Liikuntatunnilla opittua...

Liikunnan opettajalta terveystiedon tunnilla opittua:

Jos kuntosalilla tekee liikkeet väärällä tekniikalla, lihakset kasvaa vinoon. Esim jos kättä kääntää kun tekee hauiskääntöjä kp:lla niin hauislihas kasvaa vinoon "sisään" päin, tästä johtuu greipit kainalossa kävelevät tyypit. Mavessa sama juttu, jos pitää ristiotteella kiinni, hauikset kasvaa vinoon, mavehan tunnetusti on hauis liike :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vihasin liikuntaa peruskoulussa. Olin kömpelö ja ylipainoinen. Telinevoimistelu oli kaikista hirvein laji. Samoin uintitunnit ja pesutiloissa käynti, minkä takia en mennyt uimaan kolmannen luokan jälkeen.

Lukiossa oli kivat liikunnanopettajat. Silloin pidin liikunnantunneista ja sain jopa 9 yhdestä kurssista. Lukiossa saimme usein valita esimerkiksi halusiko pelata jalkapalloa vai mennä lenkille. Meillä käytettiin pari kertaa jakoa hyviin ja keskinkertaisiin sählyssä ja lentopallossa. Minusta tasoihin jako onnistui tosi hyvin, ja kaikki saivat päättää, että missä halusivat pelata. Pelaaminen oli mukavaa, kun kaikista kilpailuhaluisimmat pelasivat toisessa joukkueessa, eikä ketään pilkattu virheistä.
 
Yläaste aikoina pelattiin paljo koripalloa liikuntatunneilla ja lay-up liikerata piti opetella jos meinasi tunnilta pois päästä. Muutenkin tuo kuri puoli iskostui selkärankaan kun tämä kyseinen liikunnanopettaja oli Neuvostoliiton laivastossa useita vuosia palvellut.
 
Mä kävin aina ammattikouluaikana liikkatunnilla ottamassa jalkatreenit kun muut pelas sählyä. Hengitystekniikka ei tuolloin ollut ihan kunnossa ja raskaissa sarjoissa iski usein n. ponnistuspäänsärky kun pidättelin turhaan hengitystä. Valittelin tuosta särystä silloiselle liikkaopettajalle joka hiihtovalmentajankin hommia teki. Totesi että kuntosaliharjoittelu ei ole mulle henkilökohtaisesti sopiva laji,ja miksen kokeilisi hiihtoa :D Nyttemmin oon muutaman kerran törmänny kyseisiin opettajaan ja on tuo vähän ihmetellyt kun elopainoa tullut se 30kg noista kouluajoista pituuden lisääntymättä senttiäkään :D
 
Meiilä oli aina "seläntakanapuhumista" (oikeastaan kaikilla luokkaasteilla), jos vaikka joku oli möhlinyt jonkun helpon paikan esim. futiksessa (yleensä koski niitä tyyppejä, ketkä yliarvioivat omat taitonsa/luulivat olevansa hyviä). Yleensä kuitenkaan ketään ei pilkattu, päinvastoin esim. kerran vedin kolmesta metristä mahalleni, kun yritin tehdä ankkahyppyä, ja silloinkin sain vain kehuja :rolleyes:.

Kerran uintitunnilla oli hengenpelastuskilpailua, jota tehtiin neljässä ryhmässä. Meidän osuudella porukat repesivät vitusti, kun henkilö A heitti altaan reunalta vedessä olevaa henkilö B:tä kanisterilla päähän tarkoituksenaan pelastaa henkilö B vedestä vetämällä kanisteriin kiinnitetyllä narulla heiton jälkeen. Sattui siinä muutakin mukavaa ohella, tämä oli vain yksi niistä.

Vesipallo oli yläasteella vittumaista, kun vastapuolella oli 90+kg vesipallon pelaajia tai muuten vaan korstoja, joita ei halunnut päällensä (en ole huono uimari, mutta kloori-veden nieleminen ei ole kivaa).
 
