Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
passenger: miksei kovaakin. voithan sä perustaa koko hartiatreenit vipareille ja tehdä sitten pystysoutuja jne perään. pääasia, että saisit kunnolla kuormaa ja vastusta kuitenkin. kyllä vipareitakin voi tehdä 10 sarjaa jne.

atl: sun ikäsen ei kannata kauheesti keskittyä punttitreeneihin, vaan lajitaitojen hiomiseen. tää on faktaa ja kannattaa pitää mielessä. jos teet treeneissä ja muuten riittävästi pomppuja, teet sitä pohjaa tulevaa pomppimista varten. sun ikäsen ei vielä kannata mitään tehoja pyrkii tekeen, koska ei oo tausta kunnossa. omalla kropalla tekisin paljon yleistä voimaa, esim. yhden jalan tasapainokyykkyjä jne.

tt85: siinäpä se sitten onkin... mitenpä siirrät? miten teet kivestä puun? hermosto oppii asian A. se ei muutu B:ksi millään. liikeradan tarkkuus on aika eksaktia, kun puhutaan oppimisesta. soveltaminen liittyy laaja-alaisuuteen sitten. lajivoima, lajinopeus jne on kuitenkin juuri sitä. LAJIjotain. eli opetellaan tekemään asiat mahdollisimman oikein kulloisessakin LAJISSA. kuinka hirveesti jossain keihäänheitossakin riippuu millisekuntien ajoitusvirhe jne. kaikki semmonen on hermostotreeniä. käytännössä ihan samaa kuin kirjoittaminen, tikanheitto, maksimirinnalleveto, yksipyöräiselläajo jne... hermostollinen voima on spesifi motorinen taito, ei yleinen ominaisuus. lainaus eräästä lähteestä, jota en nyt muista:

1. Power is composed of strength and speed.
2. Neurological processes coordinate physiological processes.
3. Physiological processes can be enhanced through conventional strength training regimens.
4. Neurological processes are governed by the motor cortex.
5. The motor Cortex employs motor programs to control predetermined explosive movements.
6. Motor Programs are structurally reinforced through learned motor skills.
7. Motor skills are specific to the intended movement and constructed of abilities.
8. Abilities are non-transferable and subject to specific movement patterns for their selected use.
9. Training with non-specific activities will not elicit the same neural responses in another specific activity.
10. When athletes become advanced in specific motor skills there is little transfer with even similar skills.
11. Olympic Lifts do not simulate any sporting movement accurately.
12. Therefore, Olympic Lifts do not enhance general power.
13. Power training must be very specific to the movement involved.
14. Power training must load the athlete sufficiently but minimally effect the actual sporting movement.

tässä nyt ei tietenkään kannata olla kovin mustavalkonen, ettei koskaan kannata tehdä nopeus- tai maksimivoimatreenejä, jos on esim. juoksija, koska niistä ei olis hyötyä. kyse on siitä, että siitä hermostollisesta punttitreenistä ei SUORAAN oo hyötyä, mutta välillisyys on aika merkitsevä sana tässä. nopea juokseminenkin koostuu aika monesta seikasta, eikä vain parista jutusta. hermostollinen treeni on merkityksellistä ei-punttilajien voimaharjoittelussa PÄÄASIASSA ärsykevaihtelun ja yleisen voimanlisäämisen apuna.

aika suuri osa tekee ja teettää treenejä "koska näin on ennenkin tehty" tai "varmuuden vuoksi", eikä omaa varsinaista tietopohjaa tuolle. samalla tavoin hyvin monet urheilijat tekee pitkällevietyjä venyttelyjä ennen treeniä jne. kyllä suurin osa kaikkien heitto- jne lajien voimaharjoittelusta kuitenkin on perusvoimapohjaista, ei maksimivoimaa. turha niitä valmentajia on sen kummemmin ojennella, mutta hyvinhän noi tiedot on olemassa. itsekin on saanut vuosien kuluessa antaa periksi kaikenlaisille omille uskomuksilleen, mutta niin se vaan menee. mutu on kuitenkin vaan mutua. ei voi oppia mitään, ellei pidä kanavia auki.

muutama kirjallisuuslähde:

Ackland, T.R. & Bloomfield, J. (1996). Applied Anatomy, In: Science and Medicine in Sport, 2nd Edition,

Bloomfiled, J., Fricker, P.A. & Fitch, K.D. (Eds.), Blackwell Science, Victoria, Australia, Chapter 1, pp 2-30.

Bobbert, M.F. & Van Ingen Schenau, G.J. (1988). Coordination in Vertical Jumping, J. Biomechanics, 21(3): 249-262.

Brzycki, M. (1989). The Influence of Genetics on Strength, In: A Practical Approach to Strength Training, Revised Edition, Masters Press, Michigan, Chapter 3, pp 13-19.

Chu, D.A. (1996). Explosive Power & Strength: Complex Training for Maximum Results, Human Kinetics,
Champaign, Illinois, p 2.

Cinkovich, K.A. (1992). Speed Development: A Simple Teaching Progression for Football, National Strength and Conditioning Association Journal, 14(1): 40-43.

Enoka, R. (1994). Neuromechanical Basis of Kinesiology, 2nd Edition, Human Kinetics, pp 232.

Faccioni, A. (1993a). Resisted and Assisted Methods for Speed Development: Part 1, Strength and Conditioning Coach, 1(2): 10-11.

Faccioni, A. (1993b). Resisted and Assisted Methods for Speed Development: Part 2, Strength and Conditioning Coach, 1(3): 7-10.

Fukashiro, S. & Komi, P.V. (1987). Joint Movement and Mechanical Power Flow of the Lower Limb During Vertical Jumping, Int. J. Sports. Med. 8:15-21.

Garhammer, J. & Gregor, R. (1992). Propulsion Forces as a Function of Intensity for Weightlifting and Vertical Jumping, J. Appl. Sports Sci. Research, 6(3): 129-134.

Hayes, K.C. (1982). Biomechanics of Postural Control, In: Exerc. Sport Sci. Reviews, Terjung, R.L. (Ed.), 10: 363-391.

Jarver, J. (1991). Methods and Effects of Strength, Speed, Power and Flexibility Training, In: Better Coaching: Advanced Coach’s Manual, Pyke, F. (Ed.), Australian Coaching Council, Inc., pp 135-150.

Lyttle, A. (1994). Power Development: Maximising Power Development-A Summary of Training Methods, Strength and Conditioning Coach, 2(3): 16-20.

McArdle, W.D., Katch, F.I. & Katch, V.L. (1991). Exercise Physiology: Energy, Nutrition, and Human Performance, 3rd Edition, Lea & Febiger, Philadelphia/London, p 469.

Moritani, T. (1992). Time Course Adaptations During Strength and Power Training, In: Strength and Power in Sport, Komi, P.V. (Ed.), Blackwell Scientific Publications, Oxford, Chapter 9B, pp 266-278.

Newton, R. (1996). The Expression and Development of Explosive Athletic Movement, Proceedings of the National Coaching and Officiating Conference, Brisbane, Australian Coaching Council, Inc., pp 215-218.

Noth, J. (1992). Cortical and Peripheral Control, In: Strength and Power in Sport, Komi, P.V., (Ed.), Blackwell Scientific Publications, Oxford, Chapter 2A, pp 9-20.

Ostrowski, K., Wilson, G. & Weatherby, R. (1994). The Effect of Resistance Training Volume on Muscular Size and Function, Proceedings of the National Coaching Conference, Canberra, Australian Coaching Council, Inc., pp 139-143.

Poliquin, C. (1990). Theory and Methodology of Strength Training: Part 4, Sports Coach, 13(3): 29-31.

Pribram, K. H. (1991). Brain and Perception: Holonomy and Structure in Figural Processing, Lawerence ErlBaum Associates, New Jersey, pp 145-148.

Sale, D.G. (1992). Neural Adaptations to Strength Training, In: Strength and Power in Sport, Komi, P.V., (Ed.), Blackwell Scientific Publications, Oxford, Chapter 9A, pp 249-265.

Schmidt, R.A. (1992). Motor Learning & Performance: From Principles to Practice, Human Kinetics, Champaign, Illinois, pp 8, 17, 139, 222 & 224.

Schmidtbleicher, D. (1992). Training for Power Events, In: Strength and Power in Sport, Komi, P.V., (Ed.), Blackwell Scientific Publications, Oxford, Chapter 18, pp 381-398.

Simoneanu, J.A., Lortie, G., Boulay, M.R., Marcotte, M., Thilbault, M.C. & Bouchard, C. (1986). Inheritance of Human Skeletal Muscle and Anaerobic Capacity Adaptation to High-Intensity Intermittent Training, Int. J. Sports Med., 7(3): 167-171.

Stone, M.H. (1993). Explosive Exercises and Training, National Strength and Conditioning Association Journal, 15(3): 7-15.

Takano, B. (1992). Resistance Exercise: The Power Clean- Perspectives and Preparation, National Strength and Conditioning Association Journal, 14(1): 68-71.

Teichman, J. & Evans, K.C. (1996). Syllogistic Logic, In: Philosophy: A Beginner’s Guide, 2nd Edition, Blackwell Publishers, Oxford, pp 195-206.

Tesch, A.P. (1992a). Short and Long Term Histochemical and Biochemical Adaptations in Muscle, In: Strength and Power in Sport, Komi, P.V., (Ed.), Blackwell Scientific Publications, Oxford, Chapter 8C, pp 239-248.

Tesch, A.P. (1992b). Training for Bodybuilding, In: Strength and Power in Sport, Komi, P.V., (Ed.), Blackwell Scientific Publications, Oxford, Chapter 17, pp 370-380.

Wilson, G.J., Elliott, B.C. & Kerr, G.K. (1989). Bar Path and Force Profile Characteristics for Maximal and Submaximal Loads in the Bench Press, Int. J. Sports Biomechanics. 5(4): 390-402.

Wilson, G., Elliot, B. & Wood, G. (1990). The Use of Elastic Energy in Sport, Sports Coach, 13(3): 8-10.

Wilson, G. (1992). Coaches’ Report: Strength Training for Sport, Australian Sports Commission, National Sports Research Centre. April, pp 2.

Wilson, G. (1994a). The Principles of Strength Training: Part 1, Strength and Conditioning Coach, 2(1): 3-6.

Wilson, G. (1994b). The Principles of Strength Training: Part 2, Strength and Conditioning Coach, 2(2): 3-5.

Wolpaw, J.R. (1994). Acquisition and Maintenance of the Simplest Motor Skill: Investigation of CNS Mechanisms, Med. Sci. Sport Exerc., 26(12): 1475-1479.

Young, W. (1994). Specificity of Jumping Ability and Implications for Training and Testing, Proceedings of the National Coaching Conference, Canberra, Australian Coaching Council, Inc., pp 217-220.

bisping: jos tollaset vanhemmat on, panostaisin kestävyyslajeihin :) isovanhemmatkin jos on samaa kastia, eiku lenkkarit jalkaan! aika paljon noi siis liittyy solusuhteisiin, hermoston aktiivisuuteen jne jne.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
ei saanu venäläis tredissä vastauksia niin tänne...

onko millään lailla järkevää lähteä tekemään tätä venäläistä kyykky/penkkiohjelmaa niin että ottais ensin 2-3 kertaa ne ekat 3vk sitten viimeset kolme viikkoo ja sen jälkeen tekis jonkun n.6vk maksimikauden?
 
se venäläisen vipat 3 vkoahan on maksimivoimaa noin suurin piirtein. ei sen jälkeen kyllä piikkailla kannata. mutta sen alun tekeminen 2-3 krt ympäri on yleensäkin parempi idea kuin se 3 vkon rykäsy. perusvoimatasot nousee taatusti korkeemmalle. pidä joka neljäs vko kevyenä, vaikka pari nopeusvoimatreeniä. jokasen uuden kierroksen alkuun voit ottaa ykkösmaksimin ja sen jälkeen ne työsarjat. se, miten määrittelet progression aina joka kierrokselle menee melkein tunteen mukaan, ellet sitten perusta sitä siihen vkojen 1, 5 ja 10 alussa tehtyihin ykkösiin. eli:

1max, 6*2*80 (uusi 80% joka kierroksella perustuen uuteen ykköseen)
6*2*80
6*3*80

6*2*80
6*4*80
6*2*80

6*5*80
6*2*80
6*6*80

6*2*80
6*2*80

mä kyllä vaihtelisin nopeusvoimatreenien sisältöä, koska jos se pysyy koko ajan samassa 6*2*80% ja teho on aina 101%, ei kehitystä tapahdu niin hyvin. eli toinen variaatio:

1max, 3*2*80 (uusi 80% joka kierroksella perustuen uuteen ykköseen)
3*3*75, 3*2*80
6*3*80

6*2*80
6*4*80
2*3*70, 2*3*75, 2*3*80

6*5*80
6*2*75
6*6*80

3*3*70, 3*2*75
-
3*2*70
 
Jos tuolla edellä mainitulla vehtaisi penkkiä ja kyykkyä niin olisiko järkevintä vetoa ajatellen pysytellä pukki-/korokevedoissa tuon parin ohjelmakierron aikana?
 
riippuu siitä, missä se heikkous piileksii. jos maastaveto lähtee maasta hyvin, mutta ongelmat on esim. ennen polvea, kannattaa tietenkin panostaa enemmän pukkivetoihin kuin normaalivetoon jne. aika monet kuitenkin jopa kehittää vetoaan pelkästään tekemällä kyykkyjä ja vedon avuksi korkeintaan jullea tai sjmv:a.
 
Itsellä juuri veto kehittyy hyvin tuon kyykyn mukana. Sivussa yrittänyt parsia sitä heikkoa kohtaa mahdollisuuksien mukaan ja tossa polven alla se on se "heikoin lenkki". Ihan noin mielenkiinnosta jotakin muuta ohjelman tynkää lähden kokeileen ihan hetkeksi. Tässä pidemmän aikaa saanut tasaista ja hyvää kehitystä aikanaan voimaharjoittelu sivuilla olleen ohjeistuksesi pohjalta. Eli kolme treeniä kierrossa ja ekassa päivässä lisää sarjoja, toisessa päivässä toistoja ja viimesessä painoa. Kolme kiertoa ja päälle kevennys ja lisää painoa tms. muuta pientä muutosta. Runkona kuitenkin hyvä ainakin minulle ja kiitos tästä. Hyväähän ei kandee hylätä, mutta motivaation hakuun tällainen...
 
jto sanoi:
...
Click to expand...

kiitos tää selkeytti. maksimin olin ajatellut tehdä vain tokan 3vk setin jälkeen ja ajattelin maksimi kautta tohon päälle vielä, koska nyt olis peruskausi maksimikausi 3:1,(mikä nyt ei välttämättä oo edes huono.) maksimin testauksessa en meinannu mennä kun johonkin n.95% ja lisäisin rautaa 5kg uuteen settiin riippumatta tuloksesta, jos jäis liian kevyeksi kaventaisin otetta pikkusen.

nopeusvoiman meinasin tehdä pääsääntöisesti 9x3xn.70% joista 3. toisto stopilla. olisko huonompi idea kuin toi ehdottamasi?

minkä verran tossa on sopivasti apuliikkeitä? itse olen nyt tehnyt ekat kolme viikkoa IMO suhteellisen pirusti niitä.
esimimerkiksi:
3x kapeapenkki
4x kulmasoutu vastaotteella
4x vipunostot sivulle
2x ojentajat taljassa
3x etureisi ojennukset
(toi siis oli nopeuspäivälle jolla oli 9x3penkki)
 
ehdottomasti tekisin kolmen nousevan viikon jälkeen kevyemmän. sen jälkeen se maksimi on parasta testailla. ellei tulos nouse, on myös hieman kyseenalaista nostaa sarjapainoja 80%:sta, vaikka perusvoimaa treenattaisiinkin. miten muutenkaan määrittelet "liian kevyen"? suurin osahan noista sarjoista jää selkeesti "vajaiksi".

mun idea nopeusvoimaan on parempi. 9*3*70% olis edelleen yhtä monotoninen kuin 6*2*80%:kin. se vaan painottaa nopeus-voima -käyrän nopeuspäätä enemmän, etkä se oletettavasti ees tiedä, mitä eniten kaipaat. vaihtelu sarjamäärissä, toistoissa hieman ja kiloissa on ainoo tie edetä nopeusvoimatreeneissä, koska suhteellinen teho on aina täydet.

apuliikkeet valitaan AINA tarpeen mukaan, ei muuten vaan. jos kolmekin kertaa viikossa penkkaat, ei siinä erityisemmin apuja tarvita. yläselkä ja hartiat on ok. kapee penkkikin aika kyseenalanen. hieman ojentajia toki voi avustella, jos penkissä loppuojennus on heikko. tai sitten tekee varsinaisen ohjelman penkkejä medium- tai kapeella ottella. nopeuspäivä ei oo mikään "kevyt päivä", jolloin voitasi lykätä pirusti muuta höpöhöpö-volyymia. noi reidenojennukset on tuolla kyllä aika ujosti yksikseen...
 
Millaista jaksottelua suosittelet kesätreeniksi (3-4kk) koripalloilijoille(17-18v), joilla vähän (½-1v) punttailua takana? (edit: ja mitä ominaisuuksia sinun mielestä tarvitsisi kehittää?) 2-3kk perusvoimaa ja 1kkmaksimeja? vai Joe DeFrancon modattua westside ohjelmarunkoa tai jotain sen tapaista? Mitä mieltä oot tommosesta esim Alwyn Goscroven käyttämästä Undulating peridiozation mallista missä vaihdellaan toistomääriä joka treeniinkertaan? Esimerkiksi Goscroven joku pohja taisi olla tännäköinen: eka treeni 5x3, toka treeni 3x5, kolmas treeni 4x4, 3x viikko salilla ja 2 erilaista treenipäivää, joita sitten vuorotellaan.

Ja muistaakseni oot joskus heittänyt jonkun hybridi ohjelman tänne, jossa oli 4 viikon kierto? pystytkö heittämään sen vielä tähän perään jos on muistissa? ihan vaan mielenkiinnosta tekis mieli vaihteluna kokeilla semmosta itelleni.
 
ok selvä juttu. nopeusvoimaa oli tarkoitus painottaa, koska nyt olen IMO pirun hidas. reisiojennuksia siellä oli jotta saadaan vähän jalkoja mukaan treeniin, pitkäaikasen vamman takia ei mitään kunnon liikkeitä niille oo voinu tehdä.
 
ilola: mikä reisivamma?

skillster: panostasin kesällä ehdottomasti eniten seuraaviin:
- lajitaitavuus
- heitto
- lajiliikkuminen ja -nopeus
- heitto
- perusnopeus
- heitto
- perusvoima, maksimit jne vaan mausteena.
- heitto
- peruskestävyys, määräintervalleilla ja lenkkeinä
- heitto

noi esittämäs goscroven treenit on loppujen lopuksi aika samaa kamaa jokanen. ei yks treeni sinne tänne merkkaa niin paljoo ja joku 4*4 on kropalle melki sama ku 5*3 tai 3*5. tosin pieni vaihtelu on ihan ok ja käytän tollasia itekin eri yhteyksissä. mieluummin noin ku aina ja iankaikkisesti joku 5*5 tms.

mutta: sun ikäsen ja taustasen kannattaa ehdottomasti unohtaa kaikki hermostollinen punttitreeni ja keskittyä sinne bodyalueelle 6-12. hybridiohjelmia ja kaikenlaisia variaatioita mulla on pää täynnä, joten ei nyt tuu mieleen minkä niistä oon laitellu. lienee ollu sellanen, joss tehdään eka raskas osa 2-3*1-4 ja perään perusvoimaa 2-3*6-12.
 
Elikkä otin neuvostasi vaarin ja ajattelin lähteä suorittamaan body tyylistä treeniä tällä yksijakoisella 20 toiston kyykky ohjelmalla. Soveltuuko tälläinen ohjelma mielestäsi minun tavoitteisiin? (lihasta ja voimaa) syksyyn mennessä. Lisäksi mietin että tulisiko tälläiseen ohjelmaan sisällyttää rinnalleveto johonkin?

Niin ja tässähän ohjelmassa on idea pyrkiä lisäämään 2,5kg jokaiseen kyykkytreeniin, mutta mietin miten noiden muiden liikkeiden kanssa tulisi lisätä progressiota/vaihteluvuutta? Toimisiko esim sellainen että aloittaa muut liikkeet vaikkapa ensimmäisen kuukauden ajan 2x15 ja toisena kuukautena 3x10 ja kolmantena kuukautena 4x6 tai jotain?

Treenien ajoittamisesta olisi myös hiukan kysyttävää, kumpi järjestely olisi parempi palautumisen ja kehityksen kannalta kesällä, puntti aamuisin ja illalla kevyt lajitreeni, jossa tarkoituksena tekniikan parantaminen ja pk parantaminen. Vai että erillisinä päivinä puntti ja laji? Jos treenaan puntin ja lajin samana päivänä voisin treenata ma/ke/pe ja muut päivät olisivat täyttä lepoa, muuten treenit menisivät ma/ke/pe puntti ja laji ti/to


1. Penkkipunnerrus 3X8-12
2. Kulmasoutu 1-3X12-15
3. Pystypunnerrus seisoen 1-3X8-12
4. Leuat kapeella vastaotteella 1-3x 8-12
5. Jalkakyykky 1X20
6. Maastaveto suorin jaloin korokkeella seisoen 1X15 (vain joka toinen harjoituskerta), Vaihtoehtoisesti rinnalleveto?



Kiitos jo valmiiksi, siitä että jaksat vastailla näihin tyhmiin kysymyksiin ja auttaa treenien kanssa :D
 
Maksimivoimaharjoittelu:
- Pääliikkeissä esim. seuraava viikkoprogressio (painot prosentteja maksimista):
1. 2*80, 1*90, 1*95, 1*100... (uusi maksimi), 2*2*90
2. 2*2*85, 2*1*90, 3*1*95, 2*2*90, 3*85
3. 2*3*80, 3*2*85, 2*3*75
4. ks. vko 1.

jto tuollasen maksimikausi esimerkin oot joskus kirjottanu johonki ohjelmaan, jossa tehdään penkki ja kapea penkki kerran viikkoon niin onko tarkotus, että kapeelleki penkille otetaa maksimit erikseen?
 
pahve: noi 20 toiston kyykyt on oikeesti ihan tappoja, jos ja kun sulla ei oo kuntoo tehdä niitä. veikkaan ettei taatusti ole. hapot iskee ja rauta kärsii liikaa. en suosittele. tollaset voimakestävyyshelvetit tulee kysymykseen vasta, kun on rakennettu hyvä pohja perus- ja maksimivoimalla ja lyhyemmillä intervalleilla. sillonkaan niiden hyöty sun lajiin on aika pieni.

pitäydy siis siellä 8-12 linjalla niissä kintuissakin. alkuun voit toki tehdä kestovoimaa koko kropalle kuntopiireinä 15-30 toiston sarjoilla, mutta niitä pitää saada enemmän kuin yksi. eli ne EI saa olla liian raskaita tai hyöty on surkee. alota semmosella raudalla, millä menee 20 suht helpolla ja yritä saada 3-4 sarjaa/kierrosta.

voimaharjoittelu on kuitenkin lajia tukevaa ja panostasin lajiin vielä enemmän kuin sen 2-3 treeniä viikossa. se tarkottas ite tehtyjä lajinopeusdrillejä eli yksittäisiä muuveja tai yhdistelmiä, säkkiä, tukkimettähommia jne...

kuten sanoin, mulla ei valitettavasti oo aikaa tähän tuoda yksilöllisiä ohjelmia, mutta vapari- yms. ketkuille on tullut treenejä tehtyä paljonkin.

miikka: toi on enempi semmonen kesken perustreenien tehtävää hermoston stressitreeniä, eikä sinänsä oo parasta piikkailuun. tääkin on kuitenkin hyvin yksilöllistä (kuten kaikki zzz...) ja jotkut on ottaneet ton kisakäyttöönkin. en tekis kapeelle penkille omaa maksimipäivää, jos on tarkotus nimenomaan keskittyy penkin piikkaamiseen. jos taas halutaan yleinen maksimitaso korkeelle ja antaa kropalle kunnon tuju hermostollista herkkua, voi ihan hyvin tehdä kapeenkin tollai.
 
Kysymys koskee paidalla tehtyä penkkipunnerrusta. Jos jokukerta paidalla kokeilisin treenaamista, niin millä tavalla.
Penkkipunnerruskirjassa siitä on mm. esimerkki ohjelma, mutta siitä jäi joitain epäselviä kohtia. Kyseinen ohjelma kirjassa:
vko 1: 3-5*1 2-3 lankkuun
vko 2: 3-5*1 1-2 lankkuun
vko 3: 3-5*1 rintaan
Kehotetaan tekemään 85-90% maksimista.

Tämän jälkeen:
Treenaa paidalla säännöllisesti, esim. 1-3 viikon välein.
vko 1: 3-5*1 90-95%
vko 2: 3-5*1 90-95%
vko 3: 3-5*1 90-95%

Suurin ymmärtämättömyys on, mistä noi prosentit otetaan paidalla treenamiseen?
Onko ne raw noston enkasta esim. 90%, vai paidalla tehtynä maksimista se 90%?
Jos se tarkoittaa raw ykkösestä, niin millos sitten totutellaan paidalla nostamaan isompia rautoja ja jos tarkottaa paidalla tehdystä maksimista kyseiset prosentit, niin koskas sillä paidalla pitäisi kokeilla sitä ykkösnostoa josta nuo prosentti painot saadaan tietää?

Entä, jos paidalla alkaa harjottelemaan peruskaudella, pitäisikö viikossa toisen penkkitreenin olla se normaali paidaton ja toinen kerta paidan kanssa, sillä viikolla siis kun paidalla treenaa?
 
ilola: sun ikäsellä melkein yleisempi "vamma" kuin ettei sitä olisi. pääasiassa palloilijoiden vaiva. suosittelisin kyllä kivun rajoissa ihan normaaleja kyykky- ja vetoliikkeitä, jos vaan pystyy tekeen. edes liikeratamielessä.

gilmour: riippuu paidasta jne. mutta pääasiassa romut lasketaan kulloisenkin varustekasan ykkösestä. eli 90% tarkottaa paitamaksimista laskettua rautaa. 3-5*1*90-95% on semmosta volyymipohjasta maksimivoimatreeniä ja oikein hyvää sellasta. miten se progressiivisuus sitten menee ja miten sä hellit sun suurempia motoneuroneja, on sitten hieman kinkkisempää. tekisin noiden paitatreenien lisäksi myös muuta ko. päivänä ilman varusteita.

koska sitä paitaa sitten käyttäis riippuu sekin paidasta ja siitä miten paljon se sietää virittelyä ja ihan treeniä, ettei mee löysäksi. tähän löytyy mua parempia neuvojia sellasista kavereista, jotka nostaa monenlaisilla paidoilla ja omaa niistä kokemusta. jos oletetaan että sulla on kisa 4kk:n päästä, en treenais paidalla oikeestaan lainkaan ennenkuin saadaan perusvoimakausi lopuilleen. eli vipat 1-2 kk on sitä paidan sisäänajoo. tää ei tarkota pelkästään ylirautojen tuomaa hermostotykisytstä ja paitatekniikkaa itessään, vaan myös sitä trmmiä päällepukemistyyleineen, hihojen kiertelyineen jne jne... ja mitä siihen kisaan muuta kuuluu, kuten aika mikä menee lämppään, oaidan päällelaittoon jne. se onkin yks syy miks alottelijankin kannattas käydä mahdollisimman paljon kisaamassa, vaikkei rautaa tangossa vielä paljon oiskaan. kukaan ei siellä pitkään kato ja heikkoudelle naureskele. tyytyväisiä vaan ovat, kun tulee uusia tyyppejä lajiin mukaan.
 
Sellaista läksin kyselemään jotta joka toinen viikko joudun treenaamaan noin 1-2 heräämisestä. Niin miten kannattaisi treenata? Kun nuo treenit ovat sellaisia että kaikkea voimaa ei saa irti millään, eli kovin rankkaa ei pysty vetämään. Tavoitteena saada voimaa ja lähinnä voimanostoliikkeisiin? 3-jakoisella reenaillut olen. Erittäin epäselvä kysymys tiedän.
 
siis 1-2 tunnin päästä heräämisestä? sepä vaan vaatii totuttelua se... hereille tarpeeks ajoissa että kroppa herää kunnolla, kaffia padallinen naamaan ja tiukalla motivaatiolla rautojen kimppuun. kyllä sitä on kovia tuloksia tehty aamukisoissa jne, eli kummasti se ihminen tottuu. en siis suosittele treenien löysäämistä mitenkään, sorry :D
 
Todennäköisesti turhaa hifistelyä normipunttaajalle, ja marginaali asioita, mutta itse olen kyllä lukenut että ainakaan lihaksen kasvatukseen tähtäävässä treenissä ei saada ihan samaa hyötyä aamulla kuin illalla treenatessa. Tämä siksi että aamulla kropassa ei ole niitä ravinto-aineita niin paljon, eikä se tunti sitten syöty aamupala tätä viellä korjaa.
 
Back
Ylös Bottom