Lääkäriliiton mafia + yleistä löpinää

[Tomppa85]

Tavoitteensa kullakin, enkä ala niitä sen kummemmin dissaamaan, mutta kyllä lääkikseen varmaankin nykyään ajavat pitkälti muut seikat kuin kutsumus (esim. palkat, yleinen mielikuva, median luoma mielikuva, lääkärien oletettu sosiaalinen asema, suvun perinteet jne.). Tuosta älykkyydestä: käsittääkseni lääkiksen pääsykokeissa testataan lähinnä perselihaksia ja ulkolukua, plus jossain määrin loogis-matemaattista älykkyyttä. Mitään soveltuusarviota ei kai kuitenkaan ole?

Teit varmaan hyvin laajan tutkimuksen? Kymmenistä tietämistäni lääketieteen opiskelijoista kukaan ei ole maininnut palkkaa ensisijaisena syynä hakea alalle. Ei edes toissijaisena. Tässä voisi olla tyypillisen lääketieteen opiskelijan perustelut sille, miksi haki lääketieteelliseen:

- halu auttaa ihmisiä
- halu tehdä töitä ihmisten kanssa
- ihminen (biologia, psykologia, anatomia jne.) kiinnosti
- joku lääkäri (mahdollisesti sukulainen, ystävä tai opiskelijaa hoitanut lääkäri) toiminut esikuvana
- ala on laaja ja löytyy paljon mahdollisuuksia
- työllisyystilanne hyvä

Jos palkan perässä alalle juoksee, veikkaisinpa että juoksu loppuu lyhyeen. On helpompiakin tapoja rikastua. Tai siis, eihän Suomessa kukaan palkkatyöllä pääse rikastumaan eli se siitä. Sosiaalinen status taas...enpä oikeasti usko että kukaan jaksaa opiskella 6 vuotta lääkiksessä + toinen mokoma erikoistuessa pelkästään sen vuoksi että on kiva heilua valkoisessa takissa stetoskooppi kaulassa.

Tuosta älykkyydestä sen verran, että kova työ kovan onnen voittaa. On pakko kuitenkin sanoa, että pääsykoe on sen verran hankala ja kilpailu kova ja testataan hyvin tarkkaan paitsi "ulkolukua" myös stressinsietoa ja kykyä analysoida kohtalainen määrä tekstiä ja poimia sieltä olennaiset faktat, että en nyt väittäisi lääkisläisiä tyhmäksikään.

Muuten, suosittelen että jos syrjäseutujen lääkäritilanne huolestuttaa kovasti ja olette muutenkin kiinnostuneita lähimmäisten terveydestä ja hyvinvoinnista, pyrkikää ihmeessä lääkikseen. Siten on mahdollisuus vaikuttaa ihan käytännön tasolta asioiden kulkuun Suomen terveydenhoitojärjestelmässä. Hyvällä tsägällä pääsette jopa korkeisiin virkoihin päättämään asioista ja resurssien allokaatiosta.

 

[Crusader]

Teit varmaan hyvin laajan tutkimuksen?
- halu auttaa ihmisiä
- halu tehdä töitä ihmisten kanssa
- ihminen (biologia, psykologia, anatomia jne.) kiinnosti
- joku lääkäri (mahdollisesti sukulainen, ystävä tai opiskelijaa hoitanut lääkäri) toiminut esikuvana
- ala on laaja ja löytyy paljon mahdollisuuksia
- työllisyystilanne hyvä

Teit varmaankin itse hyvin laajan tutkimuksen? Aivan varmasti "kymmenistä tietämistäsi" lääkäreistä löytyy yhtä sun toista selitystä sille, miksi sisäänotot pitäisi pitää tasolla, jotka tukevat korkeaa palkkausta. Ja kyllä, selitys sille miksi yksi ammattikunta haluaa itselleen suurempaa palkkaa on varmaankin edelleen se, että ammattikunta haluaa itselleen suurempaa palkkaa. Olettaisin, että paperimiesten keskuudessa vallitsee myös konsensus siitä että paperimiehet ansaitsevat parempaa palkkaa...

Jos palkan perässä alalle juoksee, veikkaisinpa että juoksu loppuu lyhyeen. On helpompiakin tapoja rikastua. Tai siis, eihän Suomessa kukaan palkkatyöllä pääse rikastumaan eli se siitä. Sosiaalinen status taas...enpä oikeasti usko että kukaan jaksaa opiskella 6 vuotta lääkiksessä + toinen mokoma erikoistuessa pelkästään sen vuoksi että on kiva heilua valkoisessa takissa stetoskooppi kaulassa.

Varmaan helpompi tapa voisi olla vaikkapa rikastua lotossa, mikä kaiketi on eräs tarkoittamistasi tavoista. Minulla ei ole mitään lääkärien rikastumista vastaan; olen jopa sitä mieltä että tätä ei tulisi valtion estää. Jos kuitenkin valtio kouluttaa lääkäreitä tarkoituksenaan turvata palvelut, tämä palveluiden turvaaminen pitäisi olla se ylin tavoite.

Tuosta älykkyydestä sen verran, että kova työ kovan onnen voittaa. On pakko kuitenkin sanoa, että pääsykoe on sen verran hankala ja kilpailu kova ja testataan hyvin tarkkaan paitsi "ulkolukua" myös stressinsietoa ja kykyä analysoida kohtalainen määrä tekstiä ja poimia sieltä olennaiset faktat, että en nyt väittäisi lääkisläisiä tyhmäksikään.

Sama tilanne on muissakin pääsykokeissa. Enkä väittänyt lääkisläisiä tyhmiksi, sanoin että heidän pientä määräänsä voitaisiin kompensoida ottamalla joistain muista ~yhtä pätevistä ryhmistä.

Muuten, suosittelen että jos syrjäseutujen lääkäritilanne huolestuttaa kovasti ja olette muutenkin kiinnostuneita lähimmäisten terveydestä ja hyvinvoinnista, pyrkikää ihmeessä lääkikseen. Siten on mahdollisuus vaikuttaa ihan käytännön tasolta asioiden kulkuun Suomen terveydenhoitojärjestelmässä. Hyvällä tsägällä pääsette jopa korkeisiin virkoihin päättämään asioista ja resurssien allokaatiosta.

Minun, tai valtion, menetelmä ei ole ongelman sattuessa pyrkiä itse henkilökohtaisesti hoitamaan ongelmaa, vaan tilanne tulee hoitaa kohdennetuilla verovaroilla.

 

[Uwish]

Ollaankos sitä hesalaisia vai miksi pidät Tamperetta, Turkua, Oulua ja Kuopiota syrjäseutuina? Esim. käsivarren lappi on syrjaseutua.

Käsivarren lappiin rakennetaan yliopisto ja yliopistollinen sairaala ja näin saadaan sinne lääkis jotta ehkä osa sieltä valmistuneista jää sille seudulle? Tosi järkevää, loogista ja taloudellista.:hyvä: Pitääkö sinulle perustella miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Ja ei, en ole lähimainkaan hesalainen.

Jos luokkien koot ovat liian suuria tms. muuta käytännön ongelmaa, niin siihen juuri pitäisi kohdentaa niitä resursseja joista olen koko ajan puhunut. Tämä on valtion ongelma, ja kaiketi ongelmista pienin.

Kaikkea ei myöskään rahalla saa, eivätkä poliitikot mielellään sitä rahaa edes anna, vaikka lääkäriliittokin sen rahan perään huutelee jotta saataisiin tasapuoliset palvelut turvattua kaikille kansalaisille. Jos nyt yhtäkkiä aloitettaisiin yksi ylimääräinen vuosikurssi lääkisläisille, niin mihinkä heidät sijoitettaisiin käytännössä, ja ketkä heitä opettaisivat? Jo nyt hyvistä opettajista on pulaa, harjoitustöitä saattaa vetää joku myöhemmän vuosikurssin pätemätön juippi, erikoistuva kaveri pitää vastentahtoisesti luentoa omasta erikoisalastaan ihan vaan opetusvelvollisuuden takia.. Onko siis tämän hetken opiskelijoiden määrä liian pieni, siihenkään en ole saanut vastausta. Opiskelijamäärä on kuitenkin lähes kaksinkertaistettu. Ja jos jo nyt mennään äärirajoilla sen suhteen mitä käytännössä pystytään kotimaisin toimin kouluttamaan, niin pitäisikö miettiä joitain vaihtoehtoisia ratkaisuja? Kohtahan meillä on sairaanhoitajistakin yhä useampi jostain muusta maasta kotoisin. Ymmärrän kyllä lääkäriliiton huolen opetuksen tasosta, siitä ei mielestäni ole varaa tinkiä.

 

[Hammaspeikko]

Lääkäreitä valmistuu vuodessa 200 enemmän kuin jää eläkkeelle. Kuitenkin 10 vuodessa uusia lääkärinvirkoja on perustettu ~2000 julkiselle sektorille. Lääkärivaje ei ole siis absoluuttisesti pienentynyt julkisella sektorilla.

Huvittavaa oli lukea pari päivää sitten, että hammaslääkärikoulutus Kuopiossa oli lopettu 1998 lamaan vedoten. Nyt hammaslääkäreistä on huutava pula etenkin Itä-Suomessa, mihin tuli juurikin Kuopiosta paljon hammaslääkäreitä, ja kysyntä-tarjonta-suhde pitää palkat isoina.

 

[Uwish]

Samasta syystä se oli jonkin aikaa katkolla myös Turussa. Hammaslääkäreiden tarve kasvaa koko ajan siksikin että nykyään vanhuksilla on oma hoitoa kaipaava kalusto suussa tekareiden sijaan. Hammaslääkäripulasta tulee vielä kamala.

