Lääketieteellisestä

[untalented]

Mihin osa-alueisiin kannattaisi panostaa kemian fysiikan ja matikan osalta jotta olisi eniten hyötyä pääsykokeiden kannalta. Vai kannattaako lähteä iltalukioon ja edetä pidemmän kaavan mukaan? Anti Laama, Ranko, TJJ, yms. jos jaksatte antaa vähän mielipiteitänne, niin kiva.

 

[TJJ]

Mihin osa-alueisiin kannattaisi panostaa kemian fysiikan ja matikan osalta jotta olisi eniten hyötyä pääsykokeiden kannalta. Vai kannattaako lähteä iltalukioon ja edetä pidemmän kaavan mukaan? Anti Laama, Ranko, TJJ, yms. jos jaksatte antaa vähän mielipiteitänne, niin kiva.

Matikkaa ei tarvi osata normalia kaavan pyörittelyä enempää. Täytyy panostaa laskurutiiniin, ettei tarvi miettiä sitä laskemista vaan kaikki sujuu automaattisesti ja oikein.

 

[Gabriel]

Paljon on puhuttu et opetus tulisi nykyisin suoraan lääketehtailta...mites on ?

Tähän jo vastattukin, mutta tosiaan ei todellakaan pidä paikkansa. Tänä päivänä tuo säännöstely alkaa olla jo niin tiukkaa, että hyvä jos yliopiston henkilökunta uskaltaa edes jutella lääkefirmojen edustajien kanssa. Lääkefirma ei saa esim enää sponsoroida karonkkaa/vast ainakaan ilman, että ohjelmaan kuuluu myös tieteellistä koulutusta tai ohjelmaa usean tunnin ajan..

Lukiosta omalta osaltani: pitkä matematiikka 9, kirjoituksista E. Kemiaa luin yhden kurssin kympin arvosanalla, fysiikkaa kolme kurssia tasan 9 keskiarvolla. Eli kyllä tuo kemian ja fysiikan opettelu tapahtui itsenäisesti lukion jälkeen valintakokeita varten. Varmasti tämäkin jo mainittu useaan otteeseen tredissä, mutta valintakokeita silmällä pitäen kaikista tärkeintä on se laskurutiinin hankkiminen. Laskemisen tulee olla vaivatonta ja nopeaa.

Tsemppiä kaikille luku-urakkaan, se kannattaa! :whip:

 

[Ranko]

Mihin osa-alueisiin kannattaisi panostaa kemian fysiikan ja matikan osalta jotta olisi eniten hyötyä pääsykokeiden kannalta. Vai kannattaako lähteä iltalukioon ja edetä pidemmän kaavan mukaan? Anti Laama, Ranko, TJJ, yms. jos jaksatte antaa vähän mielipiteitänne, niin kiva.

TJJ sanoikin jo sen avainsanan eli laskurutiinia kannattaa kehittää jauhamalla niitä laskuja kyllästymiseen saakka. Ja sitte vielä pari pakkotoistoa päälle. Valmennuskursseilta saa paljon hyvää tehtävämateriaalia.

 

[Dimmu]

TJJ sanoikin jo sen avainsanan eli laskurutiinia kannattaa kehittää jauhamalla niitä laskuja kyllästymiseen saakka. Ja sitte vielä pari pakkotoistoa päälle. Valmennuskursseilta saa paljon hyvää tehtävämateriaalia.

Ja vinkkinä jonka itse huomasin, jos ei halua maksaa sitä 1000-1500e valmennuskurssista, noita matskuja myydään ympäri nettiä (esim. huuto.net) hintahaarukalla 50-150e eli sieltä kannattaa varmaan katsella.

 

[Anti_Laama]

Mihin osa-alueisiin kannattaisi panostaa kemian fysiikan ja matikan osalta jotta olisi eniten hyötyä pääsykokeiden kannalta. Vai kannattaako lähteä iltalukioon ja edetä pidemmän kaavan mukaan? Anti Laama, Ranko, TJJ, yms. jos jaksatte antaa vähän mielipiteitänne, niin kiva.

Perjaatteessa pääsykokeisiin ei tarvitse osata muuta kuin miltä tahansa valmennuskurssilta saatavassa opiskelumateriaalissa olevat asiat, mutta en itse pysty sanomaan miten vaikeaa niiden asioiden omaksuminen olisi ilman mitään lukiotaustaa. Asioita tulee vähän joka kurssista, mutta melkein minkään kurssin asioita ei läheskään kokonaan tarvitse osata, joten iltalukiossa tulisi varmaan aika paljon turhaakin asiaa, joka voi kyllä auttaa ymmärtämään tärkeämpiä kokonaisuuksia.

