Jotakin huhuja kuulin, että lisäpainoleuanvetäjät boikotoivat...vissiin ku ei saa luikerrella ja potkia kisoissa(eivätkä halua tehdä urheilullisesti hyvännäköisiä suorituksia)..
Se, että säännöt muuttuivat kesken SM-kisoihin ilmoittautumisen oli varmasti yksi asia, joka sai monen innon lopahtamaan kohti voimaleuanvetoa. Itsekin olin alun perin tulossa voimaleuanvedon SM-kisoihin 2013. Ensimmäisen kerran rupesin miettimään, että jätän kisat väliin, kun säännöt muuttuivat kesken SM-kisoihin ilmoittautumisen. Mielestäni sääntöjä ei yksinkertaisesti saisi muuttaa kisailmoittautumisen aikana. Tuli sääntö, että "jaloilla potkiminen kielletty". Hetken mietittyäni päätin kuitenkin osallistua ja ajattelin, että ärsykkeenvaihteluna voi muutaman kuukauden treenata maksimivoimatreenit voimaleuanvetotekniikalla vaikka lisäpainoleuanveto päälaji onkin. Sitten eräs tuttuni oli Fitness Expossa jutellut Kokon kanssa voimaleuanvedon tuoreesta sääntömuutoksesta ja oli selvinnyt, että vaikka uusissa säännöissä lukee, että "jaloilla potkiminen kielletty", niin kisasuorituksessa saa potkia, kunhan ei käytä delfiinipotkua. Ensinäkin se, että säännöissä lukee, että "jaloilla ei saa potkia" yhdistettynä siihen, että saakin potkia on niin järjetön asia, että päätin lopettaa voimaleuanvedon harrastamisen. Lisähuvituksen järjettömyyteen toi se, että tuomarointi tulisi perustumaan yhden ihmisen mielivaltaiseen erilaisten potkujen luokitteluun. Muutenkin on vaikea harrastaa lajia, jonka olemus voi muuttua hetkessä yksittäisen ihmisen mielivaltaisen päätöksen seurauksena. Lajiliittoja ja muita vastaavia organisaatioita tarvitaan juurikin johdonmukaisen, pitkäjänteisen ja ammattimaisen urheilutoiminnan rakentamiseen ja siihen, että lajia koskevat päätökset ovat demokraattisia (vuosikokouksessa tms. valittu useahenkinen hallitus äänestää päätöksistä). Lajin harrastajien täytyy päästä vaikuttamaan harrastamansa lajin tilaan, sillä lajin harrastajat ovat loppujen lopuksi lajin hengissä pitävä taho ja ennen kaikkea heitä varten urheililajien tulisi olla olemassa.
Lisäpainoleuanvedon säännöissä ei ole käytännössä tulkinnan varaa, joka minimoi tuomarointivirheet. "Vedä"-komennon ja vedon käynnistymisen jälkeen saa tehdä kaikkensa saadakseen leuan sekä pysty- että sivuttaissuunnassa tangon yli. Hyväksytyn tai hylätyn suorituksen jälkeen ei tarvitse tapella oliko reisien kulma lattiiaan nähden 44 vai 46 astetta tai oliko jalkojen liike sallitun rajoissa vai ei. Moni eilisillä Opiskelijoiden Voimailupäivillä kehui sääntöjen tulkinnanvarattomuutta ja yksinkertaisuutta. Kuvia Tempereen Nääshallilta opiskelijoiden voimailupäiviltä Suomen Leuanveto ry:n infopisteeltä:
Suomen Leuanveto ry ? Kuvat: Opiskelijoiden Voimailupäivät 12.10.2013
Mitä urhelullisuuteen tulee, niin kukin päättäköön onko urheilullisempaa tuottaa voimaa ja tehoa koko kropalla vai jättää osa kropan voimapotentiaalista käyttämättä luonnollisessa liikkeessä, jossa ainut tukipiste on tanko, jossa roikutaan. Leuanveto on ilman "keksittyjä sääntöjä" luonnollinen kokovartaloliike, jossa eri ihmiskehon lihasryhmät toimivat yhteistyössä. Yläselän ja käsivarsien kuntotestiliikkeenä sekä hypertrofisena voimaharjoitteluliikkeenä eristetty leuanveto toimii hyvin, mutta urheilulajiin kokovartalovetäminen sopii mielestäni paremmin. Nykyaikaisessa toistoleuanvedossa on kisattu jo vuosia kokovartalovetämisen periaattein ja itse olen iloinen, että myös nykyaikaisessa lisäpainoleuanvedossa tullaan kisaamaan kokovartaloperiaatteella. Lisäpainoleuanvedon Suomen Cupin 1. osakilpailu Jyväskylässä 11.1.2014:
Suomen Leuanveto ry ? Lisäpainoleuanvedon Suomen CUP 2014
