Kummalliset ajatuskatkot

Ultimecia sanoi:
Pari kertaa on tullut kirjoitettua kaupassa kuittiin ihan ihme mongerruksia kun nimi ei muistu mieleen, samoin noin puolet kerroista kun pitäisi kirjoittaa numero 4 kirjoitan N.
Keiko- sanoi:
Mullon iha sama juttu A:n ja 2:n kanssa!

Vähän :offtopic: , mutta siistiä - meitä onkin paljon! Omalla kohdallani olen ajatellut että tämä liittyy jotenkin ilmiöön nimeltä synestesia ( http://www.lassenissila.net/content/view/26/30/ ). Tyypillisimmillään kirjoitan K:n sijasta 5 ja S:n 3. Toisaalta..mulla näihin yhdistyy myös värit..
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kummallisia ajatuskatkoja? Jep niitä tulee yhtenään, yleensä aina silloin kuin kirjoitan jotain tai avaan suuni:)
 
Onhan noita sattunut paljonkin, mutta yks tulee ihan päällimmäisenä mieleen.

Olin keittiössä siskoni kanssa, ja katson tiskikoneeseen.
Driamer "onks tääl jossain... sellasta... siis sellasta juttuu..."
Sisko "Mitä juttuu?"
Driamer "no wi**u. Sellanen... se... No ei voi olla mahdollista! Se sama saatanan vekotin jonka Homer unohti just vähän aikaa sitte simpsoneissa!.... se vit*n kauha jolla kauhotaan purkista paskaa suuhun!!"
Sisko "Lusikka?"
Driamer "No just se."

En vaan saanut sitä sanaa päähän.. Pistää aina hymyilyttämään kun muistelee tota.
 
~Joanie~ sanoi:
Vähän :offtopic: , mutta siistiä - meitä onkin paljon! Omalla kohdallani olen ajatellut että tämä liittyy jotenkin ilmiöön nimeltä synestesia ( http://www.lassenissila.net/content/view/26/30/ ). Tyypillisimmillään kirjoitan K:n sijasta 5 ja S:n 3. Toisaalta..mulla näihin yhdistyy myös värit..
Huomasin vasta itsekin muutama päivä sitten, että mullakin on jotain tollasta. Ilmenee vaan eri tavalla. Aloin hakkaan Colin McRae Rally 2005:ä, ja huomasin, että sekoitan välillä suunnan (Right, left) ja numeron (1-6) keskenään. Kartanlukija siis sanoo vaikka "four right", ja jos en keskity kunnolla, noteeraan vaan ton fourin, ja yhdistän sen vasempaan. Sitten mennäänkin metsään, kun mutka kääntyykin oikealle. Hieno homma. Yhdistän siis jokaisen numeron jompaan kumpaan suuntaan:

one=vasen
two=oikea
three=oikea
four=vasen
five=vasen
six=oikea

En tiedä toimiiko toi suomeksi, kun ei ole tullut sellaista tilannetta eteen.

Edit: Toi saattaa liittyä ääntämiseen. Left on ääntämiseltään pehmeämpi kun right, joten yhdistän pehmeämmin äännettävät luvut vasempaan, ja kovemmat oikeaan.
 
Onhan noita, salilla tulee parhaat esiin. Pari viikoa sitten salille, unohdin laittaa salihousut jalkaan, ja painoin tyynesti vanhoissa pitkissä kalsongeissa treenaamaan. Muutaman kyykkysarjan jälkeen pojat suvaitsivat ilmoittaa, että nyt on tainnut jäädä jotain pukuhuoneeseen.
 
Jansq- sanoi:
Onhan noita, salilla tulee parhaat esiin. Pari viikoa sitten salille, unohdin laittaa salihousut jalkaan, ja painoin tyynesti vanhoissa pitkissä kalsongeissa treenaamaan. Muutaman kyykkysarjan jälkeen pojat suvaitsivat ilmoittaa, että nyt on tainnut jäädä jotain pukuhuoneeseen.
Loistava moka:lol2: Varmaan hävetti... Mitähän äijät sanoisivat jos itse pyyhältäisin pikkareissa kyykkäämään:D

Kyllähän sitä itsellekin kaikenlaisia klassisia mokia käy, samantyyppisiä kun täällä ovat monet maininneetkin. Eli kaukosäädin jääkaappiin, kaurahiutaleita kahvinpurujen sijasta keittimeen ym.

