Kulttuurisota, konservatismi vs liberalismi, sukupuoli- ja vähemmistöpolitiikka, jne.

Ei näitä tapauksia Suomessa vielä juurikaan ole. Eli jos sinua ei kiinnosta yleisemmin mitä maailmalla tapahtuu ja mihin suuntaan länsimainen yhteiskunta on kehittymässä, niin voit jatkaa omassa kuplassasi elämistä vielä ainakin joitakin vuosia.

Maailman tapahtumat kyllä kiinnostaa ja siksi ihmettelen, että missä kuplassa identiteettijengi nähdään natsien veroisena voimatekijänä. Viimeksi kun katsoin uutisia niin jenkkien pressana oli Trump, jota punaniskaisempaa poliitikkoa on vaikea kuvitella. Venäjää isännöi Putin, joka ei myöskään esiinny vähemmistöjen asiaa ajavana liberaalina vaan päinvastoin.
Jos katsotaan Euroopasta vaikka Saksaa niin siellä valta on siirtymässä populistiselle AfD:lle ja Vihreille, mutta taustalla on nähdäkseni asenteet maahanmuuttoon eikä seksuaalivähemmistöihin. Talous ja maahanmuutto ovat nähdäkseni ne teemat, jotka ratkaisevat myös Suomen tulevat vaalit. Harvinaisten vähemmistöjen ongelmat eivät koskaan tule merkittävästi ohjaamaan demokraattisen valtion politiikkaa, koska elämä pyörii enemmistöjen ongelmissa. Vähemmistöjen toiveisiin ei yksinkertaisesti äänet riitä. Enemmistöjä taas kiinnostaa lähinnä oma turvallisuus ja hyvinvointi. Ainoa poikkeus, jolla vähemmistö nousee valtaan, olisi historian valossa sotilasvallankaappaus tms. pakkotoimi. Minun on todella vaikea nähdä, että nämä vähemmistöt, jotka tässä käsitetään uhkana, pystyisivät siihen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Maailman tapahtumat kyllä kiinnostaa ja siksi ihmettelen, että missä kuplassa identiteettijengi nähdään natsien veroisena voimatekijänä. Viimeksi kun katsoin uutisia niin jenkkien pressana oli Trump, jota punaniskaisempaa poliitikkoa on vaikea kuvitella. Venäjää isännöi Putin, joka ei myöskään esiinny vähemmistöjen asiaa ajavana liberaalina vaan päinvastoin.
Jos katsotaan Euroopasta vaikka Saksaa niin siellä valta on siirtymässä populistiselle AfD:lle ja Vihreille, mutta taustalla on nähdäkseni asenteet maahanmuuttoon eikä seksuaalivähemmistöihin. Talous ja maahanmuutto ovat nähdäkseni ne teemat, jotka ratkaisevat myös Suomen tulevat vaalit. Harvinaisten vähemmistöjen ongelmat eivät koskaan tule merkittävästi ohjaamaan demokraattisen valtion politiikkaa, koska elämä pyörii enemmistöjen ongelmissa. Vähemmistöjen toiveisiin ei yksinkertaisesti äänet riitä. Enemmistöjä taas kiinnostaa lähinnä oma turvallisuus ja hyvinvointi. Ainoa poikkeus, jolla vähemmistö nousee valtaan, olisi historian valossa sotilasvallankaappaus tms. pakkotoimi. Minun on todella vaikea nähdä, että nämä vähemmistöt, jotka tässä käsitetään uhkana, pystyisivät siihen.
Eivät he vielä tietenkään ole saavuttaneet sellaista valta-asemaa yheiskunnassa kuin pahimmat totalitaristit aikoinaan, mutta pyrkimys siihen on. Voimmakkainta tämän identiteettiliikkeen vaikutusvalta on yhdysvaltojen akateemisessa maailmassa, erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa. Mutta sillä on vahva ote tiedemaailmassa ylipäätään, ja enenevissä määrin esim piilaakson teknologiayrityksissä.

Välittömiä haittoja, joista jo nyt kärsimme, on esimerkiksi "affirmative action" eli syrjivät rekrytointikäytännöt. Yksityisomistuksessa olevat yritykset saavat toki rekrytä miten haluavat, ja reilussa kilpailussa järkevämpää henkilöstöpolitiikkaa tekevä yritys voittaa, mutta julkisesti rahoitetussa tiedemaailmassa tämä on aidosti ongelma. Olisi suotavaa että verorahoilla pyrittäisiin palkkaamaan pätevimmät ihmiset sukupuolesta tai syntyperästä riippumatta. Lisäksi nämä ajatuspoliisit ovat tietysti muutenkin täysin ristiriidassa tieteen periaatteiden kanssa. Monen asian tutkiminen on jo de facto kielletty: esim mikään tutkimus joka pyrkisi kartoittamaan sukupuolten tai etnisten ryhmien eroavaisuuksia kognitiivisissa kyvyissä on käytännössä mahdotonta.

