Mielenkiintoista.. luettuani VT artikkelin Nabunaidista (eng. nabonidus)
Nabunaid ? Vartiotornin VERKKOKIRJASTO voisin sanoa että Daniel on ollu tarkka kaveri rustatessaan tekstejään.. arkeologisten todisteidenkin mukaan.
Vartiotorniseura valehtelee valehtelemasta päästyään ja se on mitä helpointa osoittaa nimenomaan sen omalla materiaalilla. Mutta siis aiheeseen, tässä muutamia näkökohtia siitä miksi Danielkinkirja tulee ajoittaa makkabealaiskapinan aikaan:
1. Juutalainen kaanon ei sisällytä kirjaa profeetoihin vaan sekalaisiin kirjoituksiin, hagiografiaan ja näistä viimeisimpien keskuuteen, lähelle Esteriä. Jako profeettaosioon muotoutui jo ennen hagiografiaa ja jos Danielinkirja olisi tunnettu jo tuossa vaiheessa, niin sen paikka olisi ollut profeetta-osiosta.
2. Jesus ben Sirach ei mainitse Danielia luetellessaan noin 200 eaa israelilaisjuutalaisia arvokkuuksia, maininnan saavat Jesaja, Jeremia, Hesekiel ja 12 pienempää profeettaa.
3. Kaldealaiset (Dan. 1:4; 2:2 jne) viisaat miehet ovat tuntemattomia Assyrian ja Babylonian yhteydessä, mutta tyypillisiä persialaiselta ja hellenistiseltä kaudelta.
4. Belsassar esitetään Babylonian kuninkaaksi ja 5. luku esittää Nebukadnessarin hänen isäkseen. Tosiasiassa Nabonidus oli Babylonian viimeinen kuningas, hän oli vallananastaja, ei siis mitään sukua Nebukadnessarille ja hänen pojalleen Belsassarille. Danielinkirjan virhe on tyypillinen myöhemmälle ajalle, jolloin tosiasiat olivat painuneet unhoon.
5. Danielinkirjan mukaan (5:31; 6:1; 9:1; 11:1) Ahasveroksen (Xerkses) pojasta Daarejaves meedialaisesta tehtiin kaldealaisten kuninkaaksi, joka jakeessa 6:1 järjestää valtakuntaansa 120 satraappia ja hallitsee koko Babylonian valtakuntaa (6:25). Todellisuudessa Dareios Hystaspes, joka järjesti Persian valtakuntaan satraapit, oli Xserkseen isä, ei poika. Hän valloitti Babylonin 521 ja uudelleen 515 eaa. Ei siis 535, kuten Danielinkirja esittää. Tuskin Babylonian loppuvaiheen todistanut henkilö olisi seonnut tässäkin asiassa.
6. Jakeessa Dan. 9:2 esitetään, että Daniel ymmärsi kirjoituksista vuosien luvun. Tuo ilmaisu esittää, että Jeremian profetiat olisivat jo tuolloin muodostaneet osan pyhiä kirjoituksia, jotka mitä ilmeisimmin eivät olleet vielä muotoutuneet 536 eaa.
7. Etenkin Danielinkirjan arameankileisessä osassa on lukuisia persiankielen sanoja ajalta, jolloin Persian valtakunta oli järjestäytynyt. Kyseisiä sanoja ei odottaisi käytetyn Babylonian hallinnon alaisuudessa.
8. Danielinkirjassa ei ole lainattu pelkästään persiankielen sanoja, vaan ainakin kolme kreikankielen sanaa (qytrs < kitharos, psntryn < psalterion ja swmpnyh = symphonia.) Nämä sanat liittävät Danielinkirjan historiallisen osuuden Aleksanteri Suuren aikakauden jälkeen ja symphonia-sanan käyttö viittaamaan soittimeen on vieläkin myöhäisemmältä ajalta.
9. Danielinkirjan aramean murre on nk. palestiinalaista läntistä arameaa. Se tunnetaan kirjoituksista kolmannelta vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua ja toiselle vuosisadalle ajanlaskuamme. Sekä myös Onkeloksen ja Jonathanin Targumeista.
10. Danielinkirjan hebrea muistuttaa Nehemian ajan jälkeistä hepreaa ja sisältää useita rabbiinisen ajan sanoja tai sanoja jotka ovat yleisiä ainoastaan Mishnassa, Esrassa, Aikakirjoissa, Nehemiassa ja Esterissä.
11. Danielinkirjan teologia viittaa eksiilinjälkeiseen aikaan. Opetus messiaasta, enkeleistä, ylösnousemuksesta ja maailmantuomiosta on kehittyneempää kuin muualla VT:ssä. Se muistuttaa opetuksia 1. Eenokinkirjassa (n. 100 eaa) sekä Kuolleen meren kääröissä (200 eaa – 50 ya).
12. Danielinkirjan näkyjen yksityiskohdat sopivat Antiokhokseen kirjoitusajankohtaan asti, Antiokhoksen jälkeistä aikaa koskeva ennustelu ei sitten osunutkaan oikeaan.
