3 kpl Supermass Nutrition INTRAZONE -43%

"Lapsellisten" arkea ja treeniä???

Hampaiden tulo voi olla kyllä todella kinkkistä aikaa.... Meilläkin oli toisen kanssa melkosta huutoa välillä. Ei kuitenkaan noin yhtäjaksosta. Se varmasti kuitenkin aivan normaalia, supoilla kannattaa lääkitä. Niin olet varmasti tehnytkin.... Vaikea antaa muuten mitään neuvoja, koska lapset niin erilaisia. Meillä lapset nyt poika 4v ja tyttö 2. Joten hampaiden tulosta on jo vähän aikaa ja asiat unohtuu todella nopeasti, varsinkin ne ikävät :)
 
Supermass Nutrition JOINT SUPPORT -40%
Synnytyksestä on nyt kulunut seitsemän viikkoa ja viisi viikkoa olen treenaillut. Ennen synnytystä tulokset vain koko ajan nousivat, mutta nyt on tapahtunut jonkin verran notkahdusta, vaikka joillakin tulokset kuulemma synnytyksen jälkeen kohoavat. Miten teillä? Onko tapahtunut pudotusta vai nousua ja jos tulokset ovat pudonneet, niin miten kauan on kestänyt normaalitasoon pääseminen? Mietin sitäkin, että miten paljon mahtaa väsymys vaikuttaa, kun vauvalla on öisin vatsavaivoja. Alaselkäkin on kipeytynyt, mitä ei tapahtunut raskauden aikana ja mietinkin, että pidänköhän selkää jotenkin huonosti esim. vauvan pyllyä pestessäni.
 
M-Nutrition OsmoPure 1 kg -35%
Mulla esikoisen jälkeen pääsin aika mukavasti takasin treenailemaan ja tuloksia tuli aika nopeasti. Raskaus kilot lähti muutamaa sitkeää kiloa lukuunottamatta kuin itsestään. Toisen jälkeen aloitin myös treenamisen nopeasti, mutta olin todella väsynyt öisten valvomisten vuoksi ja keho ei palautunut treeneistä. Vasta noin vuosi lapsen syntymästä alkoi tuntua, että treeni tuntuu hieman samalta kuin ennenkin. Olen sitä mieltä, että itse aloitin liian aikaisin pyrkimään tavoitteelliseen ja rankkaan treeniin. Keho ei kuitenkaan ollut vielä valmis synnytyksen jäljiltä ja valvomiset ja muut vaikuttivat juuri eniten palautumiseen vaikka painoja pystyin laittamaan kutakuinkin samoja määriä kuin ennen raskautta... Suosittelen kuuntelemaan omaa kehoa ja vielä ehkä hieman malttamaan kovan treenin suhteen sillä jos kehoa sekoittaa vielä lisää niin siitä toipuminen vie aikansa! Vauvasi on vielä kovin pieni :) Onnea!
 
ZELDA Voisikohan johtua nuhasta? meidän 6kk pikkumies on myös nuhassa ja ei meinaa saada nukutuksi yhtään ilman kiukkua. Ja jos teillä tulee hampaita samalla niin pikkuselle varmaan aika ikävää
 
Riikka sanoi:
ZELDA Voisikohan johtua nuhasta? meidän 6kk pikkumies on myös nuhassa ja ei meinaa saada nukutuksi yhtään ilman kiukkua. Ja jos teillä tulee hampaita samalla niin pikkuselle varmaan aika ikävää
Click to expand...

Juu, varmaan johtuki. Ainakin osittain. Joillakin lapsilla tutun mukaan on tuossa ikävaiheessa levottomia öitä ja hänen tytöllä tuota oli jatkunut 2 viikkoa. Onneksi meillä kesti vain yhden pitkän viikon. Nyt taas nukutaan yöt hyvin. Tykkäsi kauheasti kun laitoin joulutähden yövaloksi ikkunaan. Tuijottelee sitä ja nukahtaa :haart:
 
Nostetaanpas tätäkin välillä ylös :)

Miten te muut hoidatte arkiruokailut varsinkin jos on useampi lapsi? Tai lähinnä mitä itse syötte päivän aikana, teettekö esim. välipaloja valmiiksi jääkaappiin?

Tuntuu että kaikki pitäis olla valmiina että ehtii jotain syömään kun nyt olen kotona tytön 1.v11kk + poika 7 viikkoa kanssa kotona ja koko ajan on jotain säätöä meneillään. Eli en juuri ehdi istua alas syömään, usein esikoisen ruoka-aikaan joudun syöttämään vauvaa ja sen jälkeen alkaa taas päiväunille menot ym. touhut.

Teettekö ruuat itse vai syöttekö valmisruokia kuinka paljon? Mä en osaa enää edes tuoda kaupasta niin paljoa ruokaa kuin sitä nykyisin tuntuu menevän, se on heti kun jäi taas kotiin niin luonnollisesti ruuankulutus nousi. Oisko jotain hyviä ja helppoja ruokavinkkejä esikoista ajatellen?

Treenit olen hiljalleen aloitellut, tällä hetkellä 2x viikossa salilla ja 1x viikossa spinning tai
lenkkeilyä, ulkoiltua tulee kyllä paljon mutta sitä ei lenkkeilyksi lasketa kun esikoisen kävely on hidasta ja se pysähtyy joka paikkaan tonkimaan jotain, rattaissa ei juuri suostu istua....

Jaksaakos muut äidit edelleen ahkerasti treenailla? :rolleyes:
 
Itse aloitin treenit vasta kun kuopus oli 8kk. Ei millään olis jaksanut niiden kaikkien yöimetysten ja heräilyjen ohella kunnolla painaa ja pieni nitkutus tuntui typerältä.
Tein aina itselleni aamulla välipaloja jääkaappiin samalla ku aamupalat tein lapsille (molemmat lapset oli kotona). Rahkoja, pirtelöitä, voileipiä. Lounaan söin aina siihen aikaan ku lapsilla oli päikkyaika, pääsin istahtaa puoleks tunniks sohvalle ;)
KÄTEVÄ vinkki lasten syömisten suhteen on se et tekee muutamaa ruokaa isomman satsin pakkaseen valmiisiin annosvuokiin ja sulattaa. Pidä vaikka yksi päivä viikossa tai parissa ruoantekopäivänä. Väännät pakkasen täyteen murkinaa ja soseita vauvalle, eipä tartte paljoa miettiä mitä nyt tekis taas ruoaksi. (kokin vinkki ;) )
Ruokakauppaan meet pitkän listan kans kerta viikkoon ja ostat koko viikon ruokatarpeet, muutaman kerran käyt viel hakemassa viikon aikana maitoa ja leipää + muita härdellejä ni ei tartte joka päivä rampata kaupassa :D
 
Meillä tulossa sama ongelma. Eli kohta meneillään raskauden puoliväli ja ipana on vuoden ikänen. Kesällä se sitten alkaa, mutta ajattelin hakea tarhapaikkaa nyt vanhemmalle. En usko että jaksasin olla kahen pienen noin pienen kanssa kotona. Varsinkin jos tää kakkonen on yhtä huono nukkumaan ja syömään kuin ykkönen. Toivotaan että ei.

Nyt jo ruokailut on mitä on, joten voin kuvitella mitä ne sitten on. Vähän aikaa pysyi kuosissa kun oli tarkka ruokavalio. Sitten alkoilin ihanat ympärivuorokautiset pahoinvoinnit ja paino ja treenitehot tippui kohisten.

Kyllä sitä taas kuntoon pääsee sitten joskus. Nyt vaan tavotteena ettei nuita raskauskiloja tulis samanlailla kuin viimeksi. Olinki melkonen ryhävalas, huh. Onneksi ehti palautua välissä.
 
Minä olen ratkaissut tuon ongelman (tai siis se ei ole ollut ongelma) niin, että syötin vauvaa aina samalla kun söin. Siis otin rinnalle tyynyn päälle ruokapöytään ja söin. Sillä tavalla kaikki oli mukana ruokapöydässä ja kaikki sai samalla vaivalla ruokaakin. Ehkä se ei ollut ihan kaunista katseltavaa, mutta minulle ja lapsille se on kelvannut sen aikaa, kun sitä kesti. Ja pääasia: sain syötyä ihan 5 kertaa päivässä.
 
