Kemian ja fysiikan LASKUT on pääsykokeessa tärkeitä, mutta yhtälailla kuin hyvät laskijat pääsee sisään, pääsee myös hyvät teoriatietäjät (l. huonot laskijat).
Tiedän tämän siitä, että olen itse tosi huono laskija. Luin galenoksen teorian huolella ja laskuja väänsin valmennuskurssin tukemana. Pääsykokeessa en tajunnut parin ekan helpon laskun jälkeen niistä lopuista mitään ja varmaan sain laskuista tosi huonot pisteet. Mutta teoriakyssät osasin aivan täydellisesti ja sainkin varmaan huippupisteet niistä. Lopputulos: ihan kirkkaasti sisään.
Paras valmistautumistapa tietysti on opiskella teoriaa ja laskuja tasaisesti, mutta myös tuollaisilla "pelkkä lasku" tai "pelkkä teoria " systeemeillä pääsee sisään jos ne tekee kunnolla. Eli omat vahvat alueet käyttöön!
Oma mielipiteeni on että laskuja on turhan paljon pääsykokeessa, verraten lääkisopiskeluun ja lääkärin työhön, joissa ei matemaattisia taitoja tarvitse yhtä paljon kuin teorian omaksumis- ja soveltamistaitoja. Mutta laskuilla on helppo erotella jyvät akanoista, joten eiköhän pääsykoerakenne pysy samankaltaisena pitkään...