Maahanmuutto

[anticatabolic]

... nyt edessäni monistenippu, jonka kansilehti on otsikoitu

"International Society for Intelligence Research 2005, Program, Sixth Annual Conference, Hyatt Regency, Albuquerque, NM"

Erilaisten julkaisujen esittämisen lisäksi ohjelmassa on ollut symposiumi, jonka ohjelman vaivaudun tiivistäen kopioimaan:

Brain Imaging Studies of Intelligence: Closing in on the Neuroanatomy of Individual Differences

-Correlated vectors, g, and gray matter: A frontal-parietal network and the Einstein (ei fyysikko) hypothesis.

-Investigating the cortical temporal dynamics of the speed-intelligence relationship using magnetoencephalography.

-Sex differences in associations of brain anatomical and functional connectivity with IQ in children.

-Biochemical markers of individual differences in cognitive functioning.

-Magnetic resonance imaging related to differences in personality, IQ and emotional intelligence.

-Brain cortical electrical activity associated with emotional intelligence.

-The creating brain: The neuroscience of genius.

Vuosi 2005 näkyy siis keskittyneen kuvantamistutkimusten käyttöön älykkyyden tutkimuksessa. Lienee aika selvää, millä suunnalla tämän alan tiedettä tehdään, ja minkä alan julkaisuihin tartutaan, kun halutaan todellisia vastauksia kysymyksiin.

Sävysi kertoo selvästä hermostumisesta, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Minä lopetin tämän alan aktiivisen seuraamisen jo joku aika sitten, koska en enää viitsinyt luetteloida yhä uusia ja uusia tapoja maapallon pyöreyden osoittamiseksi. Viime töikseni vaivauduin kuitenkin tekemään kirjallisuuskatsauksen, joka tällä hetkellä on tietenkin jo vanhentunut, mutta koitan löytää sen ja linkittää tänne.

Rorschachin testi on muuten vaarallinen kenen hyvänsä käsissä, ja siksi sitä ei missään vakavassa tarkoituksessa käytetäkään, koska sillä ei -muiden projektiivisten testien tapaan- ole mitään erityisempää validiteettia. Siksipä sitä ei missään vakavassa juurikaan käytetä.

:D elä ole tosissasi. Osasin kyllä odottaa jotakin tällaista mutta en ikinä arvannut että vedät noin pohjat. Eli mitä tämä sinun tekninen älykkyysosamääräsi nyt sitten kertoo. Opitun tuloksia kaikkein eniten. Kehitä kulttuurista ja tilanteesta vapaa älykkyystesti joka mittaa koko älykkyyden kirjon. Guilfordin faktoreilla saattaisi vierähtää työpäivä nopeasti. :D
IQ han on jenkeissä yleinen älykkyyden mitta. Itse käytän siitä mielummin nimitystä testiälykkyys, koska monet ovat pystyneet jopa 60 pistettä parempiin tuloksiin vain parien viikkojen sisällä.

Tuon amerikassa olevan tutkimuksen poliittiset tilivelvollisuudet ovat kyllä aika selvät. David olsonilla osuvaa kritiikkiä kyseistä suuntausta kohtaan mutta tuskimpa sinua kiinnostaa muu kuin oman geneettisen ylivoiman selittäminen verrattuna sitten näihin huonompiin. Ethän sinä ole edes lukenut mitään vaikka sinulla on tuossa aika kattava älykkyysteoriakin. Dan keatingin kanssa yhdistettynä selittää muistijärjestelmän ja älyllisen toiminnan täydellisesti. Mutta ei se sinua kiinnosta vaan tuo oman illuusion vahvistaminen( varmaan tiedät P.C Wasonin klassisen 2-4-6 kokeen?) Nuo jenkkitestit eivät ole onnistuneen muussa kun faktoreiden määrittelyssä ja ihmiselämän rajoittamisessa(epäonnistunut älykkyystesti katkaisee ihmisen tien yliopistoon jo varhain. Tämän takia älykkyystestejen ennustearvo selittyy pitkälle tuolla).
Noiden testien institutionaalinen tausta taas selittää pitkälle noiden faktoreiden muodostamisen. Normaalijakauman takia on myös kyse osaamisen suhteellisesta arviosta(eli 10% hyvässä tai pahassa epänormaaleja). Tällä tieteellä yritetään esim. kanavoida yhteiskunnallisia resursseja jonkun hypoteettisen ryhmän käyttöön tai selittää uskottavasti miksi joku ei opi. Esim.uusimmassa pisassa oli aika hyvin se, että sosioekonomisen taustan omaavilla menestyminen matematiikassa parasta. Bourdieaun mukaan tämä yhteiskunnallinen eliitti on oppinut tietyn toimijuuden ja ns. kielipelit uusintaessaan asemaansa yhteiskunnallisessa eliitissä.

Pistetääs vähän tutkimuskritiikkiäkin tähän loppuun koska oli niin heikko noteeraus:D (jenkeissä tehdään myös oikeata psykologiaa esimerkki sternberg äsköisessä postissa on yalen yliopiston proffa.)

