Willie
Groundskeeper
- Liittynyt
- 31.3.2003
- Viestejä
- 2 168
AndyS sanoi:En tarkoittanut aivan sitä, että montako kertaa on kolahtanut munille, vaan sitä, montako toistoa sitä on treenattu tarkoituksella, koska se ratkaisee, kuinka rutinoitunut tekniikka on. En kehottaisi luottamaan siihen, että ratkaiset matsin jollain koskaan kokeilemattomalla tempulla.
Olen saanut matsissa kiertopotkusta palleille, kun olin itse potkaisemassa. Kyykkäsin hieman - enemmän säikähdyksestä kuin kivusta - mutta olisin voinut jatkaa matsia heti, vaikka tuomari tietenkin keskeytti ottelun. Itseasiassa halusin mahdollisimman nopeasti taas matsaamaan, jotta huonokuntoisempi vastustaja ei ehtisi palautua.
Tekniikkahan voi muuttua rutinoiduksi vaikkei potku pariharjoittelussa menisikään perille. Rutiiniksi luomiseksi riittää se, että sopivaan asemaan pääsemistä harjoitellaan nopealla tahdilla ja kovaa. Blokkaaminen ei mielestäni estä rutiinin syntymistä ja sparrauksessa käytännön sovellutus tulee tutuksi.
Oleellistä tässä ei nyt ole se, että sukuelimiin potkimista tai niihin tarttumista harjoiteltaisiin muissa lajeissa. Sukuelimiin kohdistuvat hyökkäykset eivät ole mikään autuaaksi tai voittamattomaksi tekevä tekniikka. Se ei ole erityisen suurta koordinaatiota vaativa taito ja olenkin varma, että kuka tahansa vapaaottelija kykenee vastaavaan suoritukseen. Kyse onkin siitä, että vapaaottelijoiden liikkuminen otteluissa on näiden tekniikoiden puuttuessa muokkaantunut sellaiseksi, että jalkoväli olisi monasti helppo maali. Jalkoväli on monasti aivan liian auki ja jalat vastustajaan nähden ennemmin vierekkäin ja peräkkäin.
Ei kannata tuijottaa vain tähän yksittäiseen tekniikkaan, vaan kaikkiin vapaaottelussa käytettyihin sääntöihin ja tekniikan ja liikkumisen muuttumista niiden seurauksena. Kielletyt tekniikathan ammattilaisilla ovat yleisten ja ammattilaisille erillisten sääntöjen perusteella:
Sormien tai varpaiden työntäminen silmiin
Pureminen
Hiuksista repiminen
Sormien tai varpaiden työntäminen suuhun
Kaikki sukupuolielimiin kohdistuvat hyökkäykset
Sormien tai varpaiden työntäminen ruumiin onteloihin tai haavoihin
Sormien tai varpaiden vääntäminen
Raapiminen ja nipistäminen
Vastustajan heittäminen ulos ottelualueelta
Tarttuminen vastustajan otteluasuun sekä otteluvarustuksesta kiinni pitäminen
Sylkeminen
Kehäköysistä tai häkistä kiinni pitäminen
Pääpuskut
Iskeminen alaspäin kyynärpään kärjellä
Matossa olevan vastustajan potkaiseminen päähän jalalla
Matossa olevan vastustajan potkaiseminen päähän polvella
Jalkapöytään kohdistuvat iskut kantapäällä
Kaikki iskut selkärankaan sekä takaraivon ja niskan alueelle
Kaikki iskut kurkun alueelle sekä kurkunpäähän tarttuminen
Heitot joissa pidetään kiinni ainoastaan vastustajan päästä
Vastustajan tiputtaminen päälleen tai niskoilleen
Solisluuhun tarttuminen
Optio: Kaikki kyynärpäällä ja kyynärvarrella suoritettavat iskut päähän
Jos nyt unohdetaan kung fu ja muut perinteiset lajit hetkeksi keskustelun vuoksi, ja leikitään ajatuksella kahdesta fyysisesti, henkisesti ja taidollisesti tasavertaisista identtisestä vapaaottelijasta, joista toinen ryhtyy harjoittelemaan myös kiellettyjen tekniikoiden käyttöä, niin miten luulisitte näiden ottelijoiden välisessä ottelussa käyvän sääntöjen poistuessa 5 vuoden harjoittelun jälkeen? Alasvientien esimerkiksi kuvittelisi muuttuvan melko radikaalisti, kun ainoastaan vastustajan päästä kiinnipitäen suoritettavat heitot sallittaisiin.
Tässä threadissa on arvosteltu perinteisiä lajeja tavalla, jonka osittain sivuutin aikaisemmin. Kyse oli ottelukokemuksesta ja täyskontaktiotteluiden harjoittelemisesta. Monessa perinteisessä lajissa varmasti sparrataan kovalla kontaktilla, mutta on pakko myöntää, että se ei koskaan voi korvata ottelukokemusta. Uuden ja tekniseltä osaamiseltaan tuntemattoman vastustajan kohtaaminen on henkisesti täysin eri asia kuin jokapäiväisen treenikaverin kohtaaminen. Perinteisten lajien kohdalla varsinaista ottelujärjestelmää ei ole tarvittu, sillä tuon ajan täyskontaktiharjoittelu tapahtui todellisissa tilanteissa todellisissa taisteluissa. Otteleminen vieraiden vastustajien kanssa olisi ollut jopa haitallista, sillä ottelujen seuraamista olisi tuona aikana hyvällä syyllä voinut pitää sotilasvakoiluna. On siis pakko myöntää, että vapaaottelijoilla on huomattava etu perinteisten lajien harrastajaa vastaan, jolta kenties puuttuu ottelukokemus täysin. On kuitenkin huomattava, että kysymys on nimenomaan kokemuksesta, ei lajin huonoudesta sinänsä. RRKalle ja Dogi osuivat viesteissään asian ytimeen tuolla viesteissä #102 ja #103