Lääketieteellisestä

[Odysseus]

Mua kiinnostas HELVETISTI tietää että kuinka moni hakee lääkikseen oikeasti sen takia että ala kiinnostaa

En mä oikeen osaa sanoa mikä tohon kiinnostukseen on syynä mulla Sanoisin, että ehkä toi kokonaisuus ratkaisee. Pienestä pitäen on noi hommat kiinnostanut ja biologia, matikka, fysiikka ja kemia on mulle ollut niitä helppoja aineita aina...

 

[Wildemar]

Mua kiinnostas HELVETISTI tietää että kuinka moni hakee lääkikseen oikeasti sen takia että ala kiinnostaa (eikä vain korkeat palkat)? Mun mielestä tämä on niin kutsumus-tyyppinen ala, ettei motivaattorina voi olla pelkästään hyvä liksa..

Tää on kyllä melko suhteellinen juttu. Eli liksat on työmäärään sekä -aikoihin nähden varsin neutraalilla tasolla. Ei mitenkään erityisen hehkutettavat, kun vääntää päivystystä illasta ja yöstä toiseen. Itse painiskelen juuri ton kanssa hakemiseen liittyen. Liekö sitten kivempi suunnitella tulevaisuutta dippainssinä.

 

[Kas-vain]

On lääketieteessäkin aloja missä päivät ovat 8-16 tai lyehmpiä, työ helppoa perus vaivojen hoitoa ja liksa varsin hyvä. Esimerkiksi työterveyshuolto.

 

[Wildemar]

On lääketieteessäkin aloja missä päivät ovat 8-16 tai lyehmpiä, työ helppoa perus vaivojen hoitoa ja liksa varsin hyvä. Esimerkiksi työterveyshuolto.

Niinniin, mutta korkea liksa on aikalailla yhtäkuin korkea työtuntimäärä.

 

[Kas-vain]

Niinniin, mutta korkea liksa on aikalailla yhtäkuin korkea työtuntimäärä.

Korkea liksa on aika laaja käsite, mutta itse pidän varsin mukavana korvauksena menetetystä vapaa-ajasta 4xvikko 4-8h töitä ja n. 100 000€ palkka vuodessa pelkästä sairaslomatodistusten, flunssien ja jännetuppitulehdusten hoidosta. Toisaalta ammatillinen haastavuus on siitä kaukana.

 

[Wildemar]

Korkea liksa on aika laaja käsite...

Nonono siinä tapauksessa. Mutta eipä toi voi olla ainakaan alottelevan lääkitsijän tulotilanne, kun kovin oon kuullu toista tarinaa junou.

 

[Sniffari]

Korkea liksa on aika laaja käsite, mutta itse pidän varsin mukavana korvauksena menetetystä vapaa-ajasta 4xvikko 4-8h töitä ja n. 100 000€ palkka vuodessa pelkästä sairaslomatodistusten, flunssien ja jännetuppitulehdusten hoidosta. Toisaalta ammatillinen haastavuus on siitä kaukana.

Missähän tuo palkka mahtaa toteutua noilla työtunneilla?

 

[Wildemar]

Palkkaus

Suurin osa suomalaisista lääkäreistä toimii kuntien tai kuntayhtymien omistamissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkärien palkka koostuu peruspalkasta, siihen kuuluvista lisistä, mahdollisista lisätyöpalkkioista ja päivystyskorvauksista. Peruspalkat ovat eri erikoisaloilla samat. Suurimmat erot kokonaisansioihin syntyvät sen mukaan, kuinka paljon lääkäri joutuu päivystämään.

Esimerkkejä lääkärien varsinaisesta palkasta 2003
Virkanimike euroa/kk
Erikoistuva lääkäri, vastavalmistunut 2 483
Erikoistuva lääkäri, väh 2 v. erikoistumiskoulutuksessa 2 598
Erikoistuva lääkäri, väh 4 v. erikoistumiskoulutuksessa 2 725
Osaston/erikoislääkäri 3 257
Ylilääkäri, yo-sairaala 4 334
Ylilääkäri, muu sairaala 3 812
Terveyskeskuslääkäri ns. eurolääkäri 2 301
Terveyskeskuslääkäri, omalääkäri 2 381
Terveyskeskuksen ylilääkäri, omalääkäri 3 260

Päätoimisia tutkijoita ja opettajia lääkäreistä on noin 7 %. Heistä suurin osa toimii yliopistojen palveluksessa mm. professoreina, apulaisopettajina ja assistentteina. Lisäksi suuri osa tutkijoista toimii Suomen Akatemian myöntämän tai muun apurahan turvin. Palkkataso päätoimisilla tutkijoilla on yleensä alhaisempi kuin kliinisessä lääkärintyössä ja lisäksi ongelmana on työsuhteiden ja tutkimusprojektien määräaikaisuus.

Lähde: www.laakariliitto.fi

Eli tossa tiukkaa faktaa. Eipä taida se "satatonttua eeroja vuodessa / 20h töitä viikossa" olla kovin yleistä.

 

[Kas-vain]

Palkkaus...

Tottakai julkisella sektorilla on aivan suolesta palkat. Toisaalta eläkevirka ja tasainen mutta kapea leipä houkuttelee joitakin. Työterveyshuolto, josta puhuin, hoidetaan yksitysellä puolella. Työnantajat maksaa ja potilaita riittää. Ei tarvitse huolehtia sosiaalisista moniongelmaisista ja syrjäytyneistä asiakkaista. Useimmat lääkärit hoitavat virkansa ohella yksityistä praaktiikkaa josta se makkara leivän päälle saadaan.

Missähän tuo palkka mahtaa toteutua noilla työtunneilla?

ka. 3-4 potilasta/h 25-32h/viikko 45 viikkoa/vuosi 38€/potilas + mahdolliset toimenpiteet ja todistusmaksut. Tuosta sitten pois tilavuokra ja lääkärikeskuksen mahdollinen provikka. Lääkäirin palkkiosta ei mene alv:tä.

Aloittelevan lääkärin on nyt pakko ainakin se vuosi olla julkisella töissä. Todennäköisesti koko erikoistumisaika. Sen jälkeen markkinat ovat avoinna. Jos olet huippuosaaja alallasi niin voit pyytää surutta 80-100€/15min ja silti riittää potilaita 8h:lle päivässä. Hyvänä esimerkkinä eräs LKT, Ortopedi, käsikirurgi mehiläisessä jolla kävin. Teki tiukkaa saada 2viikon päähän aikoja vaikka tuntiveloitus oli 105€/15 min + todistusmaksu 20€/A-todistus. Toisaalta ammattitaito oli sitä luokkaa , että oli hintansa veroinen. Siinä sitten ynnäilemään paljon saa tuohta kasaan.

 

[JanK]

No joo, ei palkat julkisellakaan ihan suolesta oo. Täällä meijän pikkukylän arvauskeskuksessa lääkäreillä 70 000€ - 100 000€/vuosi.

 

[Pentele]

Minun mielestäni sitä palkkaa voi kyllä maksaakin.. Opiskelu ja valmistuminen lääkäriksi ei mitään kovin leppoista ole ja silloin harva tienaa juuri mitään. Lisäksi vastuu näissä hommissa on omaa luokkaansa.

 

[Saapas]

Mäkin käyn toisen kerran koittamassa tänä keväänä Tampereella. Strategia on se, että luen niin paljon kuin kerkeän töiden (11h /päivä) ja salin (1h / päivä) ohella. Sit ens vuoden keväällä käyn valmennuskurssit ja kaikki härpäkkeet ja meen sisään jos nyt ei onnaa.
Oon lukenut nyt Galenoksen lähes läpi, ehkä sata sivua puuttuu ja hyvin ehtii lukea toiseen kertaan. Sen lisäks oon kyllä lukenu ravitsemustiedettä ja sekalaisia muita lääkärikirjoja.
Mulla on ongelmana tosiaan just se, että inhoan kemian laskuja yli kaiken ja fysiikka jää kyllä päähän, mutta tavaamisen jälkeen. Sit taas anatomia ja fysiologia napsahtaa outoine termeineen kerrasta kupoliin.

 

[Kinaasi]

Ei kannata tuhlata hirveästi aikaa anatomiaan tai fysiologiaan, kuten täällä onkin sanottu. Jos haluaa sisään laskuilla on merkitystä.

 

[jänkäkoira]

Sen lisäks oon kyllä lukenu ravitsemustiedettä ja sekalaisia muita lääkärikirjoja.

Jos aikaa on rajoitetusti, niin itse kyllä keskittäisin energiani pelkästään siihen galenokseen, vaikka mielenkiintoa riittäisikin rutkasti sen ulkopuolelle.(mikä on tietty hyvä asia, oikealle alalle oot hakemassa) Pääsykokeessa ei juurikaan tee mitään tiedolla, jota ei ole pääsykoekirjassa, koska niistä ei heru lisäpisteitä. Tästä syystä asiat kannattaa opetella just sen galenoksen tarkkuudella.

 

[Life]

Kemian ja fysiikan LASKUT on pääsykokeessa tärkeitä, mutta yhtälailla kuin hyvät laskijat pääsee sisään, pääsee myös hyvät teoriatietäjät (l. huonot laskijat).

Tiedän tämän siitä, että olen itse tosi huono laskija. Luin galenoksen teorian huolella ja laskuja väänsin valmennuskurssin tukemana. Pääsykokeessa en tajunnut parin ekan helpon laskun jälkeen niistä lopuista mitään ja varmaan sain laskuista tosi huonot pisteet. Mutta teoriakyssät osasin aivan täydellisesti ja sainkin varmaan huippupisteet niistä. Lopputulos: ihan kirkkaasti sisään.