Noissa sanojen sekoittamisissa oma ukkoni on kyllä mestari, siltä pääsee aivan käsittämättömiä möläyksiä välillä. Esimerkki: Täällä Turussa on sellainen paikka kuin kalaravintola Kaskenahde, ja olimme jonkun aikaa suunnitelleet siellä käymistä. Eräänä päivänä mies sitten tokaisi: "Hei käydääks tänään siellä Urpon Kahvilassa?" Aivan loogista, kalaravintola Kaskenahde=Urpon Kahvila:lol2: Se oli kuulemma tullut ensimmäisenä mieleen, aivan käsittämätöntä... Tuota naurettiin koko päivä. Muita vastaavia saan kuulla jatkuvalla syötöllä, mutta tuo oli kyllä kaikkien aikojen paras.
 
Powerhousu sanoi:
Yhdistän siis jokaisen numeron jompaan kumpaan suuntaan:

one=vasen
two=oikea
three=oikea
four=vasen
five=vasen
six=oikea

Edit: Toi saattaa liittyä ääntämiseen. Left on ääntämiseltään pehmeämpi kun right, joten yhdistän pehmeämmin äännettävät luvut vasempaan, ja kovemmat oikeaan.

:hyper: Ihan uusia ulottuvuuksia!
 
Onpas hienoa huomata että on olemassa muitakin hajamielisiä ihmisiä.. Itse olen pari kertaa tullut pyörällä kotipihalle, vienyt pyörän varastoon, mennyt rapun ovesta sisään, kiivennyt toiseen kerrokseen ja huomannut, että ovessamme lukeekin ihan jonkun toisen nimi. Tässäkään vaiheessa en heti tajua, että tuli mentyä väärään taloon vaan saatan miettiä, että ollaankos me muutettu..:rolleyes:
Sanojen ja nimien muistaminen tuottaa mulleki joskus ihan järjettömiä vaikeuksia. On erityisen turhauttavaan puhua esim. musiikista poikaystävän kanssa kun tiedän mikä bändi tai biisi on kyseessä, kuulen sen saakelin musiikinkin päässä, mutta en vain pysty muistamaan nimiä.
Nuorena tyttönä olin oikein ylpeä siitä, että osasin kirjoittaa kaikki vaikeatkin sanat heti kun muut vielä tavutteli ja mietti mikä kirjain tulee seuraavaksi. Nykyisin joudun miettimään lähes aina vähänkin pidemmän sanan kanssa, että miten se nyt kirjoitettiinkaan.
Olen huomannut, että tällainen hajamielisyys on tullut iän ja stressin myötä, kesällä muistan paljon enemmän asioita kuin syksyllä ja talvella, kun ei ole miljoonaa asiaa hoidettavana.

Ihan threadin aloittajan kokemia hömppäilyjä en ole tainnut harrastaa, vaikka toisinaan eläimet menee sekaisin ihan vaan siksi kun en muista mikä juuri tuon eläinlajin edustajan nimi olikaan. Suurin osa eläimistä on mulle kettuja, kissoja tai ankkoja:)
 
Rowena sanoi:
Loistava moka:lol2: Varmaan hävetti... Mitähän äijät sanoisivat jos itse pyyhältäisin pikkareissa kyykkäämään:D

Noh, kyllähän se suoraan sanoen vähän punastutti. Mutta eipä se ollut ensimmäinen, eikä viimeinen kerta, kun tulee itsensä nolattua. Kuittailua saan kuulla vielä ensi milleniuminakin.
 
300m päässä mun talosta on K-kauppa ja siellä tulee käytyä useimmiten kävellen mut välillä myös pyörällä. Muutaman kerran on käynyt niin, että oon kävellyt ostosten kanssa kotiin ja hokannut ovella, että mä olin pyörällä liikenteessä ja se pyörä seisoo kaupan pihassa.

Reilu vuos sitten sattui järkevästi kun olin menossa käymään kanslistilla ja sillä oli ovi kiinni, joten piti soittaa sellaista hälytinsysteemiä. Hälyttimen yläpuolelle oli kiinnitetty lappu, jostä mä luin "PAINA KOVAA", painoin sitten kunnolla sitä hälärinappia ja koko nappi painui sisään. Kun luin uudelleen lapun niin siinähän oli "ÄLÄ PAINA KOVAA":D Saipahan kanslisti uuden ovilähyttimen tämän jälkeen.
 
Tänään kun olin lähdössä salilta kotiin, niin en sitten millään meinannut muistaa minkälaisilla kengillä olin tullu salille. Tai muistin kyllä että vaaleat lenkkarit mutta se ei paljon auttanu kun niitä oli siellä ainakin kymmenen paria. Mä olin ihan varma ettei niistä mitkään ollu mun. Olin jo menossa valittamaan että mun kengät on varastettu mutta tarkistin vielä kaikki vaaleat lenkkarit, ja löytyihän ne omat sieltä. Ne kyllä näytti ihan vierailta mutta oli rikki samoista kohdista kun mun, eli (kai) ne on mun. Sopi ainakin hyvin jalkoihin.
 
Tuossa pari vuotta takaperin mulle iski melkoinen kohme päälle. En nimittäin millään tunnistanut omaa velipoikaani.

Olimme pienellä baarikierroksella, ja jouduimme toisistamme vahingossa erilleen noin tunniksi. Ihmettelin sitten kun joku tuntematon jätkä rupeaa mulle hymyilemään ja naureskelemaan. Oli ihan että 'kuka prkl jätkä siinä irvistelee'. Tämä rupesi selvittämään jotain juttua vielä, ja minä en vaan tunnista. Ihan oli kuin ventovieras. Lopulta säkäisin vihaisesti että 'kuka v***u se sinä siinä luule olevasi!, ja lähdin baaritiskille. Siinä matkalla tuli mieleen sitten että, ai niin, oiskohan se isoveli-veikkonen. :hävetys:

En ollut kuitenkaan kovin humalassa edes, etten laita alkkoholin piikkiin. Kertakaikkiaan en hahmottanut veljen kasvoja/ääntä tutuiksi.

Mulle tapahtuu myös vähän väliä samanlaista kuin muutkin ovat sanoneet, että olen menossa jonnekin mutten muista minne. huvittaa aina jälkeenpäin.
 
Kun on sama pää kesät talvet niin sattuuhan noita.
Pari kertaa oon ajatuksissani / väsyneenä tehnyt välipalaa sillä seurauksella, että leipäpussi on löytänyt tiensä pakastimeen / jääkaappiin, kinkut ja juustot puolestaan leipäkoriin.

Ainakin yhden kerran olen kiireisenä etsinyt kiroillen kotiavaimia, etsintä tuotti tulosta - ne olivat kädessäni... :nolo:
 
TJJ sanoi:
:hyper:

Itse kotona möllöttäessä tapahtuu yleensä seuraavaa: saan päähäni asian x, mitä pitää tehdä. Lähden tekopaikkaa kohti, matkalla unohdan mikä asia oli. Tai jostain tulee mieleen asia mikä pitää tarkistaa netistä, noh tietokone auki ja olen jo unohtanut mitä piti katsoa. :jahas:


Milloin missäkin unohdan minne piti mennä tai tekemään mitä tai unohdan ottaa jotain olennaista mukaan, joskus saman asian tekemiseksi pitää hakea useampi tavara samasta paikasta, kun ei yksinkertaisesti voi ottaa niitä kerralla mukaan. :D

Edit: Joskus myös kun pitää mennä tekemään jotain kämpän toiseen päähän, niin matkalla on noin 38 muuta mielenkiintoista asiaa, mitä täytyy tehdä välissä ja kun ne on tehty, ei enää muista minne oli alunperin menossa. :david:

Mulla aivan samat! Esim. Jos vessasta on paperi loppumassa, en muista enää vessasta ulos astuessani, että uusi rulla pitäis viedä. Mun on pakko jättää vessan ovi auki poistuessani sieltä, jotta sitten taas ohi uudestaan kulkiessani muistaisin, että paperia tarttis.. järkyttävää!!
 
Löre sanoi:
Tuossa pari vuotta takaperin mulle iski melkoinen kohme päälle. En nimittäin millään tunnistanut omaa velipoikaani.
Mulla on kerran käynyt vähän samantapainen. Oli eka kerta ja toistaiseksi viimeinen. Olin tulossa kaupasta, ja kuulin kun joku huutaa mun nimee. Tien vieressä vähän matkan päässä mun edessä oli kaksi tyttöä, joista kumpaakaan en tuntenut, joten ajattelin, että ei noi mua ainakaan huutanut. Pälyilin sitten ympärilleni, mutta ketään ei näkynyt. Kun tulin tyttöjen kohdalle, toinen sano mulle uudestaan moi. Kattelin sitä siinä hetken aikaa silmät pyöreenä, ja ajatelin että onks toi joku hoito mitä mä en muista. Päässä löi vaan tyhjää niin että rutina kävi. Vasta kun se avas suunsa seuraavan kerran, ja sano jonkun kokonaisen lauseen, niin tunnistin äänen. Se oli yhden mun kaverin tyttöystävä, jonka tunnen kyllä varsin hyvin. Sillä hetkellä palautui sitten kasvotkin mieleen.

Mahtaakohan olla edellis-illan juopottelulla tekemistä ton kanssa? Oli kyllä jännä tunne.
 
Kyllähän nuita sattuu kun on oikein ajatuksissaan ja vauhti päällä. Ihan tollasia kato knguruita ei kuitenkaan. Kerran luulin tien varressa olevaa kaapelikerää karhuksi. :)

ite huiikasin sellasena superjunnuna munasillaa uimahalliin ku unohin täpinöissäni että hyvähän siellä on uimahousuja piettää. Se oli aika noloa kun olin kuitenkin sen ikänen että älysin jotain. :D

mitä nyt muille, niin
Salilla yks kaveri oli kans pikkasen pihalla. tuli treeni laukku mukana suihkuun. ja toinen sekoilija mietti kun oli lähdössä hyppään laskuvarjolla, että missäs ne lasit on? pakkas ne sinne reppuun! ja pottakin oli väärinpäin päässä. :D
 
Näitä unohdusjuttuja onkin ollut jo paljon. Itse laitoin kerran kauppakassin kärryihin ja työnsin kärryt palautuskatokseen. Jätin sitten tavarat kärryyn ja lisäksi avainnippunikin siihen poletin kanssa roikkumaan. Oli vähän tyhjä olo, ja ihmettelin, mitä puuttuu... :jahas:

Olen myös samanlainen tavaroiden ja tekemisten unohtelija kuin jotkut muutkin täällä ovat maininneet olevansa. Joku homma jää kesken, kun havaitsen toisen. En sitten kuitenkaan muista, mitä olinkaan tekemässä tai mitä hakemassa. Jätän tavaroita käsistäni, kun keksin toisen homman ja loppujen lopuksi saan aina etsiä, mihin olenkaan sen ja sen tavaran jättänyt. Grr...
 
Ai niin.. Piti tätä ketjua varten etsiä eräs kiertojuttu, joka tuli joskus sähköpostissa:
:D


ITTVH:n oireet

Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus -Häiriö

Näin se ilmenee:

Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsukortit.

Laitan auton avaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.

Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon. Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi postimerkki.

Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.

Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan.

Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TV:n kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.

Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut auton avaimet.

Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini.....
 
Seppälässä kerran maksoin ostoksia ja aloin kirjottaan sitten kuittiin nimeä. No, siinä myyjän selän takana, eli minua vastapäätä oli iso juliste jossa luki R-A-K-A-S jne niin kuin Seppälän mainoksissakin lauletaan.

Aloin kirjoittaan sitten fiksuna tyttönä isoilla kirjaimilla kuittiin että RAKA.... sitten huomasin itsekin... :eek: Suttasin kirjaimet muinamiehinä ja kirjoitin oman nimeni perään toivoen ettei myyjä huomannut. Kyllä se kuitenkin siihen malliin hymyili että arvelen päässeen jyvälle sekoilustani.

Ja ainiin, penskana mulla oli tapana eksyä äidistäni AINA yhdessä pienessä kaupassa. Ei tätä tapahtunut muissa kaupoissa, vaan tässä yhdessä silloisessa Tapulissa vain! Siellä oli jotenkin sellainen ilmapiiri että olin koko kauppareissun ajan ihan kuin huumattuna.
 
Mun varmaan pitäisi tietää nimi näille järjettömille katkosille aivoissa, mutta en tiedä! Eli mistä pirusta nää johtuu? Onko se vain joku "sähkötyshäiriö" tuolla nupissa vai wtf? Herra x heitti, että mitäs jos just sillä hetkellä kun yrität keksiä vaikka sille välineelle nimeä, mllä suuhun työnnetään soppaa, kuolee just SE aivosolu mikä osaa nimetä kyseisien välineen ja kestää sit aikansa kun saa uuden toimimaan :)

Nooh, sitten kun rupee näkemään yöpöydällänsä pieniä vihreitä miehiä, mun lienee syytä luovuttaa työavaimet jollekulle.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom