Maahanmuutto

[deleted1]

Tänään oli uutisissa, että Britanniassa on 40,000 muslimia, jotka ovat "sympaattisia" islamistiterroristien iskuille ja 1200 aktiivista terroristia. MI5 palkkaa lisää väkeä 2600:sta 3500:aan vain näitten fanaatikkojen tekemisten tutkimiseen. Lontoon metroiskujen jälkeen on onnistuttu estämään kolme vastaavaa suurta terroritekoa, yhdessä niistä oli aie käyttää myrkkykaasuja. Pidetään varmana, että on vain ajan kysymys, kun tällainen isku onnistuu taas. Minkäköhän takia nämä ihmiset itse haluavat elää yhteiskunnassa, jota vihaavat näin palavasti...

 

[Shammer]

Ei munkaan kirjoituksessa, mikäli viitsit vilkaista taaksepäin. Pointtina oli työvoima/ mahdollinen työvoimapula.



a) totta, joskaan ei pointtina. Kysymyksessä oli tulevat ajat.
b) ...eli sitäkö ei tämän takia kannata hankkia?
c) samaa mieltä, mutta tämäkään ei nyt ollut aiheena. Mutta joo, raaka-aineet kannattaa käyttää ennenkuin ne pilaantuu.




Kommentoidaan, kommentoidaan.

Halla-Ahon oleellinen pointti lyhykäisyydessään: Suomeen ei tulla tarvitsemaan lisää työvoimaa.
Oma pointti: Tarvitaanpas. Perustelut: Suurimmat ikäluokat kansakunnan historiassa alkavat eläköityä. Tällöin tarvitaan mututuntumalta selvittää kaksi asiaa:
1. Kuka maksaa niiden eläkkeet?
2. Millä täytetään työvoimapanokseen syntyvä vaje?

... joista nimenomaan numero 2 oli keskustelun aiheena. Halla-Aho on tästä omaa mieltään.

Onko järkeä raahata Suomeen lisää ammattitaidotonta ja usein myös -halutonta "työvoimaa", joka pitää ensin

a. sopeuttaa/antaa sopeutua täkäläiseen kulttuuriin
b. kouluttaa
c. orientoida tekemään työtä

Suomessa on jo valmiiksi kasapäin työttömiä, joilla a-kohta on jo suoritettuna. Heidät pitäisi vain motivoida koulutukseen ja lopulta työntekemiseen.

Myöskään Halla-Aho ei käsittääkseni ole kritisoinut työkykyisen ja -haluisen työvoiman hankkimista. Totuus on kuitenkin se, että Suomi ei houkuta tällaista väkeä. Korjaa, jos olen väärässä.

 

[anticatabolic]

... on siinä, että tutkimus etenee tällä suunnalla, eikä klassisen psykologian alueella. Niinpä jokainen perustutkimuksen löytö on vielä uutinen.

Oikeastaan kovallakaan miettimisellä en keksi yhtään kohtaa, jossa älykkyys noin ominaisuutena, älyllisenä suorotuskykynä, ratkaisevasti poikkeaisi esim. ruumiillisesta suorotuskyvystä. Suunnilleen samat asiat pätevät. Kaikkia voi treenata jonkin verran, toisia paremmin, ja huiput ovat melko hyviä ilman harjoitteluakin. Toiset sitten taas eivät, ja jotkut eivät hyödy mistään harjoittelusta.

Virhe onkin siinä että tuo sinun paradigmasi on itse asiassa vanha kuin taivas ja ollut olettamuksena jo kognitiivisen psykologian alkuajoista lähtien tässä "klassisessa psykologiassakin". Kokeellinen psykologia on pystynyt esimerkiksi osoittamaan tämän yleisen älykkyystekijän ja testiälykkyyden alkeellisuuden monilla kokeilla. Tämän oletetun yleisen älykkyystekijän ja ongelmanratkaisun välillä on löydetty todella vakavia poikkeamia muuttamalla asiayhteyksiä ja käyttämällä sellaisia tehtäviä, jotka ovat uusia sekä esim. testiälykkyys 80 että 120
ryhmille. Siirtovaikutukseen ei testiälykkyydellä ole minkäänlaista yhteyttä sekä ratkaisevammaksi on muodostunut vain ja ainoastaan kyseiseen tehtävään liittyvien tehtävärakenteiden osaaminen sekä säätely.

Yksinkertaisimmillaan eräs älykkyyden keskeisin tekijä on ns. pitkäkestoisen työmuistin kehittyminen tehtäväkohtaisilla tietoalueilla ja korkeat taidollisen ja toiminnallisen metakognition kehittyminen esimerkiksi vaikka matematiikan tai fysiikan alueelle. Testausperinteen muodostamat älykkyysfaktorit korreloivat näiden tehtäväkohtaisten tietorakenteiden kanssa koulumenestyksen ja älykkyystestien yhdenmukaisten tehtävien takia. Pitkäkestoisen työmuistin ja korkealaatuisten metakognitiivisten taitojen on pystytty osoittamaan syntyvän tarkoituksellisen harjoittelun tuloksena sekä testiälykkyyden osuus huipputaidon kehittymiseen kertoo että kun asiantuntemuksen taso syvenee, testiälykkyyden ja asiantuntemuksen välinen korrelaatio katoaa. Aikaisemmin kerroin tuon usassa toteutuvan et pääse yliopistoon jos testiälykkyytesi on pienempi kuin... Älykkyystestin ennuste arvo perustuu tuohon, mutta tutkittaessa sen vaikutusta ongelmanratkaisuun, voila.

Neurotieteet eivät riitä tutkittaessa mitään psyykkistä ilmiötä kuten tunteet, älykkyys jne. Niillä on fyiologinen pohja, tottakai mutta itseasiassa monet kognitiiviset tekijät vaikuttavat esimerkiksi siihen, millä tavalla aktivaatiot ja esim. välittäjäainetuotanto jne. toimivat.

Psykometria on eräs markkinoiduimpia intuitiivisia teorioita ihmisestä länsimaissa. Tällä suuntauksella on ollut selkeä muuttumaton tutkimusohjelman sa jo binetin jälkeen ja samat tutkimusongelmat ovat edelleen voimassa. Tämän suuntauksen tehtävänä on ollut alusta alkaen tiettyjen yhteiskunnallisten ryhmien sulkeminen korkeamman koulutuksen ulkopuolelle ja näin ollen amerikan malli on selittynyt jo vuosisatojen tuolla samalla olettamuksella. Tutkimus voi hyvin, rahoitus kunnossa, poliittiset päättäjät saavat päätöksilleen tutkimuksen jne. Tämä oli myös kognitiivisen psykologian olettamus joka osoittautui myöhemmin virheelliseksi(esim.muistin rekonstruktio, )

Suomessa taas rahoitus on toisenlaista. Opetuspedagogiikan kehitys, yhä korkeamman tekniikan tuominen opetukseen, hajautetun asiantuntijuuden malli
ja sen tukeminen jo varhaisesta vaiheesta lähtien jne. selittävät esim. pisatutkimuksissa maailman kärjessä olevat (koko ikäluokan) opetukselliset tulokset. Mistähän mahtaisi johtua? Jotta suomalainen kilpailukyky maailmalla paranisi ja yrityksille sekä julkiselle sektorille saadaan pätevää työvoimaa, täytyykin keskittyä siihen miten asiaa, mitä milloinkin kutsutaan älykkyydeksi, voidaan kehittää. Opetuspedagogiikan kehitys selittää(koko ikäluokan) älykkyyden kehityksen, g ei vastaa kysymykseen.

Ps. Kehityspsykologia antaa sitten myös vastaukset myös siihen minkä takia tummat jenkit eivät osaa esim. piirtää ihmistä edes 6 vuotiaana. Suomessa kuitenkin tummat pystyvät tähän jo monta vuotta aikaisemmin.

 

[jantunen7]

Tänään oli uutisissa, että Britanniassa on 40,000 muslimia, jotka ovat "sympaattisia" islamistiterroristien iskuille ja 1200 aktiivista terroristia. MI5 palkkaa lisää väkeä 2600:sta 3500:aan vain näitten fanaatikkojen tekemisten tutkimiseen. Lontoon metroiskujen jälkeen on onnistuttu estämään kolme vastaavaa suurta terroritekoa, yhdessä niistä oli aie käyttää myrkkykaasuja. Pidetään varmana, että on vain ajan kysymys, kun tällainen isku onnistuu taas. Minkäköhän takia nämä ihmiset itse haluavat elää yhteiskunnassa, jota vihaavat näin palavasti...

Jossain tv-dokumentissa Turussa asuva muslimi kertoi melko varmaksi, että myös joillain Suomen muslimeilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. No, onneksi Suomen poliitikot osaavat tuon hyssyttelyn taidon, niin ei välttämättä täällä pamahda.
Toivottavasti tosiaan alettaisiin Ranskan malliin erittäin valikoivaan maahanmuuttopolitiikkaan.

Vaikka eihän ne arabit kyllä terroristeja voi olla

http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2002-02-28,104:3:97726,1:0:0:0:0:0:

 

[Multivita]

Aivan niin. Halla-aho on pakinoitsija, yhden asian mies. Ei tällaisella kaverilla ole paskankaan vertaa arvoa politiikassa. Näkemys, asiantuntemus tms. puuttuvat.

Kahden ensimmäisen postauksen jälkeen arvasin, että pian AKV ja Alarik ovat paikalla reinon peesatessa :D No, mitäs sitten.

Ihmetyttää vaan tuo ylläoleva kommenttisi. Ja mainintasi siitä, että HA ei ole tieteentekijä..täytyykö kansanedustajan sitten olla? Itselläni on ilo tuntea joitain näitä "tieteentekijöitä" ja harmillisen usein kyseiset henkilöt ovat osin tai täysin vieraantuneet ns. normaalista elämästä. Miten tällainen henkilö on sitten sopiva edustamaan kansaa. No jotain kansan osaa kyllä, kuten myös Halla-ahokin.

Kyllähän ehdolle pitää asettaa kaikenmoista väkeä.

 

[Mäyräkoira]

Puuttuu asiaan

Esitän kolme eri kysymystä sinulle:

1. Määrittele älykkyys tai tuo yleisälykkyys?
-älykkyystesti? Mitä mittaa?

Yksittäinen älykkyystesti voi mitata joko kykyä abstraktiin ajatteluun tai sitten tietynlaista kombinaatiota erilaisista "kykytekijöistä".

Älykkyyttä pidetään yleensä kykynä sopeutua ja selviytyä vallitsevassa yhteiskunnassa sekä kykynä abstraktiin ajatteluun. Molemmat ovat mitattavissa olevia asioita.

Eri asia on, milloin ja keneltä ja miksi niitä on järkevä mitata. Psykologit käyttävät testejä työssään perinteisesti selvittämään esim. tiettyjä oppimisvaikeuksia, keskittymishäiriöitä, alentunutta työkykyä, vamman aiheuttamaa kognitiivisen tason laskua... Tässä tarkoituksessa testit toimivat.

2. Tiedätkö ihmisen älykkään toiminnan rajoituksista mitään?
-Ihmisen muistissa ei ole kiinteää määrää etukäteen määrättyjä rakenteita(roger schank)

En ymmärrä kysymystä.

Jos tarkoitat tuolla hermoverkkovaurioiden vaikutusta älykkyyteen, niin tästä on paljonkin tietoa.

Jos tahdot tietää, mihin kaikkeen ihmismieli voisi potentiaalisesti pystyä, vastaan, että tätä lienee nykytieteen avulla mahdotonta tutkia.

