Kreikka kusessa, EU auttaa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rankkuri
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei muuta kuin tuollainen Anderssonin Lissun ehdotelma käyttöön, muutetaan vähän suomen lakeja että mekin voidaan nostaa sukulaisien työttömyyspäivärahoja kunnes ovat vähintään 140 vuotiaita, henkilökohtaista hakupakkoa ei ole eli lapsenlapsenlapsi voi hakea samalla kun hakee suvun muutkin tuet, lopetetaan työssäkäyminen ja verojenmaksaminen, kyllä saksa meistä huolenpitää. Siinä voi sitten Li juhlia että nyt ollaan kaikki yhtä suurta perhettä kreikkalaisten kanssa. :face:
 
Ei muuta kuin tuollainen Anderssonin Lissun ehdotelma käyttöön, muutetaan vähän suomen lakeja että mekin voidaan nostaa sukulaisien työttömyyspäivärahoja kunnes ovat vähintään 140 vuotiaita, henkilökohtaista hakupakkoa ei ole eli lapsenlapsenlapsi voi hakea samalla kun hakee suvun muutkin tuet, lopetetaan työssäkäyminen ja verojenmaksaminen, kyllä saksa meistä huolenpitää. Siinä voi sitten Li juhlia että nyt ollaan kaikki yhtä suurta perhettä kreikkalaisten kanssa. :face:

Ei taidettu lukea sitten samaa uutista. Mun lukemassa versiossa luki että:
Vasemmistonuorten Li Anderssonin mukaan...
...
Alijäämärajoitusten ohella tarvitaan euroalueen sisäisten ylijäämien verotusta.

Japin ehdotuksia euroalueen talouskriisin ratkaisemiseksi?
 
Hauskaa että ylijäämämaita pitäisi verottaa ja siirtää rahaa alijäämämaihin, joilla on ongelmat kerätä edes oman maan yrityksiltä/kansalaisilta veroja :)

- - - Updated - - -

Ei taidettu lukea sitten samaa uutista....

Miten tollainen alijäämärajoitus todellisuudessa voidaan toteuttaa ?
 
- - - Updated - - -

Miten tollainen alijäämärajoitus todellisuudessa voidaan toteuttaa ?

2) Keynesiläinen valuuttaunioni

Tilanne mutkistuu huomattavasti, jos euroalue halutaan pelastaa ja kriisi ratkaista, mutta liittovaltiokehitys halutaan kuitenkin torjua. Tässä tapauksessa viisainta olisi seurata Keynesin suunnitelmaa maailmantalouden sääntelyjärjestelmästä. Keynes esitti suunnitelmansa kansainvälisestä valuuttaunionista toisen maailmansodan jälkeen. Hänen tavoitteenaan oli vapauttaa valtiot kultakannan aiheuttamista kulutusrajoitteista, mutta samalla kuitenkin estää kansainvälisen kaupan epätasapainojen synty.

Keynesin suunnitelman mukaan sekä liialliset vaihtotaseen alijäämät että ylijäämät tulisi kieltää. Euroalueella tämä tarkoittaisi vakaus- ja kasvusopimuksen perinpohjaista uudistamista. Uuden sopimuksen pitäisi keskittyä valtioiden budjettitasapainojen sijaan maiden vaihtotaseisiin.

Vaihtotaseiden ylijäämille ja alijäämille voitaisiin asettaa rajaksi kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Maat joiden ylijäämä ylittää sallitun rajan, joutuisivat siirtämään ylitystä vastaavan summan uudelle Euroopan rahoitusselvityselimelle. Rahoitusselvityselin taas siirtäisi konfiskoimansa varat suoraan vaihtotaseen alijäämistä kärsiville valtioille.

Alijäämärajan rikkoneille valtioille taas annettaisiin varoitus liiallisista alijäämistä. Rahoitusselvityselin myös valmistelisi strategian, jolla alijäämää pystyttäisiin vähentämään. Tarvittaessa alijäämämaa saisi rahoitusta vienti-investointeihinsa EKP:sta. Jos alijäämämaa ei kuitenkaan varoituksen ja tukitoimienkaan jälkeen ole annetussa määräajassa kyennyt pienentämään alijäämäänsä, erotettaisiin se automaattisesti euroalueesta. Erottaminen voitaisiin kumota vain euromaiden määräenemmistöpäätöksellä.

Liiallisten ylijäämien verottaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että ylijäämämaat eivät keskittyisi aggressiiviseen vientikilpailukykypolitiikkaan. Näin ollen myös kilpailukyvyltään paremmissa maissa annettaisiin palkkojen kasvaa rivakampaa vauhtia kuin esimerkiksi Saksassa viime vuosina (Itse asiassa Saksassa reaalipalkat supistuivat 4,5 prosenttia 2000–2009.). Tämä taas parantaisi kilpailukyvyltään heikompien maiden vientimahdollisuuksia.

Samalla alijäämäkriteeri pitäisi huolen siitä, että myöskään liian ekspansiiviseen talouspolitiikkaan ei ryhdyttäisi. Nyt sekä budjetin että vaihtotaseen tasapainottaminen olisi kuitenkin helpompaa, koska erot hintakilpailukyvyssä eivät kasvaisi liian suuriksi.

Siirtyminen keynesiläiseen valuuttaunioniin voisi toteutua kuitenkin vasta jonkinlaisella viiveellä. Tänä aikana nykyisten kriisimaiden budjettialijäämiä olisi saatava leikattua ja kokonaistuotanto käännettyä kasvu-uralle. Käytännössä tämä edellyttäisi ensinnäkin kriisivaltioiden saattamista velkajärjestelyyn. Toiseksi EKP:n olisi ylläpidettävä kriisivaltioiden lainakorkoja kestävällä tasolla, kunnes rahoitusselvitysliitto saadaan perustettua.

Kreikka-kysymys | Raha ja talous
 
Kuulostaa kauniilta mutta en usko että tuo toimisi käytännössä. Nytkin EU on täynnä sääntöjä taloudentilasta eikä niillä ole mitään merkitystä.
 
Kuulostaa kauniilta mutta en usko että tuo toimisi käytännössä. Nytkin EU on täynnä sääntöjä taloudentilasta eikä niillä ole mitään merkitystä.

Jos katsoit tuota linkkiä niin siellä oli ne kaksi muutakin vaihtoehtoa: yksi oli liittovaltion luominen ja siihen liittyvien instituutioiden perustaminen... ja toinen oli Kreikan ero euroalueesta. Toki tuo eroaminen euroalueesta on muillekin euromaille ihan varteenotettava vaihtoehto.
 
Olin A-Studion kesävieraana. Aiheena oli kriisi, Kreikka, Suomi ja EU. Kuudessa minuutissa ei ihmeitä ehdi keskustella, mutta oli kuitenkin ihan kiva juttutuokio.

[video]http://areena.yle.fi/tv/1988316[/video]
 
Joo, kyllä ne viihtyivät! Olin itse asiassa aika yllättynyt, miten paljon he näkemästään ja kokemastaan pitivät. Kun olivat päässeet yli vihreän määrästä, ihmetytti valon määrä. Heinäkuun alussa olikin ihan kivat säät ja riittävän aurinkoista.
 
Kreikkalaisten kerättävä itse veronsa, jotta valtionkassansa pysyy pystyssä. Emme voi tukea korruptiota rahallisesti missään nimessä.
 
Tohonkin voi vaikuttaa kun miettii siellä äänestyskopissa että ketä äänestää. Huom. muistakaa että Keskusta aloitti tämän rahan "lainaamisen" ja Kokoomus ja Sdp on hyvin jatkanut sitä!
 
Jos katsoit tuota linkkiä niin siellä oli ne kaksi muutakin vaihtoehtoa: yksi oli liittovaltion luominen ja siihen liittyvien instituutioiden perustaminen... ja toinen oli Kreikan ero euroalueesta. Toki tuo eroaminen euroalueesta on muillekin euromaille ihan varteenotettava vaihtoehto.

Viimeiseen kohtaan jos tarttuu niin olisi hyvin mielenkiintoista nähdä missä valuutassa ja minkä suuruisina niitä velkoja sitten maksellaan takaisin jos maksellaan :jahas:
Teorian tasolla olisi kiva nähdä kuinka perselleen homma tulisi menemään. Historiahan on täynnä jänniä käppyröitä delvalvaatioista, kannattaa mm. kurkistaa mitä kävi kun kultakannoista aikanaan ryminällä irtauduttiin. :D

Siltikin, jollain tavalla eurosta irti, koska liittovaltioon eil ole kiinnostusta lähteä. Schaublen(?) alkuperäinen suunnitelma kovan ytimen eurosta vaikutti fiksulta, mutta nykysysteemi on jo niin nähty.
 
Kultakannasta irrottautuminen oli melko lailla edellytys Suuren Laman taittumiseksi, sikäli siis aika kuvaava esimerkki :)

Tuo kovan ytimen euro olisi hyväksi 1) Saksalle ja 2) ei kellekään muulle, näillä näkymin. Mieluummin ehkä Suomi, Ruotsi ja Tanska, kun instituutiot ja (talous)poliittiset tavoitteet ovat aika samanlaisia.. Norja, jos suostuu maksamaan raidetunnelin Tallinnaan :) (Kurssi kävisi aika ylivoimaiseksi pian kyllä)
 
Jos katsoit tuota linkkiä niin siellä oli ne kaksi muutakin vaihtoehtoa: yksi oli liittovaltion luominen ja siihen liittyvien instituutioiden perustaminen... ja toinen oli Kreikan ero euroalueesta. Toki tuo eroaminen euroalueesta on muillekin euromaille ihan varteenotettava vaihtoehto.

Vallan pitää olla lokaalia ja lähellä kansalaisten alueellisia käytännön tarpeita. Kuten USA:n esimerkistä näemme, keskitetty kongressihallinto palvelee lähinnä suuryrityksiä. Mitä kauemmas hallinto karkaa, ja mitä kerrostuneempi hallinto on, sitä käytännön lokaalitasosta irtaantuneempia päätöksiä ja ehdotuksia tehdään, ja sitä vähemmän kansalaiset pystyvät vaikuttamaan päätöksiin, eli demokratia kärsii. Lisäksi tehdään one-size-fits-all -päätöksiä jotka runnotaan kaikkialle, vaikka lokaali taso niitä vastustaisi. Se ei todellakaan ole demokratiaa. Varallisuuden siirtojen pitää tapahtua lokaalilla tasolla, eikä kansainvälisellä tasolla, koska jos siirrot tapahtuvat kv-tasolla (EU ja tapaus Kreikka) on valtionhallinnon käytännön hyötypelitavoitteena maksimaalinen siirto omaan kirstuun, oli sitten julkinen EU-retoriikka miten maireaa hyvänsä ("Ihan kohta kerätään verot, odottakaa vain. Sillä välin, lisää rahaa, kitoos..." *kolikon putoamisääniä*)
 
Jep, en ole mitenkään mielettömän innostunut tuosta EU/EMU vallan ja hallinnon keskittämisestä. Tosin jos noita liittovaltiomallisia finanssi-instituutioita, tulonsiirtoja sun muuta ei haluta luoda, niin silloin tässä yhteisessä rahassa ei ole mitään järkeä!

Tässä mielenkiintoinen lyhyt luento (ehkä n. 25 min) kreikkalaiselta ekonomistilta euroalueen perustamisen syistä ja tilastosuhmuroinnista sun muusta. Omasta mielestäni varmaankin yksi parhaista esityksistä mitä olen nähnyt. Alkaa 3 min 55 kohdasta ja kestää sen ehkä 25 min.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Rikkinäinen rahaliitto. Josta ei edes päästä eroon ja jota ei toisaalta haluta korjata, koska "tulonsiirtounioni".

jN6kp5XayeMzC.jpg


Eikä se sisäinen devalvaatiokaan näytä toimivan, koska palkat eivät jousta alaspäin. Paitsi Kreikassa, jossa muun muassa n. 11 miljoonasta asukkaasta 1,4 miljoonaa on työttömänä.

jbaTOeZxG0xmL6.jpg


Lähde:


Alan Taylor and Kevin O’Rourke
 
Jep, en ole mitenkään mielettömän innostunut tuosta EU/EMU vallan ja hallinnon keskittämisestä. Tosin jos noita liittovaltiomallisia finanssi-instituutioita, tulonsiirtoja sun muuta ei haluta luoda, niin silloin tässä yhteisessä rahassa ei ole mitään järkeä!

Tässä mielenkiintoinen lyhyt luento (ehkä n. 25 min) kreikkalaiselta ekonomistilta euroalueen perustamisen syistä ja tilastosuhmuroinnista sun muusta. Omasta mielestäni varmaankin yksi parhaista esityksistä mitä olen nähnyt. Alkaa 3 min 55 kohdasta ja kestää sen ehkä 25 min.



Hyvä pätkä oli kyllä. Sai vähän perspektiiviä tähän hommaan.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom