Näin arvelinkin, ja tarkoitin että sen koulutuksen ei tarvitse (ja että ei nykyäänkään) vaatia järjetöntä määrää lääkäreitä opettamaan (vaikka paljon vaatisikin). Sikäli se opettaja-oppilassuhde voisi olla vaikkapa 1/10-1/20, mikä tuskin olisi ylitsepääsemäntön suhde jos olisi tarkoitus järjestää opetusta 200 hengen ryhmälle. Opiskelijoita voi varmaan lääketieteessäkin käyttää assareina, jolloin lääkärien tehtäviksi voisi kaiketi jättää monilla kursseilla luennoimisen.
Teoriaopetuksen järjestäminen menee pitkälti juuri noin. Kaikki käytännön opetus "kädestä käteen" jonkin toimenpiteen näyttäminen yms. ei onnistu 10-20 opiskelijan porukoille - jo nyt kärsitään siitä, että esim saama pikku luomea on poistamassa jopa 7-8 kandia lääkärin kanssa. Helposti ymmärtää ettei siitä yksikään opiskelijoista pidä tai opi samalla tavalla kuin olisi tarkoitus. Eli jo nykyisellään tuohon opetukseen pitäisi laittaa enemmän resursseja - se vaan on kallista, eikä koulutusrahat ole nousseet lähimainkaan samassa suhteessa kuin lääkisten sisäänottomäärät. Opetus tapahtuu kuitenkin pääosin yliopistosairaaloissa, yliopistosairaalan erikoistuvien- ja erikoislääkärien toimesta, jokainen opettaa omaa alaansa... näin voi ymmärtää myös miksi esim. jonnekin rovaniemelle lätkäisty 20 lääkisoppilaan ryhmä olisi tavallaa auttamattomasti paitsiossa opetuksen tietotason mukaan..
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/missä-lääkärit-luuraavat(122131).ece
"Matti Uusitupa:
Suomessa on lisätty lääkärikoulutusta viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi Kuopion yliopistossa lääkäriopiskelijoiden määrää on lisätty vuodesta 1997 yli 90 prosenttia. Tätä menoa joka sadannesta suomalaisesta koulutetaan lääkäri.
Työelämässä lääkäreitä on tällä hetkellä jo runsaat 16 000. Yli 600 suomalaista opiskelijaa aloittaa lääketieteen opinnot vuosittain. Lääkäritiheys Suomessa on jo nyt hyvää eurooppalaista tasoa. Nykyisillä koulutusmäärillä lääkäripulalle voidaan jättää hyvästit viimeistään vuonna 2012!
Kuntasektori on edelleen tärkein lääkärien työllistäjä. Vuosien 1996-2006 välisenä aikana lääkärien määrä nousi kuntasektorilla yli 1 400, mutta lähes yhtä paljon lukumääräisesti kasvoi yksityinen sektori. Suhteellinen lääkärien määrän kasvu oli huikeat 62,7 prosentia. Ei ihme että osa terveyskeskuksista kärsii lääkäripulasta. Yksityisen sektorin merkitys terveydenhuollon palvelujen tuottajana on jo syytä noteerata.
Yksinomaan koulutusmäärien lisäys ei poista julkisen sektorin lääkäripulaa Suomesta. Pula on sitä paitsi alueittaista. Saman seutukunnan, jopa saman kunnan sisällä voi olla tuntuvia eroja siinä, miten hanakasti nuori lääkäri hakeutuu terveyskeskustyöhön. Selkeinä erot näkyvät esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Tällä hetkellä sairaalatyön vetovoimaisuus on kiistatonta, mutta erikoisalojen välillä löytyy myös eroja. Monet tekijät vaikuttavat halukkuuteen työskennellä perusterveydenhuollossa. Työnantaja eli kunnat voivat vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin.
Työnkuvia voidaan kehittää. Päivystysrasitus ei saa olla liiallista. Usein päivystys onkin jo ulkoistettu. Täydennyskoulutukseen tulee päästä. Isommissa terveyskeskuksissa voidaan lääkärien tehtäviä jakaa kiinnostuksen ja perehtyneisyyden perusteella. Viime vuosina on panostettu myös lääkäri-hoitaja parityöskentelyyn ja uudistettu lääkärien ja muun terveydenhuoltohenkilökunnan työnjakoa. Tällä tiellä on jatkettava."
Itse ainakin koen, että syrjäseutujen lääkärivaje olisi helpoiten korjattavissa työolomuutoksin. Jo nyt toimivat terveyskeskukset saavat kiinnostuneita nuoria lääkäreitä haaviinsa puskaradion avulla, kun taas ns suolakaivokset - olivatpa ne missä vaan, kärsivät enemmän tai vähemmän pitkäaikaisesta lääkäripulasta ja pyörivät pääosin kalliita keikkalaisia käyttämällä. Eli Ongelma paikkoihin pitäisi keskitetysti etsiä jonkinlaisia parannuksia - eikä yleisesti lähteä nostamaan esim koulutusmääriä, mikä on kallista, osin turhaa ja varmasti liian hidas ratkaisu. Helppo noito solmuja ei ole kerralla avata, mutta ymmärtääkseni STM kyllä kiivaasti pyrkii keinoja löytämään perusterveydenhuollon vetovoiman parantamiseksi.
