Maahanmuutto

[SerialLoser]

Kuten?

Serial, miten sä näet tuon "palvelualan" kasvun? Kuinka suuri osa ihmisistä voi vain palvella?

Näkisin sen niin, että kun ulkoistaminen on niin kovin viimeistä huutoa nykyään, ja firmat keskittyy core-osaamiseensa, ja laittaa pois ei-corea tekevät työntekijät,
ja ostaa saman työn sitten alihankkijalta,
niin se sama työ onkin sitten palvelua, jonka alihankkija tuottaa asiakkaalleen.
Tosin en tiedä onko kyse vaan hämäävästä termistöstä, ja tarkoittaako palveluala aikuisten oikeesti kuitenkin edelleen samaa kuin ennenkin, ja palvelun käsite ei sitten oiskaan muuttunut.

 

[Hippa]

Se ei ole ihonväristä kiinni mutta vaikuttaa siltä, että se on kiinni niistä geeneistä jotka ovat jotenkin suhteessa ihonväriin.

Onko Suomessa niin paljon perinnöllisiä sairauksia, että se uhkaa jotenkin suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoa?

Mikä tekee sen, että se vaikuttaa siltä, että "menestysgeenit" olisivat suhteessa ihonväriin? Mistä olet saanut sellaisen mielikuvan, että menestyminen olisi geeneistä kiinni?

Mä selittäisin itse menestymisen pikemminkin ympäristötekijöillä ja kulttuurilla kuin geeneillä. En ole lukenut tai kuullut tarpeeksi aiheesta, että tietäisin mistä se tarkkaan ottaen johtuu, mutta selitys ei varmastikaan löydy yhdestä asiasta (esim. pelkästään geeneistä), vaan useiden asioiden summasta (geenit voivat olla osa).

Suomessa ei ole niin paljon perinnöllisiä sairauksia, että se uhkaisi väestöä, mutta kuitenkin niin paljon, että se on kansainvälisestikin noteerattu asia. Muutama päivä sitten oli lehdessä uutinen siitä, että Suomi on ainoa maa, joka sopii johonkin tutkimukseen, jossa tutkitaan perinnöllisiä sairauksia.

Tässä myös mielenkiintoinen pätkä aiheesta. Ei ole suoraan vastaus sun kommenttiin, vaan ylipäätään mielenkiintoinen asia.

"Mistä tautiperintömme johtuu?

Suomalaisten erityinen harvinaisten tautien valikoima johtuu siitä, että nykyään elävä väestömme polveutuu suhteellisen pienestä kantaväestöstä. Sattumasta johtuen näillä alkuperäisillä Suomen asuttajilla on ollut tietty geenivalikoima. Tähän valikoimaan on sattunut joitain muualla hyvin harvinaisia geenejä ja toisaalta siitä on myös sattumalta puuttunut joitain muualla suhteellisen tavallisia geenejä. Tämän päivän väestö on lähes yksinomaan näiden alkuperäisten asuttajien jälkeläisiä. Väestön lisääntyessä jotkut geenit ovat vielä entisestään lisääntyneet ja toiset saattaneet hävitä.

Omaa paikallisväriään asialle tuo se, että Suomessa on alueita, joiden väestö on muotoutunut muutaman viime vuosisadan aikana. Lähtökohtana on ollut noin 1500-luvulla alkanut maan sisäosien asuttaminen, jolloin tietyn pitäjän väestä lähes kaikki saattavat polveutua vain muutamasta alueelle muuttaneesta perheestä." (Lähde: http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/harvinaiset_sairaudet/suomalainen_tautiperinto/)

 

[Big Evil]

Tässä myös mielenkiintoinen pätkä aiheesta. Ei ole suoraan vastaus sun kommenttiin, vaan ylipäätään mielenkiintoinen asia.

"Mistä tautiperintömme johtuu?

Suomalaisten erityinen harvinaisten tautien valikoima johtuu siitä, että nykyään elävä väestömme polveutuu suhteellisen pienestä kantaväestöstä. Sattumasta johtuen näillä alkuperäisillä Suomen asuttajilla on ollut tietty geenivalikoima. Tähän valikoimaan on sattunut joitain muualla hyvin harvinaisia geenejä ja toisaalta siitä on myös sattumalta puuttunut joitain muualla suhteellisen tavallisia geenejä. Tämän päivän väestö on lähes yksinomaan näiden alkuperäisten asuttajien jälkeläisiä. Väestön lisääntyessä jotkut geenit ovat vielä entisestään lisääntyneet ja toiset saattaneet hävitä.

Omaa paikallisväriään asialle tuo se, että Suomessa on alueita, joiden väestö on muotoutunut muutaman viime vuosisadan aikana. Lähtökohtana on ollut noin 1500-luvulla alkanut maan sisäosien asuttaminen, jolloin tietyn pitäjän väestä lähes kaikki saattavat polveutua vain muutamasta alueelle muuttaneesta perheestä." (Lähde: http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/harvinaiset_sairaudet/suomalainen_tautiperinto/)

Olemme siis melko ainutlaatuinen kansa. Synkkä hevikansa, joka ei paljon puhu mutta tekee senkin edestä. Ei ihme että ollaan menestytty. ;)

 

[PunttiOskari]

Kuka muuten löytäisi linkin siihen aikanaan Sitran tai jonkun sellaisen teettämään "tutkimukseen", jossa "25 nuorta tulevaisuuden vaikuttajaa" vaati, että Suomeen pitäisi hankkia vuosittain 50 000 maahanmuuttajaa, joista 10 000 olisi pakolaisia. Ja nämä pakolaiset tulisivat heidän mukaansa ravistelemaan suomalaisten rasistisia ennakkoluuloja pakolaisista (näinhän se on tähänkin asti mennyt :lol2: )

Toinen paljon kertova juttu oli se, kun muutamaa ruotsalaista sosiaalidemokraattista kansanedustajaa oli salakuvattu jossain ja he olivat laukoneet tyyliin: "muslimit ja afrikasta tulleet maahanmuuttajat eivät juuri osaa muuta kuin rötöstellä, lisääntyä ja käyttää hyväkseen sosiaaliturvaa." Tästä nousi sitten hirveä kohu ja rasismisyytösten aalto. Minä kun en nää tuossa juuri muuta kuin tilastollisten tosiasioiden esilletuomisen, tosin aika kärjistettyinä, mutta kuitenkin. Joskus sitä vain tulee, varsinkin epävirallisissa yhteyksissä, vähän kärjistettyä asioita.

Jos joku löytäisi jonkun nettilinkin näihin juttuihin, niin olisin varsin tyytyväinen.

E:http://www.kepa.fi/uutiset/ihmisoikeudet/3215

 

[Big Evil]

E:http://www.kepa.fi/uutiset/ihmisoikeudet/3215

Luin artikkelin ja se on sinisilmäisempi kuin kaikki Suomen järvet yhteensä.

...Euroopan unioni pitäisi Sitran raportin mielestä valjastaa rakentavan kehitysyhteistyön ja reilun kaupan edistäjäksi...

...Siksi esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden yhteistyötä pitäisi vahvistaa työntekijöiden oikeuksien polkemisen ja lapsityövoiman rajoittamiseksi...

...Siksi raportissa vaaditaankin Suomelta vahvempaa sitoutumista globaalin köyhyyden poistamiseen. Kehitysapu on nostettava vähintään pohjoismaiden tasolle, mutta lisäksi on kiinnitettävä huomiota sen laatuun...
...Suomen pitää kaikissa kansainvälisissä toimissaan pyrkiä parantamaan maailman ihmisoikeustilannetta...
...Jotta Suomi voisi ottaa kansainvälisen johtajan roolin ihmisoikeuskysymyksissä, on meidän aloitettava puuttumalla omiin ihmisoikeusloukkauksiimme...

Mihin ihmisoikeusloukkauksiin? Ai niin, siihen että me ollaan kaikki ymmärtämättömiä rasistimulkkuja.

Yhdestä asiasta kuitenkin pidin:

"Kirjallinen tervetulopaketti voisi sisältää materiaalia siitä miten Suomessa pärjää. Sen lisäksi ohjelmaan voisi kuulua kielikoulutusta ja työnhaku- tai ammatillista koulutusta."

Tuo olisi erittäin hyvä. Sen lisäksi voisi vähän valistaa miten vieraanvaraisuuteen on suhtauduttava.

 

[jantunen7]

Näemmä vihdoinkin ovat alkaneet toimiin Ranskassa, kyllä varmaan saavat kohta rasismi-syytöksiä kuunnella. Ihan päteviä lakeja, mielellään vain valmiiksi koulutettuja maahanmuuttajia ja jokaiselle pakollinen Ranskan kielen opiskelu.
Nyt voitaisi kerrankin ottaa ajoissa muualta mallia, vai onko nää kukkahattutädit Suomessa niin kertakaikkisen jääräpäitä, että vasta kun maahanmuuttoasiat on totaalisen viturallaan, niin sitten vasta herätään.

Siinä mielessä sinne eduskuntaan kyllä mahtuisi yksi "rasistinen" henkilö, jolla ei tarvitsisi edes mistään muusta asiasta mielipiteitä ollakaan.