Käytännössä kemian ja fysiikan osalta riittää, että ymmärtää missä laskuissa mitäkin kaavoja tulee käyttää ja on hyvä laskurutiini (laskee nopeasti).

 

[KimOla]

Onko ketään kuka olisi hakenut/päässyt ilman lukiopohjaa? Onko opiskeluissa edes mahdollista pysyä mukana matematiikan, kemian ja fysiikan osalta?

Kaks kaveria on ainaki päässy ilman lukiopohjaa sisään ja ajallaan valmistunutkin. Itellä ei oo lukion opinnoista mitään muistikuvia, aattelin ihan opistopohjalta pyrkiä ja päästä sisään. :whip:

 

[untalented]

Kysymys jo valmistuneille: Miten on työelämä lähtenyt käyntiin, onko ammatti vastannut odotuksianne, entä onko koulutus antanut valmiudet ja varmuuden pärjätä itsenäisesti työssä?

 

[Helga]

Oma mielipide on, että terkkarityöhön lääkiksestä saa aika huonot eväät. Sitä työtä oppii vaan tekemällä ja vanhempia tk-lääkäreitä konsultoimalla. Epävarmuutta opittava vaan sietämään jne. Esim. neuvolassa en opiskeluaikana ollut kertaakaan.

Sairaalatyöhön sitä vastoin valmiudet on paljon paremmat; luonnollista kun opiskeluaikana kliinisessä opetuksessa kierretään paljolti yliopistosairaalan klinikoilla, mutta toki tämäkin on muttunut ja ilmeisesti opetuksessakin on tämä asia havaittu ja tk-harjoittelua lisätty, vai onko?

Vaan niin tai näin, kyllä ne ensimmäiset vuodet opiskelun jälkeen on aina stressaavia, jopa ahdistavia, mutta työ kyllä opettaa ja työstä alkaa jopa tykätä :D Ja nämä työt ei ainakaan lähivuosina ole loppumassa, vaikka välillä miettii että helpommallakin sitä elantonsa voisi ansaita, mutta toisaalta erikoistumis-/työmahdollisuudet ovat varsin laajat ja monipuoliset, eli jos ei jostain tykkää niin varmasti löytyy se oma paikka ja kiva työnkuva

 

[TJJ]

Kysymys jo valmistuneille: Miten on työelämä lähtenyt käyntiin, onko ammatti vastannut odotuksianne, entä onko koulutus antanut valmiudet ja varmuuden pärjätä itsenäisesti työssä?

No jos miettii mitä lääkärin ammatista yleensä ajatteli joskus lukioikäisenä, niin kovin erilaista tämä on.

Koulutus ei anna valmiuksia oikeastaan muuhun kuin alkaa oppimaan sitä omaa alaansa. Varmuutta tässä hommassa ei ole juuri koskaan tai mistään. Jos tässä hommassa yrittää liian aikaisin, liian itsenäisesti pärjätä, niin (kuvaannollisesti) turpiin tulee ja äkkiä.

Täytyy toki huomata, että tämän koulun käyneitä on mitä erilaisimmissa hommissa, joku on kyynärpäitä myöten toisen mahassa, toinen tuijottaa lähinnä mikroskooppiin.

Toki minäkin olen joskus (tällä viikolla erityisesti) miettinyt, että voisi kai sitä helpomminkin elannonsa tienata. Nimim. 2vkoa ja 134h töitä.

Olen myös joskus herkällä hetkellä miettinyt.. 19-v istuin koulussa ja nyt katselen minkävärinen paskakikkare on sormeni päässä.. :dance:

 

[Ranko]

Hiljattain valmistuneiden turinat on mielenkiintosia joten kysäisenpä pari jatkokysymystä jos viitsitte vielä vastailla:

Onko terkkarissa työskentelyssä hyviäkin puolia? Onko hinku sairaalaan ja erikoistumista kohti kova? Entäpä milloin selvisi mikä on se oma ala vai onko vieläkään selvinnyt? Entä minkälaisia asenteita terkkaripotilailla on vastavalmistunutta, nuorta lääkäriä kohtaan?

 

[TJJ]

Onko terkkarissa työskentelyssä hyviäkin puolia? Onko hinku sairaalaan ja erikoistumista kohti kova?

Kovin henkilöstä riippuvainen asia. Itselle tk oli se pakollinen paska joka täytyi tehdä. Kyllä siitä kuulema joku on tykännytkin. Aika yksinäistä puurtamista tuo tk on, istut samassa kopissa 8h, ja potilas vaihtuu 20min välein. Itse pidän enemmän sairaalan työyhteisöstä ja ilmapiiristä, missä töitä tehdään isommalla porukalla.

