Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
onko sulla joku tarve vetää myötäotteellaki? ei pakko ole ollenkaan, mutta jos sä sen nopeesti haluat up to par, sit painotat. älä vastaotetta pois jätä, vaan esim joka neljäs sillai.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Biltemasta autonvahauskone. 24,99e muistaakseni hinta tällä viikolla. Hymyilytti ihan sama asia mikä ylempänä kun luki oikein hintalapun yläpuolella "Myyntimenestys" :D

Mut testatkaas Ryobin One akkukiillotuskonetta. Ostin kun rupes lyhyt johto + pistorasiasidonnaisuus + melu tympimään. Ai että on mukavaa päryytellä lihaksia langattomasti ja huomattavasti hiljaisemmalla äänellä. Tosin ne pari 5Ah (kestää about tunnin) akkua maksaa sen 150€ vaikka kone vaan alle 50€ tarjouksesta. Mut on tosiaan aivan pirusti hiljasempi, eikä resonoi näpeille.

Toki voi Bauhausis tms. vähän joku kattoo kun päryyttelee reisiä akkukoneosastolla jos testata haluu ennen investointia...
 
onko sulla joku tarve vetää myötäotteellaki? ei pakko ole ollenkaan, mutta jos sä sen nopeesti haluat up to par, sit painotat. älä vastaotetta pois jätä, vaan esim joka neljäs sillai.

Ajattelin että myötäoteleuat lisäpainoilla auttavat kun tavoitteena saada muscleup. Tekniikkalajihan se on pitkälti, mutta sitten kun tehdään se ilman suurta kippiä niin voiman osuus korostuu.
 
onko voimatasot millaset, jos vertaat yhden raajan liikkeissä? kokoero ei oo niin paha asia. heikolle puolelle enemmän hommia, kuten oot tehnytkin. käytännössä se on tarkottanut? enemmän sarjoja ja useempia treenejä viikossa. jos puoliero johtuu pahasta jumista, hieronta voi auttaakin. jos kyse on jatkuvasta tilasta, ei ees kirurgi oikein voi auttaa.

10-20% on voima ero etureisissä. Vertailun tekee hankalaksi se, että kun etureidestä loppuu voima, pakara ottaa homman haltuun. (Tehnyt kaikkea nyt mahdollisimman etureisipainotteisesti.)
Olen tehnyt enemmän sarjoja oikealla jalalla ja lopuksi tehnyt reidenojennuksia pitkää sarjaa vielä oikein herkistelläkseni sitä. Nuo herkistelyt voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti voimatasoihin.
Ehkäpä pitää ottaa yksi extra oikean jalan treeni keskelle viikkoa.
 
wepperi: myötäleuat auttaa juu, mutta niinku varmaan tiedät, muscle up ei oo leuanvetoa, vaan kroppa menee kauempaa. sen takiahan se voit tehdä semmosia spesifejä muscleup -leukoja.

dropit: pitäs nähä paikanpäällä kyl noi tekemiset, että vois ohjeistella. voimatasojen tasaaminen ja tekniikkatreenit on kyl aika isossa osassa tollasessa tapauksessa.

lopeta kaikki pitkät ojennussarjat. ei ne mitään herkistele. tee isojen liikkeiden versioita yhellä jalalla.
 
Moro!

Maven heikkouksia kartoitan. Tuntuu, että irtoaa aina lattiasta, mutta vaikeudet alkavatkin sitten heti irrotuksesta, kun tarpeeksi isoihin kuormiin päästään. Onko kyseessä huono lähtö joka pitäisi saada räjähtävämmäksi vai takareisin ja perseen heikkoutta?
 
eli 5cm jälkeen vaikeuksia vai vasta 10cm polven alla tms? ei sitä lähtöä kannata yrittää räjäyttää ainakaan tyhjästä eli pitäs olla pyrkimys kiihdyttää tangon vauhtia koko noston ajan. ei mitään rytkimistä, ku painetta ei vielä ees ole. osatoistoilla pärjää hyvin eli pukkivetoja ja leijutteluja ongelmakohdissa.
 
lajivariaatiot on tehokkaita apuja. 2-5cm koroke jalkojen alle ja polvia hieman enemmän eteen normivetoosi verrattuna. eli painota enemmän etureisiä. etukyykky on hyvä apu myös ja vaikka pikkusen korkeempina versioina.
 
Tattista vaan! Miten muuten näät noi maastavedon ja pukkien suhteet, kuin paljon enempi pitäis 230 vetäjällä mennä esim 15 ja 10 cm polven alapuolta jotta takaketju ei ainakaan ois heikoin lenkki?
 
no monet vetää pukeilta vähemmän ku maasta. aluksi ainakin. sitten ku saadaan homma kohdilleen, esim 200kg maasta ilman heikkoja kohtia vois tuoda:
polvi - 15cm: 210kg
polvi - 10cm: 220kg
polvi - 5cm: 230kg
polvi: 240kg
polvi + 5cm: 250kg

polvi= lumpion alareuna. samat suhteet vielä 300kg maveen asti aikalailla.
 
no ekana tulee mieleen hauiksen pitkän pään jännevamma. googuloi se ja katos osuuko oikeeseen. ei näin netin kautta kauheen fiksuja diagnooseja voi tehdä. varsinki, ku en oo lääkäri. valkonen takki kyllä löytyy. hauiksia kyllä penkkaajanki kannattaa treenata ihan kyynärpään terveyden kannalta. ei se turha lihas oo.

No joo. Hetken kun lukee noita, niin ei uskalla kyllä mitään enää tehdä. Mitään muuta oiretta ei ole, joten taidan luottaa siihen, että kipu on ns. normaalia minun voimilla noissa raudoissa.

Kysymys ykkösen kokeilusta, kyseessä siis sotilaspenkkipunnerrus.

Kevennysvkon jälkeen tehdyt sotilaspenkit:
vko 1 tiistai sot.penkki 4x6x115 kg, lauantai KAPEA sot.penkki 4x6x115 kg
vko 2 keskiviikko sot.penkki 4x4x125 kg
vko 3 maanantai KAPEA sot.penkki 4x4x120 kg, perjantai sotilaspenkki 3x3x130 kg

Ajattelin kokeilla ykkösen nyt tuleva la tai su, eli totaalilepoa työntöliikkeille tulisi 7-8 vrk. Onko järkevää, vai pitäisikö tuohon väliin tunkea joku kevennetty treeni ja lykätä maksimia muutamalla päivällä? 150 kg ajatuksena puskea ylös.
 
Viimeksi muokattu:
Hei taas,

Kuinka paljon painoarvoa kiipeilyssä tulisi antaa antagonistiharjoittelulle / vammoja ehkäisevälle harjoittelulle? Ymmärtääkseni vetävät lihakset korostuu sen verran enemmän kiipeillessä, että lihastasapainon säilyttämiseksi tulisi tehdä x määrä työntävien lihasten treeniä.

Ja sen verran vaihtelevaa mielipidettä tästä on netti pullollaan, että kiinnostaisi saada vähän selkeyttä.
 
toi vastalihasten käsite on semmonen, mitä oon yrittäny murtaa viimeset 10v ainakin. monet ajattelee, että niitä vastalihaksia olis rinta-, hartia- ja käden ojentajalihakset. juuuuei. ainoa aito vastalihas on sormien (ei ranteen) ojentaja. kaikki muut on hyvinkin paljon mukana menossa. rintalihakset tekee samaa olkavarren alasvetotyötä kuin levee selkälihaskin ja kiipeilymäisissä selkä köyryssä -asennoissa vielä paljon enemmän kuin esim leuanvedossa. ristiinvedot, kompressiot jne vaatii rinnalta paljon nekin. hartioita käytetään käden stabiloinnissa koko ajan ja se on hyvinkin päälihasryhmiä kiipeilyssä. ojentajat taas on paljon hommissa kaikessa syvissä ylös ja kaikissa sivuille päin tapahtuvissa lukotteluissa, painamisessa jne, eikä missään nimessä pelkästään mantteloinnissa, kuten oletetaan.

jos kiipee monipuolisesti eri kaltevuuksilla ja otetyypeillä, ei noita tarvi kyllä mitenkään korostaa treeneissä. monet ajattelee, että se gorillaryhti poistuu punnerruksilla jne. täysin päinvastoinhan siinä käy, jos anatomiaa hiemankin tuntee. useimmiten se tärkeempi vahvistettava paikka kiipeilijöillä on lavanlähentäjien seutu, vaikkei uskoisi. sen alueen heikkous on eräs iso syy huonoon ryhtiin ja hartiavaivoihinkin.

yksipuolisuus tuo ongelmia ja jokasen kohdalla tulis katella, mitä korjaavaa treeniä kannattaa tehdä puntilla tms. aivan ehdottomasti ne yleistelyt ja jopa virheelliset käsitykset noista vastalihaksista pitää välittömästi pistää kuriin ja kyseenalaistaa. kiipeilyssä on paljon treenareita, ketkä haluaa alalta elantoa. jotkut on jopa erinomaisia kiipeilijöitä. ne on ehkä ihan parhaimmillaan lukeneet muutamia vuosia fysiologiaa ja muuta ja sitten sovelletaan suoraan kiipeilyyn kaikki ja viedään asioita nimellä eteenpäin ja esittäydytään guruina jopa. ihmeellinen nykyaika. ite oon opiskellut vastaavalla tasolla yli 25v ja en mielestäni vieläkään oo valmis ja toivottavasti en koskaan ookkaa.

se vaan menee sillai, että äärimmäisen harvoin hyvä urheilija on tietoinen mitkä seikat ees siihen omaan kehittymiseen on vaikuttaneet. hyvin näki mm ondran jutuista muutama vuosi sitten vielä. kateissa ku mikä, vaikka kiipee vaikemmat reitit maailmassa. aivan sama juttu muissakin lajeissa. valmentaminen on hyvin erilainen lahjakkuusalue.
 
jos kiipee monipuolisesti eri kaltevuuksilla ja otetyypeillä, ei noita tarvi kyllä mitenkään korostaa treeneissä.

Iso kiitos selvennyksestä. Itsestäkin tuntunut, että etenkin boulderoidessa noita "punnertavia" lihaksia joutuu käyttämään välillä irvistämiseen asti. Kerran viikossa tullut tehtyä kiipeilyn päätteeksi työntäville lihaksille treeniä, ja sitten toisena päivänä jaloille. Ihan hyvä vaan, jos pääfokus saa pysyäkin monipuolisessa kiipeilyssä.
 
juu kyllä punttia voi ja kannattaa tehdäkin, mutta koska kiipeily on niin motorinen laji, se kaikki fyysinen treeni voidaan saman tien soveltaa lajitreeneiksi. siirtovaikutus on ehdoton verrattuna vaikka punttijuttuihin.

pienessä lajissa asiat menee myös muodin mukaan hieman ja aika-ajoin tulee juttuja, jotka kiipeilypiireissä koetaan monesti vallankumouksellisen huikeina, mutta ovat koko fyysisen harjoittelun kenttää ajatellen jopa alkeellisia.

aina nää kuitenkin menee mulla valmennuksessa yksilön mukaan, mutta erittäin harvassa tapauksessa joku kiipeilyn ulkopuolinen juttu on noussu treenimielessä ratkaisevaan osaan.
 
mä teetän pääasiassa omana treeninään, mutta joskus samassa treenissäkin, ellei vaikuta tekniikkaan.
 
Mikäs lopullinen totuus pumpista on, pitääkö sarjoja pelkästään lihaskasvu mielessä veivatessa olla lyhyet tauot ja pumpata verta lihaksiin maksimaalisesti ja pitää siellä koko treenin ajan maksimaalisen lihaskasvun saamiseksi? Vai pääseekö samoihin tai jopa hieman parempiin tuloksiin jos oletetaan että pitämällä hieman pidempiä taukoja samoissa sarjoissa pystyy sitten tekemään hieman enemmän toistoja ja/tai käyttämään hieman isompia painoja?
Vai onko pumppi juttu joka tuo lihaskasvua turboahdetuille, mutta ei naturaaleille? Vai kaikille? Ei kenellekään?
 
Back
Ylös Bottom