Pikkuihminen sanoi:
Minä olen ratkaissut tuon ongelman (tai siis se ei ole ollut ongelma) niin, että syötin vauvaa aina samalla kun söin. Siis otin rinnalle tyynyn päälle ruokapöytään ja söin. Sillä tavalla kaikki oli mukana ruokapöydässä ja kaikki sai samalla vaivalla ruokaakin. Ehkä se ei ollut ihan kaunista katseltavaa, mutta minulle ja lapsille se on kelvannut sen aikaa, kun sitä kesti. Ja pääasia: sain syötyä ihan 5 kertaa päivässä.
Click to expand...

Voi kun tuo onnistuiski seuraavan kohalla . Tämä esikoinen ei syönyt tissiä oikein mielellään ja kokoajan piti pitää rintaa sen suussa imetyksen ajan :(. Joillakin imetys on niin vaivatonta, pystyy tekemään kaikkea samalla.
 
M-Nutrition Enzyme Complex & Probiotic Lactospore, 100 kaps. -30%
Pikkuihminen sanoi:
Minä olen ratkaissut tuon ongelman (tai siis se ei ole ollut ongelma) niin, että syötin vauvaa aina samalla kun söin. Siis otin rinnalle tyynyn päälle ruokapöytään ja söin. Sillä tavalla kaikki oli mukana ruokapöydässä ja kaikki sai samalla vaivalla ruokaakin. Ehkä se ei ollut ihan kaunista katseltavaa, mutta minulle ja lapsille se on kelvannut sen aikaa, kun sitä kesti. Ja pääasia: sain syötyä ihan 5 kertaa päivässä.
Click to expand...



HEH, mä tein tota samaa, varsinkin iltapalalla ;) Joka ilta alkoi ysin kieppeillä se hillitön tankkaus (aina parin kuun ikään asti) ja ei ite päässy syömään ollenkaan ja imetyssessiokin kesti hirveen kauan joten otin tyynyllä syliin jotta sain itsekki syötyä! Toimii...
 
She Devil sanoi:
Nostetaanpas tätäkin välillä ylös :)

Miten te muut hoidatte arkiruokailut varsinkin jos on useampi lapsi? Tai lähinnä mitä itse syötte päivän aikana, teettekö esim. välipaloja valmiiksi jääkaappiin?

Tuntuu että kaikki pitäis olla valmiina että ehtii jotain syömään kun nyt olen kotona tytön 1.v11kk + poika 7 viikkoa kanssa kotona ja koko ajan on jotain säätöä meneillään. Eli en juuri ehdi istua alas syömään, usein esikoisen ruoka-aikaan joudun syöttämään vauvaa ja sen jälkeen alkaa taas päiväunille menot ym. touhut.

Teettekö ruuat itse vai syöttekö valmisruokia kuinka paljon? Mä en osaa enää edes tuoda kaupasta niin paljoa ruokaa kuin sitä nykyisin tuntuu menevän, se on heti kun jäi taas kotiin niin luonnollisesti ruuankulutus nousi. Oisko jotain hyviä ja helppoja ruokavinkkejä esikoista ajatellen?

Treenit olen hiljalleen aloitellut, tällä hetkellä 2x viikossa salilla ja 1x viikossa spinning tai
lenkkeilyä, ulkoiltua tulee kyllä paljon mutta sitä ei lenkkeilyksi lasketa kun esikoisen kävely on hidasta ja se pysähtyy joka paikkaan tonkimaan jotain, rattaissa ei juuri suostu istua....

Jaksaakos muut äidit edelleen ahkerasti treenailla? :rolleyes:
Click to expand...


Mä muistan kun nuorimmainen syntyi ja esikoinen oli 1v3kk, että vauvan imetys meni siihen, että esikoinen juoksi ympäri kämppää touhuten kaikkea älytöntä ja minä kipitin vauva tissillä perässä. Eli aika haipakkaa mentiin :)

Itse tein aina ruokaa niin ison satsin kerralla, että sitä pystyi lämmittämään mikrossa seuraavana päivänä. Kaikki uuniruoat ovat helppoja valmistaa, kun niiden kanssa ei tarvitse tököttää hellan ääressä, voi vaikka ulkoilla sinä aikana, kun sapuska muhii uunissa.
 
Moikka!

Mites arki lasten kanssa sujuu? Turhan harvoin kirjotellaan tähän ketjuun. Voi niitä päivittäisiä tuntoja purkaa ja ainakin minusta on kiva lukea puntilla käyvien äitien kuulumisia.

Itse olen nyt jälleen siunatussa tilassa ja kovien synnytyspelkojen takia toivon suunniteltua sektiota. Pelkopolille on aika varattu ja jos niin huonosti käy etten leikkausta saa, mietin menoa yksityiselle. Ainoa asia mikä pelottaa on tuo palautuminen. Voimanostoa kun harrastan niin mietin että kuinkahan pitkä treenitauko tulee. (aika pieni murhe, mutta..)

Kertokaas te sektiolla synnyttäneet.
Käsittääkseni on aika suuri ero siinä, tehdäänkö hätäsektio vai suunniteltu. Hätäsektiossa vatsa aukaistaan pystysuoraan keskeltä ja suunnitellussa tehdään viilto poikittain pikkuhoujen kohdalle (vai olenko ihan väärässä?)


Arki 1-vuotiaan kanssa sujuu loistavasti. Ipana kehittyy ja touhuaa kovasti. Askeleitakin ottaa ja onnessaan taputtaa kun saa käveltyä. Syömäänkin on nyt alkanut ihan eri tavalla, kun saa käyttää omaa lusikkaa (voi sitä sotkun määrää :D). Nyt on päällä vaan semmonen äitivaihe, että kokoajan kitisee jos en ole näkyvissä. Taitaa aavistella pikkusisaruksen tuloa :rolleyes:
 
Mulla tehtiin kiireellinen, ja viilto on tuolla karvarajalla vaakasuuunnassa. 3 viikkoa meni leikkauksen jälkeen, että pystyin kivutta nousemaan sängystä yms., mutta ei kyllä ollut silloin vielä mielessä punttitreeni. Jälkitarkastuksessa lekuri puhui 4 kuukaudesta, mutta nyt en vaan muista, koskiko se vatsatreeniä vai ihan yleensä punttia... Toisaalta keskivartalotreenihän nyt on oleellista voimanostossa, että tiedä sitten.

Mun käsityksen mukaan Suomessa ei hoideta synnytyksiä yksityisesti ollenkaan, ei alakautta eikä sektiolla, onko käsitykseni siis väärä? Uskon kyllä, että saat suunnitellun sektion, jos todella tahdot. Tsemppiä kovasti :)
 
PMLats sanoi:
Mun käsityksen mukaan Suomessa ei hoideta synnytyksiä yksityisesti ollenkaan, ei alakautta eikä sektiolla, onko käsitykseni siis väärä? Uskon kyllä, että saat suunnitellun sektion, jos todella tahdot. Tsemppiä kovasti :)
Click to expand...

Jaa, ei ole varmaa tietoa mullakaan asiasta. Neuvolasta vaan sanottiin, ettei täällä pohjoisessa ole klinikoita ,mutta etelästä varmaanki löytyy. Saas nähdä, ettei tarvis Viroon lähteä ;)
 
No höh, aika uskomatonta ettei suunniteltua sektiota saisi jos haluaa. Eiköhän se siitä lutviudu kun käyt siellä jutustelemassa polilla :D
 
Halusin sitä jo edelliselle lapselle, mutta edes pelkopolille ei annettu lähetettä, koska ei ollut kokemusta synnytyksestä. Tottakai jokainen ensisynnyttäjä pelkää jonkin verran sitä kipua, mutta harvalla ne kauhukertomukset toteutuu.
En oikein tiedä miten herkästi sinne pelkopolille sitten pitäisi antaa lähete. Mullekin aika tuli parin kuukauden päähän siitä, kun vaadin päästä. Tai oikeastaan vasta lääkäri haki, neuvolatäti ei tehnyt asian eteen mitään. Sanoi vaan, että katotaan myöhemmin sitä sitten. Ite kun miettii sitä jatkuvasti niin on aika rasittavaa elää epätiedossa.
 
