"Terve maalaisjärki" on, kuten todettua, lähinnä synonyymi ennakkoluuloille ja opituille asenteille joita ei osata ajaa (itse)kriittisen suodattimen läpi.
Olisko sulla jotain faktaa tai tilastoa tuon näkemyksen tueksi? :D :D
Koska minun näkemykseni mukaan terve maalaisjärki on erittäin positiivinen ja hyvä asia. Joka mahdollistaa (yksilön kohdalla) sen myöntämisen, että "tää meidän kunnan eläinlääkärihän on ihan hyvä tyyppi". Ja (laumojen osalta) sen näkemisen, että "eipä noiden touhusta tosiaan taida oikein mitään tulla". Ihan ilman tilastoja.
Sikäli kun koulutus korreloi esim. mediakriittisen suhtautumisen, lähdekritiikin tuntemisen ja tiedonhalun kanssa, niin täytyy todeta etten voisi olla kanssasi enemmän eri mieltä. Ehkäpä pistät tutkimustietoa myös aiheesta "koulutus ja alttius indoktrinaatiolle"?
En ole sitä mieltä, että korkeakoulutus lisää alttiutta indoktrinaatiolle. Se on se koulutuksen (vaikka kuinkakin media- ja lähdekriittisen) ohessa läpikäytävä piilo-opetusohjelma, joka ehdollistaa ihmisen ajattelemaan "oikein" tietyistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hyvin harva akateeminen ajattelija uskaltaa edes pohdiskella, että nykyisenkaltainen kehitysapu/pakolaispolitiikka/maahanmuuttopolitiikka/rasisminvastainentaistelu ei ehkä olisikaan paras mahdollinen. Vaan suorastaan vahingollinen sekä kehittyneille että kehittyville maille.
Mutta kaikki akateemisen koulutuksen saaneetkaan eivät välttämättä ole AKV:n tasoisia ajattelijoita. Suurin osa on ihan tavallisia duunareita, jotka käyvät arjet akateemisen loppututkinnon vaativissa duuneissaan. Ja rentoutuvat viikonloppuna lukemalla herkässä krapulaisessa tilassa Hesarin Nyt-liitteen. Jossa tuleekin sitten sitä poliittisesti korrektia asennekasvatusta ja piiloehdollistamista ainakin seuraavan viikon tarpeiksi.
Suomen pakolaispolitiikka siis romuttaa "sivistysyhteiskunnan"? Perusteita? Sikäli kun ulkomaalaiset ylipäätään tekevät rikoksia...!!1! :D
Tämä "sivistysyhteiskuntahan" on vähän sellainen tavjojen sana. Sen saa minun puolestani romuttaakin. Toki länsimaisessa ja etenkin pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on hyviäkin puolia. Mutta rikollisuus ei ole se, mikä ensisijaisesti romuttaa yhteiskunnan rakenteen. Vaan loisiminen.
Toki silläkin on merkitystä, että agressiivisten mamukatujengien ilmaantuminen on vienyt Suomen kaupunkien arkipäivää 50 vuotta ajassa taaksepäin. Tai oikeastaan enemmänkin, pikemminkin 500 vuotta, koska suomalaiset jengit tappelivat aikanaan keskenään, kylä kylää tai kaupunginosa kaupunginosaa vastaan. Eivätkä käyneet satunnaisesti naisten tai vanhusten tai muiden viattomien ohikulkijoiden kimppuun kuin metsän rosvot joskus Kustaa Vaasan aikaan.
Mutta tärkeintä on se, että kun loisijoita on liikaa, keskiluokan moraali rapistuu samalle tasolle. (Yläluokan moraalihan on jo rapistunut. Rahat on siirretty Monacoon.) Keskiluokasta kohoavat nuoret sankarit (tämän palstan teekkarit ja ekonomit) lähtevät kaikki jossain vaiheessa uransa alussa ulkomaille töihin. Kiusaus olla ikinä palaamatta on suuri, jos ulkomailla asuinolot rikollisuuden ja turvattomuuden suhteen ovat jopa paremmat kuin Suomessa (koska eliitti asuu omilla vartioiduilla alueillaan), mutta palkka on parempi ja veroprosentti alempi.
Kun loisijoiden määrä ylittää maksumiesten maksukyvyn, alkaa hyvinvointiyhteiskunnan hyvin nopea alasajo. Ja viimeistään silloin palavat autot Suomenkin kaduilla.