Liikaa proteiinia, liian vähän hiilihydraatteja?

[Feel the pain]

Osan päivän hiilareista voi ihan hyvin ottaa sokereista ja valkoisesta jauhosta tehdyistä tuotteista. Ei ole nimittäin lihomisen kannalta mitään merkitystä mutta suojaravinne aineita tuon tyyppisissä ruoka ainessa tuppaa olemaan turhan vähän joten pelkästään noista ei kannata kaikkia hiilareita ottaa.

Omalla kohdalla aineenvaihdunta on ollu aina kova ja jos ylläpitokaloreilla mennään niin siihen pieni määrä pullaa, karkkia tai muuta roskaa ei tee pahaa ollenkaan. Painonnousuun mun ainakin tarttee syödä noin 3500-3800 kaloria päivässä puhtaana ruokana ja se on paljon, ja kyllä siihen on tullu lisättyä vähän roskaaki.

 

[Hillitö]

Broscienceä tosiaan.. Luitteko ollenkaan noita minun linkittämiäni postauksia, täysin samasta asiasta vääntöä.


Käytännössä - Ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta syökö nopeita vai hitaita hiilareita. Usein hitaissa hiilareissa on paremmat ravintoarvot. Mutta nämä ruoat valitaankin juuri hyvien ravintoarvojen takia, ei matalan GI:n tai GK:n. Paras tapa on syödä sitä, millä kalorit pysyy parhaiten hallussa, kuitenkin panostaen pääosin ravinnerikkaisiin ruokiin.

Siis tiivistäen: ravintoarvoilla ei ole mitään merkitystä kehonkoostomuksen kannalta. Niin tuossa käytännössä lukee. Onko näin?

 

[Mentzori]

Niin esimerkiks banaani kaks treenin jälkeen nostaa insutasoja ja on ihan hyvä vaihtoehto sen takia. Ja tämähän varmasti kaikkien tiedossa.

Lueppa tämä http://www.pakkotoisto.com/ravinto/86721-ai-etta-maltoa-treenin-jalkeen-ei-rasvaa-eika-mitaan-mika-%27hidasta%27-lue-tama/

Omalla kohdalla aineenvaihdunta on ollu aina kova ja jos ylläpitokaloreilla mennään niin siihen pieni määrä pullaa, karkkia tai muuta roskaa ei tee pahaa ollenkaan. Painonnousuun mun ainakin tarttee syödä noin 3500-3800 kaloria päivässä puhtaana ruokana ja se on paljon, ja kyllä siihen on tullu lisättyä vähän roskaaki.

Enpä suoraan edes luokittelisi noita "roskaksi." Ruokaahan ne ovat siinä missä muutkin ja voivat hyvin olla sopivina määrinä osana toimivaa ruokavaliota.

 

[Mentzori]

Siis tiivistäen: ravintoarvoilla ei ole mitään merkitystä kehonkoostomuksen kannalta. Niin tuossa käytännössä lukee. Onko näin?

No ei todellakaan lue. Matala GI tai GK ei automaattisesti tarkoita paljon suojaravinne aineita ja korkea GI tai GK Täysin suojarivinne aineettomia ruokia.

 

[Hillitö]

No ei todellakaan lue.

Toteat, että ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta, syökö nopeitä vai hitaita hiilareita. Lainaus: "Käytännössä - Ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta syökö nopeita vai hitaita hiilareita."

Perään toteat, että hitaissa on kuitenkin paremmat ravintoarvot, mitä niillä sitten mahdatkaan tarkoittaa. Tästä voi päätellä, että oli paremmat ravintoarvot tai ei, niillä ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta, koska (ja nyt lainaan sinua) " Käytännössä - Ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta syökö nopeita vai hitaita hiilareita".

Vieläkö on syytä kuunnella sinua ja lukea linkkaamiasi linkkejä?

E: Aha, mieli muuttui.

 

[beginner]

Oma tavoitteeni on massan kasvatus mahdollisimman vähällä fläsän kertymisellä. Niin pöhköltä kuin kuulostaakin, ongelmanani on hiilihydraattien saanti ruoasta. Lähinnä puuro ja leseet, vihannekset, hedelmät/marjat, maitotuotteet ja palautusjuoma ovat keskeisimpiä hiilareitteni lähteitä.

:thumbs:

Hyviä ruoka-aineita. Fläsän kertymiseen vaikuttaa eniten kokonaiskalorit, joskin proteiinilla on hieman suurempi terminen vaikutus aineenvaihdunnassa ja siten kertyy marginaalisesti huonommin läskiksi. Itse proteiinisynteesin maksimoimiseen syömäsi määrät ovat kuitenkin tarpeettoman suuria.

Kiitoksia hyvistä vastauksista! Pikkuhiljaa alan lisäilemään viisaista ja itselleni mukavista lähteistä noita hiilihydraatteja ja vähentäen hienoisesti tuota proteiinien saantia - ainakin jaan sen saantia pienempiin osiin. Kaupasta tarttui muiden rehujen kaveriksi bataattia, kun ei nuo viljat tai perunat puuroa lukuun ottamatta oikein nappaa - jos siis ajattelee sitä miten koostaa pääateriansa.

Kyllähän sulla näyttää homma olevan hanskassa, bataatti on niitä parhaita tärkkelyksen lähteitä.

Jotkut kehonrakentajat jopa suosittelevat saamaan sen 4g per painokilo päivässä proteiineja - varsinkin jos kyky sietää hiilihydraatteja on huono.

Hiilarien sieto on kiinni mm. tottumuksesta ja lisäksi osittain rasvaprosentista (tiukkana hiilaria sietää hieman paremmin, lihavilla toimii rasvanpoltossa monesti nimenomaan hiilarien rajoittaminen). Pienet muutokset ovat tässä se juttu, tuskin sinunkaan kannattaa korvata puolta proteiineista hiilarilla.

Samoin proteiinien vähäistä saantia suositellaan kompensoimaan lisäämällä hiilihydraatteja enemmän ruokavalioon.

Tuossa on kyse ainoastaan energiantarpeen täyttämisestä, eli jos saat liian vähän proteiinia niin samalla on parempi olla vähintään energiatasapainossa, jotta lihas ei pala pois.

 

[The Monkey]

makrot on tärkeämmät kun syökö iltapalaksi heraa vai maitorahkaa.

No on sillä proteiinin imeytymisnopeudellakin aika iso merkitys.

 

[The Monkey]

Niiden hiilareiden imeytymisnopeudella on aika helvetin iso ero, ja vaikka se ei niin radikaalisti näkyisi insuliinitasojen erolla niin verensokeritasot heittelee aivan saatanasti ja se aiheuttaa hetkellisiä väsymyksiä ym oireita.

 

[KIKULINREIKAE]

Mitä avattavaa tuossa oikein on? Jos ei ymmärrä, kannattaa kerrata perustermit näistä asioista.

Jos nyt tarkoitat että sokeri stoppaa rasvanpolton, niin kyllä. Ihan saman tekee peruna tai riisi. Sillä ei ole mitään väliä kunhan päivän päätteeksi energiaa saadaan vähemmän kuin kulutetaan. Bulkilla tuolla taas ei ole mitään merkitystä.

Oletetaan noin, että lihasmassaa ei ole kuin nimeksi ja kaikki tehdään oikein. Miksi siis ei laihdu (rasva jää mutta viimeisetkin lihakset katoaa), kun on miinusdieetillä...otetaan mukaan vielä hyväksi mainitsemasi sokeri. Oletetaan että laihduttaja syö sitä.

Ja samalla oletetaan että tämä johtuu sokerista niinkö? Tuohon nyt voi olla useita syitä eikä tämä varsinaisesti liity mihinkään.

 

[Hillitö]

Jos nyt tarkoitat että sokeri stoppaa rasvanpolton, niin kyllä. Ihan saman tekee peruna tai riisi. Sillä ei ole mitään väliä kunhan päivän päätteeksi energiaa saadaan vähemmän kuin kulutetaan. Bulkilla tuolla taas ei ole mitään merkitystä.



Ja samalla oletetaan että tämä johtuu sokerista niinkö? Tuohon nyt voi olla useita syitä eikä tämä varsinaisesti liity mihinkään.

Mitä nuo mainitsemasi syyt siis oikeasti ovat?

 

[KIKULINREIKAE]

Mitä nuo mainitsemasi syyt siis oikeasti ovat?

Liian pitkä dieetti, hormonaaliset ongelmat, kalorit jouduttu ajamaan todella alas ja samalla aerobisen määrä on kova.

 

[Mentzori]

Toteat, että ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta, syökö nopeitä vai hitaita hiilareita. Lainaus: "Käytännössä - Ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta syökö nopeita vai hitaita hiilareita."

Perään toteat, että hitaissa on kuitenkin paremmat ravintoarvot, mitä niillä sitten mahdatkaan tarkoittaa. Tästä voi päätellä, että oli paremmat ravintoarvot tai ei, niillä ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta, koska (ja nyt lainaan sinua) " Käytännössä - Ei ole mitään merkitystä kehonkoostumuksen kannalta syökö nopeita vai hitaita hiilareita".

Vieläkö on syytä kuunnella sinua ja lukea linkkaamiasi linkkejä?

E: Aha, mieli muuttui.

Mitä helevettiä oikein selität että mieli muuttui?? usein matalan GI:n ja GK:n ruuissa on enemmän suojaravinne aineita muttei tämä päde läheskään kaikkien ruokien kohdalla.

Ei GI:tä tai GK:ta voida itsessään yksinään pitää minkäänlaisena ravintoaineden määrän mittarina.

JA on syytä lukea nuo linkit niistä löytyy lähteetkin tutkimuksiin ja perustelut. Ei todellakaan ole minun omasta päästä keksimää juttua.

Edit: ja suojaravinne aineilla tarkoitan kivennäis ja hivenaineita, vitamiineja, kuituja jne

 

[Hillitö]

Mitä helevettiä oikein selität että mieli muuttui?? usein matalan GI:n ja GK:n ruuissa on enemmän suojaravinne aineita muttei tämä päde läheskään kaikkien ruokien kohdalla.

Selitän sitä helvettiä, että toisin kuin aiemmin väitit, ei olekaan aivan sama, millaisia hiilareita syö kehonkoostumuksen kannalta. Minä en ole muuten missään vaiheessa viitannut G-indekseihin, että luepas itse tarkemmin.

 

[Mentzori]

Selitän sitä helvettiä, että toisin kuin aiemmin väitit, ei olekaan aivan sama, millaisia hiilareita syö kehonkoostumuksen kannalta.

En väittänyt. Et vain ymmärtänyt kirjoittamaani oikein niin piti vääntää rautalangasta.

Minä en ole muuten missään vaiheessa viitannut G-indekseihin, että luepas itse tarkemmin.

Mutta PikkuPatleetti puhui ja vastasin sammalla myös hänelle.

Älkää vaan pojat lukeko threadia insuliinin käytöstä kehoilussa... Ei nopeet sokerit vältsisti huonoja oo jos ajotus on oikee. Sori ot ja brosciense.

"Nopeet sokerit" viittavat korkeaan glykeemiseen indeksiin omaaviin sokereihin.

Mutta selittäppäs sitten tarkemmin mihin tämä lause perustuu:

Miksikö sokeria ei kannata syödä? No vaikka siksi, että sokeri nostaa insuliinitasoa, mikä suoraan blokkaa hormonisensitiivisen lipaasin toimintaa, ts. rasvavarastot eivät katabolisoidu. Onko sulla jokin hyvä idea, miksi sokeria kannattaa sitten syödä?

Miksi jokin muu vaikka esim nuo riisit ja perunat jotka jo mainittiin ei aiheuttaisi samaa?

 

[Hillitö]

Mutta selittäppäs sitten tarkemmin mihin tämä lause perustuu:



Miksi jokin muu vaikka esim nuo riisit ja perunat jotka jo mainittiin ei aiheuttaisi samaa?

Mentori 18 v.
1) En selitä ensimmäistä kohtaa enää kolmatta kertaa.
2) Jos glukoosi tulee lyhytketjuisista hiilareista, se nostaa insuliinitasoja nopeammin = veressä on tiettynä ajanjaksona enemmän kerrallaan insuliiniä kuin jos verensokeri nousisi hitaammin. Mitä enemmän insuliiniä on veressä, sitä tehokkaammin se blokkaa hormonisensitiivisen lipaasin toimintaa. Tämän yksinkertaisemmin en osaa selittää.

Mikä nyt jäi vielä epäselväksi?

 

[Mentzori]

Mentori 18 v.

Öö?

1) En selitä ensimmäistä kohtaa enää kolmatta kertaa.

En selitä minäkään jos ei ymmärrä mitä yritin sanoa niin ei voi mitään.

2) Jos glukoosi tulee lyhytketjuisista hiilareista, se nostaa insuliinitasoja nopeammin = veressä on tiettynä ajanjaksona enemmän kerrallaan insuliiniä kuin jos verensokeri nousisi hitaammin. Mitä enemmän insuliiniä on veressä, sitä tehokkaammin se blokkaa hormonisensitiivisen lipaasin toimintaa. Tämän yksinkertaisemmin en osaa selittää.

Tästä päästänkin niihin linkkeihin mitä laitoin jos luet ne niin selviää ettei asia ole niin kuin väität eikä sinulla ole edes mitään tutkimuksiakaan tueksi väitteellesi eli pelkkää broscienceä.
Edit tähän väliin tai oikeastaan kyllä mutta sillä ei ole mitään tekemistä lihomisen kanssa verrattuna että söisi riisiä tai perunaa.

Usein sanotaan, että syö ruokia, jotka sisältävät pienen glykeemisen indeksin/kuorman, koska ne lihottavat vähemmän mm. pienemmän insuliinierityksen takia. Katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.

Vaikka matalan GI:n ja GK:n ruoat sisältävät yleensä enemmän suojaravinteita, asia ei aina ole näin. Pelkällä fruktoosilla on matala GI, mutta siinä ei ole mitään ravinteita. Ja esim. jäätelön ja Coca-Colan GI on matalampi kuin porkkanalla ja perunalla. Selkeästi GI ei kerro kaikkea.

Ja esim. proteiini laskee GI:tä, mutta nostaa insuliinia. Ja vaikka perunalla on erittäin korkea GI, sen SI eli kylläisyysindeksi on myös erittäin korkea. Ja maidolla on erittäin matala GI, mutta erittäin suuri II, insuliini indeksi. Vaikka GI usein korreloikin melko hyvin II:n kanssa, niin matala GI aiheuttaa pidemmän insuliinivasteen tosin matalamman. Korkea GI korkeamman, mutta lyhyemmän. Lopputulos on siis melko sama. Ja esim. eräässä tutkimuksessa GI ei tuonut eroja insuliinin olivat ateriat suuria tai pieniä (1).

Useat (uudet, vanhemmista läpikatsaus myöhemmin) pitkäaikaset tutkimukset eivät ole huomanneet mitään apua matalasta GI tai GK:sta (2-10). Ja osa hiilareista omaa matalan GI:n koska ne aiheuttavat nopeasti erittäin suuren insuliinivasteen (11).

Eli ihan sama syökö lyhyketjuisia hiilareita vaiko pitkäketjuisia ero lopputuloksessa insuliinin suhteen merkityksetön.

 

[Mentzori]

Laitetaan lisää juttua tuolta : http://www.pakkotoisto.com/ravinto/91255-dieettaaminen-asiat-joilla-ei-ole-merkitysta/

Kalorit kunnon/roskaruoasta

Kalori on kalori. Aivan sama mistä kalorit tulevat. Tietenkin on aina parempi syödä ruokaa, joissa olisi suojaravinteita. Esim. kaliumin krooninen puute laskee lepoaineenvaihduntaa. Mutta olettaen, että mistään mikroravinteesta ei tule puutetta (mihin tietenkin jokaisen ruokavalion pitäisi tähdätä), ei ole merkitystä,
mistä kalorit tulevat. Pieni/kohtuullinen määrä voi tulla mistä vaan ilman, että sillä olisi suurta merkitystä. Useissa tutkimuksissa isokalorisessa tilassa suuresta sokerinmäärästäkään ei ole ollut haittaa (47,48).

Sitten erittäin merkittävä paperi.

Ann Nutr Metab. 2007;51(2):163-71. Epub 2007 May 29.
Hormonal responses to a fast-food meal compared with nutritionally comparable meals of different composition.

Bray GA, Most M, Rood J, Redmann S, Smith SR.

Pennington Biomedical Research Center, Baton Rouge, LA, USA. brayga@pbrc.edu

BACKGROUND: Fast food is consumed in large quantities each day. Whether there are differences in the acute metabolic response to these meals as compared to 'healthy' meals with similar composition is unknown. DESIGN: Three-way crossover. METHODS: Six overweight men were given a standard breakfast at 8:00 a.m. on each of 3 occasions, followed by 1 of 3 lunches at noon. The 3 lunches included: (1) a fast-food meal consisting of a burger, French fries and root beer sweetened with high fructose corn syrup; (2) an organic beef meal prepared with organic foods and a root beer containing sucrose, and (3) a turkey meal consisting of a turkey sandwich and granola made with organic foods and an organic orange juice. Glucose, insulin, free fatty acids, ghrelin, leptin, triglycerides, LDL-cholesterol and HDL-cholesterol were measured at 30-min intervals over 6 h. Salivary cortisol was measured after lunch. RESULTS: Total fat, protein and energy content were similar in the 3 meals, but the fatty acid content differed. The fast-food meal had more myristic (C14:0), palmitic (C16:0), stearic (C18:0) and trans fatty acids (C18:1) than the other 2 meals. The pattern of nutrient and hormonal response was similar for a given subject to each of the 3 meals. The only statistically significant acute difference observed was a decrease in the AUC of LDL cholesterol after the organic beef meal relative to that for the other two meals. Other metabolic responses were not different. CONCLUSION: LDL-cholesterol decreased more with the organic beef meal which had lesser amounts of saturated and trans fatty acids than in the fast-food beef meal.
Hormonaaliset vasteet 'roskaruoan' ja 'kunnon ruoan' välillä eivät ole merkittäviä. Toisessa 'kunnon ateriassa' LDL-kolesterolin piikki oli pienempi. Mitään muita eroja ei ollut. Ateriat olivat kalori - ja makroarvoiltaan melko samanlaiset. Kalorit sisään - kalorit ulos.

Käytäntöön - valtaosa kaloreista olisi hyvä tulla ravinnerikkaista lähteistä. Pelkkä multivitamiini ei riitä. Imeytyminen ei ole niin tehokasta ja ne voivat jopa lisätä mirkoravinteiden epätasapainoa. Esim. löytyy paljon jotain ravinnetta, jota saa huonosta ruokavaliosta paljon ja vähän, jota saa sitten vähän tai
ei ollenkaan. Ja vihanneksia ei voi rutistaa pilleri muotoon.

Mutta pieni osa, vaikka 10-15% voi tulla mistä vaan, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä.

 

[Hillitö]

Eli ihan sama syökö lyhyketjuisia hiilareita vaiko pitkäketjuisia ero lopputuloksessa insuliinin suhteen merkityksetön.

Vähän vaikea kommentoida, kun en tiedä, mihin viittaat termillä "lopputulos". Minkä lopputulos?

Lainaan viitettäsi: "Vaikka GI usein korreloikin melko hyvin II:n kanssa, niin matala GI aiheuttaa pidemmän insuliinivasteen tosin matalamman. Korkea GI korkeamman, mutta lyhyemmän. Lopputulos on siis melko sama. "

Mikä lopputulos? Insuliinimääräkö kokonaisuudessan? Ymmärtääkö tuon kirjoittaja mitään perusasioita reseptoreiden ja hormonien toiminnasta tai ylipäätään reaktiokinetiikasta? En tiedä, kun en pääse kärryille, mistä lopputuloksesta on kyse. Pääsetkö sinä?

 

[Mentzori]

Vähän vaikea kommentoida, kun en tiedä, mihin viittaat termillä "lopputulos". Minkä lopputulos?

Lainaan viitettäsi: "Vaikka GI usein korreloikin melko hyvin II:n kanssa, niin matala GI aiheuttaa pidemmän insuliinivasteen tosin matalamman. Korkea GI korkeamman, mutta lyhyemmän. Lopputulos on siis melko sama. "

Mikä lopputulos? Insuliinimääräkö kokonaisuudessan? Ymmärtääkö tuon kirjoittaja mitään perusasioita reseptoreiden ja hormonien toiminnasta tai ylipäätään reaktiokinetiikasta? En tiedä, kun en pääse kärryille, mistä lopputuloksesta on kyse. Pääsetkö sinä?

Lue nyt tästä eka postaus kokonaan ennen kuin vastaat yhtään mitään http://www.pakkotoisto.com/ravinto/91255-dieettaaminen-asiat-joilla-ei-ole-merkitysta/

Se on lopputulos kehonkoostumuksen kannalta.

 

[Hillitö]

Lue nyt tästä eka postaus kokonaan ennen kuin vastaat yhtään mitään http://www.pakkotoisto.com/ravinto/91255-dieettaaminen-asiat-joilla-ei-ole-merkitysta/

Se on lopputulos kehonkoostumuksen kannalta.

Saatanpa kerrata uudelleen jopa koko ketjun; Paletaani on mukana kommentoimassa ja tietää keskiverto-oppipoikaa enemmän. Noin yleisesti tuon ketjun asioista kannattaa puhua ko. ketjussa, ei täällä.