Minulla on tässä...
... nyt edessäni monistenippu, jonka kansilehti on otsikoitu
"International Society for Intelligence Research 2005, Program, Sixth Annual Conference, Hyatt Regency, Albuquerque, NM"
Erilaisten julkaisujen esittämisen lisäksi ohjelmassa on ollut symposiumi, jonka ohjelman vaivaudun tiivistäen kopioimaan:
Brain Imaging Studies of Intelligence: Closing in on the Neuroanatomy of Individual Differences
-Correlated vectors, g, and gray matter: A frontal-parietal network and the Einstein (ei fyysikko) hypothesis.
-Investigating the cortical temporal dynamics of the speed-intelligence relationship using magnetoencephalography.
-Sex differences in associations of brain anatomical and functional connectivity with IQ in children.
-Biochemical markers of individual differences in cognitive functioning.
-Magnetic resonance imaging related to differences in personality, IQ and emotional intelligence.
-Brain cortical electrical activity associated with emotional intelligence.
-The creating brain: The neuroscience of genius.
Vuosi 2005 näkyy siis keskittyneen kuvantamistutkimusten käyttöön älykkyyden tutkimuksessa. Lienee aika selvää,
millä suunnalla tämän alan tiedettä tehdään, ja
minkä alan julkaisuihin tartutaan, kun halutaan todellisia vastauksia kysymyksiin.
Sävysi kertoo selvästä hermostumisesta, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Minä lopetin tämän alan aktiivisen seuraamisen jo joku aika sitten, koska en enää viitsinyt luetteloida yhä uusia ja uusia tapoja maapallon pyöreyden osoittamiseksi. Viime töikseni vaivauduin kuitenkin tekemään kirjallisuuskatsauksen, joka tällä hetkellä on tietenkin jo vanhentunut, mutta koitan löytää sen ja linkittää tänne.
Rorschachin testi on muuten vaarallinen kenen hyvänsä käsissä, ja siksi sitä ei missään vakavassa tarkoituksessa käytetäkään, koska sillä ei -muiden projektiivisten testien tapaan- ole mitään erityisempää validiteettia. Siksipä sitä ei missään vakavassa juurikaan käytetä.
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=1948014
The clinical utility of the Rorschach : Unfulfilled promises and an uncertain future : Special Section: I. The Utility of the Rorschach in Clinical Assessment
Résumé / Abstract
The empirical evidence on the Rorschach is reviewed using three definitions of clinical utility: (a) the nature of professional attitudes and extent of clinical usage, (b) the extent of evidence for reliability. validity, diagnostic efficiency, and incremental validity, and (c) the extent of evidence that Rorschach data improve clinical decision-making and/or treatment outcome. Surveys demonstrate that the Rorschach is extensively used: however, these data are insufficient to demonstrate clinical utility as they do not address the rational, scientific, and ethical requirements of professional standards for psychological measures. After reviewing conceptual issues in Rorschach research (especially those in the Comprehensive System) the authors conclude that there is little scientific evidence to support the clinical utility of the Rorschach Given the absence of data evaluating how the Rorschach is used in routine practice and whether its use is consistent with the manner in which it is used in research, there is currently no scientific basis for justilying the use of Rorschach scales in psychological assessments.