Lääketieteellisestä

[modified]

Titteleistä. Nelosen sairaalasarjassa yks on erikoislääkäri ja toinen kirurgi. Eikös kaikki kirurgit ole erikoislääkäreitä ja kaikki erikoislääkärit kirurgeja?

 

[jänkäkoira]

P.S. Niin ja niille joilla on jo joku koulutus taustalla niin vaikka olisitte yliopistossa jo suorittaneet ruotsinkielen testin niin lääkiksessä joudutte jokatapauksessa suorittaa uudestaan. Suomi on p*ska maa...

Täh? Ainakin mun kurssilla pystyi pari teekkaria ja yksi farmaseutti skippaamaan koko ruottin opetukset, koska siis olivat käyneet aiemmin sen virkamiesruotsin...

Titteleistä. Nelosen sairaalasarjassa yks on erikoislääkäri ja toinen kirurgi. Eikös kaikki kirurgit ole erikoislääkäreitä ja kaikki erikoislääkärit kirurgeja?

Kaikki kirurgit ovat erikoislääkäreitä, mutta kaikki erikoislääkärit eivät ole kirurgeja.

 

[TJJ]

Titteleistä. Nelosen sairaalasarjassa yks on erikoislääkäri ja toinen kirurgi. Eikös kaikki kirurgit ole erikoislääkäreitä ja kaikki erikoislääkärit kirurgeja?

Erikoislääkäri = erikoistunut johonkin erikoisalaan, esim yleislääketiede, ortopedia ja traumatologia, korva-nenä-kurkkutaudit, kliininen kemia, radiologia jnejnejne...

 

[Odysseus]

Täh? Ainakin mun kurssilla pystyi pari teekkaria ja yksi farmaseutti skippaamaan koko ruottin opetukset, koska siis olivat käyneet aiemmin sen virkamiesruotsin...

Meillä ei ainakaan Oulussa onnistu. Opettajan mukaan sen takia, että se lääkiksessä oleva ruotsinkurssi keskittyy nimenomaan lääketieteelliseen ruotsinkielisiin sanoihin...

 

[Anti_Laama]

Hyvä jos pitkälti sanastolla pärjäisi tuon ruotsin kanssa. On itsestäni helpompaa opetalla niitä kuin kielioppia alkaa väkertää.

 

[Azure]

Milloin alatte valmistautumaan pääsykokeisiin? Onko vuoden alusta liian myöhään jos ei ole lukion kemiaa/bilsaa taustalla? Hakuopas tulee vissiin marraskuussa?

 

[Life]

Meillä ei ainakaan Oulussa onnistu. Opettajan mukaan sen takia, että se lääkiksessä oleva ruotsinkurssi keskittyy nimenomaan lääketieteelliseen ruotsinkielisiin sanoihin...

Ode, eihän siinä ruotsin kurssissa oo muuta kritisoitavaa ku että se kurssi on kielen oppimisen kannalta ihan perseestä. Siis kurssin sisältö on ihan läppä. Mieluusti olisin ne tunnit siellä istunut jos oisin jotain järkevää saanut opetella. Heittelimme noppaa ja jännitimme kuka on ekana maalissa "sitta, sitter, sitt...eiku satt, äh menetin vuoroni ja takas pelilaudan ekaan ruutuun". Ulkopuolinen olisi saattanut pitää touhua naurettavana :jahas:

Kun olisi pitänyt olla: alussa kieliopin ja perussanaston kertaus ja sitten niin paljon simuloituja tai aitoja vastaanottotilanteita ruotsinkielisen potilaan kanssa kuin ikinä kurssin aikana ehtii.

Turhemmiksi kursseiksi periaatetasolla näen esim. kemiat ja statistiikat. EDIT: ja vittumaisemmaksi fysiologian :D

Ps. kurssiltamme yksi sai ruotsista vapautuksen, perustelua en tietenkään muista mutta liittyi jotenkin siihen että oli suomenruotsalainen ja opiskellut hoitoalaaki ruotsiksi tms.

 

[Lapo]

:ja avautuminen:

Minkä v**un takia sitä ruotsia pitää vieläki lukea, ei sitä vi**u tartte jossaki s**tanan Sallan terveyskeskuksessa. S**tanan RKP ja muut ruotsalaiset haistakaa p*ska

Terveisin: 2. vuosi lääkiksellä ja hajoaa pakolliseen ruotsinkielen opiskeluun.

P.S. Niin ja niille joilla on jo joku koulutus taustalla niin vaikka olisitte yliopistossa jo suorittaneet ruotsinkielen testin niin lääkiksessä joudutte jokatapauksessa suorittaa uudestaan. Suomi on p*ska maa...

:lol2: Joko pukkaa ruotsit päälle? Meillä vasta keväällä. Ja sitten hajotaankin ja kovaa. Onneksi saa olla vielä koko syksyn aivan hekumoissaan tuon fysiologian parissa. Guyton & Hall on kuin hyvä romaani jota jaksaa lukea loputtomiin.

 

[Tomppa85]

Voisin jatkaa tästä aiheesta, saadaan hyvä keskustelu aiheeksi. Mitä mieltä olette keikkalääkäreistä? Nämähän tekee usein keikkalääkärin hommia juuri siksi, että siitä saa 2 kertaa parempaa palkkaa virkaan verrattuna. Appiukko (lääketieteen tri, neurologia) ei oikeastaan paheksu mitään muuta niin paljon kuin keikkalääkäreitä. Keikkalääkärit juoksee paikasta toiseen ja pysyviä potilassuhteita ei pääse muodostumaan. On paljon esimerkkejä, joissa keikkalääkärit ovat määränneet samalle potilaalle yli 10 kertaa saman hoidon (antibioottikuuri). Tämä potilas menehtyi syöpään, mutta syöpä olisi voitu havaita ajoissa, jos hoito olisi tehty asianmukaisesti. Muitakin esimerkkejä löytyy.

Keikkalääkärit eivät siis muodosta pysyviä suhteita potilaisiin. Usein potilaiden tutkiminen voi olla erittäin pintapuolista eikä tarkemmin viitsitä tutkia potilaan oireita. Sitten kirjoitetaan sama resepti kuin muutkin ovat tehneet, eihän keikkalääkäri kuitenkaan ole seuraavalla viikolla samaa potilasta ole hoitamassa? Ehkä hieman kärjistettyä, mutta moni keikkalääkäri lienee sellainen, jos puheisiin ja faktoihin on uskominen. Potilaiden hoitaminen on joillakin voinut jopa jäädä toissijaiseksi, kun oireisiin ja sairauden kehittymiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Mieli varmaan karkailee muissa asioissa kuten vapaa-ajassa?

Yllä kuvattu esimerkki pätee varmastikin rahan perässä juokseviin. Lääkärin etiikka on jostain kumman syystä päässyt unohtumaan tai siitä ei välitetä? Ammattitaitoa ei välttämättä 100 prosenttisesti käytetä potilaan parhaaksi.

Hieman kärjistettyä, mutta tarkoituksena onkin herättää keskustelua.

Ööh...mitähän tuohon nyt sanoisi. Syytät keikkalääkäreitä siitä, että he tuovat terveyspalveluja paikkakunnille, joilta ne muuten puuttuvat? Eihän tuossa ole yhtään mitään järkeä. Mitä palkkaan tulee, niin haastattelemieni lääkäreiden mukaan eivät terveyskeskuslääkäreiden palkat enää hirveästi eroa keikkalääkäreiden palkoista.

Pitkät potilas-lääkärisuhteethan tuossa kärsivät, mutta ehkä parempi että potilaalla on tuntematon lääkäri kuin ei lääkäriä ollenkaan? Kysymys on systeemin ongelmasta minusta. Keikkalääkärit paikkailevat aukkoja, joita ei pitäisi ollakaan...

 

[King Fear]

Niin tulikin :D Vielä ku oon Oulussa, jossa ei ruotsinkielisiä juurikaan ole niin yhä enemmän tämä toinen vieras kieli turhauttaa :curs: Itsellä ei mikään prekliininen aine tuottanut tähän mennessä niin paljon päänvaivaa ku ruotsi. Onneksi englanti luistaa itteltä hyvin :dance2:

Odotahan vain kun saat potilaan ruotsinkieliseltä pohjanmaalta, sillä kaikkia ei viedä Tampereelle :hyvä:

 

[Juzz]

Mä tuskastun jo valmiiksi tuohon ruotsiin, eipä tullut lukiossa juuri lueskeltua.. :jahas:

Eihän se ole edes vaikeaa mutta niin aikaavievää ja työlästä kun ei kuitenkaan kielipäätä juuri ole. Ja sitten kun on vielä vähäsen laiska - tai siis mukavuudenhaluinen.

Mutta koulu on ollut ihan mahtavaa. Oon rakastunut. Lääketiede :haart:

 

[repedaa]

Nyt tulee kyllä varmaan pari tyhmää kysymystä, mutta antaa mennä:

Miksi sitä fysiikkaa painotetaan pääsykokeissa kokoajan enemän ja enemmän? Ainakin omasta mielestäni keho on lähinnä kemiallista reaktiota.

Millä tavalla kemiaa, matikkaa, fysiikkaa ja biologiaa pitäisi painottaa, koska itse olen IB-lukiossa, eli valitsen aineita en kursseja. Luonnollisesti en voi ottaa kaikkia pitkinä.

Nyt kysymyksien jälkeen jaan hieman omaa tietoani, joka on saatu lääketieteen opiskelijalta kun olin sairaalassa TET:issä. Tosin mieleeni on jäänyt vain pari juttua . Ensimmäisenä: Opiskelutyyli vaihtelee paikkakunnittain. Tämä opiskelija sanoi että esimerkiksi Helsingissä saatetaan tehdä ryhmät ja antaa tapausesimerkki, joka pitää ratkoa mutta jossain toisessa kaupungissa sitten sama asia vain luennoidaan läpi. Toisena se, että matikkaa hän ei, ainakaan omien sanojensa mukaan, ole tarvinnut kuin pääsykokeissa.

Täällä siis kirjoittelee melkein 17 vuotias lukion ekaluokkalainen, joten kaikki tälläiset asiat vaikuttavat vielä kovin etäisiltä, mutta kysyn nyt ettei sitten nakerra kun aineet on valittu. Anteeksi muuten, jos tuli jotan jo sanottua tai jo vastattua mutta en vain jaksa kahlata näin vakavaa threadia läpi, ainakaan putkeen.

 

[bear]

Nyt tulee kyllä varmaan pari tyhmää kysymystä, mutta antaa mennä:

Miksi sitä fysiikkaa painotetaan pääsykokeissa kokoajan enemän ja enemmän? Ainakin omasta mielestäni keho on lähinnä kemiallista reaktiota.

Millä tavalla kemiaa, matikkaa, fysiikkaa ja biologiaa pitäisi painottaa, koska itse olen IB-lukiossa, eli valitsen aineita en kursseja. Luonnollisesti en voi ottaa kaikkia pitkinä.

Nyt kysymyksien jälkeen jaan hieman omaa tietoani, joka on saatu lääketieteen opiskelijalta kun olin sairaalassa TET:issä. Tosin mieleeni on jäänyt vain pari juttua . Ensimmäisenä: Opiskelutyyli vaihtelee paikkakunnittain. Tämä opiskelija sanoi että esimerkiksi Helsingissä saatetaan tehdä ryhmät ja antaa tapausesimerkki, joka pitää ratkoa mutta jossain toisessa kaupungissa sitten sama asia vain luennoidaan läpi. Toisena se, että matikkaa hän ei, ainakaan omien sanojensa mukaan, ole tarvinnut kuin pääsykokeissa.

Täällä siis kirjoittelee melkein 17 vuotias lukion ekaluokkalainen, joten kaikki tälläiset asiat vaikuttavat vielä kovin etäisiltä, mutta kysyn nyt ettei sitten nakerra kun aineet on valittu. Anteeksi muuten, jos tuli jotan jo sanottua tai jo vastattua mutta en vain jaksa kahlata näin vakavaa threadia läpi, ainakaan putkeen.

En kyl hirveesti enää pääsykokeista muista mut yritän kantaa korteni kekoon. Matematiikkaa tarvit lähinnä fysiikkaa tukemaan. Pitkästä matematiikasta on toki hyötyä, mutta lyhyelläkin luulis pärjäävän.
Jos on pakko valita, niin ehkä fysiikan ja kemian ottasin sinuna pitkinä. Biologiaa toki tarvii paljon, mutta se on näistä helpoin omaksua itsekseen lukemallakin. Toiseen kysymykseen; Fysiikkaa varmasti painotetaan siksi että poikiakin pääsis sisään ei vaan varmasti tää liittyy soveltamiskykyyn. Kaippa ne viisaat valitsijat toivoo siis että pelkällä ulkoaluvulla ei pärjäis.
Joissain tiedekunnissa on tosiaa PBL-opetus (googlaa) käytössä, ainaki Helsingissä. Se on varmasti pätevä metodi. Meillä Oulussa sitä ei oo juuri olleskaa. Yks kurssikaveri on opiskellu myös Helsingissä ja ei osannu sanoa kumpi tapa on parempi. Kandee vaa miettiä mikä sopis itselle.

 

[TJJ]

Nyt tulee kyllä varmaan pari tyhmää kysymystä, mutta antaa mennä:

Miksi sitä fysiikkaa painotetaan pääsykokeissa kokoajan enemän ja enemmän? Ainakin omasta mielestäni keho on lähinnä kemiallista reaktiota.

Millä tavalla kemiaa, matikkaa, fysiikkaa ja biologiaa pitäisi painottaa, koska itse olen IB-lukiossa, eli valitsen aineita en kursseja. Luonnollisesti en voi ottaa kaikkia pitkinä.

Kehossa on helvetisti kemiaa, mutta lääketieteessä on myös ihan pirusti fysiikkaa, riippuen toki alasta. Esim silmäpuolella kyse on monessa tilanteessa optiikasta, ortopediassa mekaniikasta jne..

Painota kemiaa ja fysiikkaa. Matematiikkaa et tarvi niinkään, kunhan osaat pyöritellä kemian ja fysiikan kaavat ympäriämpäri, myös unissasi. Lukiobiologiaan on IMO melko turhaa panostaa mahdottomia, jos tarjolla on joku ihmisen biologia kurssi niin ei siitä haittaakaan ole, mutta sitä sun pitää kumminkin eniten päntätä pääsykokeisiin ja siinä on eniten uutta asiaa.

Yhtään kemiaa/fysiikkaa/matikkaa ei varsinaisesti ollut pakollisena turussa kun itse opiskelin.

 

[Odysseus]

:ja avautuminen:

Minkä v**un takia sitä ruotsia pitää vieläki lukea, ei sitä vi**u tartte jossaki s**tanan Sallan terveyskeskuksessa. S**tanan RKP ja muut ruotsalaiset haistakaa p*ska

Terveisin: 2. vuosi lääkiksellä ja hajoaa pakolliseen ruotsinkielen opiskeluun.

P.S. Niin ja niille joilla on jo joku koulutus taustalla niin vaikka olisitte yliopistossa jo suorittaneet ruotsinkielen testin niin lääkiksessä joudutte jokatapauksessa suorittaa uudestaan. Suomi on p*ska maa...

:dance2::dance2::dance2:

Meni vaan ruotsintentti läpi JUMALISTE! Nyt osaa sitte sanoa kaikille näteille naispotilaille: "Nu ska jag titta på din slida, efterdet du måste ta min ollon och placera det på din mun" :whip:

 

[Nike]

Mikäs toi Tarton tilanne on nykyjään? Ilmeisesti vaaditaan SAT testi sisäänpääsyyn. Saako yliopisto-opinnoista merkittävästi pisteitä haettaessa? Kuinka kova tuo SAT testi on?

Ei nappaisi lukea pääsykokeisiin. Pitää saada toi gradukin tehtyä ens syksynä.

 

[Muppetti]

Ihan mielenkiinnosta:

Minkälaisia arvosanoja lääkikseen pyrkivillä ja siellä opiskelevilla on lukion matikasta, fysiikasta ja kemiasta? Rehelliset vastaukset tai ei vastausta ollenkaan, kiitos.

Ja vieläkin tärkeämpänä haluan tietää, että kuinka tärkeää lukiossa opiskeltu kemia on lääkikseen pyrkiessä, sillä tein itse huonon valinnan enkä jatkanut kemiaa 1. kurssin jälkeen. Kiinnostusta riittää niin pitkälle, että opiskelisin asiat vaikka valintakokeita ajatellen jälkikäteen itse.

 

[korva]

Ihan mielenkiinnosta:

Minkälaisia arvosanoja lääkikseen pyrkivillä ja siellä opiskelevilla on lukion matikasta, fysiikasta ja kemiasta? Rehelliset vastaukset tai ei vastausta ollenkaan, kiitos.

Ja vieläkin tärkeämpänä haluan tietää, että kuinka tärkeää lukiossa opiskeltu kemia on lääkikseen pyrkiessä, sillä tein itse huonon valinnan enkä jatkanut kemiaa 1. kurssin jälkeen. Kiinnostusta riittää niin pitkälle, että opiskelisin asiat vaikka valintakokeita ajatellen jälkikäteen itse.

Itse en lukenut kemiaa 1 kurssia enempää lukiossa, biologiaa en ollenkaan ja mat/fys numerot 6-9 (ka jossain 8 paikkeilla ehkä) ja siellä lääkiksessä hengailen.. Voi ne tarvittavat asiat opetella itsekin

 

[TJJ]

Minkälaisia arvosanoja lääkikseen pyrkivillä ja siellä opiskelevilla on lukion matikasta, fysiikasta ja kemiasta? Rehelliset vastaukset tai ei vastausta ollenkaan, kiitos.

Matikka (pitkä) jotain 7-8 tasoa, kirjoituksista C.
Fysiikka 8-9 tasoa
Kemia 8-9 tasoa.
Reaalissa kirjoitin fysiikan ja kemian ja C.

 

[Helga]

Muppetin kysymykseen vastaus:
pitkä matikka 8, kirjoituksista M
kemia 9-10, kirjoituksista (reaalissa biologia + kemia) L
fysiikka 8, en kirjoittanut..