 

[Armas]

Luimpas tuossa aikani kuluksi kaikki Halla-Ahon tekstit. Meni mukavasti melkein koko päivä möksällä terassilla istuksien :D

Täytyy myöntää, ett tietty populismi noista paistaa, mutta jos sen kykenee suodattamaan, niin ajatuksissa on paljon sellaista joihin voin hyvin yhtyä. Paljon myös sellaista joka laittaa ajattelemaan. Perustelut ovat selkeät ja ajattelu rationaalista. Enpä laittaisi pahakseni live-keskustelua Halla-Ahon kanssa esimerkiksi tuopposen ääressä. Haluaisin mielelläni kuulla mitä miehellä on sanottavaa muista yhteiskunnallisista asioista. Uskon, että sanottavaa löytyy sen verran perusteellisesti hän mielipiteensä tuo esille. Inisinööriajattelua humanistilta on jokseenkin erikoinen mutta piristävä yhtälö.

Halla-Aho on myös ottanut melkoisen riskin. Yliopistomaailmassa suorapuheisuutta ja suvaitsemattomuutta ei varmasti katsota hyvällä, joka voi olla urakehitykselle haitallista. Läpi hän tuskin eduskunnassa menee, kuten itsekin totesi, mutta tuo varmasti piristävää keskustelua eduskuntavaalien alla. Tästä voi myös päätellä, että Halla-Aho kirjoittaa rehellisesti niin kuin asiat ajattelee.

Tämä pakina on varsinkin herkku( siinä saa nenilleen niin kokuumus-jugend kuin haloslaisetkin ):
http://jussi.halla-aho.com/tarja_halosesta.html

 

[Ursula]

Ai se rikastuttaa demokratiaa vähän niinkuin afrikan tasangoilta tuotu ihminen rikastaa suomalaista geeniperimää ja kulttuuria?

Gotcha!

No nyt iskit jauhot suuhun.

 

[Catilina]

Ei, se raiskausalttius ei löydy samasta geenistä kuin tumma ihonväri. ..

Tässä on nyt joku ilmeisesti halunnut tuoda esille aivojen ja ihon kytkemisen toisiinsa esimerkkinä selvän tyhmästä ja alkeellisesta ajattelusta. Sellaiseen esimerkki on kuitenkin hyvin huono. Kehityksellisesti aivot ja iho nimenomaan ovat samaa ektodermaalista kudosta. Tarvitaan parempi esimerkki, jos halutaan saada kuulijakunta vakuuttuneeksi toisen tyhmyydestä. En sinänsä ota kantaa mahdollisiin todellisiin yhteyksiin, tai niiden puutteeseen.

 

[MBC78]

Eihän siitä mihinkään pääse, etteikö noissa HA:n kirjoituksissa ole paljon perää. Itselläni jäi päällimmäisinä mieleen pari asiaa:

-"suvaitsevaisten" "suvaitsevaisuus"; ensin toitotetaan suvaitsevaisuutta ja sanotaan, että mielipiteen julki tuomiseen on kaikilla oikeus ja sitten kun joku esittää vastakkaisen mielipiteen perustelemalla mielipiteensä faktoilla, lähetetään närkästynyt maili, ettei niin saa tehdä! Kyllähän tässä karmea ristiriita on.

-tieteen perussääntöihin kuuluu julkisuus, jonka käsittääkseni ehkäpä tärkeimpänä tavoitteena on se, että kun tutkimustulokset julkaistaan, niihin voidaan tutustua ja niistä voidaan esittää kritiikkiä. Kritiikin -niin kuin luonnollisesti tutkimustulostenkin- tulee perustua todistettavissa oleviin tosiasioihin, eikä tunneseikkoihin (esim. tulos on väärä ja tutkija hakoteillä ja rasisti, koska hän loukkaa jotakuta...hei haloo!) Jos T. Vanhanen on todistettavasti toteen näyttänyt mustien olevan keskimäärin valkoisia vähemmän älykkäitä, tulee esittää faktoihin perustuva vasta-argumentti, jolla tämä tulos kumotaan. Tutkimustulosten alasampumisyritys ilman faktoja, pelkillä tunne- ja moraalisyillä tekee kyllä ampujasta todellisen :n.

Edellä ketjussa on jo mainittu, että yhteiskunnastamme löytyy paljon isompia ja tärkeämpiäkin asioita kuin maahanmuuttajiin liittyvät asiat ja tästä olen presiis samaa mieltä. Kyllähän tässä Suomenmaassa olisi hiukan tärkeämpääkin mietittävää kuin se, ovatko mustat tyhmempiä kuin valkoiset ja se, onko monikulttuurisuus rikkaus vai häviö. Tärkeämpää olisi esim. miettiä tulevaa ns. "eläkepommia", vieläkin korkeaa työttömyyttä ja sen lieveilmiöitä (esim. tilastojen kaunistelemista pätkätöillä), kasvavia sosiaalimenoja suurten ikäluokkien vanhentumisen myötä yms.

Mutta kritiikki on se kaiken a ja o. Ei saa olla sellaista asiaa, mistä ei saisi esittää perusteltua kritiikkiä! Koskipa asia sitten mustia maahanmuuttajia tai työttömyyden alentamiskeinoja.

 

[Armas]

Niin. Mun nähdäkseni Halla-Aho ottaa esille asioita tai epäkohtia joista ei_saa_puhua ja/tai joita ei saa kritisoida ja joista media ja poliittinen eliitti pitkälle vaikenee.

Työttömyydestä, eläkepommeista jne. saa kyllä keskustella ihan vapaasti.

En sitten tiedä miten johtavassa asemassa tuo "muurien murtaminen" Halla-Ahon motiiveissa on, mutta ainakin se siellä on.

 

[Catilina]

Tatu...

... Vanhanen ei muuten ole älykkyystutkija, eikä ole sellaisena edes esiintynyt. Hän on yhteiskuntatieteilijä, ja kirjaan, johon ilmeisesti viitataan, hän on tehnyt yhteiskuntatieteellisen osuuden. Hänen kirjoittajatoverinsa Lynn taas on psykologian professori, ja hän on se älykkyyden asiantuntija.

Suomalaisten tautiperintö on määrällisesti mitätön kuriositeetti, kaikkineen siihen kuuluvia tauteja sairastaa koko maanlaajuisesti ehkä parisataa ihmistä. Siihen vetoaminen on absurditeetti muuten, mutta jos keskusteluun todella halutaan tuoda mukaan geneettinen argumentti, sitten on myös hyväksyttävä tarkasteltaviksi kaikki sen piiriin kuuluvat näkökohdat, eikä vain itseä miellyttävät.

 

[MBC78]

Niin. Mun nähdäkseni Halla-Aho ottaa esille asioita tai epäkohtia joista ei_saa_puhua ja/tai joita ei saa kritisoida ja joista media ja poliittinen eliitti pitkälle vaikenee.

Kyllä, näin se on.

 

[MBC78]

... Vanhanen ei muuten ole älykkyystutkija, eikä ole sellaisena edes esiintynyt. Hän on yhteiskuntatieteilijä, ja kirjaan, johon ilmeisesti viitataan, hän on tehnyt yhteiskuntatieteellisen osuuden. Hänen kirjoittajatoverinsa Lynn taas on psykologian professori, ja hän on se älykkyyden asiantuntija.

Kiitos korjauksesta, näin se julkisuus toimii! Saadaan kommentteja ja jopa oikaisuja esitettyihin asioihin. En tunne sen paremmin Vanhasen enkä Lynnin tutkimuksia. Anyway the point is että jos Lynn on lyönyt faktoja pöytään ja sanonut, että asia on niiden pohjalta näin, kyllähän siinä tietysti silloin vielä painavammat faktat tarvitaan pöytään, jotta saadaan aiemmat kumottua. Kuten aina tieteessä.

 

[anticatabolic]

Hänen kirjoittajatoverinsa Lynn taas on psykologian professori, ja hän on se älykkyyden asiantuntija.
mutta jos

keskusteluun todella halutaan tuoda mukaan geneettinen argumentti, sitten on myös hyväksyttävä tarkasteltaviksi kaikki sen piiriin kuuluvat näkökohdat, eikä vain itseä miellyttävät.

Onpas tuo lynn fiksu mies. Ilmeisesti länsimaissa ollaan psykologisessa tutkimuksessa niin kivikaudella(tai sitten tuo bell curve ja korkeakoulututkintojen rajoittaminen vain "geneettisesti lahjakkaille" rikkaille yksilöille oikeuttaa tuon) .

Tämän päivän neuropsykologinen tutkimus ei pysty antamaan tätä ns. g tekijää missään muodossa, sen takia jo alan perusteoksissa esim. älykkyyden selittäminen on rajattu pois kyseisen tieteenalan piiristä. Sitten taas kun tarkkaillaan ihmistä esim. kehityspsykologian kannalta, saatetaan saada jo jonkinlainen kuva ihmísen kehityksestä(hermoverkkoteoria, tietorakenteiden tutkimus, itseorganisoituminen keating, lewis jne.)

Tämä asia sinäänsä on tunteita herättävä, ja ihmiset haluavat ennemmin nähdä mitä uskovat eikä uskoa mitä näkevät. Kuitenkin ärsyttää suunnattomasti tämä että 1. vaikka nykypsykologisella tutkimuksella on varsin hyvä kuva ihmisen älykkäästä toiminnasta(ja siinä on otettu myös biologiset tekijät huomioon) 2. Tätä älykkyyden kehitystä on tutkittu pidemmän aikaskaalan kanssa ja siinä on otettu myös huomioon älykkääntoiminnan välineet, käytäntöyhteisöt, motivaatio jne. niin silti noita bell curve genetic difference of races tutkijoita löytyy jotka selittävät tuon kahdella älykkyystestillä ja yhdellä geenillä:curs: . Älykkyys on siis perinnöllistä ja sitä mitä älykkyystestit mittaavat(tasokasta tiedettä). Tämä teollisuusyhteiskunnan jäänne jolla perusteltiin yhteiskuntaluokkien välillä olematon liikkuvuus on näköjään vieläkin elossa. Näköjään yksilöiden väliset varianssit ovatkin tässä mittaamisessa niin keskeisiä(kuka on paras), että älykkyyden kannalta tärkeät välittävät mekanismit on syytä jättää tutkimatta.

 

[Catilina]

Yleisälykkyys

g on todellakin faktorianalyysillä saatu laskennallinen suure, joka kuitenkin selvästi edustaa jotain hyvin konkreettista, erittäin fysiologista ominaisuutta. Jos sen haluaa todella lyhyesti ja hyvin määritellä, se on kyky hallita kompleksisuutta. Sillä on selvät fysiologiset korrelaattinsa, esim. hermojohtonopeus, tiettyjen aivoalueiden metabolian tehokkuus, herätevastepotentiaalin P300 latenssi jne. Myös aivojen koolla on toistuvasti havaittu r= noin 0.4 korrelaatio yleisälykkyyteen.

Yleisälykkyys on kuitenkin todella polygeeninen ominaisuus, ja tutkimus onkin nykyään suuntautunut yksittäisiin tekijöihin, fysiologisiin komponentteihin ja niiden taustalla oleviin geneettisiin tekijöihin, joita tunnetaan jo varsin paljon. G-faktorilla ei oikein ole enää lisää annettavaa.
Kuvaavaa on, että tämä molekyyligeneettinen ja -biologinen tutkimus on monesti yritetty saada kielletyksi mukamas "epätasa-arvoa" ajavana, siis maailmankatsomuksellisin perustein, mutta tutkimuksen vapaus on kuitenkin aina voittanut, ja tutkimus etenee kiivaana.

Yleensä nopein tapa paljastaa asiantuntemattomuutensa on viitata "Bell Curveen", joka ei edes ole kirja älykkyystutkimuksesta, vaan Yhdysvaltain yhteiskunnan kerrostumisesta. Siinä on kyllä viittauksia älykkyystutkimukseen, ja tietyssä mielessä se on klassikko, mutta ei älykkyystutkimuksen alalla.

 

[anticatabolic]

g on todellakin faktorianalyysillä saatu laskennallinen suure, joka kuitenkin selvästi edustaa jotain hyvin konkreettista, erittäin fysiologista ominaisuutta.

Kuvaavaa on, että tämä molekyyligeneettinen ja -biologinen tutkimus on monesti yritetty saada kielletyksi mukamas "epätasa-arvoa" ajavana, siis maailmankatsomuksellisin perustein, mutta tutkimuksen vapaus on kuitenkin aina voittanut, ja tutkimus etenee kiivaana.

Yleensä nopein tapa paljastaa asiantuntemattomuutensa on viitata "Bell Curveen", joka ei edes ole kirja älykkyystutkimuksesta, vaan Yhdysvaltain yhteiskunnan kerrostumisesta.

Kiitos että sivistit minua noinkin paljon asioista. Luuletko että jauhan asioista mistä en tiedä? Kyllä minä tiedän mihin ja kuinka mitattuun korrelaatiomatriisiin
tuo perustuu. Ja tuo herrnsteinin ja murrayn käynnistämä keskustelu (viittaan tällä tähän bell curveen) missä pyrittiin osoittamaan älykkyystestejen avulla älykkyyden suurelta osin olevan perinnöllistä. Esim. kielitaidottomien testaaminen kertoo jo siitä ettei tuo ole vakavasti otettavissa. Selittävinä tekijöinä voisivat olla ennemminkin tarkoituksellinen harjoittelu, motivaatio, käytäntöyhteisöt jne.

Sinulta on näköjään mennyt tilastotieteen opinnot hukkaan tilastollisen riippuvuuden osalta kun et ymmärrä sitä, että riippuvuuden olemassaolo ei kerro sen laatua. Jos valkoisen ja tumman välillä on esim. 20 pisteen ero "älykkyystestissä" teetkö samantien johtopäätöksen g-stä syy-seuraussuhteena? Tai voitko eritellä yksilöiden välisestä vahtelusta prosentit ympäristölle ja g:lle? Voi myös olla mahdollista että mittari ei mittaa oletettua ominaisuutta. Olisiko parempi tutkia niitä vaikuttavia mekanismeja joista tämä niin kutsuttu älykkyys syntyy.

Esitän kolme eri kysymystä sinulle:

1. Määrittele älykkyys tai tuo yleisälykkyys?
-älykkyystesti? Mitä mittaa?
2. Tiedätkö ihmisen älykkään toiminnan rajoituksista mitään?
-Ihmisen muistissa ei ole kiinteää määrää etukäteen määrättyjä rakenteita(roger schank)
3. Millä tavalla tuo g vaikuttaa älykkyyteen?
-kongreettinen esimerkki miten g auttaa sinut laskemaan laskun?
- ja onko tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa mahdollisesti jo niin vaikeita tehtäviä että niitä ei pysty suorittamaan esim. 160 äollakaan.
(kaikki väitteet ihmisen älykkyyden pysyvyydestä ovatkin väitteitä ihmisen koulutettavuudesta)

Kumoa myös seuraavat väittämät
1. oppiminen ja taidonhallinta eivät ole toiminnan edellytyksiä vaan tuloksia.
2. kaikki monimutkaiset taidot esiintyvät ensin sosiaalisella, sitten yksilön omalla psykologisella tasolla.

Kulttuuripsykologian peruslait 1 ja 2.

 

[Catilina]

Kiitos...

..., koulutukseeni kuului varsin laaja tilastomatematiikan osuus, jonka läpäisin kiitettävästi.

Taisin jo mainita, jos huomasit, että mainitsin mielestäni parhaaksi yleisälykkyyden määritelmäksi kyvyn hallita kompleksisuutta. Huomaa, että kyseessä ei ole pelkästään kompleksisuuden olemassaolon havaitseminen, vaan kyky todella hallita sitä.
Eri älykkyystestit mittaavat tätä vaihtelevalla tavalla. Esim. Wechslerin ns. g-lataus on vain n. 0,6 , kun taas Ravenilla sen arvioidaan olevan jo yli 0,8. Enenevässä määrin kognitiivisen kyvyn mittaamisessa ollaan kuitenkin siirtymässä suoriin fysiologisten suureiden mittaamiseen. Tämä on tapahtunut ihan käytännön syistä.

Taisin jo mainita, jos huomasit, että älykkyys on selvästi polygeeninen ominaisuus, joten jonkun määrätyn neuroanatomisen rakenteen osoittaminen huomattavasti muita keskeisemmäksi ei ole mahdollista tai todennäköistä, eikä sellaista kukaan ole edes väittänyt.

G on laskennallinen proksimaatti, joka kuvaa melko hyvin sitä, miten helppoa minun on oppia suorittamaan kohtuullisen vaikeita laskuja. On turha olettaakaan g:lle muuta kuin laskennallisen proksimaatin, joskin hyvin käyttökelpoisen sellaisen, asemaa.

Psykologia on nyt tieteenä kohtalonsa edessä, monista muistakin syistä. Oltuaan vuosikymmeniä humanistisen tai jopa valtiotiteteellisen tiedekunnan osana, alueena jolla mietitään "tarvehierarkioita", ja jonka empiirisyyden huippuna on ollut laskea kuinka monta kertaa kyyhkynen kääntyy mihinkin päin, sen hedelmällisin ja nopeiten etenevä tutkimus on muuttunut tiukan luonnontieteelliseksi, ja nimenomaan neurotieteiden, molekyylibiologian ja -genetiikan alueilla. Jos psykologia haluaa säilyä tieteenä, sen on vaihdettava kotia.

 

[anticatabolic]

..., koulutukseeni kuului varsin laaja tilastomatematiikan osuus, jonka läpäisin kiitettävästi.

Taisin jo mainita, jos huomasit, että mainitsin mielestäni parhaaksi yleisälykkyyden määritelmäksi kyvyn hallita kompleksisuutta. Huomaa, että kyseessä ei ole pelkästään kompleksisuuden olemassaolon havaitseminen, vaan kyky todella hallita sitä.
Eri älykkyystestit mittaavat tätä vaihtelevalla tavalla. Esim. Wechslerin ns. g-lataus on vain n. 0,6 , kun taas Ravenilla sen arvioidaan olevan jo yli 0,8.

Taisin jo mainita, jos huomasit, että älykkyys on selvästi polygeeninen ominaisuus, joten jonkun määrätyn neuroanatomisen rakenteen osoittaminen huomattavasti muita keskeisemmäksi ei ole mahdollista tai todennäköistä, eikä sellaista kukaan ole edes väittänyt.

G on laskennallinen proksimaatti, joka kuvaa melko hyvin sitä, miten helppoa minun on oppia suorittamaan kohtuullisen vaikeita laskuja. On turha olettaakaan g:lle muuta kuin laskennallisen proksimaatin, joskin hyvin käyttökelpoisen sellaisen, asemaa.

Psykologia on nyt tieteenä kohtalonsa edessä, monista muistakin syistä. Oltuaan vuosikymmeniä humanistisen tai jopa valtiotiteteellisen tiedekunnan osana, alueena jolla mietitään "tarvehierarkioita", ja jonka empiirisyyden huippuna on ollut laskea kuinka monta kertaa kyyhkynen kääntyy mihinkin päin, sen hedelmällisin ja nopeiten etenevä tutkimus on muuttunut tiukan luonnontieteelliseksi, ja nimenomaan neurotieteiden, molekyylibiologian ja -genetiikan alueilla. Jos psykologia haluaa säilyä tieteenä, sen on vaihdettava kotia.

Ei sinulla näköjään ole minkäännäköistä hajua psykologiasta tieteenä kuin tuollaista heittelet ilmoille.:D Tuo sinun asenteesi kertoo enemmän sinusta ihmisenä kuin itse älykkyydestä. Onneksi et ole psykologi sillä sinun käsissäsi esim. rorschachin testi olisi todella vaarallinen.

Kun heittelet noita yleistyksiäsi ilmoille kannattaa ottaa selvää mihin suuntaan psykologinen tutkimus on oikeasti menossa. Nuo sinun esittämäsi teoriat ovat vanhoja kuin taivas ja vielä moneen kertaan kumottuja. Ne edustavat kognitiivisen psykologian 60-70 luvulla olleita puutteellisia oletuksia esim. älykkyydestä mielensisäisenä laadullisena prosessina, joka on vielä mitattavissa yksiselitteisesti(ongelmattomasti). Guess what. Kannattaa nyt oikeasti miettiä esim. organisaatiopsykologian ja kulttuuripsykologian, symbolisen interaktionismin, toiminnanteorian, laajempien verkostoanalyysien ja kaiken arvokkaan tutkimuksen jälkeen sijaitseeko se älykkyys siellä päänupissa ihan oikeasti vai olemmeko esim. älykkääntoiminnan välineille, verkostoille koululaitokselle jne. velkaa todella paljosta. Ihmisen päähän muodostuvat hermoverkot syntyvät varhaislapsuudesta asti ja niitä ihminen joutuu käyttämään koko elämänsä. Robert sternberg joka on huomattavampia älykkyystutkijoita korostaa älykkyyttä dynaamisena järjestelmänä.

1.Älykkyys koostuu tiedonhankinta, suoritus ja metatekijästä.
-metatekijä vastaa toiminnan ohjauksesta ja itsearvioinnista ja ohjaa sekä tiedonhankintaa ja alemman tason suoritusprosesseja. Ongelmanratkaisu vaikuttaa taas takaisin tähän metatekijään(itsearviointi/oman toiminnan säätely).
2. Automatisoitumisen nopeus eli kuinka nopeasti joku tietty taito automatisoituu. Metatekijä on tuossakin äärimmäisen tärkeä sillä mitä nopeammin toiminta automatisoituu, sitä enemmän jää työmuistille kapasiteettia uusille ongelmille. Eli matikan kokeessa metakognitiivista taitoa edustaa aikaisempien matemaattisten ongelmien miettiminen noin yksinkertaisesti.
3. Onko älykkyyden määritelmä luonnollinen vai onko vain suhde yksilön ja ympäristön vaatimusten välillä. Ihminen edustaa tarkoituksenmukaista sopeutumista ympäristöön. Kun ihmiseltä vaaditaan jotain, hän kehittää ns. älylliset mallit joilla hän ratkaisee ongelman. Nykyiset älykkyystestit mittaavat vain noin 7 eri faktoria vaikka älykkään toiminnan kirjo paljon laajempi. Näin älykästä toimintaa syntyy kaikissa ympäristöissä vaatimusten pohjalta ja ihminen muokkaa ympäristöjään tai vaihtaa niitä uusiin vastatakseen älykkääntoiminnan haasteisiin.(noin vapaasti suomennettuna.)

Älykkyyttä voidaan kehittää, tosin hermoverkot ja kulttuuriset resurssit sekä opetusympäristöt jne. muodostavat taas reunaehtoja näihin.


Ja voi vittu tota yhtä lohkaisua. Millä mittalaitteilla sinä noita älyllisiä prosesseja mittailet? Psykologia ei tuon takia ole luonnontiede koska ihmisen käyttäytymisestä on pääteltävä psyykkisten prosessejen sisältö. Vai onko sinulla joku tekniikka(psykometrinen) jolla mittailet niitä. Yhtä typerää olisi olettaa esim. puheen ja ajattelun olevan sama tekijä. Tuo on taas typerä yritys tehdä psykologiasta numeerista ja tiukan kaavan luonnontiedettä ja tehdä lakeja ja typeriä yleistyksiä alueelle, missä ne eivät päde. Tietäisit aiheesta enemmän niin et ehkä pitäisi itseäsikään rationaalisena tietokoneena.

Psykologinen tutkimus on tiedettä sanan varsinaisessa merkityksessä eikä yhtään häviä tieteellisyydessä esim. tuolle sinun lääketieteelle.(tieto muuten lääketieteessä(kin) palvelee myös yhteiskunnallisia tarkoituksia vaikka varmaan tuon kiellätkin esim. julkaisematta jääneet lääketutkimukset, ravintosuositukset jne.). Turha on vähätellä tuota koska 1. et tiedä mistä puhut 2. ja edustat itseasiassa vanhentunutta käsitystä ihmisestä. Puhut tieteestä etkä edes itse edusta sitä.

 

[Catilina]

Minulla on tässä...

... nyt edessäni monistenippu, jonka kansilehti on otsikoitu

"International Society for Intelligence Research 2005, Program, Sixth Annual Conference, Hyatt Regency, Albuquerque, NM"

Erilaisten julkaisujen esittämisen lisäksi ohjelmassa on ollut symposiumi, jonka ohjelman vaivaudun tiivistäen kopioimaan:

Brain Imaging Studies of Intelligence: Closing in on the Neuroanatomy of Individual Differences

-Correlated vectors, g, and gray matter: A frontal-parietal network and the Einstein (ei fyysikko) hypothesis.

-Investigating the cortical temporal dynamics of the speed-intelligence relationship using magnetoencephalography.

-Sex differences in associations of brain anatomical and functional connectivity with IQ in children.

-Biochemical markers of individual differences in cognitive functioning.

-Magnetic resonance imaging related to differences in personality, IQ and emotional intelligence.

-Brain cortical electrical activity associated with emotional intelligence.

-The creating brain: The neuroscience of genius.

Vuosi 2005 näkyy siis keskittyneen kuvantamistutkimusten käyttöön älykkyyden tutkimuksessa. Lienee aika selvää, millä suunnalla tämän alan tiedettä tehdään, ja minkä alan julkaisuihin tartutaan, kun halutaan todellisia vastauksia kysymyksiin.

Sävysi kertoo selvästä hermostumisesta, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Minä lopetin tämän alan aktiivisen seuraamisen jo joku aika sitten, koska en enää viitsinyt luetteloida yhä uusia ja uusia tapoja maapallon pyöreyden osoittamiseksi. Viime töikseni vaivauduin kuitenkin tekemään kirjallisuuskatsauksen, joka tällä hetkellä on tietenkin jo vanhentunut, mutta koitan löytää sen ja linkittää tänne.

Rorschachin testi on muuten vaarallinen kenen hyvänsä käsissä, ja siksi sitä ei missään vakavassa tarkoituksessa käytetäkään, koska sillä ei -muiden projektiivisten testien tapaan- ole mitään erityisempää validiteettia. Siksipä sitä ei missään vakavassa juurikaan käytetä.

http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=1948014

The clinical utility of the Rorschach : Unfulfilled promises and an uncertain future : Special Section: I. The Utility of the Rorschach in Clinical Assessment

Résumé / Abstract
The empirical evidence on the Rorschach is reviewed using three definitions of clinical utility: (a) the nature of professional attitudes and extent of clinical usage, (b) the extent of evidence for reliability. validity, diagnostic efficiency, and incremental validity, and (c) the extent of evidence that Rorschach data improve clinical decision-making and/or treatment outcome. Surveys demonstrate that the Rorschach is extensively used: however, these data are insufficient to demonstrate clinical utility as they do not address the rational, scientific, and ethical requirements of professional standards for psychological measures. After reviewing conceptual issues in Rorschach research (especially those in the Comprehensive System) the authors conclude that there is little scientific evidence to support the clinical utility of the Rorschach Given the absence of data evaluating how the Rorschach is used in routine practice and whether its use is consistent with the manner in which it is used in research, there is currently no scientific basis for justilying the use of Rorschach scales in psychological assessments.