Entäpä milloin selvisi mikä on se oma ala vai onko vieläkään selvinnyt? Entä minkälaisia asenteita terkkaripotilailla on vastavalmistunutta, nuorta lääkäriä kohtaan?

Oma ala mulle oli jo melko selvä heti lääkiksen alussa, varmistui hyvinkin vahvasti ensimmäisen kesätyön aikana.

Suhtautuminen nuoreen tk-lääkäriin vaihtelee kovasti tietysti potilaan, lääkärin ja aika paljon myös paikan mukaan. Joskus ollaan enemmän kuin tyytyväisiä jo siitä, että lääkäri puhuu äidinkielenään suomea.. Keskimäärin eivät ainakaan päin naamaa valita.

 

[Juzz]

Mitä hommia ootte prekliniikan aikana tehny kesällä?

Pitäis kai keksiä tässä aika piankin minne hakee..

 

[Odysseus]

Mitä hommia ootte prekliniikan aikana tehny kesällä?

Pitäis kai keksiä tässä aika piankin minne hakee..

Ite menin fuksivuoden jälkeen lähihoitajaksi/perushoitajaksi kotiseudulla olevaan useamman kunnan yhteiseen pääterveyskeskukseen akuutti/pitkäaikais vuodeosastolle. Samassa paikassa olin myös nyt joululoman (2. vuosi menossa) ja vielä ens kesänäki meen sinne. Se saa sitte olla viimenen kesä hoitajana :D

Pitää yrittää sitte tuonne luotujen suhteiden avulla päästä sinne tekee 4. vuoden jälkeen kesällä vuodeosastokiertoa lääkärin sijaisena.

 

[Juzz]

^ Minkälaista hommaa toi on käytännössä ekan vuoden jälkeen? Kun mitään ei kuitenkaan oikein osaa tehdä itse..

 

[VonWillebrand]

Joitakin vaihtoehtoja:
-Välinehuoltaja (instrumenttien järjestelyä, sterilointia jne.)
-Laitoshuoltaja (siivousta, ruuanjakoa jne.)
-Lääkintävahtimestari (leikkausosastoilla kipsausta, potilaan asennonlaittoa jne.)
-Labrahoitaja (joskus palkataan vasta 2. vuoden jälkeen, näytteenottoa )
-Veripalvelu (HKI:ssä, verituotteiden kanssa pelaamista siis soluerotteluja jne).
-Osastosihteeri (paperihommia paljon)
-Sanelu (lääkäreiden sanelujen purkaminen)
-Tutkimustyö jollain yliopiston laitoksella.

-Hoitajan hommat: ennen oli tapana tehdä ihan sairaanhoitajan töitä opintojen alussa ja moni näin tekikin mutta nykyisin homma on vaikeutunut. Suurimmaksi osaksi siksi että sairaanhoitajat eivät katso hyvällä että pahainen lääketiet.yo tulee tekemään heidän hommiaan ns. pystymetsästä. Ottaa ilmeisesti ammattiylpeyden päälle. Toki sairaanhoitaja on suojattu nimike ja lainkirjainta tarkkaan noudattaen ei muut kuin valmiit sh:t ja riittävän pitkälle kys. alaa opiskelleet saisikaan tehdä niitä hommia. Eli perus/lähihoitajan työ on selkeästi varma ja hyväksytty hakukohde. Tosin moni tekee edelleen sairaanhoitajan sijaisuutta, riippuu vähän paikasta tuleeko tästä valitusta.

 

[Odysseus]

^ Minkälaista hommaa toi on käytännössä ekan vuoden jälkeen? Kun mitään ei kuitenkaan oikein osaa tehdä itse..

Aivan samoja hommia teen mitä normaalit lähi-/perushoitajatki tekee. Käytännössä nuo työt terveyskeskuksen vuodeosastolla on (sairaaloissa vähän eri hommia taas riippuen osastosta) potilaiden pesuja, perseen pyyhintää, peräruuttanoiden antoa, syöttämistä, asentohoitoja, kuntoutusta jne. normi perushoitamista. Sitte dreenien ja katetripussien tyhjäystä, haavahoitoja, vs. mittauksia, RR mittaukset jne, virtsatie katetrointia saanu sekä tehä, sekä avustaa niissä, joskus lääkkeitä jakanut, insuliinin antoa, klexane piikkejä s.c jne.