Paras valmistautumistapa tietysti on opiskella teoriaa ja laskuja tasaisesti, mutta myös tuollaisilla "pelkkä lasku" tai "pelkkä teoria " systeemeillä pääsee sisään jos ne tekee kunnolla. Eli omat vahvat alueet käyttöön!

Oma mielipiteeni on että laskuja on turhan paljon pääsykokeessa, verraten lääkisopiskeluun ja lääkärin työhön, joissa ei matemaattisia taitoja tarvitse yhtä paljon kuin teorian omaksumis- ja soveltamistaitoja. Mutta laskuilla on helppo erotella jyvät akanoista, joten eiköhän pääsykoerakenne pysy samankaltaisena pitkään...

 

[Kinaasi]

Kokeen pisteistä tulee sellainen 2/3 fyssan ja kemman tehtävistä. Jos tuollainen laskennallinen (otetaan tähän nyt mukaan ne orgaanisen tehtävät) tehtävä on oikein se on oikein. Joskus on erilaisia laskutapoja, mutta noin pääsääntöisesti ei jää hirveästi tulkinnanvaraa. Biologian tehtävissä saatetaan sitä vastoin vaatia hyvin outoja asioita täydelliseen vastaukseen (esim. viime keväänä siinä selkäydinhermotehtävässä heijasteiden säilyminen kun kysytään PUUTOKSIA. Relevanttia tietoahan tuo on, minkä neurobiologiaa opiskelleet tietävät, mutta aika ristiriidassa kysymyksen kanssa). Summa summarum, laskennallisista tehtävistä saa pienemmällä vaivalla saman määrän pisteitä.

Sisäänpääsyn vaikeus tietysti riippuu siitä mihin kaupunkiin hakee Suomessa. En itse usko, että Helsinkiin pääsee ihmisiä, jotka ovat pelkästään hyviä teoriatietäjiä. Laskemisen on pakko sujua.

 

[Odysseus]

Tietääkö kukaan, että minkälainen Yo-todistus pitää olla, että pääsee hakemaan lääkikseen niitten joukossa joilla vaikuttaa sekä yo-todistus ja pääsykoe? pitääkö olla tyyliin 6 Laudaturia vai voisko esim. riittää sellanen todistus, että on 2 E:tä kemian ja fysiikan ainereaalista, 1 L pitkästä matikasta, enkku ja äikkä M ja ruotsi C?

 

[Life]

Odysseus. Teet pääsykokeen ja saat siitä jonku verran pisteitä. Sit jotkut sihteerit kattoo et paljo sait siitä pääsykokeesta ja mitä oot saanu yo-todistukseen arvosanoja. Ne kattoo sijoituksesi listalla pelkän kokeen perusteella, sekä sijoituksesi listalla kun otetaan huomioon sekä koe että yo-todistus. Sit kummalla laskutavalla olet listalla parempi niin sitä tapaa käytetään. Muistelen et 83 tyyppiä otettiin koe+yo perusteella ja loput 40 tyyppiä pelkän kokeen perusteella. Tämän ansiosta voi siis päästä hyvinki sisään noiden 40 joukossa joilla on paska yo-todistus kun yo-kirjotuksissa on sattunu ryssimään, paikkaamalla vain tilanteen tekemällä itse pääsykokeen nappiin.

Itsellä oli ok yo-todistus 2 L 2 E 1M 1C. Pääsykokeen perusteella olin listalla 18. ja kokeen ja yo-todistuksen perusteella 12. Eli minulla yo todistus paransi jonkun verran sisäänpääsyä. Sitä on vaikea arvioida minkä tasoinen yo-todistus vaikuttaa parantavasti ja miten paljon parantavasti. Tuo minun tapaus antaa ehkä jotain viitettä.

Jees, toiv selkeni. Tais tulla sekavaa tekstiä, korjatkaa jos aihetta

edit: luulen et etelän lääkiksiin mihin on vaikeampi päästä nii sinne hakijoilla on paljo huippu yo-todistuksia eli tolla mun yo:lla ei olis helsingin haussa paljo juhlittu.

 

[Odysseus]

edit: luulen et etelän lääkiksiin mihin on vaikeampi päästä nii sinne hakijoilla on paljo huippu yo-todistuksia eli tolla mun yo:lla ei olis helsingin haussa paljo juhlittu.

Juu kiitoksia sain tiedon mitä tarvitsin Mä haen Ouluun niin sinne ei pitäisi ihan niin vaikea päästä sisälle ku ruuhkasuomen lääkiksiin...

 

[Life]

Tervetuloa vaan tänne:D Mähän oon tutorina fukseille ens syksynä.. Voipi vaikka olla että suakin ohjaan sit opintojen alkuun, toivotaan niin! Nyt ei muuta ku hirvee tsemppi vaan pääsykokeisiin:thumbs: salista kuitenkaan tinkimättä;)