3. Millä tavalla tuo g vaikuttaa älykkyyteen?
-kongreettinen esimerkki miten g auttaa sinut laskemaan laskun?
- ja onko tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa mahdollisesti jo niin vaikeita tehtäviä että niitä ei pysty suorittamaan esim. 160 äollakaan.
(kaikki väitteet ihmisen älykkyyden pysyvyydestä ovatkin väitteitä ihmisen koulutettavuudesta)

Jos g tarkoittaa nyt yleisälykkyyttä, en voi vastata tähän kuin että g korreloi voimakkaasti testien osatekijöiden kanssa. Tällä tarkoitan sitä, että jos joku suoriutuu testin verbaalisessa osassa hyvin, hän suoriutuu todennäköisesti hyvin myös muissa tehtävissä.

Meillä on jo nyt niin mutkikkaita laskutehtäviä, joita eivät taitavimmat ja älykkäimmätkään ihmiset kykene laskemaan ilman tietokoneen avustusta. Tämä vastannee riittävän hyvin kysymykseesi. Mutta eihän tämä sulje pois älykkyyden pysyvyyttä? On vaikea ellei jopa mahdoton selvittää, mikä on geeniperimän ja ympäristön / koulutuksen rooli älykkyyden selvittämiseen (tai ainakaan tästä ei ole yksimielisyyttä alan tutkijoiden joukossa). Toisaalta yhtä mahdotonta on selvittää, kuinka hyvin 6000 vuotta sitten elänyt lukutaitoinen ihminen selviytyisi nykypäivän ÄO-testeistä. Itse uskon, että älykkyys on kombinaatio ympäristötekijöitä ja genetiikkaa. Molemmilla on vaikutusta. Tämä on myös useimpien älykkyyden asiantuntijoiden kanta asiaan.

EDIT: yksinkertaistan nyt asioita huomattavasti, sillä en halua / jaksa puuttua tarkemmin keskusteluun ympäristön ja genetiikan vaikutuksesta älykkyyteen. Puutun asiaan tasan yhdeltä kannalta ja se riittäkööt tältä päivältä. Näitä asioita on jauhettu netissä maallikkojen tasolta vuodesta kivi ja keppi ja onko ihme, kun edes alan johtavat asiantuntijat eivät löydä yksimielisyyttä aiheesta.

Kaksi asiaa on kuitenkin varmaa:
1. Ihmiset eroavat toisistaan kyvyltään ratkaista erilaisia ongelmia ja ajatella abstraktisti
2. Tätä asiaa kutsutaan usein nimellä älykkyys ja on olemassa tapoja mitata tätä asiaa.

 

[jantunen7]

Itse uskon, että älykkyys on kombinaatio ympäristötekijöitä ja genetiikkaa. Molemmilla on vaikutusta. Tämä on myös useimpien älykkyyden asiantuntijoiden kanta asiaan.

Kohta rapsahtaa rasistikortti, geeneillähän ei missään nimessä voi olla vaikutusta älykkyyteen, ainoastaan ulkoiseen olemukseen.
Mutta se voitaneen myöntää, että aasialaiset lienevät keskimäärin meitä älykkäämpiä.

 

[Shizzle]

Älykkyydestä sen verran, että minun mielestäni hyvä älykkyyden mittari on kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin. Suomessahan on tehty varsin mielenkiintoisia empiirisiä kokeita tämän suhteen. Maahan tuodaan vaihtelevan taustan omaavia ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Heille kerrotaan, että tästä lähtien heillä on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Heille kerrotaan, että töitä ei tarvitse tehdä, mutta rahaa tulee silti. Sitä enemmän, mitä röyhkeämmin osaa vaatia oikeuksiaan. Heidät opetetaan valppaasti tunnistamaan piilorasismi ja heille opetetaan se, että huutamalla R-sanaa kovaan ääneen pääsee pahassakin tilanteessa pälkähästä. Ja toden totta, tutkimustulokset ovat vakuuttavat: tietyt ihmisryhmät ovat osoittaneet aivan ylivertaista kykyä sopeutua näihin uusiin olosuhteisiin. Tätä tarkoitetaan älykkyydellä monikulttuurisessa kontekstissa.