 

[Hammaspeikko]

Mutta vuosi 1998 ja lama?Can I smell liiton kusetusta? Nokia huippunousussa, paperi- ja metalliteollisuuskin tuo rahaa Suomeen.

IMO lääkärikoulutusta tulisi lisätä reilusti. Väestö ikääntyy ja uusia hoitoja tulee. On valetta, etteikö paikkaa uudelle lääkikselle löytyisi, jos vanhat käy ahtaaksi.

Joku täällä kirjoitti, että lääkärit alkaisivat tarjota vaihtoehto-/huijaushoitoja, jos koulutusta lisättäisiin sen verran, että lääkäreitä olisi tarpeeksi. Eivät alkaisi, koska Suomessa kaikille on ostettu vakuutus julkiseen terveydenhuoltoon. Julkisen terveydenhullon rahankäyttöä voidaan valvoa ja turhaa rahankäyttöä estää, koska rahoitus tulee veroista.

 

[Crusader]

Käsivarren lappiin rakennetaan yliopisto ja yliopistollinen sairaala ja näin saadaan sinne lääkis jotta ehkä osa sieltä valmistuneista jää sille seudulle? Tosi järkevää, loogista ja taloudellista.:hyvä: Pitääkö sinulle perustella miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Ja ei, en ole lähimainkaan hesalainen.

Melkoista laatikkoajattelua. Ei sinne mitään Helsingin yliopistoon verrattavaa kompleksia tarvitse perustaa, mutta vaikkapa Lappiin olisi hyvä saada vaikkapa Oulun yliopiston alainen osasto, jossa koulutettaisiin vaikkapa joitakin kymmeniä lääkäreitä vuosittain. Koulutuksen osaksi voitaisiin liittää vaikkapa työharjoittelu alueen sairaaloissa.

Kaikkea ei myöskään rahalla saa, eivätkä poliitikot mielellään sitä rahaa edes anna, vaikka lääkäriliittokin sen rahan perään huutelee jotta saataisiin tasapuoliset palvelut turvattua kaikille kansalaisille. Jos nyt yhtäkkiä aloitettaisiin yksi ylimääräinen vuosikurssi lääkisläisille, niin mihinkä heidät sijoitettaisiin käytännössä, ja ketkä heitä opettaisivat? Jo nyt hyvistä opettajista on pulaa, harjoitustöitä saattaa vetää joku myöhemmän vuosikurssin pätemätön juippi, erikoistuva kaveri pitää vastentahtoisesti luentoa omasta erikoisalastaan ihan vaan opetusvelvollisuuden takia.. Onko siis tämän hetken opiskelijoiden määrä liian pieni, siihenkään en ole saanut vastausta. Opiskelijamäärä on kuitenkin lähes kaksinkertaistettu. Ja jos jo nyt mennään äärirajoilla sen suhteen mitä käytännössä pystytään kotimaisin toimin kouluttamaan, niin pitäisikö miettiä joitain vaihtoehtoisia ratkaisuja? Kohtahan meillä on sairaanhoitajistakin yhä useampi jostain muusta maasta kotoisin. Ymmärrän kyllä lääkäriliiton huolen opetuksen tasosta, siitä ei mielestäni ole varaa tinkiä.

Se rahan hommaaminen ei ole sinun tai minun tehtävä, vaan valtion. On aivan turha tässä kiistellä siitä saadaanko sitä vai ei, koska emme voi asiaan vaikuttaa. Joka tapauksessa se rahoituksen ja opiskelijamäärien kasvattaminen on ainoa realistinen vaihtoehto saada asiaan pitkäkestoinen ratkaisu. Kaikilla lääketieteen opiskelijoiden opettajilla ei varmaankaan tarvitse olla lääketieteellistä taustaa, ja jos vaikkapa sillä yhden opettajan palkkaamisella saadaan muutamassa vuodessa kentälle 20 uutta lääkäriä, niin se on ihan hyvä sijoitus. Muuten tuosta opettajien määrästä on turha vääntää, kun siitä ei ole kuin mututietoa. Joka tapauksessa teknillisillä yliopistoillakin on lääkäreitä luennoitsijoina, eli eiköhän niitä riitä hätätilassa niihin lääkiksiinkin.

 

[Uwish]

Kaikilla lääketieteen opiskelijoiden opettajilla ei varmaankaan tarvitse olla lääketieteellistä taustaa, ja jos vaikkapa sillä yhden opettajan palkkaamisella saadaan muutamassa vuodessa kentälle 20 uutta lääkäriä, niin se on ihan hyvä sijoitus. Muuten tuosta opettajien määrästä on turha vääntää, kun siitä ei ole kuin mututietoa.

Tuo ensimmäinen lause kuulostaa jo niin uskomattomalta, etten ole ihan varma tarkoitatko sitä miltä se kuulostaa. Ei tuohon voi oikein kommentoidakaan mitään. Ja se että ne 20 lääkäriä valmistuisi yhden opettajan opettamana? :lol2: Onko tästä koko lääkäripulasta ja tämän hetkisen koulutuksen määrästä jossain jotain järkevän kuuloisia laskelmia ja ajantasaista tietoa, tämä keskustelu ei tunnu sellaista sisältävän?

 

[Uwish]

Ministeriö uskoo lääkäripulan hellittävän

[Ilkka Jauhiainen 15.8.2008, 08:40]

Sosiaali- ja terveysministeriö uskoo terveyskeskusten lääkärivajeen helpottavan. Nyt 10 prosenttia viroista on hoitamatta, ensi vuonna vain 7.

- Lääketieteellisen vuosikurssien kasvattaminen 600 opiskelijaan on vaikuttavin tekijä, sanoo valtiosihteeri Ilkka Oksala.

Muitakin toimia on tulossa...
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1390769

Kunnanjohtaja Pekka Laukkanen toteaa toimittaja Ilkka Jauhiaisen jutussa sivulla 6 näin: "Lääkäripula on suurelta osin johtamisongelma."

Laukkanen on niin oikeassa, niin oikeassa. Rakenteet ja järjestelmät ovat luoneet lääkäripulan. Juvalaisilla on ollut näkemystä, rohkeutta ja kykyä muuttaa rakenteita ja järjestelmiä.
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1390725


Raha ei ratkaise

oustavuus houkuttelee lääkäreitä terveydenhuollon henkilöstöpalveluyrityksen leipiin, ei palkka. Tärkeimmät asiat lääkäreille työpaikkaa valittaessa ovat työnkuva ja työilmapiiri. Eniten henkilöstöpalveluyrityksessä motivoi mahdollisuus suunnitella omaa työtään ja työuraansa joustavasti sekä erilaiset edunvalvontapalvelut, ilmenee Coronarian kyselystä.

Enää ei riitä, että työnantaja kaivaa kuvettaan. Pitää olla myös valmis kuuntelemaan, mitä työntekijä haluaa.

Lääkäri tietää itse parhaiten, miksi työ ei maita.
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1282097

 

[Crusader]

Tuo ensimmäinen lause kuulostaa jo niin uskomattomalta, etten ole ihan varma tarkoitatko sitä miltä se kuulostaa. Ei tuohon voi oikein kommentoidakaan mitään. Ja se että ne 20 lääkäriä valmistuisi yhden opettajan opettamana? :lol2: Onko tästä koko lääkäripulasta ja tämän hetkisen koulutuksen määrästä jossain jotain järkevän kuuloisia laskelmia ja ajantasaista tietoa, tämä keskustelu ei tunnu sellaista sisältävän?

Väännetään sitten rautalangasta: mitä erään lääkäriystäväni puheista olen ymmärtänyt, lääkiksessä opiskellaan paljon mm. kemiaa, jolloin sen opettajan ei kai tarvitse olla lääkäri. Sitten kun näitä muita oppiaineita opettamassa on muitakin kuin lääkäreitä, niin sen yhden lääkärin työpanos riittää useammalle oppilaalle.

Faktat on siinä, että lääkärin virkoja on täyttämättä. Jos lääkäreillä olisi esim. massatyöttömyys, on luultavaa, että lääkärin virkoja ei olisi täyttämättä. Vielä mukana? Jos valtio vaikkapa järjestäisi rautatieverkostoa suomeen, se voisi lähteä siitä ajatuksesta, että veturikuskeja koulutettaisiin varmasti riittävästi. Tämä johtaisi siihen, että veturikuskien palkkakehitys ei kaiketi olisi aivan huippuluokkaa, ja osa joutuisi työttömäksi, mutta toisaalta tämä tilanne olisi junamatkustajien etu verrattuna tilanteeseen, että veturikuskeja olisi vaikkapa 90% tarvittavasta määrästä. Kun valtio nykysysteemissä järjestää palvelua, sen tehtävä ei ole ajaa etupäässä työntekijöidensä etua, vaan veronmaksajien.

Jos lääkäriltä menee itseltään kysymään mikä on vikana, vastaus on varmaankin eturistiriidan takia hyvin hyvin subjektiivinen. Tilanne on periaattessa sama kuin jos menee kysymään paperimieheltä, mikä paperiteollisuudessa mättää, ja vastaus on aina jossain muussa kuin paperimiehissä. Enkä ole varsinaisesti ottanut kantaa palkkoihin (esim. ei niitä ole tarvis keinotekoisesti huonontaa, mutta epätervettä tilannetta ei tule ylläpitää jotta palkat pysyisivät nykyisenkaltaisina).

 

[risumies]

Crusader: -Eli lääkäreiden puheista on otettava huomioon vain ne asiat, jotka tukevat omaakin mielipidettä tämän asian tienoilta? Ja siis sun yhden kaverin mielipide on "laajempi tutkimus" kuin tomppa85 10 tuttavan?

"Väännetään sitten rautalangasta: mitä erään lääkäriystäväni puheista olen ymmärtänyt... ...Jos lääkäriltä menee itseltään kysymään mikä on vikana, vastaus on varmaankin eturistiriidan takia hyvin hyvin subjektiivinen."

Onneksi tuo lääkäreiden kouluttaminen on sen verta halpaa lystiä, että niitä kannattaa kortistoon kouluttaa niinku varalle valmiiksi... eiku...

"Jos lääkäreillä olisi esim. massatyöttömyys, on luultavaa, että lääkärin virkoja ei olisi täyttämättä."

 

[Uwish]

Väännetään sitten rautalangasta: mitä erään lääkäriystäväni puheista olen ymmärtänyt, lääkiksessä opiskellaan paljon mm. kemiaa, jolloin sen opettajan ei kai tarvitse olla lääkäri. Sitten kun näitä muita oppiaineita opettamassa on muitakin kuin lääkäreitä, niin sen yhden lääkärin työpanos riittää useammalle oppilaalle.

Ei opiskella paljon kemiaa. Kysyinpä huvikseni puolisoltani joka opiskelee alaa, ja vastauksena oli että opiskelujen aikana on useampi kymmenen eri opettajaa ja niistä jokseenkin kaikilla on lääketieteellinen koulutus. Otapa ensin selvää mitä se lääkärin koulutus pitää sisällään.

Faktat on siinä, että lääkärin virkoja on täyttämättä. Jos lääkäreillä olisi esim. massatyöttömyys, on luultavaa, että lääkärin virkoja ei olisi täyttämättä. Vielä mukana?

Lääkärin koulutus maksaa yli 100 000euroa/lääkäri, eikä enempää opiskelijoita nykyisiin kouluihin edes mahdu. Pitäisi perustaa kokonaan uusi yliopistosairaala johonkin kaupunkiin, mutta edelleen: mistä ne opettajat sinne? Ei ole. Entä rahat? Riittääkö poliittista tahtoa? Tarvitaanko sitä oikeasti? Kukaan ei ole edes käsittääkseni ehdottanut niin suurta toimenpidettä. Vielä mukana? Luitko edes nuo laittamani linkit?

Ja edelleen, lääkäri ei ensisijaisesti ajattele sitä omaa palkkaa, vaan työssäviihtyvyyttä ym. valintaperusteena esim. sille mihin menee töihin. Lääkäreiden oma etu on, että heitä on riittävästi. Kukaan ei halua tehdä työtään huonosti ja stressin alaisena.

 

[Tomppa85]

Crusader ja SniffDaddy tarkoitatte varmaan hyvää, mutta oletteko ajatelleet ratkaisumallejanne loppuun saakka? Yritättekö lääkitä vaivaa väärällä lääkkeellä?

Siis jos keskeinen ongelma on, että lääkäreitä on liian vähän, meillä on seuraavat ratkaisut tarjolla:

1. Lisätään lääketieteellisten sisäänottomäärää rajusti, jolloin 6+ vuoden päästä meillä on vastavalmistuneita lääkäreitä ja 12+ vuoden päästä erikoislääkäreitä tupa täynnä.

Huomioitavaa:

-Koulutusresursseja olisi kasvatettava valtavasti. Puhutaan kymmenistä prosenteista vähintään, mikäli koulutuksen taso halutaan säilyttää hyvänä. Nyt ei puhuta siitä, että ostetaan luokkaan kourallinen tuoleja lisää, vaan siitä että rakennetaan uudet luokat, palkataan uudet opettajat ja ostetaan uusia opetusvälineitä jne.

-Hyötysuhde olisi heikko, sillä jos työpaikat olisivat kortilla, lähtisi merkittävä osa lääkäreistä ulkomaille. Lääketiede on kansainvälinen ala, jonka asiantuntijat ja osaajat ovat kovasti kysyttyjä kaikkialla. Näin Suomi kouluttaisi lääkäreitä pääasiassa ulkomaille, mikä voitaisiin nähdä verovarojen väärinkäyttönä.

-Vastavalmistunut lääkäri ei ole yhtä hyvä kuin kokenut lääkäri. Varsinkin jos opetuksen laadusta tingittäisiin, oltaisiin tilanteessa jossa viisi huonosti koulutettua vastavalmistunutta lääkäriä ei vastaisi yhtä kokenutta.

-Uuden lääketieteellisen avaaminen jonnekin peräkylään olisi varmaan kaikista kallein ja haaskaavin ratkaisu, kun ei ole mitään takeita siitä että kys. tuppukylässä valmistuneet lääkärit jäisivät sinne.

2. Houkutellaan jo ulkomaille muuttaneita suomalaisia lääkäreitä Suomeen tarjoamalla parempaa palkkaa, kohtuullistamalla verotusta ja järjestämällä hyvät työolot

-Kustannustehokasta, ei edellytä koulutusresurssien lisäämistä

-Ulkomailla työtä tekevät lääkärit ovat kokeneita, ammattitaitoisia ja voivat tuoda mukanaan hyödyllistä tietotaitoa

3. Houkutellaan Suomeen ulkomaisia lääkäreitä, lääkkeet pitkälti samat kuin edellisissä kohdissa, mutta lisäyksenä kielikoulutuksen järjestäminen ja kielikynnyksen ylittämiseksi olisi etujen oltava 2. kohtaa suuremmat

-Ei niin kustannustehokasta kuin 2. kohdassa, mutta selvästi kustannustehokkaampaa kuin 1.

-Laadunvalvonnan olisi oltava tiukkaa

MUTTA, jos ongelmana on se, että lääkärit eivät halua tehdä töitä periferioissa, niin olisi selvitettävä miksi näin on ja mitä asialle voisi tehdä. Itse satun näkemään ongelmana enemmänkin sen, etteivät työnantajan ja työntekijän näkemykset kohtaa. Palkalla voidaan kompensoida vain tiettyyn pisteeseen saakka. Kyllähän sen nyt itsekunkin ymmärtää että jonkin on pakko olla vialla jos lääkärit eivät ota tuplapalkalla vastaan paikkaa edullisempien asumiskustannusten alueilta. Mikä vikana?

Oma veikkaukseni sille, miksi syrjäseuduille ei huolita, on lääkärien pelko siitä että ajautuu nurkkaan tilanteeseen josta ei noinvain voi velvollisuudentunnosta lähteä pois, vaikka olosuhteet olisivat sietämättömät. Kaiken palkkavouhottamisen ja ahneussyytösten keskellä olisi hyvä muistaa, että suurin osa lääkäreistä oikeasti välittää potilaistaan eikä missään nimessä halua asettaa heitä vaaraan. Jos sitten tuollaiseen pitäjään lähtee, niin kuinka päästä sieltä pois ilman että paikkakunta jää ilman lääkäriä? Tämä voisi olla ainakin osa syytä.

En ole missään nimessä asiantuntija ja ehkä joku tietävämpi, kuten TJJ, voi korjata tai lisätä kohtia tähän pohdintaan...

 

[Tomppa85]

Crusader: -Eli lääkäreiden puheista on otettava huomioon vain ne asiat, jotka tukevat omaakin mielipidettä tämän asian tienoilta? Ja siis sun yhden kaverin mielipide on "laajempi tutkimus" kuin tomppa85 10 tuttavan?

Oikeastaan lähemmäs 40 tuttavan. ;) Toivottavasti tämän vuoden puolella saan kuulla loppujenkin näkemykset. Sitten otanta alkaakin olemaan kunnioitettavasti toistasataa...

 

[Crusader]

Oikeastaan lähemmäs 40 tuttavan. ;) Toivottavasti tämän vuoden puolella saan kuulla loppujenkin näkemykset. Sitten otanta alkaakin olemaan kunnioitettavasti toistasataa...

Ei ne näkemykset mitenkään kilpaile tompan tuttavien kanssa, itse asiassa tämä ystäväni vastustaa ehdottomasti sisäänottojen kasvattamista. Ei ole sen kummemmin perustellut asiaa, enkä ole kysellyt. En katso itsekään hyvällä tätä teknisen alan ylikoulutusta, mutta kun toisella alalla on helvetisti ylikoulutusta ja toisella alalla koulutetaan liian vähän, tähän pitäisi saada muutos.

Asiaan: joku vääntäminen siitä, mitä mikin maksaa jne. on täysin irrelevanttia, ja edelleen on aivan varmaa, että valtiolta löytyy siihen resursseja jos "poliittista tahtoa" on. En ole täällä keskustelemassa siitä, onko tälläistä tahtoa, vaan otin kantaa siihen miten asia pitäisi mielestäni ratkaista.

Suomessa koulutetaan järjetön määrä kaikenmaailman kukkahattufilosofeja ja kielitieteilijöitä, jotka eivät valmistuessaan saa edes oman alansa töitä. Varojen siirtäminen vaikkapa näiltä aloilta ja tuon mainitun teknisten tiedekuntien ylikoulutuksen vähentäminen voisivat olla yksi rahoitusmalli. Jos ajatellaan asiaa realistisesti, suomen valtion budjetista noin kolmannes menee jo muutenkin terveydenhuoltoon, eli puhutaan karkeasti arvioiden n. 15 miljardin summasta vuosittain. Jos yhden lääkärin kouluttaminen maksaa 100000 euroa, 500 lääkärin lisääminen vuosittain tarkoittaa n. 0,05 miljardin lisäystä tuohon summaan. Se ei ole valtiolle ongelma kysymyksessä, joka koskee yhtä koko valtion keskeistä tehtävää, kansalaistensa terveydenhuoltoa. Oletan, että tuossa sadantuhannen euron laskelmassa on käytetty jonkinlaista kalkyylia jolla siihen on sisällytetty myös tilojen aiheuttamat kustannukset, mutta vaikka sinne lappiin pitäisi rakentaa kokonaan uusi laitos näille (30:n sisäänotolla) n. 200 opiskelijalle, sillä ei olisi valtion talouteen paskankaan merkitystä. Vielä kun kyse ei ole nollasummapelistä, kulut eivät edes olisi yksiselitteisesti miinusmerkkisiä, ja projektilla olisi vieläpä positiivinen vaikutus syrjäseutujen elävöittämiseen, mitä valtio tuntuu ajavan muutenkin.

 

[risumies]

Crusader: -Selvä. "Poliittisella tahdolla" siis poistetaan kustannusten merkitys tässä(kin) asiassa? Kumma että niitä resursseja puuttuu niin monesta paikasta tälläkin hetkellä, vaikka "poliittisella tahdolla" ne riittäisi. Kaikkeen.

"mitä mikin maksaa jne. on täysin irrelevanttia, ja edelleen on aivan varmaa, että valtiolta löytyy siihen resursseja jos "poliittista tahtoa" on."

 

[Crusader]

Crusader: -Selvä. "Poliittisella tahdolla" siis poistetaan kustannusten merkitys tässä(kin) asiassa? Kumma että niitä resursseja puuttuu niin monesta paikasta tälläkin hetkellä, vaikka "poliittisella tahdolla" ne riittäisi. Kaikkeen.

"mitä mikin maksaa jne. on täysin irrelevanttia, ja edelleen on aivan varmaa, että valtiolta löytyy siihen resursseja jos "poliittista tahtoa" on."

Voit toki lukea niitä viestejäni kuin piru raamattua, mutta selvää on että asia ei ole ainakaan rahoituksesta kiinni.

 

[Hammaspeikko]

2. Houkutellaan jo ulkomaille muuttaneita suomalaisia lääkäreitä Suomeen tarjoamalla parempaa palkkaa, kohtuullistamalla verotusta ja järjestämällä hyvät työolot

-Kustannustehokasta, ei edellytä koulutusresurssien lisäämistä

-Ulkomailla työtä tekevät lääkärit ovat kokeneita, ammattitaitoisia ja voivat tuoda mukanaan hyödyllistä tietotaitoa

3. Houkutellaan Suomeen ulkomaisia lääkäreitä, lääkkeet pitkälti samat kuin edellisissä kohdissa, mutta lisäyksenä kielikoulutuksen järjestäminen ja kielikynnyksen ylittämiseksi olisi etujen oltava 2. kohtaa suuremmat

-Ei niin kustannustehokasta kuin 2. kohdassa, mutta selvästi kustannustehokkaampaa kuin 1.
-Laadunvalvonnan olisi oltava tiukkaa

Millä perusteella kustannustehokkaampoaa? Jos julkinen sektori saisi jälleen jättikorotukset, vaatisivat myös yksityisen sektorin työsekentelijät jättikorotuksia. Palkankorotuksista aiheutuva inflaatio voisi viedä vientialan töitä ulkomaille, mikä tulisi kalliiksi. Ehkä lääkärien määrää kunnissa jouduttaisiin tiputtamaan laskeneiden verotulojen takia.

On hurupuhetta, että lääkärit sankoin joukoin muuttaisivat ulkomaille, jos heitä olisi enemmän. Tuolla päättelytavallahan meiltä pitäisi muidenkin koulutettujen muuttavan ulkomaille. Toiseksi, konkreettisin asia, minkä rahalla vois ostaa, on asunto. Ei täyteen ahdetusta Britanniasta löydy hyviä vapaita tontteja/ asuntoja maahanmuuttajille. Toista se on viiden miljoonan ihmisen Suomessa, jossa pientaloja riittää. Kukapa muuttaisi Suomen pientalosta läheltä lähimmäisiäns Britannian betonibunkkeriin, vaikka saisi kuukaudessa tonnin enemmän rahaa.

Itse en massakoulutusta kannata, mutta riittävää kuitenkin.

 

[Tomppa85]

Millä perusteella kustannustehokkaampoaa? Jos julkinen sektori saisi jälleen jättikorotukset, vaatisivat myös yksityisen sektorin työsekentelijät jättikorotuksia. Palkankorotuksista aiheutuva inflaatio voisi viedä vientialan töitä ulkomaille, mikä tulisi kalliiksi. Ehkä lääkärien määrää kunnissa jouduttaisiin tiputtamaan laskeneiden verotulojen takia.

Mitkä jättikorotukset? Itse olen lähinnä puhunut jyrkän progressiivisen verotuskäytännön muuttamisen puolesta ja sen puolesta, että työolosuhteita parannettaisiin. Vai miten muuten houkuttelisit ulkomaisia työntekijöitä tänne? Juhlapuheilla ja mämmillä?

On hurupuhetta, että lääkärit sankoin joukoin muuttaisivat ulkomaille, jos heitä olisi enemmän. Tuolla päättelytavallahan meiltä pitäisi muidenkin koulutettujen muuttavan ulkomaille. Toiseksi, konkreettisin asia, minkä rahalla vois ostaa, on asunto. Ei täyteen ahdetusta Britanniasta löydy hyviä vapaita tontteja/ asuntoja maahanmuuttajille. Toista se on viiden miljoonan ihmisen Suomessa, jossa pientaloja riittää. Kukapa muuttaisi Suomen pientalosta läheltä lähimmäisiäns Britannian betonibunkkeriin, vaikka saisi kuukaudessa tonnin enemmän rahaa.

Itse en massakoulutusta kannata, mutta riittävää kuitenkin.

Tässä osassa tekstiäsi ei ole päätä eikä häntää. Britanniassa lääkäreillä on paitsi kovempi palkkaus, myös kevyempi verotus ja paremmat työolosuhteet (tai näin olen lukenut ja ymmärtänyt) kuin Suomessa. Asuminen on ahtaampaa esim. jossain Lontoossa, mutta se SIJAINTI korvaa aika paljon. Vähän eri asia astua ulko-ovesta yhteen maailman keskeisimmistä metropoleista kuin sysimetsään.

Mutta tämä on sinänsä tyhjästä jauhamista. Ne syyt miksi lähdetään ulkomaille ovat yksilöllisiä. Veikkaisin että huono työllisyystilanne olisi omiaan rohkaisemaan muualle lähtöä. Muuten, lääketiede on eräs kansainvälisimmistä aloista, jonka harjoittajat liikkuvat varsin mutkattomasti maasta toiseen niin halutessaan. Tässä asiassa en lähtisi vertaamaan lääketiedettä aivan mihin tahansa muuhun alaan.

 

[Pentele]

Väännetään sitten rautalangasta: mitä erään lääkäriystäväni puheista olen ymmärtänyt, lääkiksessä opiskellaan paljon mm. kemiaa, jolloin sen opettajan ei kai tarvitse olla lääkäri. Sitten kun näitä muita oppiaineita opettamassa on muitakin kuin lääkäreitä, niin sen yhden lääkärin työpanos riittää useammalle oppilaalle.

Faktat on siinä, että lääkärin virkoja on täyttämättä. Jos lääkäreillä olisi esim. massatyöttömyys, on luultavaa, että lääkärin virkoja ei olisi täyttämättä. Vielä mukana? Jos valtio vaikkapa järjestäisi rautatieverkostoa suomeen, se voisi lähteä siitä ajatuksesta, että veturikuskeja koulutettaisiin varmasti riittävästi. Tämä johtaisi siihen, että veturikuskien palkkakehitys ei kaiketi olisi aivan huippuluokkaa, ja osa joutuisi työttömäksi, mutta toisaalta tämä tilanne olisi junamatkustajien etu verrattuna tilanteeseen, että veturikuskeja olisi vaikkapa 90% tarvittavasta määrästä. Kun valtio nykysysteemissä järjestää palvelua, sen tehtävä ei ole ajaa etupäässä työntekijöidensä etua, vaan veronmaksajien.

Jos lääkäriltä menee itseltään kysymään mikä on vikana, vastaus on varmaankin eturistiriidan takia hyvin hyvin subjektiivinen. Tilanne on periaattessa sama kuin jos menee kysymään paperimieheltä, mikä paperiteollisuudessa mättää, ja vastaus on aina jossain muussa kuin paperimiehissä. Enkä ole varsinaisesti ottanut kantaa palkkoihin (esim. ei niitä ole tarvis keinotekoisesti huonontaa, mutta epätervettä tilannetta ei tule ylläpitää jotta palkat pysyisivät nykyisenkaltaisina).

Juu, itseasiassa nuo ensimmäisten vuosien opinnot kemiasta, jne teoreettisesta ja matemaattisesta hommasta on jo nyt hoidettu kemistien, biokemistien, fyysikkojen yms toimesta. Oikea lääkärikoulu kumminkin alkaa vasta teorian jälkeen kliinisistä kursseista, joita ei todellakaan voi esim hoitaja tms olla lääkäreille opettamassa...

Ei edelleenkään ole esitetty mitään laskelmia siitä, että lääkärivaje olisi lisääntymässä. Muistaakseni näin joskus sellaisen kaavion jossain, missä esitettiin, että suomessa lääkäreiden määrä tarpeeseen nähden rupeaa taittumaan suunnilleen 2012-2015, eli juuri kun nykyisellään koulutettavat suuret kurssit alkavat valmistua. Syrjäseutujen lääkäripula on todellakin työolokysymys enemmän kuin itsenään lääkäripulasta johtuva.