Mulla oli lukiossa kaksi mitä loistavinta liikunnanopettajaa joiden ansiosta kiinnostuin sitten salilla käymisestäkin. ylä ja ala-asteella tuntui että kaikkia yritetään vääntää samaan muottiin ja ikinä kun en ole mikään vikeltäjä ollut niin vituiksihan se liikunta aina meni ja olin nahjusten joukossa. Lukiossa sitten aloin tykkäämään kovasti punttitouhuista ja yllätys yllätys, muustakin liikunnasta kun kunto ja voimatasot nousi. Liikunnan numero olikin sitten 10 vaikken mikään haka kaikessa ollut, olin hyvä yhdessä mutten vihannut mitään toistakaan lajia. Lukiossa sai suorittaa jopa kursseja pitämällä harjoituspäiväkirjaa ja sekös vasta oli kivaa :hyper: Muistan kyllä ikäni legendaariset liikunnanopettajani :haart:
 
Yllättävän paljon negatiivisia kommentteja täällä. Mulle jäi niin ala- ja yläasteen kuin lukionkin liikuntatunneista lähinnä vain positiivisia muistoja, vaikken se paras kaikessa ollutkaan, josken huonoinkaan. Ala-asteella pelattiin jalkopalloa, sählyä, jääkiekkoa ym. perinteisiä lajeja. Ala-asteen lihaskuntotesteissä huomasin omaavani muita paremman lihaskunnon, minkä huomasin myöhemmin yläasteen liikuntatunneillakin. Yläasteella ja lukiossa oli liikunnanopettajana todella mukava ja urheilullinen tyyppi ja yleensä pelattiin niitä samoja joukkuelajeja tai käytiin salilla. Opettaja piti meille jopa penkkipunnerruskisoja, joissa jokaisen tulos merkittiin vihkoon ja kokeiltiin uudestaan ensi vuonna:D . Nuo testit oli aika ikimuistoisia;)
 
Entäs jos pennuille opetettaisiin teoriaa ja käytäntöä mahd monesta lajista.
Esim jos punttailua haluaa kokeilla, niin siitä voisi saada selkeesti enempi irti, jos joku opettaisi teoriaa ja kertoisi perusteet, antaisi muutaman malliohjelman ja neuvoisi ohjelman teossa, minkä jälkeen voitaisiin liikkeiden tekniikkaa harjoitella ihan käytännössä.

Oiskin tollasta. Ite kävin lukiossa punttisalikurssin ja voi luoja mitä paskaa. Tosin mitä Korsossa voi odottaakkaan saavansa. Ulkohuussin kokoiselle salille ängetään 10 hengen voimin, jotta koko paikka on tukossa ja sitten vaan "tehdään". Tunnin alussa saatettiin näyttää jonkun laitteen/liikkeen suoritustekniikka ja venyttelyitä, mutta eipä kummempaa. Ei ollut mitään hajua, mitä teki, tiesin vain, että ei tää nyt oikein mene. Vittu.
 
Ala-asteella opittua:
- Hölmöläispesäpallo on kivempaa kuin ehta versio
- Koripallo alkaa maistua paskalle kun sitä joutuu pelaamaan neljättä/viidettä viikkoa peräkkäin, opettajan mukaan opetussuunnitelmassa oli että 30h pitää pelata koripalloa..ajatteli sit vetää het putkeen ne 30h???

Yläasteella:
- Koripallo, sähly ym mahdolliset kontaktilajit muodostuivat perkeleen pelottaviksi sen rinnakkaisluokan jokinorsun päällerynnimisten takia.. näen edelleen järkyttäviä painajaisia, pimeydessä korvissa kaikuu edelleen se uhkaavasti lähestyvä TUM, TUM, TUM, kun jokinorsu halkoo lattiaa jyrätäkseen vinkuheinäisen olemukseni puolapuiden väliin..
- Jos opettaja sanoo että saa itse valita mitä tekee ja vaihtoehtoina on joko sulkapallo, lentopallo tai puntti, opettaja katsoo pahalla, jos menet puntille.

Lukio:
- Puntti ei sovi naisille.
- Penkkipunnerruksessa selkää ei saa kaartaa.
- Kolmesta urheiluvaihtoehdosta on edelleen paha juttu jos menet puntille.
Tärkeimpänä asiana mieleen jäi liikunnanopettajan ilme kun tajusi että kuntotestissä esim räjähtävän nopeuden testeissä puntista olikin ollut hyötyä ja joutui tämän ääneen tunnustamaan. Kissa kiitoksella elää :D

Kaiken kaikkiaan ärsyän joukkuelajeja, lenttis on ainoa mitä siedän, mutta esim koripallo tai sähly...hrrr...Siksipä minäkin enempi yksilölaji-ihminen, punttia ja ampumista.
 
Yläasteella, kuntopiiripäivän yhteydessä, opettajamme valisti meitä seuraavasti; "kehonrakentajat eivät kykene nostamaan suuria rautoja, heidän lihaksensa ovat semmoista pumpattua hötöä".

No...mikä nyt sitten on iso rauta kellekin:rolleyes:
 
Minä opin sen, että ainoastaan koulussa suoritettu liikunta (ts. pesäpallo kesällä ja lentopallo talvella) on oikeaa ja arvostettavaa liikuntaa, eikä muunlaisella liikunnalla ole merkitystä.

Harrastin koko kouluajan aktiivisesti ensin klassista balettia (+ liitännäiset muut ns. tanssitekniikkatunnit ja venyttelyt, viikossa tunteja meni tanssiharkoissa n. 10, näytöksiä vrt oli vielä sitten lisätunteja) ja myöhemmin myös tennistä (harjoitustunnit, pelit, treenejä tukeva kuntosaliharjoittelu jne, viikossa tunteja meni pelkästään harjoitustunteihin 4-8, ensin lomittain tanssin kanssa ja myöhemmin siirryin vain pelaamaan tennistä kun polvet&akillesjänteet eivät enää kestäneet kärkitossuilla taiteilemista).

Jouduin välillä jättämään iltapäivien koululiikuntatunteja väliin näiden omien liikuntaharrastusteni vuoksi. Koska laiminlöin koululiikuntaa enkä osoittanut riittävää kiinnostusta liikuntaa kohtaan, sain numerokseni 8. Reilu meininki:thumbs:

(pahoittelut pitkästä txtistä - oli pakko avautua:nolo: )
 
Ala-aste: Talvella hiihdetään ja kesällä pelataan pesäpalloa.

Yläaste: Treeniohjelmana 100 vatsaliikettä, 100 jalkaliikettä ja 100 hauisliikettä auttaa kasvattamaan OIKEAT lihakset, eikä mitään ilmapallolihaksia. Tuolla ohjelmalla tuli se puoli vuotta treenattua eikä tullut kummankaanlaisia lihaksia...
 
Toi pesäpallo on kyllä niin turha laji. Onhan se hyvä, että kaikkia koitetaan, mutta jossain kohtaa peruskoulua tuota pelattiin ihan helvetisti.

Mallia

ohi, ohi, ohi, palo
ohi, ohi, ohi, palo
ohi, ohi, ohi, palo
vuoronvaihto (kukaan ei halua ulkovuoroon)

Yksi osuu palloon, kaikki ihailee "jumaleisön ku meni kauas". Kenttä rullaa tyhjäksi ja taas alkaa sama ohi, ohi, ohi kaava.

Muutamat jotka ovat pelanneet pesäpallojoukkueessa ovat suvereenejä. Muut osallistuu liikuntatunnin aikana pari kertaa huitomiseen ja muuten tunnit meneekin kivasti kiviä potkiessa. Vähän helvetin tylsää.

Futis, sähly, sulkapallo yms. on aika paljon kivampaa, koska siinä lähes kaikki pystyy edes jollain tasolla pelaamaan.
 
Liikuntatuntien sisällöstä:

Ala-asteella tunteja piti meijän oma luokanope enkä muista tunneista juuri mitään, paitsi sen, että olin hyvä luistelemaan ja juoksin cooperin aina kolmen parhaan joukossa. Kokeiltiin painia (!) ja fudista, muuten tunnit oli kaavaa koripallo/lentopallo (joskus harvoin sähly), talvella luistelu/ringette ja hiihto, keväällä yleisurheilu + pesis.

Yläasteella mukaan tuli legendaarinen "power-mover"-tanssi, jota harjoiteltiin aina keväisin. Muutoin kaava pysyi aika samana, tosin sillä erotuksella, että syksyisin oli aina yu, loskakelien alkaessa suunnistettiin paloheinässä, talvella luistelu (jos "ei ollut" luistimia, sai kävellä kauppaan ja takas:rolleyes: ) ja keväällä PESISTÄ koulun takana olevalla kentällä tuon tanssin lisäksi. Opelta sain hyvän numeron (10) kun osasin luistella, juoksin edelleen hyvin sen cooperin ja vedin parit leuat. Esim. pesistä en osannut ollenkaan, en koskaan osunut palloon enkä uskaltanut ottaa palloa kiinni (sain pallosta silmääni ala-asteella, traumat).

Lukiossa touhu muuttui täysin. Syksyisin oli sisäliikuntaa. Tuntien sisältö määriteltiin niin, että opettaja huuteli tunnin alussa: "Mitäs tänään tehdään" johon pari kovaäänisintä bitchiä huuteli, että "pelataan lentistä" joten pelattiin lentistä (eli seisoskelua jne, kyllähän te tiedätte mitä lentis oli koulutunneilla, yleensä ainakin). Ainoastaan silloin kun nämä neidit eivät olleet paikalla saatettiin pelata sählyä (muistan kaksi kertaa).

Talvisin oli luistelua Brakulla. Opettaja ei omistanut itse luistimia, vaan seisoskeli paksussa minkkiturkissaan kentän laidalla. Jos ei joku oppilaista "omistanut luistimia", he saivat mennä istuskelemaan läheiseen kuppilaan. :lol2: Luistelutunnit oli kivoja. Sai tehdä ihan mitä halusi.

Keväällä käytiin Eltsun kentällä juoksemassa jo aiemmin täällä mainitsemani 500metriä, jonka perusteella numero määräytyi. Jos juoksi tiettyjen maikan laatimien sekuntirajojen mukaan, sai numeron (en muista aikoja enää). MIKÄÄN MUU LIIKUNNALLISUUS TAI LIIKKUMATTOMUUS TAI TUNNEILLA OSALLISTUMINEN ei vaikuttanut numeroon. Melko reilua (sain kympin, mutta valitan silti, mun mielestä toi on käsittämätöntä). Lisäksi oli "vaihtoehtotunteja", jolloin sai valita, menikö salille vai keilaamaan. Valitsin yllättäen salin (maikka ei ollut paikalla koskaan).
 
Toi pesäpallo on kyllä niin turha laji. Onhan se hyvä, että kaikkia koitetaan, mutta jossain kohtaa peruskoulua tuota pelattiin ihan helvetisti.

Mallia

ohi, ohi, ohi, palo
ohi, ohi, ohi, palo
ohi, ohi, ohi, palo
vuoronvaihto (kukaan ei halua ulkovuoroon)

Yksi osuu palloon, kaikki ihailee "jumaleisön ku meni kauas". Kenttä rullaa tyhjäksi ja taas alkaa sama ohi, ohi, ohi kaava.

Muutamat jotka ovat pelanneet pesäpallojoukkueessa ovat suvereenejä. Muut osallistuu liikuntatunnin aikana pari kertaa huitomiseen ja muuten tunnit meneekin kivasti kiviä potkiessa. Vähän helvetin tylsää.

Aika outoa että poikien liikunnassa taso oli tuollainen. Meillä ainakin 90% pelaajista osui palloon ja osasi pelata ulkonakin... Noh taidat olla vähän eri ikäluokkaa kuin minä, niin ehkä silloin porukka ei osannut pesistä niin hyvin :)
Vierestä kun katteli niin tyttöjen pesis vaikutti juuri tuolta kuvaamaltasi tilanteelta, säestettynä hirveällä huudolla ja haukkumisella :D
 
Ala-asteella liikunnanopettaja sanoi, että sormilyöntiä lyödessä peukalot pitää laittaa tököttämään eteenpäin siten, että muodostuu kolmio. En tajunnut, mistä perkeleen kolmiosta se puhui, olin tuolloin pelannut itse jonkin aikaa lentopalloa ja tiesin, että: jos peukalot laittaa eteenpäin, niille voi käydä huonosti kun pallo tulee päin. Ja että: se kolmio sormilyönnissä muodostuu siitä, kun peukalot ja etusormet ovat vastakkain. Opettaja ei kuunnellut vastaväitteitä.

Ala-asteella liikkatunnit oli ihan parhaita. Liikuntasali oli ehkä 40 neliön kokoinen. Kerran korkeutta hypätessä yhdellä tytöllä meni jalka seinästä läpi. Ilma oli koko tuossa koulussa aina ummehtunut ja liikuntasalissa ikkunoista veti. Siellä oli aina kamalan nihkeätä ja nuhjuista.

Yläasteella oli yhden vuoden meillä ihan kunnon liikunnanopettaja. Muistan sen sanoneen: "lähden siitä ajatuksesta, että kukaan ei osaa mitään." Oikeastaan harmittaa aika tavalla, että liikunnanopettaja vaihtui. Tämä oli vaativa ja hemmetin suorapuheinen mutta opetti oikeasti jotain: perustekniikoita lajista kuin lajista. Kuulaakin opin työntämään. ("Ihme että työnnät noin pitkälle vaikket ole mikään erityisen riski!" Olin luokan pienin mutta työnsin kuulan pisimmälle. Olen siitä vieläkin kamalan ylpeä.)

Yläasteella tyttöjen liikunta oli toisinaan juuri sitä saatanan seisoskelua. Olen kyllä useimmiten päässyt porukkaan, jossa sai liikkua oikeasti. Vaihtelevuuttakin oli. Koripallo oli lemppari sisäliikunnassa, vaikka harrastin lentopalloa itse. Luistelu oli kivempaa kuin hiihto. Suunnistus oli ärsyttävää, en tiedä miksi. Mieluummin olisin vain juossut pitkin lepiköitä.

Meillä oli joskus jotain itsepuolustusharjoittelua, jonka vetäjälle ei ollut huumorintajua. Paras oli kyllä sen kommentti yhdelle tytölle: "käsi pois taskusta, ehdit sää sitä pilluas kotonakin räplätä."

Yläasteella piti tehdä joku tonttutanssiesitys joulujuhlaan. Musiikki oli hirveä. Yhden kerran opettaja oli poissa ja valitsimme tanssiin oman musan ja muutimme koreografiaa. Seuraavalla tunnilla esitimme oman versiomme opettajalle ja pelkäsimme ihan älyttömästi että nyt se suuttuu. Vielä mitä. Opettaja oli innoissaan, ja "tonttutanssista" tuli kuusijuhlan suosikki. Moni, kuten äitini, muistaa sen vieläkin.

Lukiossa oli jo valinnanvaraa. Hannarit alkoivat karsiutua pois porukasta.
 
Aika outoa että poikien liikunnassa taso oli tuollainen. Meillä ainakin 90% pelaajista osui palloon ja osasi pelata ulkonakin... Noh taidat olla vähän eri ikäluokkaa kuin minä, niin ehkä silloin porukka ei osannut pesistä niin hyvin :)
Vierestä kun katteli niin tyttöjen pesis vaikutti juuri tuolta kuvaamaltasi tilanteelta, säestettynä hirveällä huudolla ja haukkumisella :D

Taitaa olla nimenomaan tuo teidän meno sitä harvinaista.
Typerä lajihan tuo on, eiköhän pelin suosiokin siitä jonkin verran kieli.
 
ala-aste: koululiikunta tarkoittaa polttopalloa ja liikuntaa
yläaste: punttisali on turha, mies kasvaa hiihtäessä.pakkasraja oli 45, ja sekin vain tyttöjen uinnissa. Paleltuma vastaa urhoollisuusmitallia
lukio: liikunta on oikeesti mukavaa, kun löytyy pientä henkeä. puntilla saa naista (I wish :rolleyes: )
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom