin 5-12 toiston sarjojen, eli rekrytointi ei ole optimaalista enää superpitkissä sarjoissa.
Arpomista:
Miten tämä nyt sitten liittyy maksimaaliseen rekrytointiin ja pyramidisetteihin? Ajatuksena tässä on, että maksimaaliseen nopeiden lihassyiden rekrytointiin tarvitaan muutaman toiston settejä, mutta jos tehdään pelkkä 3x5 tjsp., niin nopeat lihassyyt ovat kyllä täysin piipussa, mutta muita lihassyytyyppejä ei ole treenattu kunnolla. Jos taas tehdään pelkkä 4x15, hitaammat lihassyyt ovat saaneet hyvin treeniä, mutta paino on niin alhainen että nopeimpia syitä ei ole aktivoitu missään vaiheessa, ja taas on osa lihaksesta treenaamatta. Tässä tulee pyramidisettien hyvä puoli, nimittäin samaan treenikertaan laitetaan lyhyitä ja pitkiä settejä, jolloin voidaan paremmin levittää treeniä eri lihassyytyypeille ja väsyttää lihasta enempi saman treenikerran aikana.
Pyramiditreeneissä ei kuitenkaan yleensä ole maksimoitu väsytystä toistoalueittain, eli sarjoja tulee vain muutama ja progressio saattaa olla esim. 6-8-10. Tällöin suurin osa työstä tapahtuu siinä tyypin IIa eli keskialueen lihassyissä, kun taas ääripäät eli hitaat ja nopeat jäävät paitsioon. Periaatteessa optimaalisempi rekrytaatio saataisiin laskemalla työsarjat jokaiselle tyypille erikseen. Koska hitaammat syyt osallistuvat aina kun nopeampia käytetään, niin voidaan laskea että jos tehdään 5 toistoa kovalla vastuksella niin sekä I, IIa että IIb tekevät kaikki töitä 5 toiston ajan. Jos taas tehdään 1x10 keskialueella niin I ja IIa saavat sen 1x10 toistoa, mutta IIb nopeimpana jää pois liian pienen vastuksen takia.
Koska treenaajat aina eroavat hieman toisistaan, pitää vähän tunnustella miten mikäkin liike menee omalla kohdalla. Jos toteaa että hyvä treeni itselle penkissä on joko 3x5 (=tyyppi IIb väsymykseen) tai 3x10 (=tyyppi IIa väsymykseen) tai 4x15 (=tyyppi I väsymykseen), tästä voidaan kasata siihen liikkeeseen pyramidi missä pitäisi olla yhteensä 60 toistoa, joista 30 on keskialueella tai yli ja 3x5 on kovimmalla vastuksella. Tällöin sarjat voisivat mennä vaikkapa 15-8-5-5-5-8-15, jolloin tyyppi I osallistuu kaikkiin 61 toistoon, tyyppi IIa osallistuu 31 toistoon ja tyyppi IIb osallistuu 3x5 toistoon. Lihassyytyypit olisi tällöin väsytetty optimaalisesti ja lihas on saatu läpikotaisin puhki. Näistä toistoista siis 15 toiston sarjat samalla painoilla kuin normaalisti 4x15, 8 toiston sarjat samalla painolla kuin normaalisti 3x10.
Yleensähän ajatuksena on jaksotettua treenaamista sarjapituuksien osalta, eli aina parin kuukauden kohdalla vaihdetaan ohjelmaa, tehdään vaihtelevasti vitosia, kymppejä ja pidempiä sarjoja tjsp., koska "vaihtelu on hyvästä". Kuitenkin, koska joka treenissä jää varaa käyttämättä, ei tämä ole ehkä optimaalinen systeemi. Treenivaihtelulla saa kyllä kaikkia lihassyytyyppejä kiusattua tasapuolisesti, mutta onko se käytännössä sama kuin tekisi ensin 2 kk etureisiä ja sitten 2 kk takareisiä, verrattuna siihen että tekisi 4 kk sekä etu- että takareisiä - kummassa tapauksessa reidenympärys kasvaa enempi?
Kokonaisuutena tämä toistoaluetreenaus ei ole täysin uusi asia muutenkaan, monesti tehdään kovien settien päälle pumppisarjat kevyillä painoilla, jolloin vaikutus on samankaltainen. Eli pyramidi-muoto ei ole se pääasia, vaan eri toistoalueiden käyttö totaalisen väsytyksen aikaansaamiseksi.
Mitä tiedetään:
Lihakset koostuvat kolmesta lihassyytyypistä: I, IIa ja IIb - hitaat, keskinopeat ja erittäin nopeat. Lihaksissa on yleensä näitä tyyppejä sekaisin, noin kolmannes jokaista, hieman henkilöstä riippuen. Poikkeuksena jotkut lihakset kuten pohkeet ja vatsat joissa on enempi hitaita lihassyitä, siitä syystä että ne osallistuvat jatkuvasti johonkin. Hitaat syyt ovat heikompia eli tuottavat vähemmän voimaa kerralla, mutta jaksavat tehdä töitä pitkään aerobisesti, kun taas nopeat syyt puskevat kovaa ja väsähtävät heti, eli ovat puhtaammin anaerobisia.
Lihasten hermotus menee niin, että voimantuotto alkaa aktivoimalla pienimmät ja hitaimmat syyt ensin, ja jos voimaa tarvitaan lisää niin enempi syitä aktivoituu, viimeisenä ne isoimmat nopeat syyt siellä huipulla. Jos vastus ei ole riittävän iso että sitä voisi puskea täysillä, eivät viimeiset lihassyyt aktivoidu. Tästä siis periaate että kun käyttää isompia painoja, sitä enemmän aktivaatiota saa ja sitä paremmat tulokset. Maksimaaliseen IIb-aktivaatioon ei tarvita 100% painoa, mutta vastuksen pitää olla sellainen että sitä voi puskea täysillä muutaman toiston setin - tästä syystä siis joku 3x6 on toimiva treenimuoto.
Lihassyytyyppien toinen eroavaisuus on kyky tehdä töitä ajallisesti. Hitaita lihassyitä on hankala väsyttää lyhyillä sarjoilla, joka näkyy mm. siinä että jotkut enemmän hitaista syistä koostuvat lihakset kuten pohkeet kaipaavat pidempiä settejä kasvaakseen. Nopeat lihassyyt puolestaan jaksavat tehdä muutaman toiston, jonka jälkeen ne väsähtävät totaalisesti - tästä johtuu se, että mitä lähempänä 100% maksimista ollaan ja mitä enempi nopeita lihassyitä käytetään, sitä vähemmän saadaan toistoja sarjaan. Käytännössä nopeimmilla syillä saadaan se 4-5 toistoa ennen väsähdystä, keskinopeat antavat 8-12 toistoa, ja kun ollaan jossain 15 toiston tienoolla, käytettävä paino alkaa olla niin alhainen että treeni alkaa mennä enempi hitaiden syiden puolelle. En nyt löytänyt tarkkaa tietoa optimaalisesta sarjapituudesta tyypin I lihaksen aktivointiin, mutta käsittääkseni se on jossakin 15 toiston tienoolla. Yhdessä tutkimuksessa todettiin 20-30 toiston sarjojen vaikuttavan tyypin I lihaskasvuun heikommin kuin 5-12 toiston sarjojen, eli rekrytointi ei ole optimaalista enää superpitkissä sarjoissa.
Arpomista:
Miten tämä nyt sitten liittyy maksimaaliseen rekrytointiin ja pyramidisetteihin? Ajatuksena tässä on, että maksimaaliseen nopeiden lihassyiden rekrytointiin tarvitaan muutaman toiston settejä, mutta jos tehdään pelkkä 3x5 tjsp., niin nopeat lihassyyt ovat kyllä täysin piipussa, mutta muita lihassyytyyppejä ei ole treenattu kunnolla. Jos taas tehdään pelkkä 4x15, hitaammat lihassyyt ovat saaneet hyvin treeniä, mutta paino on niin alhainen että nopeimpia syitä ei ole aktivoitu missään vaiheessa, ja taas on osa lihaksesta treenaamatta. Tässä tulee pyramidisettien hyvä puoli, nimittäin samaan treenikertaan laitetaan lyhyitä ja pitkiä settejä, jolloin voidaan paremmin levittää treeniä eri lihassyytyypeille ja väsyttää lihasta enempi saman treenikerran aikana.
Pyramiditreeneissä ei kuitenkaan yleensä ole maksimoitu väsytystä toistoalueittain, eli sarjoja tulee vain muutama ja progressio saattaa olla esim. 6-8-10. Tällöin suurin osa työstä tapahtuu siinä tyypin IIa eli keskialueen lihassyissä, kun taas ääripäät eli hitaat ja nopeat jäävät paitsioon. Periaatteessa optimaalisempi rekrytaatio saataisiin laskemalla työsarjat jokaiselle tyypille erikseen. Koska hitaammat syyt osallistuvat aina kun nopeampia käytetään, niin voidaan laskea että jos tehdään 5 toistoa kovalla vastuksella niin sekä I, IIa että IIb tekevät kaikki töitä 5 toiston ajan. Jos taas tehdään 1x10 keskialueella niin I ja IIa saavat sen 1x10 toistoa, mutta IIb nopeimpana jää pois liian pienen vastuksen takia.
Koska treenaajat aina eroavat hieman toisistaan, pitää vähän tunnustella miten mikäkin liike menee omalla kohdalla. Jos toteaa että hyvä treeni itselle penkissä on joko 3x5 (=tyyppi IIb väsymykseen) tai 3x10 (=tyyppi IIa väsymykseen) tai 4x15 (=tyyppi I väsymykseen), tästä voidaan kasata siihen liikkeeseen pyramidi missä pitäisi olla yhteensä 60 toistoa, joista 30 on keskialueella tai yli ja 3x5 on kovimmalla vastuksella. Tällöin sarjat voisivat mennä vaikkapa 15-8-5-5-5-8-15, jolloin tyyppi I osallistuu kaikkiin 61 toistoon, tyyppi IIa osallistuu 31 toistoon ja tyyppi IIb osallistuu 3x5 toistoon. Lihassyytyypit olisi tällöin väsytetty optimaalisesti ja lihas on saatu läpikotaisin puhki. Näistä toistoista siis 15 toiston sarjat samalla painoilla kuin normaalisti 4x15, 8 toiston sarjat samalla painolla kuin normaalisti 3x10.
Yleensähän ajatuksena on jaksotettua treenaamista sarjapituuksien osalta, eli aina parin kuukauden kohdalla vaihdetaan ohjelmaa, tehdään vaihtelevasti vitosia, kymppejä ja pidempiä sarjoja tjsp., koska "vaihtelu on hyvästä". Kuitenkin, koska joka treenissä jää varaa käyttämättä, ei tämä ole ehkä optimaalinen systeemi. Treenivaihtelulla saa kyllä kaikkia lihassyytyyppejä kiusattua tasapuolisesti, mutta onko se käytännössä sama kuin tekisi ensin 2 kk etureisiä ja sitten 2 kk takareisiä, verrattuna siihen että tekisi 4 kk sekä etu- että takareisiä - kummassa tapauksessa reidenympärys kasvaa enempi?
Kokonaisuutena tämä toistoaluetreenaus ei ole täysin uusi asia muutenkaan, monesti tehdään kovien settien päälle pumppisarjat kevyillä painoilla, jolloin vaikutus on samankaltainen. Eli pyramidi-muoto ei ole se pääasia, vaan eri toistoalueiden käyttö totaalisen väsytyksen aikaansaamiseksi.