Toden totta, tutkimustulokset ovat vakuuttavat. Oletko nyt aivan tosissasi, että "älykkyyden mittari on kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin"? Saattaisikohan olla, että kun esim. ruotsista tulleella valkoihoisella maahanmuuttajalla on helpompi sopeutua Suomeen kuin mustalla afrikkalaisella, niin taustalla voisi olla jotain muutakin kuin älykkyys?

 

[jantunen7]

Toden totta, tutkimustulokset ovat vakuuttavat. Oletko nyt aivan tosissasi, että "älykkyyden mittari on kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin"? Saattaisikohan olla, että kun esim. ruotsista tulleella valkoihoisella maahanmuuttajalla on helpompi sopeutua Suomeen kuin mustalla afrikkalaisella, niin taustalla voisi olla jotain muutakin kuin älykkyys?

Sekin on erikoista, että ainakin mutulla arvioituna mm. Kiinasta saapuvat valtaväestöön verrattuna kovin erinäköiset maahanmuuttajat sopeutuvat paremmin yhteiskuntaamme, kuin mustat afrikkalaiset. Ja kovia ovat tekemään töitä, onkohan niillä afrikkalaisilla joku laiskuuteen altistava geeni.

 

[Raejuusto]

Kuinkas paljon Kiinasta tulee pakolaisia Suomeen? On vähän eri asia tulla esim. Kiinan Nokialta Suomen Nokialle töihin kuin sodan tuhoamasta maasta jossain laivakontissa ilman mitään.

 

[Shizzle]

Sekin on erikoista, että ainakin mutulla arvioituna mm. Kiinasta saapuvat valtaväestöön verrattuna kovin erinäköiset maahanmuuttajat sopeutuvat paremmin yhteiskuntaamme, kuin mustat afrikkalaiset. Ja kovia ovat tekemään töitä, onkohan niillä afrikkalaisilla joku laiskuuteen altistava geeni.

Joo joo hyvä se on mutulla vetää. Pistäppä jotain tilastoja sitten kehiin (pistä tilastoja jostain muista kuin somaleista). Itse asiassa kiinalaiset ovat kovempia tekemään töitä kuin monet europidit. Saattaa johtua kulttuurisista eroista. Millä perusteella afrikkalaisilla on laiskuuteen altistava geeni?

Sen verran vielä, että miksi te aina katsotte somalien työttömyysprosenttia ja siitä ylesitätte kaikkiin mustiin, vaikka on muitakin ryhmiä joilla on korkea työttömyysprosentti? Esim. arjalaisten veljienne Iranilaistenkaan työttömyysprosentti ei ole mitään kaunista katseltavaa.:itku:

 

[jantunen7]

Kuinkas paljon Kiinasta tulee pakolaisia Suomeen? On vähän eri asia tulla esim. Kiinan Nokialta Suomen Nokialle töihin kuin sodan tuhoamasta maasta jossain laivakontissa ilman mitään.

Kyllä niitä kinukkeja muuallakin on duunissa kun Nokialla insinöörinä. Ja kerran se on niin eriasia ja helpompaa sopeutua Kiinasta tullessa, niin totta helvetissä otetaan sitten niitä kiinalaisia tänne, kun niistä on jotain hyötyäkin. Varsinkin, jos joskus se kaikkien hehkuttama työvoimapula uhkaa.
Mitä turhaa niitä laivakontin tuomia kavereita tänne ottamaan. Eiköhän se kulttuuri rikastu riittävästi kiinalaistenkin avulla.

 

[jantunen7]

Joo joo hyvä se on mutulla vetää. Pistäppä jotain tilastoja sitten kehiin (pistä tilastoja jostain muista kuin somaleista). Itse asiassa kiinalaiset ovat kovempia tekemään töitä kuin monet europidit. Saattaa johtua kulttuurisista eroista. Millä perusteella afrikkalaisilla on laiskuuteen altistava geeni?