Eli älykkyysmittarin ja koulutuksen välillä on korrelaatio.
Amerikassa rotujen vaihtelu suurta mutta tietyillä on käytäntöyhteisöistä ja kasvatuksesta johtuen hieman erilainen arvomaailma eli he eivät ole koulussa älykkäitä mutta kadulla sitäkin enemmän(koetulokset paljastavat että tummemmat ja syrjäytyneemmät selvisivät kongreettisesta matematiikassa paremmin). Geenien aktivaatio on kiinni ympäristöstä ja jako ympäristö-älykkyys tai geenit-älykkyys on typerää olemassaolevan vuorovaikutussuhteen takia. Myös älykkyystestejen tulokset muuttuvat erilaisten asiayhteyksien vuoksi. Tehtäväkohtaisilla tietorakenteilla ja älykkyystestin tuloksella on korrelaatio. Voin kyllä kritisoida enemmänkin.

Ja kun haluat kumota vallitsevan eli tässä tapauksessa dynaamisen älykkyysteorian tee se nyt. Ja kerro oma älykkyysteoriasi koska sitä ei ole. Et pysty osoittamaan edes älykkyyden välittynyttä luonnetta eli mitä kautta sitä muodostuu. Alle 10% suomalaisista psykologeista on valmiita kirjoittamaan älykkyystestistä lausuntoa pyydettäessä(muistaakseni vielä pienempi osa mutta ettei vaan tulisi liioteltua). Ja koita nyt kumota nuo vallitsevat teoriat(se oikea psykologiyhteisö ajattelee asioista noin).

Ja asenteen muutos kannattaa tehdä. Et sinäkään älykkääksi ilman työtä ja ajattelua tule.:thumbs:

Todellisia vastauksia kysymyksiin:D . Jännä juttu mutta oletko ikinä kyseenalaistanut mitään? Onko usassa esim. aborttilait, uskonto jne. hirveän tieteellistä. Ei mutta niistä väännetään sitä.

Ps. kannattaa tuo rorschach, wartegg, tat jne. kuitenkin opetella. Joissain soveltuvuuskokeissa käyttävät niitä ja juuri tuon alhaisen validiteetin takia varmistaa ns. oikeat vastaukset. Myös konsulttifirmoille aika hyvää rahantuloa tuottavat.

 

[Mara]

Huh mitä tekstejä viimeinen sivu. Ei kyllä jaksa tätä threadia seurata jos tuommoista vielä monta sivua tulee. Perustakaa oma threadi älykkyys jutuille. Ei tainnut olla pointti tässä Halla-Aho lähtee ehdokkaaksi threadissa. Tai mistä minä mitään tiedän kun en kovin älykäs ole...

 

[Catilina]

Tunnen Sternbergin...

... työn ja ajatukset aika hyvin. Kohtuullisen tuoreeseen alan kokoomateokseen "The Scientific Study of General Intelligence" (Nyborg,on hyllyssäni) hän on kirjoittanut yhden luvun. Siinä hän myöntää yleisälykkyyden ja g-faktorin olemassa olon ja mielekkyyden. Hän vain haluaa liittää teemaan muita, toisten mielestä siihen liittymättömiä asioita, kuten tilannesidonnaisuuden yms. Näin voi tietysti tehdä, mutta kyllä myös hänen mielestään g-faktori kestää.

Tämä on nyt vähän turhaa. Foorumilla on näköjään yli 24 000 jäsentä, joista aika moni seuraa tätäkin "keskustelua", ja uskoisin heidän osaavan vetää johtopäätöksensä. Tämä noin pienenä vinkkinä, ennenkuin kovin pahasti munaat itseäsi. Viimeistään siinä vaiheessa kun he alkavat etsiä vastausta johonkin nimenomaiseen älykkyyttä koskevaan spesiaalikysymykseen ja tekevät kirjallisuushakuja, he huomaavat viimeisten viiden vuoden aikana kaiken merkittävän ja uutta luoneen tutkimuksen olevan tiukan luonnontieteellistä.Klassinen psykologia on jäämässä marginaaliseksi kummajaiseksi jonnekin naistutkimuksen ja postmodernin hermeneutiikan seuraan, missä kukaan ei piittaa siitä mitään, ja ellei psykologia hyvällä suostu havaitsemaan ja myöntämään kellon lyöneen, sen pahempi psykologialle.

 

[reino]

Ai se rikastuttaa demokratiaa vähän niinkuin afrikan tasangoilta tuotu ihminen rikastaa suomalaista geeniperimää ja kulttuuria?

:D No ei kai sentään. En minä ainakaan usko, että HA siellä eduskunnan käytävillä ryöstöpotkii raihnaisia mummoja tai puukottaa vahvassa humalatilassa laahustavaa keski-ikäistä miestä vatsaan. Vaikka molemmille teoille löytyisi eduskunnasta eittämättä otollisia kohteita.

Yhtäläisyyksiä kuitenkin löytyy. Uskoisin, että HA:n äänestäjät haluavat hänet eduskuntaan siksi, että nykyisen tilanteen (jossa tietyistä asioista keskusteleminen on kielletty) jatkuminen vaikeutuisi. HA halutaan eduskuntaan murskaamaan vaikenemisen muuri. Noin niinku pateettisesti sanottuna.

Vastaavasti somalit haluttiin Suomeen murskaamaan kapitalistisen yhteiskunnan selkäranka. Ne ihmiset, jotka ovat vastuussa ensimmäisten somalien maahankutsumisesta, olivat vakaumuksellisia kommunisteja. Vanhan liiton stalinisteja ja taistolaisia. Heidän tavoitteensa oli sosialistinen maailmanvallankumous vielä Neuvostoliiton sortumisen hetkelläkin. Ja heidän maahan kutsumansa somalit olivat vakaumuksellisia aateveljiä, sosialistisen taistelun ja tappamisen veteraaneja ja Moskovan Lumumba-yliopiston käyneitä äärimmäisen luotettavia puoluekaadereita. Somalit tuotiin Suomeen sosialistisen vallankumouksen taistelutovereina. Ja välineinä.

Viimeisten 15 vuoden aikana somalien välinearvo on tietysti saattanut muuttua. Vanhat taistolaiset ovat tulleet keski-ikään ja oppineet arvostamaan kapitalistisen maailman ihanuuksia. Rahaa ja valtaa. Nyt nämä samat ihmiset työskentelevät viroissa, joissa he saavat palkkansa maahanmuuttajien hyysäämisestä. Mitä enemmän maahanmuuttajia on ja mitä huonommin he sopeutuvat, sitä helpompi vanhan taistolaiseliitin kukkahattutätien on perustella, miksi heille pitää antaa yhä enemmän rahaa ja valtaa tukitoimiin ja (valtaväestön) asennekasvatukseen.

Älykkyydestä sen verran, että minun mielestäni hyvä älykkyyden mittari on kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin. Suomessahan on tehty varsin mielenkiintoisia empiirisiä kokeita tämän suhteen. Maahan tuodaan vaihtelevan taustan omaavia ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Heille kerrotaan, että tästä lähtien heillä on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Heille kerrotaan, että töitä ei tarvitse tehdä, mutta rahaa tulee silti. Sitä enemmän, mitä röyhkeämmin osaa vaatia oikeuksiaan. Heidät opetetaan valppaasti tunnistamaan piilorasismi ja heille opetetaan se, että huutamalla R-sanaa kovaan ääneen pääsee pahassakin tilanteessa pälkähästä. Ja toden totta, tutkimustulokset ovat vakuuttavat: tietyt ihmisryhmät ovat osoittaneet aivan ylivertaista kykyä sopeutua näihin uusiin olosuhteisiin. Tätä tarkoitetaan älykkyydellä monikulttuurisessa kontekstissa.

 

[anticatabolic]

... työn ja ajatukset aika hyvin. Kohtuullisen tuoreeseen alan kokoomateokseen "The Scientific Study of General Intelligence" (Nyborg,on hyllyssäni) hän on kirjoittanut yhden luvun. Siinä hän myöntää yleisälykkyyden ja g-faktorin olemassa olon ja mielekkyyden. Hän vain haluaa liittää teemaan muita, toisten mielestä siihen liittymättömiä asioita, kuten tilannesidonnaisuuden yms. Näin voi tietysti tehdä, mutta kyllä myös hänen mielestään g-faktori kestää.

Tämä on nyt vähän turhaa. Foorumilla on näköjään yli 24 000 jäsentä, joista aika moni seuraa tätäkin "keskustelua", ja uskoisin heidän osaavan vetää johtopäätöksensä. Tämä noin pienenä vinkkinä, ennenkuin kovin pahasti munaat itseäsi. Viimeistään siinä vaiheessa kun he alkavat etsiä vastausta johonkin nimenomaiseen älykkyyttä koskevaan spesiaalikysymykseen ja tekevät kirjallisuushakuja, he huomaavat viimeisten viiden vuoden aikana kaiken merkittävän ja uutta luoneen tutkimuksen olevan tiukan luonnontieteellistä.

Ja paskat.Yleisälykkyys eli "heikko metodi". Bereiter & scardamalia kannattaa ottaa lukuun myöskin että tiedät mihin tuo sinun yleisälykkyytesi riittää. Tehtävä ja tiedonalakohtainen tietämys ratkaisee tuo on tutkittu jo viiteen miljoonaan kertaan.Tilannesidonnaisuushan on ihan vanha juttu, tosin tärkeä psykologisessa tutkimuksessa. Itseorganisoituvuus, verkostoteoriat, älykkääntoiminnan välineet, transaktiivinen muisti, motivaatio,
jne. voisivat viedä sinunkin tietämystäsi pidemmälle. Näköjään asiaa muka tarkastellaan laajemmin mutta sitä ei tehdä kuitenkaan.