Kun ekan kerran menin tuonne töihin niin en osannut oikeastaan mitään, siellä ne vanhemmat hoitajat opetti alusta asti kaiken, suht. nopeasti ne hommat sitte oppi. Käytännössä normi perushoitajan palkkaa saan joka on suht. ok opiskelijalle, varsinkin jos tekee paljon öitä, pyhiä ja tuplavuoroja.

 

[Odysseus]

Joitakin vaihtoehtoja:
-Välinehuoltaja (instrumenttien järjestelyä, sterilointia jne.)
-Laitoshuoltaja (siivousta, ruuanjakoa jne.)
-Lääkintävahtimestari (leikkausosastoilla kipsausta, potilaan asennonlaittoa jne.)
-Labrahoitaja (joskus palkataan vasta 2. vuoden jälkeen, näytteenottoa )
-Veripalvelu (HKI:ssä, verituotteiden kanssa pelaamista siis soluerotteluja jne).
-Osastosihteeri (paperihommia paljon)
-Sanelu (lääkäreiden sanelujen purkaminen)
-Tutkimustyö jollain yliopiston laitoksella.

-Hoitajan hommat: ennen oli tapana tehdä ihan sairaanhoitajan töitä opintojen alussa ja moni näin tekikin mutta nykyisin homma on vaikeutunut. Suurimmaksi osaksi siksi että sairaanhoitajat eivät katso hyvällä että pahainen lääketiet.yo tulee tekemään heidän hommiaan ns. pystymetsästä. Ottaa ilmeisesti ammattiylpeyden päälle. Toki sairaanhoitaja on suojattu nimike ja lainkirjainta tarkkaan noudattaen ei muut kuin valmiit sh:t ja riittävän pitkälle kys. alaa opiskelleet saisikaan tehdä niitä hommia. Eli perus/lähihoitajan työ on selkeästi varma ja hyväksytty hakukohde. Tosin moni tekee edelleen sairaanhoitajan sijaisuutta, riippuu vähän paikasta tuleeko tästä valitusta.

Itse en kyllä omasta tiedekunnasta tunne ketää kuka tekisi/olisi tehnyt sairaanhoitajan sijaisuutta. Ainakaan ekan tai tokan vuoden jälkeen, jolloin vielä ei oikeasti osaa yhtään mitään käytäntöä.

Samoiten noita lääkintävahtimestarin tai välinehuoltaja hommia ei kyllä oo kukaan tehny. Tavallisena vahtimestarina on kyllä porukkaa ollut. Samoiten laitoshuoltajana, labrahoitajana ja perus-/lähihoitajana

Tutkimustyötä kans jotkut tekee, tai ovat aloittaneet tekemään syventäviä opintoja.

 

[VonWillebrand]

Itse en kyllä omasta tiedekunnasta tunne ketää kuka tekisi/olisi tehnyt sairaanhoitajan sijaisuutta. Ainakaan ekan tai tokan vuoden jälkeen, jolloin vielä ei oikeasti osaa yhtään mitään käytäntöä.

Samoiten noita lääkintävahtimestarin tai välinehuoltaja hommia ei kyllä oo kukaan tehny.

Ehkä tämä on sitten kaupunkikohtaista, kumma kyllä. Välinehuoltajina ja lääkintävahtimestareina toimineita tiedän alle 10. Sairaanhoitajina toimineita enemmän. Mitä olen valmiiden lääkäreiden kanssa jutellut niin ei ole harvinaista että esim. nyt kirurgian erikoislääkärinä toimiva on ollut instrumenttihoitajana leikkurissa, siis vailla sh-taustaa. Mutta ajat muuttuu...

EDIT. Lisäyksenä vielä semmoinen että sairaanhoitajina on varmaan toimittu 2. vuoden jälkeen. 3. vuoden jälkeen on perinteisesti tehty kesä amanuenssuureja, sitä seuraavina kesinä sitten lääkärin sijaisena (hölmö saa olla jos tuossa vaiheessa menisi hoitajien hommiin :D)

 

[Saapas]

Moro!
Tuntuu että siitä on jo miljoona vuotta kun joskus ton aloitusviestin kirjotin! :D

Mulla kävikin niin että elämä johdatti vähän eri suuntaan, toimitusjohtaja pyysi jäämään firmaan jossa jo lukio ajoista asti ollu töissä. Nykyään siellä nuorempana työnjohtajana, luen tuotantomestariks oppisopimuksella ja keväällä olis tarkoitus (ilmeisesti) lukea rakennusinsinööriks työn ohella...
Eli ihan hyvin menny vaikka lapsuuden unelma jäikin.

Kaksissa kokeissa kävin testaamassa ja -06 vuoden kokeisiin luin ihan tosissani, mutta sitten tulikin toi yllättävä pyyntö ja lääkis jäi.