Mä olen huomannut myös duunissa, että kiinalaiset ovat keskimääräistä europidiä kovempia tekemään töitä. Ja tähänkin nyt pätisi hyvin se tiettyjen mamu-ryhmien käännytys heti takaisin, kun kulttuuriset erot ovat niin valtavat. Että mitä helvetin järkeä ottaa heitä tänne epäsopeutumaan.

 

[Raejuusto]

Niitä Somaleita voi ottaa tänne vaikka sen takia että niiden olosuhteet kotimaassaan ovat käyneet hengenvaarallisiksi, ja ilman pakolaisapua niitä kuolisi siellä kuin kärpäsiä. Eikai nyt pakolaispolitiikassa oikeasti tartte ajatella mitä hyötyä niistä meille olisi, vaan että mitä hyötyä meistä on niille.

 

[Shizzle]

Mä olen huomannut myös duunissa, että kiinalaiset ovat keskimääräistä europidiä kovempia tekemään töitä. Ja tähänkin nyt pätisi hyvin se maahanmuuttajien valikointi, kun kulttuuriset erot ovat niin valtavat. Että mitä helvetin järkeä ottaa somaleita tänne epäsopeutumaan.

Se onkin sitten toinen kysymys, että mitä järkeä heitä on tänne ottaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei älykkyyttä voi mitata sopeutumisella. Kaikki tuntemani tummaihoiset itseni mukaan lukien, jotka ovat syntyneet tai tulleet nuorina Suomeen, ovat erittäin hyvin sopeutuneet.

 

[jantunen7]

Se onkin sitten toinen kysymys, että mitä järkeä heitä on tänne ottaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei älykkyyttä voi mitata sopeutumisella. Kaikki tuntemani tummaihoiset itseni mukaan lukien, jotka ovat syntyneet tai tulleet nuorina Suomeen, ovat erittäin hyvin sopeutuneet.

No ei tietenkään voi mitata sopeutumisella, tottakai kulttuuri on tietyissä maissa sen verran erilainen että se varmasti vaikeuttaa sopeutumista. Eiköhän tuo Reinonkin heitto ollut vähän huumorimielellä kirjoitettu.

 

[jantunen7]

Sen verran vielä, että miksi te aina katsotte somalien työttömyysprosenttia ja siitä ylesitätte kaikkiin mustiin, vaikka on muitakin ryhmiä joilla on korkea työttömyysprosentti? Esim. arjalaisten veljienne Iranilaistenkaan työttömyysprosentti ei ole mitään kaunista katseltavaa.:itku:

Tästä ollaan samaa mieltä, en yleistäkään kaikkiin mustiin, vaan tosiaan muslimimaista kotoisin oleviin. Näinhän se on, että muslimimaista tulleilla on varmasti vaikeinta sopeutua länsimaiseen kulttuuriin.

 

[jantunen7]

Niitä Somaleita voi ottaa tänne vaikka sen takia että niiden olosuhteet kotimaassaan ovat käyneet hengenvaarallisiksi, ja ilman pakolaisapua niitä kuolisi siellä kuin kärpäsiä. Eikai nyt pakolaispolitiikassa oikeasti tartte ajatella mitä hyötyä niistä meille olisi, vaan että mitä hyötyä meistä on niille.

Aivan, tässähän se periaate on joka jakaa mielipiteet. Minä ajattelen vain suomalaisten omaa napaa, ja sinä olet maailmanparantaja.

 

[Raejuusto]

Ovatko oman navan ajattelu ja toisten navan ajattelu toisensa poissulkevia, ettei niitä voisi ajatella samaan aikaan? Ei minusta.

 

[Catilina]

Älykkyyshän ei nimenomaan ole pelkkää sopeutumista, silloinhan älykkäimpiä olisivat bakteerit. Nehän sopeutuvat lähes mihin tahansa.