Ja kokeellinen psykologia / muu psykologinen tutkimus on ihan yhtä tieteellistä(tulkitseminen eri juttu niinkuin tuo sinun neuropsykologiasikin kanssa). Neuropsykologia on tottakai arvokasta, varsinkin kliiniseen potilastyöhön. Mutta et sinä biologiallakaan voi selittää vaikka fysiikan ilmiöitä. Jos luulet että psykologinen tutkimus on joku postmoderni tyylisuuntaus niin kannattaa perehtyä asiaan ehkä hiukan paremmin.

Hyvä pointti. Otetaan huutoäänestys vaikka kansantaloustieteistä ja lähteenä internet ja kirjat ja kysellään porukalta mitä mieltä ne on esim. verotuksesta.

Ja sinä et näköjään ole edes lukenut kun neurotieteitä ja tuollaisia paukuttelet menemään. Ja yleistät tieteenalan alueelle missä se ei päde. Ja et edes tiedä psykologisesta tutkimuksesta yhtään mitään. Jos sinun kirjahyllystä tai internetistä et löydä näitä asioita jotka ovat yliopistoissa, niin heti viiden vuoden aikana ei mikään muu tiede ole mennyt eteenpäin. Et edes ole kyseisen asiantuntijayhteisön jäsen eli et varmasti edes tiedä mitä siellä tutkitaan ja millä tavalla.

Et ole sitä älykkyyden teoriaa vieläkään selvittänyt etkä varmaan selvitäkkään missään vaiheessa eli miten älylliset prosessit ja välittävät vaiheet toimivat. Ja leimaat vielä kaiken muun psykologisen tutkimuksen(josta sinulla ei ole näköjään hajua) johonkin silmät kiinni empiiriseen filosofian piiriin. Tämä esimerkki todistaa nätisti kognitiivisten vinoumien olemassa olon nimeltä edustavuusheurestiikka ja vahvistusilluusio. Ei taida mahtua ajatusmaailmaan niin koko tiede pitää teilata.

 

[Pohjoisvirta]

Hannibal joskus muinoin kirjoitti tänne tuosta älykkyydestä.

Muistan lähinnä sen esimerkin, että jos ghettoneekeri diilaa kulmilla kamaa ja rikastuu aivan saatanasti ja päättää vielä räpäytellän muutaman humpan levylle ja kun taas valkoihoisempi vesseli käy yliopiston ja valmistuu suoraan työttömäksi ja osaa hädin tuskin keittää aamulla kahvit itselleen ja sekin tapahtuu ankaran mietintäsession päätteeksi.


Kumpiko on älykkäämpi ja kummallako on enemmän kykyä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen?


Jenkeissä on ghetoissa raaka peli, armottomin ja parhaiten sopeutuva voittaa.
Ghetot toimisi hyvin modernina "Villi länsi simulaattorina".

Moni varmaan myöntää jo tässä vaiheessa itselleen, että jos on pakko miettiä muutakin kuin, että polttaisiko ganjansa maaten palmun alla vai nojaten siihen
niin on ajattelun ja älykkyyden kehityttävä, jos meinaa selvitä.

Pohjoismaisessa kulttuurissa sopeutumista on tarvinnut siis alunperinkin ihmisten tehdä enemmän ja keksiä ratkaisua erilaisiin piinaaviin ongelmiin.

Tai ainakin mun mielestä olisi helpompi asua lämpimmässä maassa savimajassa ja tuprutella koko torpan täydeltä ganjaa ja välillä hakea joku eläinen raato kallion siimeksestä, minkä leijona on hoidellut ihmisen puolesta.

Ps. Hävettää oikein mutupohjalta muistella, Hannibalin esimerkki on huomattavasti laadukkaampi.

 

[SerialLoser]

Suomalaisten tautiperintö on määrällisesti mitätön kuriositeetti, kaikkineen siihen kuuluvia tauteja sairastaa koko maanlaajuisesti ehkä parisataa ihmistä. Siihen vetoaminen on absurditeetti muuten, mutta jos keskusteluun todella halutaan tuoda mukaan geneettinen argumentti, sitten on myös hyväksyttävä tarkasteltaviksi kaikki sen piiriin kuuluvat näkökohdat, eikä vain itseä miellyttävät.

Juu, eikös joka siunaaman kansalla kuitenkin ole oma tautiperimänsä, me suomalaiset emme ole ainoita joilla sellainen on.
Meitä poloisia on vain reilu 5 miljoonaa, mutta Suomessa sentään mennään naimisiin muiden kuin sukulaisten kanssa.

Kun kuitenkin meidän suomalaisten geeniperimästä ollaan niin kovin huolissaan, niin entäs joku Turkki?
Maassa asuu kyllä hyvästi väkeä, noin 70 miljoonaa, mutta kun suuri osa tästä määrästä noudattaa heillä perinteistä avioliittomallia, jossa lapset naitetaan serkuilleen ja pikkuserkuilleen, niin eikö se ole aika sisäsiittoista?

Onko kukaan nähnyt missään huolestuneita artikkeleita tästä aiheesta, kuinka turkkilaisten geeniperimä uhkaisi mennä ketuilleen?
Vai uhkaako tämä sisäsiittoisuus ainoastaan vaaleaihoisia/länsimaalaisia/kristittyjä?

 

[SerialLoser]

3. Onko älykkyyden määritelmä luonnollinen vai onko vain suhde yksilön ja ympäristön vaatimusten välillä. Ihminen edustaa tarkoituksenmukaista sopeutumista ympäristöön. Kun ihmiseltä vaaditaan jotain, hän kehittää ns. älylliset mallit joilla hän ratkaisee ongelman. Nykyiset älykkyystestit mittaavat vain noin 7 eri faktoria vaikka älykkään toiminnan kirjo paljon laajempi. Näin älykästä toimintaa syntyy kaikissa ympäristöissä vaatimusten pohjalta ja ihminen muokkaa ympäristöjään tai vaihtaa niitä uusiin vastatakseen älykkääntoiminnan haasteisiin.(noin vapaasti suomennettuna.)

No jos näin on niin miksi musulmaaneille tuntuu olevan niin kovin vaikeaa sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan?
Loppuuko äly?
Esittääkö länsimainen yhteiskunta liikaa sopeutumishaasteita sinänsä ihan yhtä älykkäälle kulttuurinrikastuttajalle?
Onko liian kompleksinen tilanne olla raiskaamatta, kun vastaan kävelee nainen avonaisessa topissa ja/tai minihameessa?
Onko yksilöltä epätarkoituksenmukaista toimintaa ympäristönsä suhteen, jos on heittämättä happoa musliminaisen kasvoille, vaikka tämä ei pidäkään huntua?

Vai estääko islam älyn toiminnan?
Eli koska on pakko seurata islamia, niin ei voi seurata järkeään?
Eikä ainakaan yrittää ymmärtää muiden kulttuuria ja tapoja?

 

[Cthulhu]

Muistan lähinnä sen esimerkin, että jos ghettoneekeri diilaa kulmilla kamaa ja rikastuu aivan saatanasti ja päättää vielä räpäytellän muutaman humpan levylle ja kun taas valkoihoisempi vesseli käy yliopiston ja valmistuu suoraan työttömäksi ja osaa hädin tuskin keittää aamulla kahvit itselleen ja sekin tapahtuu ankaran mietintäsession päätteeksi.


Kumpiko on älykkäämpi ja kummallako on enemmän kykyä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen?

Toi valkoinen on älykkääpi, koska hänen laisensa ihmiset pystyvät rakentamaan hyviä ja toimivia yhteiskuntia eli hänestä on enemmän etua koko lajille/rodulle.
Ghettoneekeri takaa vain sen, että ghetto on ja pysyy.

 

[XXL]

Muistan lähinnä sen esimerkin, että jos ghettoneekeri diilaa kulmilla kamaa ja rikastuu aivan saatanasti ja päättää vielä räpäytellän muutaman humpan levylle ja kun taas valkoihoisempi vesseli käy yliopiston ja valmistuu suoraan työttömäksi ja osaa hädin tuskin keittää aamulla kahvit itselleen ja sekin tapahtuu ankaran mietintäsession päätteeksi.


Kumpiko on älykkäämpi ja kummallako on enemmän kykyä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen?

Olisikohan tuo vain ääriesimerkki ja pelkkää onnea? Toimii sopivasti keskustelun sumuttajana.

Suurin osa ghettoneekereistä elää köyhänä elämän alusta loppuun. Suurin osa diilaajista päätyy vankilaan tai ammutaan kadulla. Suurin osa valkoisista opiskelleista saa työtä heti ja suurin osa osaa keittää kahvit ilman mitään sessioita.

 

[Hippa]

Juu, eikös joka siunaaman kansalla kuitenkin ole oma tautiperimänsä, me suomalaiset emme ole ainoita joilla sellainen on.
Meitä poloisia on vain reilu 5 miljoonaa, mutta Suomessa sentään mennään naimisiin muiden kuin sukulaisten kanssa.

Kun kuitenkin meidän suomalaisten geeniperimästä ollaan niin kovin huolissaan, niin entäs joku Turkki?
Maassa asuu kyllä hyvästi väkeä, noin 70 miljoonaa, mutta kun suuri osa tästä määrästä noudattaa heillä perinteistä avioliittomallia, jossa lapset naitetaan serkuilleen ja pikkuserkuilleen, niin eikö se ole aika sisäsiittoista?

Onko kukaan nähnyt missään huolestuneita artikkeleita tästä aiheesta, kuinka turkkilaisten geeniperimä uhkaisi mennä ketuilleen?
Vai uhkaako tämä sisäsiittoisuus ainoastaan vaaleaihoisia/länsimaalaisia/kristittyjä?

Ei täällä kukaan ole puhunut suomalaisten geeniperimän pilalle menemisestä. Suomalaiset ovat alun alkujaan kotoisin varsin vähäisestä määrästä kantavanhempia, joten täällä on harvinaislaatuinen tilanne tuon tautiperimän kanssa. Suomalaiset ovat lisäksi eläneet melko lailla eristyksissä muusta maailmasta. Joillain paikkakunnilla kaikki ihmiset ovat lähtöisin alueelle alun perin muuttaneesta muutamasta perheestä.

Täällä vielä lisää aiheesta: http://www.discover.com/issues/apr-05/features/finlands-fascinating-genes/

Niin kuin alunperin sanoinkin, ettei mun posti ollut mikään varsinainen kannanotto, vaan ihan linkki oli laitettu tänne siksi, että aihe on mielenkiintoinen sekä siitä on täällä puhuttu.

 

[MBC78]

En ole psykologi enkä lääkäri, mutta mielenkiinnolla olen asiantuntijoiden keskustelua seurannut -siitäkin huolimatta, että Halla-ahosta ollaan sivuun menty. Se on komiaa kattella, kun asiaa tuntevat ihmiset latovat faktaa pöytään!

Kunhan keskustelu vain pysyisi asiapitoisena ja ne aivan hillittömän lapsellisen typerät henkilökohtaisuudet ja solvaukset jätettäisiin sinne lasten hiekkalaatikkoleikkeihin ja vaipan mutkaan sinapin sekaan.

 

[Lassesa]

Tämä on nyt vähän turhaa. Foorumilla on näköjään yli 24 000 jäsentä, joista aika moni seuraa tätäkin "keskustelua", ja uskoisin heidän osaavan vetää johtopäätöksensä. Tämä noin pienenä vinkkinä, ennenkuin kovin pahasti munaat itseäsi.

Osaa täällä kiinnostaa, näinkin yksipuolisesta asiantuntijuudesta välittämättä... Jos esitettään kysymyksia niin noinkin innokkaan todistelijan kannattaisi niihin vastailla mikäli asiantuntemus riittää, muuten kannattaa tuollaiset kommentit jättää heittämättä. Merkki luovuttamisesta? Muista, parhain todistelija ei luovu kannastaan edes todisteiden edessä...

En ole psykologi enkä lääkäri, mutta mielenkiinnolla olen asiantuntijoiden keskustelua seurannut -siitäkin huolimatta, että Halla-ahosta ollaan sivuun menty. Se on komiaa kattella, kun asiaa tuntevat ihmiset latovat faktaa pöytään!

Kunhan keskustelu vain pysyisi asiapitoisena ja ne aivan hillittömän lapsellisen typerät henkilökohtaisuudet ja solvaukset jätettäisiin sinne lasten hiekkalaatikkoleikkeihin ja vaipan mutkaan sinapin sekaan.

Totta.

 

[Catilina]

Minä olen...

... todellakin lopettanut tämän asian aktiivisen seuraamisen mainitsemastani syystä jo pari vuotta sitten. Tämä keskusteluhan on sinänsä käyty jo satoja kertoja suunnilleen samanlaisena sadoilla foorumeilla.
Tässä kannattaa huomata yksi tärkeä seikka: Anticatabolicin yleisellä kannalla olevilla ei ole esittää oikeastaan yhtäkään heidän omaa kantaansa tukevaa ja vastustavan kannan kumoavaa koe- tai tutkimustulosta. Kaikki kritiikki on juuri kritiikkiä, kritiikkiä sitä, tätä ja tuota koejärjestelyä, testimuotoa, tutkimusasetelmaa yms. kohtaan. On tehty muka väärin, virheellisesti ja puuttellisesti siinä ja tässä. Minusta olisi paljon elegantimpaa esittää omaa kantaa tukevia tutkimustuloksia, jotka tietysti sitten olisivat avoimia kritiikille, mutta niitä ei oikein koskaan löydy.
Tämä kritiikin strategia on alunperin peräisin Gouldilta ja Lewontinilta, jotka kyllä pitkin hampain myönsivät, että älykkyyttä sinänsä voidaan tutkia, mutta heidän mielestään sen piti tapahtua sitten vähintään solun ja molekyylin tasoilla. Ilmeisesti he luottivat siihen, että näin ei koskaan kuitenkaan tapahtuisi. Juuri näin on kuitenkin tapahtunut, ei siksi, että olisi nimenomaan pyritty vastaamaan Gouldin ja Lewontinin haasteisiin, vaan tutkimus on välineitten kehittyessä luonnollisesti siirtynyt sinne, ja siellä tehdään nyt historiaa. Haier ja Plomin ovat maailmantähtiä.
Tämä on nyt myös psykologian tieteenä havaittava. Metodistaanhan se on aina ollut pedanttisen tarkka, paavillisempi kuin paavi itse. Nyt vain psykologian ominaan pitämiin kysymyksiin ihan härskisti vastataan vaan muualla, klassisen ja kovan luonnontieteen keinoin. Jos psykologia haluaa säilyä tieteenä hengissä, sen on siirryttävä luonnontieteiden puolelle. Sivuaineina ei silloin lueta kulttuurifilosofiaa, vaan biokemiaa, molekyyligenetiikkaa ja neurofysiologiaa.

 

[anticatabolic]

Aika jännä näkemys ihmisten tutkimisesta tuo sinun.

Jännä että otat stephen jay gouldin esiin tässä vaiheessa kun tuo kalahtaa hieman omaan nilkkaan. Psykometria voi pulleasti ainakin jenkeissä ja tuolla tutkimuksella kun taas ei ole poliittisia päämääriä:D . Ihme kun nuo testipatteristot eivät ole muualle levinneet(-mensa).

Kylläpäs olet jumalasi löytänyt(maailmanvalloittajia). En edes viitsi puuttua kyseisten herrojen mittaustoiminnan puutteellisuuteen:D . Kyseinen väittämä että ihmisiä voidaan tutkia älykkyystestillä ja tarkastelemalla "älykkyyteen" vaikuttavaa perimää on aika hatusta temmattu. Mistä johdat tuon päätelmän? Ihmisen tutkimisella on hieman suurempia vaatimuksia ennen kuin voit eritellä nuo eri tekijöiden varianssit. Luuletko että ihmistä voit tutkia esim. yhden koejärjestelyn aikana sekä pelkästään kapealta neurotiedepohjalta geeni=älykkyys=testitulos? Pitkittäistutkimukset jotka käsittävät hieman useamman aikaperspektiivin kuin yksi koe, ympäristöjen ja muiden vaikuttavien seikkojen erittelyn.

Sitten K.A ericssonin esittämä maksimaalinen älyllinen sopeutuminen ja tarkoituksellinen harjoittelu on tutkimus jolla selitän älykkyyden paljon varmemmin. Myöskin yleinen älykkyystekijä kaatuu tuohon siirtovaikutuksen ongelmaan kaikissa uusissa ongelmanratkaisutilanteissa(tutkittu miljoonaan otteeseen). Bereiter scardamalia myös keskeinen tässä älykkyyden kehittämisessä(asiantuntijuusteoria).
Hölmöä asetella neurotiede ja psykologia vastakkain koska yhdessä ne ovat todella vahva yhdistelmä ja myös suomalaisessa tutkimuksessa niitä on pyritty yhdistämään ilman ristiriitaa. Kuitenkin geenitutkimuksella on mahdotonta tarkastella kognitiivisia prosesseja kuten aikaisemmin olen esittänyt(vai onko mahdollista jos niin miten?).

Kukahan tässä ei ole mitään perustellut. Perusteleppa se miten tuo g selittää älykkyyden? Miten se ilmenee? Vaikuttaako uuden oppimiseen? Selitä myös tämän geenin vaikutus kognitiiviseen toimintaan eli vähän fysiologista taustaa? Miten vaikeita älyllisiä tehtäviä pystyy niillä geeneillä suorittamaan?

Itse voin teoriani perustella. Joka selittää älykkyyden paremmin.

 

[urkki]

Tämä kritiikin strategia on alunperin peräisin Gouldilta ja Lewontinilta, jotka kyllä pitkin hampain myönsivät, että älykkyyttä sinänsä voidaan tutkia, mutta heidän mielestään sen piti tapahtua sitten vähintään solun ja molekyylin tasoilla. Ilmeisesti he luottivat siihen, että näin ei koskaan kuitenkaan tapahtuisi. Juuri näin on kuitenkin tapahtunut, ei siksi, että olisi nimenomaan pyritty vastaamaan Gouldin ja Lewontinin haasteisiin, vaan tutkimus on välineitten kehittyessä luonnollisesti siirtynyt sinne, ja siellä tehdään nyt historiaa. Haier ja Plomin ovat maailmantähtiä.
Tämä on nyt myös psykologian tieteenä havaittava. Metodistaanhan se on aina ollut pedanttisen tarkka, paavillisempi kuin paavi itse. Nyt vain psykologian ominaan pitämiin kysymyksiin ihan härskisti vastataan vaan muualla, klassisen ja kovan luonnontieteen keinoin. Jos psykologia haluaa säilyä tieteenä hengissä, sen on siirryttävä luonnontieteiden puolelle. Sivuaineina ei silloin lueta kulttuurifilosofiaa, vaan biokemiaa, molekyyligenetiikkaa ja neurofysiologiaa.

Vaikka kallistunkin tässä off-topic väittelyssä lähemmäs sinun kantaasi, niin tässä kohtaa olisi varmaankin hyvä tehdä jonkinlainen reality check. Itse työskentelen juurikin solu/network tason neurotutkimuksen parissa, enkä ole vielä huomannut näitä älykkyyden/kognitiivisen toiminnon ja esim. tietyn solutyypin välisten suhteiden selvittäviä julkaisuja ihmisessä. fMRI juttuihin on turha viitata sillä niissä ei päästä lähellekään tarkkuutta, jolla asia voitaisiin katsoa olevan selvitetty (vaikkakin osa fMRI ihmisistä tuntuu luovan itselleen tämmöisen harhakuvan). Luulen olevani varsin hyvin ajantasalla neurotieteen tilasta, mutta jos tämmöinen olennainen tutkimustulos on mennyt ohi, niin laita ihmeessä linkkiä (jos niitä on mielestäsi monta, niin laita se vakuuttavin niin minä luen sen läpi). Yksinkertaisimmissa mallisysteemeissä on asiaan jo jollain tapaa onnistuttu pureutumaan, mutta näissä töissä käytetyt metodit eivät sovellu ihmistutkimukseen.

 

[Catilina]

Reality check...

... on siinä, että tutkimus etenee tällä suunnalla, eikä klassisen psykologian alueella. Niinpä jokainen perustutkimuksen löytö on vielä uutinen.
Mihinkään tiettyyn solutyyppiin kukaan tuskin yrittää näin polygeenista ominaisuutta edes vahvasti liittää. Kuitenkin suunta on selvillä: kyse on fysiologisesta ominaisuudesta.
Oikeastaan kovallakaan miettimisellä en keksi yhtään kohtaa, jossa älykkyys noin ominaisuutena, älyllisenä suorotuskykynä, ratkaisevasti poikkeaisi esim. ruumiillisesta suorotuskyvystä. Suunnilleen samat asiat pätevät. Kaikkia voi treenata jonkin verran, toisia paremmin, ja huiput ovat melko hyviä ilman harjoitteluakin. Toiset sitten taas eivät, ja jotkut eivät hyödy mistään harjoittelusta.

 

[Tupla-J]

Itse voin teoriani perustella. Joka selittää älykkyyden paremmin.

Mikset sitten tee niin? Mä en ole nähnyt sulta paljon muuta tässä kuin "luuletsä, et"-kysymyksiä ja :D-hymiöitä.

Mielenkiintoista näitä on kyllä lukea, jatkakaa ihmeessä. Siitäkin huolimatta, että hra salaliitto rustaa IMHO viksumpia (älä takerru tähän, minä oon näissä asioissa ihan maallikko vaan, perstuntumalla puhun).

 

[Tahaton emissio]

Ei halla-Ahon kirjoituksessa ollut pointtina se, milloin Suomen voidaan katsoa suuressa mittakaavassa teollistuneen tai automatisoituneen.

Ei munkaan kirjoituksessa, mikäli viitsit vilkaista taaksepäin. Pointtina oli työvoima/ mahdollinen työvoimapula.

a) Tällä hetkellä meillä ei ole kouluttamattomasta työvoimasta pulaa, päinvastoin.
b) Mikäli työvoimasta tulee pulaa joskus, mikä ei ole ollenkaan varma asia, sitä voidaan hankkia juuri oikeaan tarpeeseen.
c)Työvoima, jos sitä nyt hankitaan esim Afrikasta, pilaantuu ennen kuin sille on käyttöä. Ainakin jos sitä makuutetaan vuosikausia sossun tuella lähiöissä.

a) totta, joskaan ei pointtina. Kysymyksessä oli tulevat ajat.
b) ...eli sitäkö ei tämän takia kannata hankkia?
c) samaa mieltä, mutta tämäkään ei nyt ollut aiheena. Mutta joo, raaka-aineet kannattaa käyttää ennenkuin ne pilaantuu.

Että jospa Emissio nyt kommentoisi jopa Halla-Aho:n oleellisia pointteja, eikä tyytyisi kääntämään keskustelua maahanmuuttajista Suomen teollistumisen historiaan.

Kommentoidaan, kommentoidaan.

Halla-Ahon oleellinen pointti lyhykäisyydessään: Suomeen ei tulla tarvitsemaan lisää työvoimaa.
Oma pointti: Tarvitaanpas. Perustelut: Suurimmat ikäluokat kansakunnan historiassa alkavat eläköityä. Tällöin tarvitaan mututuntumalta selvittää kaksi asiaa:
1. Kuka maksaa niiden eläkkeet?
2. Millä täytetään työvoimapanokseen syntyvä vaje?

... joista nimenomaan numero 2 oli keskustelun aiheena. Halla-Aho on tästä omaa mieltään.

 

[deleted1]

The government cannot alone root out extremism in Muslim communities and defeat the terrorism that it creates, Prime Minister Tony Blair has said.
He told a committee of MPs there was "no doubt there are people... engaged in planning this type of activity".

However, he said: "In the end, government itself cannot go and root out the extremism in these communities.

"I know everyone always wants to blame the government for everything that is happening .... but we can't defeat this extremism through whatever a government does.

He spoke out as a Populas survey for The Times and ITV News suggested that 13% of British Muslims think the men who carried the 7 July bombings should be regarded as "martyrs".

It also suggested that 7% agreed that suicide attacks on UK civilians can be justified in some circumstances and 16% said while the attacks may have been wrong the cause was right.

Some 2% suggested they would be proud if a family member decided to join al-Qaeda, while 16% would be "indifferent".

Meanwhile, Muhammad Abdul Bari, the secretary general of the Muslim Council of Britain, urged people to stop focusing on the 7 July and 11 September attacks, saying it did not help in addressing problems within the Muslim community.