Mulla myös tehtiin kiireellisenä sektio. Viilto tosiaan vaakasuunnassa, eikä sitä ees kunnolla huomaa saati muista enää ja synnytyksestä on vasta vajaa pari kuukautta.

Sen kolme viikkoa mullakin tais mennä, että kivuttomasti pääsi sängystä ym. Kurjaa sektiossa oli, että leikkauksen jälkeen olin aluksi todella kipeä ja vauvan pitäminen vieressä/rinnalla oli varsin hankalaa ja tukalaa.

Mä olen pohtinut, missä vaiheessa vatsalihaksia saapi alkaa jumppaamaan. Toistaiseksi olen käynyt vain ahkerasti lenkillä, etten vain saa mitään vahinkoa aikaiseksi.
 
Muistanko nyt ihan väärin, vai saako vatsalihaksia jumpata sitten, kun saa lantionpohjan lihaksilla pidettyä "vastaan" saman aikaan kunnolla? Maaten vatsoja voi tehdä heti kun siltä tuntuu, ja kävelylenkillä voi harjoittaa lantionpohjaa samalla. Mulla on tuohon ollut joskus ohjekin, mutta valitettavasti se on hukkunut vuosien saatossa... Tällasta löysin netistä:

"Sektion jälkeen voimakkaiden vatsaliikkeiden tekemistä tulee välttää vähintään kaksi kuukautta, koska vatsalihakset, niiden hermotus ja lihaskalvot eivät ole ennättäneet parantua leikkauksesta. Jos vatsarutistuksia tekee liian aikaisin ja voimakkaasti, haava voi revetä"

http://www.fit.fi/liikunta/liikesarjat/_a9207/pehmeasti+liikkeelle+synnytyksen+jalkeen/

"Älä hätäile. Vatsan palautuminen kestää puolisen vuotta, jopa vuoden.

Ihan totta se on, että suoria vatsalihaksia ei pidä treenata ennenkuin vatsalihasten välinen rako on umpeutunut, yleensä noin puolen vuoden päästä synnytyksestä.

Syviä vatsalihaksia sen sijaan voi ja kannattaa treenata!

Hölkkää ym. pomppimista ei saisi harrastaa ennenkuin lantiopohjalihakset ovat timmissä kunnossa."

Täytyy sanoa, että itse en ole varsinaisia "rakoja" vatsassa huomannut kummankaan synnytyksen jälkeen. Vatsoja olen tehnyt aika kokeillen kunnes tuntuu että tuo pohja on jokseenkin kunnossa. Lantiopohjaa harjoittelin kävelylenkkien yhteydessä, istumassa tuolilla tai vain seisoessa lieden ääressä. Ekat puoli vuotta taisin harjoitella vatsoja maaten.

Koin aika suuren elämyksen, kun kävin kolmen viikon päästä ratsastamassa synnytyksen jälkeen (ekan). Erehdyin juoksemaan hetken tallin pihalla ja tuntui että sisuskalut hölskyi puolelta toiselle :D. Toisen kerran menin vasta 3 kk:n jälkeen :).
 
Mulla poika synty kuukauden etuajassa ja oli muutenki pieni kokonen ja minun massu oli kyllä todella pieni. Kätilö sano hauskasti kun paineli jälkeiset pois että "herranjumala, mistä sulla tämmöset vattalihakset on:eek:!":hyper: Lääkäri sano mulle vain ku tiedustelin että millon saa/uskaltaa alkaa reenaamaan synnytyksen jälkeen että heti ku siltä tuntuu, mikä vähän ihmetytti:rolleyes: Mutta aika pian (alle kuukausi) aloin jo reenaamaan kunnolla, eikä mitäänn kummallista ilmenny, mutta tietenki omaa kroppaa kuunnellen. Toisaalta pisti vähän kummeksuttaan se lääkäri kun kaikissa oppaissa mitä olin lukenu niin puhuttiin paljon pitemmästä levosta synnytyksen jälkeen.. Mutta näin ainakinn LKS:ssä
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom