Liian pitkät jäsenet ja kyykky

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Manala
  • Aloitettu Aloitettu

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL
lej sanoi:
Ei ne polvet nyt varpaiden ylikään mene, mutta suoremmassa ei sääri pysy tai sitten menee nurin. Sitten, kun lisätään soppaan alaselkä, joka ei taivu niin ei se kyykky voi onnistua. Ja lisäksi alaselässä on myös yksi pahasti yliliikkuva nikama, joka on muutaman kerran aika pahasti napsahtanut. Ja kuten näkyy se yliliikkuvuus ei suinkaan johda paremmin taipuvaan selkään, vaan jäykempään. Ja minä en kyykkyyn kunnolla edes pääse ilman, että on painoa selässä, että semmoset jalat ja selkä mulla on. Silti olen kaikki kavereitani notkeampi, jos esim. venyttelyä vertaa.

Täälläkin on välillä jotkut niin helvetin ehdottomia kaikessa. Mulla ei ole ongelmia hyväksyä sitä, että monella auttaa esim. venyttely, miksi jotkut eivät siis voi hyväksyä sitä, että olen tämän asian kanssa vuosia tapellut ja venytellyt ja eri tekniikoita kokeillut, mutta esim. syväkyykky ei ole mahdollista.
Mä en tuosta venyttelystä tähän ongelmaan sanonut kyllä yhtään mitään. Se ei ole ainakaan minulla ensisijainen apu. Juuri sain itse tehtyä ihan saatanallisen perusvoimajakson ja kintut (+selkä ja muutenkin koko ukko) oli jo lopussa niin jumissa että ihan hirvitti. Kuitenkin parhaita kyykkyjä ikinä ja enkkarit paukku kokoajan.

Mä väitän yhäkin, että se on ASENNOSTA KIINNI. Joku asiasta enemmän tietävä katsomaan tekniikan ja yhdessä kokeilemaan asentoa niin varmasti löytyy apu. Nilkat liikkuu jokatapauksessa kyykyssä vähemmän kuin kävellessä joten jos kävely onnistuu, ei ongelmaa pitäisi olla siellä (yhä jos siis tekniikka on kunnossa). En ole nimittäin kenenkään kuullut pohkeilla kyykkäävän... (kärjistys)
 
Gdane sanoi:
Mä väitän yhäkin, että se on ASENNOSTA KIINNI. Joku asiasta enemmän tietävä katsomaan tekniikan ja yhdessä kokeilemaan asentoa niin varmasti löytyy apu. Nilkat liikkuu jokatapauksessa kyykyssä vähemmän kuin kävellessä joten jos kävely onnistuu, ei ongelmaa pitäisi olla siellä (yhä jos siis tekniikka on kunnossa). En ole nimittäin kenenkään kuullut pohkeilla kyykkäävän... (kärjistys)
Se, että nilkka on "jäykkä" ei sinänsä tarkoita sitä, että se jalka olisi kuin yhdestä puusta veistetty. Kyllä mä esim. tässä istuessa voin väännellä nilkkojani vaikka miten ja useamman kerran on nilkka taittunut ihan kävellessäkin, kun on niin löysät.

Tilanne kuitenkin muuttuu dramaattisesti, jos pitää kyykistyä. Jalka ei anna oikealla tavalla periksi. Tilannetta parantaa hieman jalan mukaan tehdyt pohjalliset, mutta eivät nekään tilannetta lopullisesti ratkaise.

Ortopedinkin mukaan se ongelma näkyy juuri säären ja nilkan alueella, kun kyykistyy. Se sai hieman parannettua sitä muotoilemalla lisää mun pohjallisia, enää ei esim. polvien taitu liikaa sisäänpäin kyykistyessä, mutta silti jalkapohjan rakenteen vuoksi ei kyykky onnistu.
 
Jos sitä tosiaan body tyylisesti treenaa, niin ei sitä kyykkyä kannata väkisin tahkota. Itse totesin jossain vaiheessa et on parempi tehdä sitä mikä luonnistuu paremmin.
 
Vaikuttaako lankku kantapäiden alla minkäverran tuon liikkeen tuntumaan ja kohdistumiseen?
Itselläni ainakin kun nuo jalat treenattu aina hieman erilailla niin jalat on aika poikkeavan malliset lihaksistolta.

Polven ulkoreunoissa ei lihasta juuri ollenkaan, mut sisäreunassa ihan kunnon muhkurat ja reidet ikään kuin kaartuu sisällepäin.

Saisko tota yleiskuvaa mitenkään korjattua, vai onko kyseessä ns"geenit"?
 
Kyllä se venytteltllä paranee se kyykky. Itellä kanssa niin helevetin pitkät jalat ja pirun lyhyt selkä.
Hyvä treenata pelkällä kepillä, eli ota keppi käteen ja laita kädet eteenpäin suoraksi. Mene kyykkyyn. Jos et pääse kyykkyyn niin että kantapäät ovat maassa kokoajan on vika siinä että olet vaan niin sa...nan jäykkä. Itse olin ja olen vieläkin. Venyttelyä tarvitsee tosiaankin tehdä lähes jokapäivä että ylläpitää sen notkeuden.
toinen testi: Ota semmoinen asento jossa venytät reittä, eli nilkasta kiinni ja kantapää persiiseen. Sitten vain se kiinnipidettävän jalan polvi maahan. Jos et näin saa tehtyä on liikkuvuudessa ja venyttelyssä parantamisen varaa. Ja tuo liike kyllä on aika HC ja tarttee myös voimaa.

Eli venytelkää niitä jalkoja, siitä se kyykky sitten alas asti lähtee. Itekin inisen aina pitkistä jaloista. Vaikka vika onkin venymisessäni.
 
Nostetaanpa vanha keskustelu esiin, kun itselläni on samaa ongelmaa kuin lej:illä. Eli kyykkyyn meno on mahdotonta ilman että tupsahtaa perseelleen. Olen kokeillut kaikenlaista asentoa ja jippoa, mutta lopputulos on aina sama: Jos koko jalkapohja on maassa, en pääse ns. "kyykkyyn istumaan" vaan kaadun selälleni. Jos kantapäät nostaa irti maasta ja pitää ne ylhäällä, silloin pääsen kyykkyyn. Edit: Tämä siis ilman painoja, ihan vaan ja "alas ja tups".

Normikyykky onnistuu siis vain korokepalojen avulla, mutta sen sijaan smith onnistuu hienosti (ja ottaa oikeaan paikkaan, mitä nyt perse tuppaa kasvamaan liikaa). Viimeinen vuosi on menty pelkän Smithin varassa, enkä välttämättä palaa normikyykkyyn vaikka salille sellainen mahdollisuus ilmaantuisikin.

Jotenkin vaikea uskoa että venyttely auttaisi nilkan liikkuvuuteen?
 
Jos sitä tosiaan body tyylisesti treenaa, niin ei sitä kyykkyä kannata väkisin tahkota. Itse totesin jossain vaiheessa et on parempi tehdä sitä mikä luonnistuu paremmin.
Kun ketju nostettiin ylös niin pitää antaa vastinetta itselle. :D

Nyt tosiaan kyykky on jo ollut pitempään kuvioissa ja kyykkytreenejä tuleekin 3 kertaa viikkoon. Kun tekniikan sai säädettyä itselle hyväksi niin kyykyt aivan pohjiin luonnistuu vaivatta. Ja liikkuvuus on itselläni vielä lähellä nollaa.
 
Mä olen aika pitkä kanssa ja mä en osaa vieläkään kyykätä missään muussa kun smithissä. Ei vaan pysy se painopiste oikeassa kohdassa ja joko on loiian etukenossa tai sitten kaatuu perseelleen. (en ole vielä kaatunut:D) Riitti kun pari kertaa kokeilin ja totesin etteihän tästä tule hevonhelvettiä. Smith kunniaan:haart:
 
Riitti kun pari kertaa kokeilin ja totesin etteihän tästä tule hevonhelvettiä. Smith kunniaan:haart:
Suosittelisin, että ihan oikeesti yrittää opetella sen kyykyn, eikä vain kokeile ja totea että paska liike. Sen liikeradan hakeminen ja löytäminen kestää hyvällä opastuksellakin tovin. Varsinkin jos mitään kovin motorista lajia ei ole tullut aikaisemmin harjoiteltua.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
Suosittelisin, että ihan oikeesti yrittää opetella sen kyykyn, eikä vain kokeile ja totea että paska liike. Sen liikeradan hakeminen ja löytäminen kestää hyvällä opastuksellakin tovin. Varsinkin jos mitään kovin motorista lajia ei ole tullut aikaisemmin harjoiteltua.

Amen to that, käsi pystyyn jokainen, joka on oppinut kyykkäämään oikein kahden kokeilukerran perusteella.

Tietenkin, jos treenauksessa tärkein asia on helppous ja vaivattomuus, niin ei kai siinä sitten mitään :jahas:
 
SJMV ohjelmaan

Itse olen myös pitkäraajainen ja pituuttakin on 191. SJMV:n ottaminen ohjelmaan mukaan toi varsin lyhyessä ajassa tuntuvaa hyötyä myös kyykkyyn lisääntyneen liikkuvuuden ja vahvistuneen alaselän ansiosta. Kannattaa kokeilla jos ei ole jo ohjelmassa.

Venyttelyn merkitystä ei sovi vähätellä mutta itselläni avaintekijä kyykyn saamisessa kohdalleen oli kovat keskivartalotreenit: vatsoille ja alaselälle vaan paljon kuritusta... Alaselkätreenejä tein pitkään selänojennuspenkissä lisäpainoilla joka sitten myöhemmin vaihtui tuohon SJMV:oon.
 
Smith kunniaan:haart:

d_a_n sanoi:
smithiä smithiä...

Ei todellakaan. Smith-laite on pec-deckin ja vatsalihaslaitteiden ohella turhinta, mitä salilla voi olla IMO. Luonnoton ja pakotettu liikerata lisää loukkaantumisen riskiä ja tukilihakset eivät vahvistu ollenkaan niin hyvin kuin vapaalla tangolla kyykätessä.

Komppaan Gillyannea ja Sepsistä. Kyykky ei ole samanlainen helppo liike kuin vaikka joku hauiskääntö, jonka tekniikan jokainen osaa (jos ei vain laita liikaa painoja). Kyykyn oppiminen vie aikaa, joillakin enemmän, joillakin vähemmän. Mutta pitkäjänteisyys kannattaa, sillä kun liikkeen oppii tekemään oikein, se palkitsee moninkertaisesti.

Kannattaa muuten koittaa myös tempausvalaa. Jos sen liikkeen oppii, on liikkuvuutta varmasti tarpeeksi ja normaalin takakyykyn tekeminen tuntuu sen jälkeen lastenleikiltä.
 
Amen to that, käsi pystyyn jokainen, joka on oppinut kyykkäämään oikein kahden kokeilukerran perusteella.

Tietenkin, jos treenauksessa tärkein asia on helppous ja vaivattomuus, niin ei kai siinä sitten mitään :jahas:


Totta, olisihan se hyvä oppia. Mutta mä treenaan sen vuoksi että pidän ja nautin siitä, en siksi että joku tietty liike on opeteltava väkisin. Silloin se jää pois. Siis olen mä sitä aiemminkin kokeillut. Ei vaan onnistu. Jos jonain päivänä se alkaa kiinnostaa niin katellaan sit mutta nyt se ei ole ajankohtainen.
 
Vähän ooteeta, mutta olkoon: jaksaisiko Pakkiksen voimailijat järjestää epävirallisen kyykkykoulun, kimppatreenit jossain Helsingin isommalla salilla ja halukkaiden tekniikkaa katseltaisiin vähän kuntoon. Uhrilahjoina opastettavat voisivat tarjoilla avustajilleen mallasjuoman / proteiinipatukan / lämmintä kättä ja hyvää mieltä / jotain muuta, mitä _________ (valitse sopiva).

Itsellänikin olisi tuossa yli 90 asteen kyykyssä jotain korjattavaa, vielä kun tietäisi mitä...
 
Omalla kohdalla takakyykyssä suurin ongelma oli ja on varmaan edelleenkin keskivartalon kontrolli tai sen puute. Kun muutaman vuoden lähes totaalisen treenaamattomuuden jälkeen aloittelin taas säännölliset salitreenit, niin (muka) varovaisesta alusta huolimatta erinnäiset paikat kehossa paukkuivat rikki. Varsinkin selkä oli jatkuvasti jumissa, ei tosin pahasti mutta väsyi jo muutaman kevyen kyykkysarjan jälkeen.

Pitkäänhän siinä ihmettelin, että mikäs helkkari siellä selässä oiken on rikki mennyt kun ei tuntunut kestävän treenia lainkaan. Pikku hiljaa sitten alkoi valjeta, että selkärangan tukilihakset ovat vain yksinkertaisesti melko heikossa hapessa ja vaativat vahvistamista. Ei auttanut muuta kuin ottaa selkää rasittavat jalkaliikkeet, kuten takakyykky vapaalla tangolla, pois ohjelmasta ja korvata ne muilla liikkeillä sekä keventää painoja vaikka kuinka pahaa teki itsetunnolle.

Vaikka smith-laitetta tunnutaan kovasti haukkuvan niin sopi se ainakin itselläni väliaikaisesti takakyykyn korvaajaksi. Toki selän vahvistuttua tuli ohjelmaan takaisin vapaalla tangolla taka-ja etukyykkyä.

Itsekin olen pitänyt omia raajoja jotenkin pitkinä (pituutta 186), ja hakenut niistä syitä kun penkki ja kyykky ei kulje maastavedon tahtiin. Mutta onhan sitä maailmalla nähty, että pitkilläkin naruilla saadaan rauta liikkumaan, kunhan voimaa ja tekniikka on tarpeeksi. Eli ei auta muuta kuin hioa sitä tekniikkaa kuntoon kärsivällisesti ja pitää painot sellaisina, että koko kroppa pysyy kontrollissa kyykätessä.
 
Liikkuvuuden lisäämiseksi voi myös kokeilla 'Overhead Squatteja', eli kyykkyjä, joissa paino pidetään pään päällä tempausotteessa. Painoa saa ottaa aika raskaasti pois, ekoilla kerroilla on senverran jäykkä fiilis. (tangolla aloittaminen voi olla kohtalaisen järkevää) :)

Tuossa liikkeessä eivät jalat rasitu aivan yhtä paljon, mutta se on erinomainen koko kropan liike ja se kyllä lisäsi itselläni ainakin liikkuvuutta huomattavasti.
 
Totta, olisihan se hyvä oppia. Mutta mä treenaan sen vuoksi että pidän ja nautin siitä, en siksi että joku tietty liike on opeteltava väkisin. Silloin se jää pois. Siis olen mä sitä aiemminkin kokeillut. Ei vaan onnistu. Jos jonain päivänä se alkaa kiinnostaa niin katellaan sit mutta nyt se ei ole ajankohtainen.
Kyykkääminen on parasta mitä salilla voi housut jalassa tehdä. Jos saliharjoittelusta haluaa nauttia, niin kyykky on ensimmäinen asia joka kannattaa opetella. Meikä ainakin alkaa jo pari päivää ennen kovaa kyykkypäivää valmistautumaan siihen henkisesti. Sitä odottaa pelonsekaisesti, mutta kun se menee suunnitellusti läpi, niin fiilis on mahtava. Puhumattakaan siitä kun ähistelee uuden maksimin.

Lisäksi on todella hienoa nähdä salilla nainen joka osaa ja viitsii kyykätä. Tässä pieni vinkki myös miehille: Kun opettaa tyttöystävän/vaimon kyykkäämaan, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Perspankkiin.:D
 
joo kyl kyykky kannattaa ehdottamasti harjotella tekee oikein.
porukal on hirvee kiire pistää paljon painoo tankoo ennenku tekniikast tietookaa tai sit kokeilee ja jos ei suju ni sit ei vaivauduta harjottelee koko liikettä.
kannattaa vaik ennen jokast treenii harjotella pelkäl tangol tekniikkaa.
 
Nyt tuntuu siltä että osa ei lue viestejä tai ei ymmärrä ihmisten yksilöllistä fysiikkaa... En minäkään ihmettele täällä niitä joiden olkapäät ei anna myöten esim. tangon laskemista niskan taakse.

Jos pääset kyykkyasentoon ilman painoja, ja kykenet "istumaan kyykyssä" koko jalkapohjan ollessa maassa, olet jo eriarvoisessa asemassa kuin minä tai moni muu: Kun ei pääse niin ei pääse. Eikä se ole oppimishaluttomuudesta kiinni, jouduin nääs opettelemaan Smithinkin ihan alusta alkaen. Aluksi paska liike jota tehtiin hampaat irvessä, nyt huippuliike (tosin edelleen hampaat irvessä, mutta kyllä te tiijjätte). Smithissä ei pääse kaatumaan taakse, mutta sen sijaan linkkuun siinä pääsee jos väkisin haluaa... Minä en halua.

Summa summarum: Smithillä on paikkansa, ja ainakin itselläni se tuntuu reisien ja perseen ohella myös keskivartalossa (teen ilman vyötä ja trikoita, vain isoissa painoissa on polvisiteet).

Ja Meahia hieman myötäillen: Itse en ainakaan tee yhtäkään liikettä joka sattuu. Treenin pitää olla mukavaa! Ja nyt tarkoitan tietty masokistisella tavalla mukavaa -- hampaat irvessä lihasten huutaessa leipää. Mutta ei siis niveliin sattuen.

Toki jos joku kykenee mulle näyttämään miten pääsen kyykkyyn kaatumatta, niin otan opetuksen mieluusti vastaan!
 

Suositut

Back
Ylös Bottom