Ja siis liike ei ole mitenkään rajoittunut seksuaalivähemmistöihin. Käytännössä kuka tahansa, joka ei ole valkoinen, kristittyt tai juutalaiset sukujuuret omaava heteromies voi julistautua jonkun sorretun identiteettiryhmän edustajaksi. Tämä kattaa jo enemmistön lähes minkä tahansa valtion väestöstä. Tästä johtuen liike ei ole selkeästi yhtenäinen, eikä uus-Marxilaisen identiteettiliikkeen maailmanvalta kauan kestäisi ennenkuin kaatuisi omaan mahdottomuuteensa, aivan kuten edeltäjänsäkin jotka Marxin nimeen ovat vannoneet. Mutta aika paljon tuhoa ne aiemmatkin inkarnaatiot saivat aikaiseksi, ja tämä porukka on vielä huomattavasti pahemmin sekaisin kuin 1900-luvun kommunistit.

Maahanmuuttopolitiikka ei myöskään ole mitenkään erillinen kysymys tästä identiteettipolitiikasta, vaan on osa agendaa: Koska tämän liikkeen tärkein yhdistävä ajatus on, että länsimainen "patriarkaalinen" kulttuuri on paha, he pyrkivät kaikin keinoin tuhoamaan sen. Hallitsematon maahanmuutto muista kulttuureista on tähän tietysti erinomainen keino. Nämä muut kulttuurit ovat todellisuudessa monta kertaluokkaa partiarkaalisempia, mutta rationaalinen ajattelu ei ole osa identiteettiliikkeen toimintaa.

Kyllä minäkin uskon että tämä järjettömyys loppuu tai ainakin vaimenee todennäköisesti ennen kuin kovin paljon peruuttamatonta tuhoa on saatu aikaiseksi, mutta kyllä tämä nähdäkseni on yksi suurimpia uhkia länsimaisen sivistyksen ja kulttuurin kehitykselle tällä hetkellä.
 
Minun korvaan alkaa kyllä kuulostaa melkoiselta foliohattumeiningiltä. Eikö nuo pahimmat höyrypäät elä amerikassa, jossa pakolaisuuskaan ei ole samanlainen ongelma, kun Afrikan miesten kumiveneet ei jaksa kellua Atlantin yli? Trumpin äänestivät valtaan kansan syvät punaniskarivistöt, jotka halusivat "Make America Great Again". Jos ovelat vähemmistöt olisivat nyt niskanpäällä ja haluaisivat tuhota Ameriikan kulttuurin maahanmuutolla niin eikö ne olisi äänestäneet valtaa jonkun hipin, joka olisi vapauttanut maahanmuuton ja.saanut aikaan "Make America Brazilia M'kay"-ilmiön. Olen samaa mieltä kuin Jami tuossa ylempänä, että suurvaltojen nouseva nationalismi on globaalissa mittakaavassa huomattavasti huolestuttavampaa. Samoin pidän arveluttavana vallan siirtymistä enenevissä määrin korporaatioille, mutta en osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. Näyttää siltä, että korporaatiot alkavat omaksua myös muita kuin talouteen perustuvia arvoja ja jos näin käy niin mikäpä siinä. Hyvä kotifirma saattaa hyvinkin toimia paremmin kuin kotimaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa 1800-luvun Finlayson. Oikeastaan suurimpana uhkana globaalissa mittakaavassa näen ilmastonmuutoksen. Siitä koituu monenlaisia ongelmia.

Jos ajatellaan Suomea ja keskitytään sosiaalisiin ongelmiin niin näen luokkajaon merkittävimpänä haasteena, johon omien lasteni tulisi pystyä vastaamaan. Katson että paksun keskiluokan aika on ohitse ja kansa jakautuu tulevaisuudessa rikkaisiin ja köyhiin. Tämä ei tietty ole ongelma jos pääsee sille lautalle, jolla rikkaat porskuttaa. Siinä missä meidän isät ylsi keskiluokan elämään skippaamalla koulut ja tarttumalla niihin töihin joita oli tarjolla, mun lasten pitää yltää keskimääräistä parempaan suoritukseen, että yltävät tyydyttävästi palkattuun duuniin. Tämä vaatii kuitenkin juuri sellaisia otteita, joita tuo kitinäjengi kammoksuu. Katson siis että identiteettijengi sahaa tällä hetkellä omaa oksaansa. Jos oletetaan, että maailmaan on todella syntymässä ryhmittymiä, jotka odottavat etuja vain olemalla omasta mielestään erikoisia, niin uskoakseni tämä porukka on jatkossa auttamatta ulkona kisasta. Vähemmistöjen tukityöpaikat eivät tule riitämään kaikille halukkaille, joten minusta on järkevintä järjestää oma elämänsä niin, että oma potentiaali perustuu raakaan kilpailukykyyn, eikä muiden ihmisten empatiaan.
 
Trumpin valinta oli nimenomaan vastareaktio identiteettipolitiikan nousuun, ja osoitus siitä että keskimääräisessä väestössä liikkeellä ei vielä ole enemmistön kannatusta.
Itse pidän äärimmäisen epätodennäköisenä mitään suurempaa aseellista konfliktia suurvaltojen välillä. Mutta ehkä eri uhkakuvien todennäköisyyden arviointi ei ole tämän ketjun aihe. Näyttää siltä että jotakuinkin kaikki tänne kirjoittaneet ovat yhtämieltä identiteettipolitiikan vahingollisuudesta sinänsä, mutta erimielisyys koskee käsitystä siitä kuinka vaikutusvaltainen tuo liike on tai voi mahdollisesti tulevaisuudessa olla. Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden :), joten omalta osaltani jääköön tuo spekulointi tähän.
 
Ei tarvita aseellista konfliktia. Ihan tämä päätään nostava kauppasota riittää tekemään erittäin kurjat oltavat Euroopassa ja varsinkin Suomessa.
 
Aika hurjaa teoritisointia siitä, miten joku salaliitto pyrkii järjestelmällisesti tuhoamaan läsnimaailman mädätyksellä. Oletteko koittaneet yhtään kyseenalaistaa tai löytää teoriasta aukkoja? Ensinnäkin eikös näitä someraivoajia yhdistä se, että heitä ei ole valtioiden tai yritysten johdossa, kun noilla työkaluilla sellaisiin asemiin harvemmin noustaan. Näinpä heidän vaikutusmahdollisuudetkin jäävät lähinnä sarjakuvien piirtelyyn ja twitterissä meuhkaamiseen. Siihenhän tuo on jenkeissäkin perustunut, että kun ei ole valtaa tehdä mitään eikä varsinaista näkyvyytyä, niin mustamaalataan somessa ja koitetaan pelotella - ikävää, mutta ei siitä taida länsimaiselle sivistykselle kovin suurta uhkaa muodostua.

Mitä Trumppeihin ja Brexiteihin tulee, niin vaikea nähdä näitä vastareaktiona arvoliberalismille tai kolmannen aallon feminismille. Eihän yksikään noista ole kamppanjoinut arvokonservatismilla, vaan protektionismilla. Ennen kaikkea kyse lienee vastareaktiosta poliittiselle eliitille, joista esimerkkejä ovat myös Sipilä, joka nyt ei änkyräkonservatiivi ole. Tai Islannissa menestyneet ei-poliitikot, jotka ovat itse asiassa olleet hyvin arvoliberaaleja, joita taitaa olla myös Tanskan maahanmuuttokriittiset, jotka toki ovat hesarissa hekin äärioikeistoa.
 
Eihän tässä kukaan ole puhunut mistään salaliitosta. Kyseessä on poliittinen liike, joka ihan avoimesti pitää länsimaista kulttuuria ja sivistystä pahana. Ja mitä yrityksiin tulee, niin kyllähän sensuuri ja mielipidekontrolli on hyvin vahvasti tulossa lähes kaikkien suurten sosiaalisen median yms internetissä toimivien yritysten agendalle. Minusta tuntuu että täällä aika monella on sellainen käsitys, että identiteettipolitiikka rajoittuu pelkästään facebookissa itkeviin milleniaaleihin. Tämä on täysin virheellinen käsitys.

Edit: Jos liikkeellä ei muka ole valtaa tehdä mitään, mihin perustuu lukemattomien ihmisten erottaminen teknologia-alan yrityksistä ja yliopistoista (Mukaanlukien Harvardin rehtori vuonna 2005), näiden esitettyä kiellettyjä mielipiteitä?
 
Jos esimerkkinä on tapaus 14 vuoden takaa niin eipä tuo pahemmin lisää uhkantunnetta. En tiedä miksi Harvardin rehtori sai potkut, mutta jos katsotaan Suomen koulumaailmaa niin oikeasti huolestuttava asia on ilmiöoppiminen, jota ollaan juuri nyt tosissaan ajamassa käytäntöön poliittisin perustein. Tätä vastustaa erittäin pätevin tieteellisin argumentein mm. Tuula Keltingas-Järvinen, mutta hänen esiinnostamansa pointit sivuutetaan konservatiivisen opposition mielenilmauksina. Tämä muutos on käynnissä juuri nyt jokaisessa Suomen koulussa ja sitä ajaa Suomen hallitus eikä mikään nettisotureiden lahko. Ilmiö vaikuttaa konkreettisen negatiivisesti jokaisen suomalaisen lapsen koulutukseen. Sikäli jaksaa ihmetyttää, että millä perusteella jengi jaksaa syttyä juuri yhdestä Atlantin takaisesta ilmiöistä.

Minä näin netistä mm. sen miten ameriikassa huippuvapaaottelija hyppäsi matsin jälkeen pieksämään yleisöä. En silti kurkista iltaisin sängyn alle, ettei siellä vaan piileksi pikkuinen nurmagomedov, joka hyökkää mun kimppuun öisellä vessareissulla, kun tietää että olen mcgregorin kannattaja.
 
^Tämä threadi käsittelee ilmiötä, joka on lähtöisin Yhdysvalloista, ja joka toistaiseksi esiintyy voimakkaimpana Yhdysvalloissa. Jos sinua ei kategorisesti kiinnosta asiat jotka tapahtuvat Yhdysvalloissa, niin sinun ei tarvitse osallistua keskusteluun. OK?

Edit: "Ilmiöoppimisesta" olen samaa mieltä, erittäin huonolta näyttää. Ruotsissa on peruskoulut tuhottu samansuuntaisella hölynpölyllä, ja tilanne siellä on katastrofaalinen.
 
"Tästä esimerkkinä vaikkapa 1800-luvun Finlayson."

Pakko vielä tarttua tuohon kun itse elän myös pienessä kylässä jossa vanhojen teollisuuspatruunojen muistot ja historia kumisee (Lähimpänä Peter Forströmin rakentama imperiumi joka Virkkalana tunnetaan, ja nyt työskentelen naapurikylässä josta ponnisti ei enempää eikä vähempää kuin Hjalmar Linder). En usko että nykyaikana on mahdollista palata näiden miesten, tai 1800 luvun Finlaysonin aikoihin (tuttu paikka sekin, tullut käytyä opastetulla kierroksella heidän tiloissa), sillä omistajat ovat kasvottomia kuin Anonymous hakkeriporukka Guy Fawkesin naamareissa. Yhteiskuntavastuu on lähes täysin kadonnut ja onkin trendikästä miettiä mihin kuoreen rahat piilottaisi ettei siitä vain yhteiskunta saisi siivuaan. Poikkeuksia toki on esim Supercellin omistajien massiiviset lahjoitukset. Joskus miettinyt korporatismia ja sen mahdollisuuksia, mutta en vain löydä itsestäni hituakaan uskoa että nykyisellään saataisiin pehmeitä arvoja korotettua paitsi jos siitäkin hyötyy parin vuoden sisällä taloudellisesti. Yksi lemppari vertauskuva on tietty höpöhöpöä, mutta kun kovana Sci-Fi genren fanina mietin useita sarjoja ja elokuvia, esiintyy näissä megakorporaatiot poikkeuksetta pahoina, ilkeinä, tunteettomina, kylminä ja kaiken pahan lähteenä. Tämä teema toistuu hollywoodissa kerta toisensa jälkeen.

Vaikka Peter Forström kuuluikin lapuan liikkeeseen, niin arvostan silti hänen työtään kotikylänsä eteen huomattavasti enemmän kuin Sipilän työtä maansa eteen.
 
Rehellisesti sanottua mua pelottaa paljon enemmän, että joku Huhtasaari päätyy opetusministeriöön edistämään kreationismin opettamista biologian sijaan kuin liberaalit "mädättämistä". Konservatiivisella ID-liikkeellä taitaa olla vielä pidemmät perinteet ja enemmän resursseja tehdä pahaa kuin kolmannen aallon feministeillä.

Pointti on edelleennse, että uhkia kyllä löytää, jos haluaa. Ja niiden suuruutta pystyy helposti liioittelemaan. Vaikka jeesussoturit ovat nähdäkseni voimakkaampi ryhmittymä, niin en sitäkään kovi relevanttina uhkana pidä. Ja rapakon takana on muuten pistetty porukkaa pihalle, kun ovat puhuneet masturboinnin, aborttien tai kondomien puolesta, kun on koitettu saada nuoria seksivalistettua. Oikeaoppisesti saa puhua vain esiaviolisen seksin synnistä. Yhdysvalloissa teekutsuliike on vähän eri sfääreissä verrattuna someraivoajiin, kun puhutaan vaikutusvallasta.
 
Viimeksi muokattu:
Kreationismi on hyvä esimerkki pseudotieteestä, jota edistetään ideologisesti motivoituneista lähtökohdista, mutta jota tiedeyhteisö ei ole ikinä ottanut vakavissaan. Sen sijaan identiteettipolitiikka edistää aivan yhtälailla virheellistä Blank Slate -hypoteesia, (eli väitettä, että ihmisen perimä ei vaikuta tämän kognitiivisiin kykyihin tai persoonallisuuden piirteisiin) tai sen variaatioita populaatiotasolla, mutta toisin kuin kreationismi, tämä väite on päinvastaisesta evidenssistä huolimatta käytännössä hyväksytty suuressa osassa ihmistieteitä faktaksi, eikä sen kyseenalaistamista sallita. Sen tosiasian lausuminen julkisesti, että sukupuolten tai etnisten ryhmien välillä on tilastollisesti todennettavia perinnöllisiä eroja käyttäytymisessä, johtaa nykyisin suurella todennäköisyydellä irtisanomiseen yliopistosta.

Tämän identiteettiliikkeen vaarallisuus on juuri siinä, että sitä kannattaa pääosin koulutettu väestö, jolloin sen edistämät väitteet saavat paljon helpommin legitiimin aseman kuin fundamentalisti-uskovaisten.

Edelleen, identiteettipolitiikka ei rajoitu someen, vaan on täysimittainen poliittinen liike. Suomessa eduskuntapuolueista identiteettipolitiikkaa ajaa ainakin vasemmistoliitto, ja osin myös vihreät ja demarit, yhdysvalloissa demokraatit.
 
Mutta kumpaa pidät haitallisempana? Että pehmeissä tieteissä opetetaan pehmoisia, vai että kovissa tieteissä siteerataan raamattua? Jos nyt länsimaista sivistystä ajatellaan, niin näkisin pahempana sen, että matematiikassa opetetaan ympyrän halkaisijan ja kehän suhteen olevan 3; biologiassa ja lääketieteessä, että geenien mutatoituminen on huuhaata; geologiassa, että vulkaaniset kivet syntyivät 6000 vuotta sitten; jne., kuin että naistutkimuksessa todetaan hormoonien olevan vain harhaa. Vai onko jossain muussa tieteenalassa valtavirtanäkemys, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio?

Ja väitätkö, että teekutsuliike ei olisi vähintään yhtä kertaluokkaa suurempi, kuin identiteettipoliittinen liike? Teekutsuliikkeellä on jo hyvin vakiintunut asema, joten väite siitä, että identiteettipolitiikka voisi sellaisen saavuttaa helpommin, koska sillä on paljon kannatusta pehmeitä tieteitä opiskelevien parissa, kuulostaa aika pehmoiselta.

Pointti on edelleen, että haitallisia liikkeitä on pilvin pimein. Kaikki ne haluavat valtaan ja kieltää muut totuudet. Mutta jos historiaa tai nykypäivää katsotaan, niin konservatiiviset ääriliikkeet ovat aika paljon suurempia, monilukuisempia ja korkeampiin asemiin nousseita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka iloinen Itänaapurimme, jossa tällaiset näkemykset ovat päässeet valtionjohtoon asti. Voin luetella 20 muutakin maata, jossa on käynyt näin.

Edit. Ei siis (edes) Venäjällä ole menty siihen, että uskonto olisi korvannut tieteen, mutta sellaisiakin maita löytyy. Silti Venäjällä arvot ovat todella konservatiivisia ja niitä myös ylläpidetään väkivallalla.
 
Mutta kumpaa pidät haitallisempana? Että pehmeissä tieteissä opetetaan pehmoisia, vai että kovissa tieteissä siteerataan raamattua? Jos nyt länsimaista sivistystä ajatellaan, niin näkisin pahempana sen, että matematiikassa opetetaan ympyrän halkaisijan ja kehän suhteen olevan 3; biologiassa ja lääketieteessä, että geenien mutatoituminen on huuhaata; geologiassa, että vulkaaniset kivet syntyivät 6000 vuotta sitten; jne., kuin että naistutkimuksessa todetaan hormoonien olevan vain harhaa. Vai onko jossain muussa tieteenalassa valtavirtanäkemys, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio?
Kreationismia ei ole ikinä hyväksytty tieteessä. On totta että kouluissa sitä on jossain määrin käsitelty uskonnollisten yhteisöjen painostuksen vuoksi, ja tällaista ei tietysti pitäisi tapahtua. Mutta tutkijat eivät ole missään ottaneet kreationismia vakavasti. Identiteettihuuhaa sensijaan on pitkälti lähtöisin tiedeyhteisöstä, ja näen jossain määrin realistisena uhkana että se leviää myös luonnontieteisiin. Esim psykologia kärsii siitä jo merkittävästi. Muistaakseni linkitin tänne ketjuun aiemmin artikkelin, joka kertoo matematiikan tutkimuksen kohtaamasta vastustuksesta, koska kyseinen matemaattinen malli oli sovellettavissa genetiikkaan ja selittäisi miesten suuremman vaihtelun perinnöllisissä ominaisuuksissa (tämä suurempi vaihtelu on hyvin tunnettu fakta joka on julistettu tabuksi, koska se puolestaan selittää ainakin osin miksi eri alojen huipulla on enemmän miehiä kuin naisia). Äskettäin Euroopassa eräs hiukkasfyysikko erotettiin CERNistä hänen esiteltyään keräämäänsä dataa miesten ja naisten sitaatiomääristä (hän sai ainakin toistaiseksi vielä pitää professuurinsa Italiassa).
Useimmat luonnontieteen faktat ovat identiteettiliikkeen kannalta yhdentekeviä, joten heillä ei ole poliittista motiivia puuttua siihen mitä teorioita tutkitaan. Mutta aina kun on, ideologia ajaa tieteellisen rehellisyyden yli. Lisäksi tiede kärsii siitä, että rahoituspäätöksiä enenevissä määrin ei ohjaa meriitit, vaan tutkijan viiteryhmä. Ja tärkeimpänä, kun yliopistot ovat ideologien hallussa, on siinä ympäristössä hyvin vaikeaa ja epämukavaa työskennellä, vaikka oma tutkimus ei olisikaan hyökkäyksen kohteena. Totalitaristinen ilmapiiri ei ruoki luovuutta.

Ja väitätkö, että teekutsuliike ei olisi vähintään yhtä kertaluokkaa suurempi, kuin identiteettipoliittinen liike? Teekutsuliikkeellä on jo hyvin vakiintunut asema, joten väite siitä, että identiteettipolitiikka voisi sellaisen saavuttaa helpommin, koska sillä on paljon kannatusta pehmeitä tieteitä opiskelevien parissa, kuulostaa aika pehmoiselta.
Tämä vähän riippuu mitä identiteettiliikkeeseen sisällytetään. Jotkut liikkeen esittämät ajatukset, kuten syrjivät palkkauskäytännöt (eli eri vähemmistöryhmien kiintiöt jne) ovat jo melko yleisesti hyväksytty käytäntö. Kaikkein radikaaleimpia pyrkimyksiä ajaa sitten pienempi joukko. Koska koko ideologia on niin absurdin järjetön, ei sen ympärillä ole mitään koherenttia, selvästi rajattua liikettä, vaan tätä yleistä älyttömyyttä leviää eri muodoissaan pääasiassa vasemmistopuolueiden agendoihin.

Länsimaiden ulkopuolella tämä ei ole ongelma, siellä on sitten omat ongelmansa.
 
En usko että nykyaikana on mahdollista palata näiden miesten, tai 1800 luvun Finlaysonin aikoihin (tuttu paikka sekin, tullut käytyä opastetulla kierroksella heidän tiloissa), sillä omistajat ovat kasvottomia kuin Anonymous hakkeriporukka Guy Fawkesin naamareissa.

Korporaation mahdollisuudet toimia hyvänä kotina ihmiselle vähenevät oleellisesti, kun se menee pörssiin ja omistus hajaantuu eläkeläisille ympäri maailmaa.
Näkisin kuitenkin hyvän korporaation aivan yhtä mahdollisena kuin 1800-luvullakin. Ensinnäkin Suomessa perheyhtiön pääoman tuotto on suurempi kuin muilla pörssiyhtiöillä. Tämä voitaisiin tulkita siten, että kasvoton omistus on huonoa bisnestä, joten asian pitäisi aikanaan korjautua markkinatalouden lakien mukaan.

Toinen markkinatekijä on korporaation tuotteiden laatu, joka tietysti epäsuoraan vaikuttaa myös tulokseen. Nythän esim. vanhusten hoito on kuuma peruna ja hoivajättejä syytetään huonosta laadusta hoivatyössä. Sitävastoin perheyrityksistä kirjoitetaan ylistäviä lausuntoja sekä työntekijöiden, että asiakkaiden puolelta. Näin ollen inhimillinen tapa toimia on myös laadukas tapa toimia. Teknologiayritykset puolestaan kilpailevat pätevästä työvoimasta ja kehittelevät monenlaisia etuja, että saisivat houkuteltua hyviä työntekijöitä itselleen. Työntekijätkin alkavat enenevässä määrin etsiä pelkän palkan sijaan hyvää työkulttuuria, joten siitä on nähdäkseni kehittymässä yksi korporaation kilpailukyvyn edellytys. Jossain määrin myös kuluttajat ohjaavat toimintaa jos haluavat tehdä eettisiä valintoja. Nythän jo monelle korporaatiolle on paha julkisuusongelma jos toimitusketjusta paljastuu hikipajoja. Kuluttajat haluavat ostaa reilun kaupan banaaneja ja onnellisten lasten lenkkareita.

Suomessa korporaatio tarjoaa työntekijälle jo työterveydenhuollon. Jenkeissä esim. Intel tarjoaa työntekijöiden lapsille päivähoidon. Epävakaissa valtioissa korporaatiot tarjoavat työntekijöilleen turvallisia asuinalueita. Sitä mukaa kun valtio heikkenee korporaation tarjoamista palveluista tulee entistä tärkeämpiä työntekijöille. Uskon että niiden luomiseen on siis aivan taloudelliset perusteet ja tulevaisuudessa meillä on Suomenniemelläkin korporaatioita, jotka huolehtivat pääosin niistä tarpeista, joita valtio vielä tällä hetkellä täyttää. Valtiosta korporaatio eroaa toki siinä mielessä, että sen bkt:n on oltava jatkuvasti positiivinen, joten jäseniksi kelpuutetaan vain tuottavia jäseniä, joista sitten pidetään hyvä huoli, että tuottaisivat mahdollisimman hyvin. Yhteiskuntavastuun kantaminen ei ole nähdäkseni edellytys sille, että korporaatio olisi työntekijälle hyvä koti. Hyvän korporaation ulkopuolelle jäävät toki kaikki epäpätevät ja muuten työkyvyttömät eikä korporaatiosta varmaan tule siinä mielessä inhimillistä toimijaa, että se yrittäisi huolehtia kaikista ihmisistä, jotka elävät tietyllä maantieteellisellä alueella. Sairaseläkekään tuskin tulee kuulumaan korporaation työsuhdetuihin.
 
Mä en oikein ymmärrä miksi länsimaissa toimivien firmojen pitäisi ottaa muuta vastuuta kuin työnhakuprosessissa parhaiden työntekijöiden valinta sukupuoleen ja väriin katsomatta sekä vastuu mahdollisesta ympäristön kuormittamisesta. Onhan se kiva jos tukee paikallista urheiluseuraa tai järjestää palveluja työntekijöille mutta se on enemmän itsestä houkuttelevamman työnantajan tekemistä ja pr:ää eikä mikään velvollisuus. Ammattiliitot on tiettyyn pisteeseen asti hyvä asia, enkä tarkoita tässä mitään Aasian hikipajaa tai teollisenvallankumouksen ajan Englantia vaan länsimaista firmaa jonka yhteiskunnallinen palvelus on yksinkertaisesti se että ne maksaa markkinoiden määrittelemää palkkaa työstä. Sama valtion kanssa. Ihmiset on nykyään kuin rikkaiden perheiden lapset jotka elelee viikkorahoilla ja kun ne töhöttää rahansa johonkin niin pappa betalar, tai tässä tapauksessa valtio rikkaimman 20% palkoista tulonsiirroilla. Silti valitellaan kun "noi ei osallistu tähän yhteiseen taakkaan vaikka ne tienaa noin paljon". Välillä se on sitä että opiskellaan joku höpöhöpö tutkinto ja sitten itketään kun sillä ei oikeasti työllisty mihinkään ja syytetään sitten vaikka sitä miten ollaan ylikoulutettuja. Jenkeissähän tää on lähtenyt ihan lapasesta. Toki niiden lukukausimaksut on aivan törkeät ja mun mielestä valtion tärkeimpiä tehtäviä on taata kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun, mutta voi siinä katsoa peiliinkiin jos maksat kymmeniätuhansia tutkinnosta joka on niin mahtavan mielenkiintoinen ja ilmapiiriltään mukava, mutta joka ei työllistä juuri ketään. Eli tässäkin se että pitää vähän ottaa itsekkin vastuuta valinnoistaan. Kehitysvammaisia ja sairastuneita pitää tukea, mutta noin muuten nyky-yhteiskunta tarvitsisi enemmän vastuuta ja kilpailua kuin etuja ja tukemista.

Vähän tää on toki multa kärjistetysti sanottu. Jos ihmiset joutuisi huolehtimaan tulevaisuudestaan ja esim maksamaan omatoimisesti eläkkeensä niin meillä olis kasa 60vuotiaita joilla on eläkesäästöissä 0euroa. Riskinä on myös Carcayn mainitsema tuloerojen kasvaminen, mutta kun nyt tekoäly tekee jokatapauksessa tuloaan niin moni keskiluokkainen duunariammatti muuttaa muotoaan ja vaatii ihmiseltä enemmän kouluttautumista aiemman amiksen ja oppisopimuksen sijaan, mutta onhan näitä historiassa nähty. Monia ammatinharjoittajia kadonnut ja esim toisen maailmansodan jälkeen kotiutui itsenäistyneistä siirtomaista hirveä kasa sotilaita tai uuden hallinnon jyräämäksi joutuneita entisiä kolonialisteja ja melko nopeasti Keynesilainen talouspolitiikka sai työttömyyden jokaisessa maassa laskuun. Toki silloin oli tarjolla niitä työssäoppimisammatteja kun tuotannon mittakaavat yksinkertaisissa tehtaissa räjähti, mutta sama onnistui myös Japanissa joka keskittyi korkeampaankoulutukseen. Japani menetti hirveät läänit ympäri Aasia ja hetkessä oli hirveä kasa ihmisiä melko rankasti tuhotuilla parilla pienellä saarella missä oli turha uneksia edes oman tarpeet täyttävästä maataloudesta. Mutta niin vaan sielläkin alkoi teollisuus porhaltaa. Toki siellä oli vanhojen samuraiden mukaan nimettyjä Ronineita, mikä tarkoitti opiskelun kelkasta pudonneita, vaille korkeakoulupaikkaa jääneitä, "isännättömiä" nuoria joiden kohtalot saattoi olla koviakin kun otti huomioon ihmispaljouden ja korkekoulupaikkojen määrän, mutta toisaalta tää meidän nykyaikainen hyvinvointivaltio on sellainen kukkaro ettei täällä kukaan nälkään kuole jos prioirisoi mopon ja naiset lukemisen sijaan. Tuloissa ja elämäntasossa sen kuuluukin näkyä.
 
Korporaation ei kaiketi tarvitse tehdä mitään muuta kuin tavoitella voittoja. Tämän takia korporaatioiden vallan kasvaminen on mahdollisesti huolestuttavaa. Tällä hetkellä valtio on se instanssi, joka luo jäsenilleen elinympäristön. Valtion tehtävänä on huolehtia jäsenistään eikä tuottaa voittoa. Tämä on inhimillisesti katsottuna parempi tavoite kuin korporaatioilla. Jos korporaatiot eivät tulevaisuudessa omaksu toiminnalleen muita arvoja kuin voitontavoittelun niistä ei kehity hyvää korvaajaa valtiolle.

Nähdäkseni tuloerojen kasvaminen ei ole ongelma niin pitkään kun joku instanssi takaa köyhille inhimilliset olot. En oikein usko, että tuloerojen syntyminen on kiinni ihmisten laiskuudesta, vaikka se varmaan asiaan osaltaan vaikuttaakin. Automatisaatio korvaa keskiluokan tekemän työn. Siinä missä sodan jälkeen tarvittiin käsipareja jälleenrakennukseen tarvitaan nyt robotteja. Esimerkkinä vaikka Suomesta metsäteollisuus, joka työllisti sodan jälkeen suuren osan maaseuden miesväestöä. Nykyään metsässä heiluu pari motoa ja tukkirekka, vaikka sama määrä tai enemmänkin puuta liikkuu tuotantoon. Jengi muutti sitten kaupunkiin töihin ja esim. Helsingissä yleisin ammatti on myyjä. Automaatio on kuitenkin kovaa vauhtia tulossa tällekin sektorille. Samoin automaatio korvaa paljon toimistohommia ja oikeastaan on vaikea nähdä mihin se ei pystyisi. Automaatio ei ole toki uusi ilmiö, mutta nyt mennään ihan eri levelillä. Höyrykone korvasi suorittavaa työtä, mutta nykyteknologia korvaa kognitiivisia tehtäviä. Ihminen on kovaa vauhtia tekemässä itsestään taloudellisesti tarpeetonta. Automaation kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii ihmisen panosta, joten sillä sektorilla töitä löytyy varmasti vielä pitkään.

Tässä päästään sitten tavallaan ketjun aiheeseen. Väitän että osa ihmisistä on yksinkertaisesti liian hiekkolahjaisia teknologian kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Yleensä ne joilla yhteiskunnassa menee hyvin antavat siitä arvon itselleen ja omalle työlleen. Ilman työtä ei varmasti kukaan menesty, mutta menestymiseen vaaditaan myös lahjakkuutta. Mitä enemmän suorittava ja yksinkertainen työ katoaa sitä enemmän kognitiivista lahjakkuutta vaaditaan niiltä, jotka kelpaavat työelämään. Suomessa riittää vaurautta siihen, että kaikille luodaan puitteet ihmisarvoiseen elämään, mutta tämä vaatii toimintaa, jota ohjaavat muut arvot kuin voitontavoittelu. Inhimilliset puitteet eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita sitäkään, että kaikille lyödään valuuttaa kouraan, että pääsevät ostamaan mitä mieleen juolahtaa. Jos valtio takaa ihmiselle ruokaa, lämpöä, suojaa ja mahdollisuuden edetä kykyjensä puitteissa niin imo kaikenlaisen ylellisyyden voi jättää porkkanaksi, joka kannustaa ihmistä korporaation palvelukseen. Silloin korporaation ei tarvitse murehtia muusta kuin ettei omalla toiminnallaan suoraan tuhoa ulkopuolisia ihmisiä tai luontoa.
 
Nykyään on paljon firmoja, jotka huolehtivat enemmän työntekijöistään kuin tuottavat voittoa. Tietty isot korporaatiot tarvitsevat suuria pääomia ja pääoma ei ole ilmaista, niin sen tarjoaja vaatii rahoilleen vastinetta, jonka takia yrityksen pitää tehdä myös omistajilleen voittoa. Sen sijaan pienemmän mittakaavan puuhastelu lisääntyy koko ajan. Otetaan esimerkiksi vaikka panimoteollisuus, pelifirmat, mainostoimistot ja nippu erilaisia pikkuliikkeitä, jotka saattavat tehdä tai olla tekemättä kovaa tulosta, ja joissa porukka on enemmän sillä asenteella, että mukavaa puuhaa ja rahaa saa tarpeeksi elämiseen, niin enempää ei tarvitse. Ei tällaisia ollut ennen. Uskon, että tulevaisuudessa tällaisia on vielä enemmän. Johtuen pitkälti myös siitä, että kasvava automatisaation tuoma hyvinvointi mahdollistaa sen, että tulonsiirtojen avulla ihmisille riittää pienempikin palkka työstä, tai "työstä". Aletaan toki menemään vähän aiheesta ohi, mutta väliäkö sillä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom