Kreikka kusessa, EU auttaa

[narrisonford]

Paljonko velkaa pitäisi olla että tarvittaisiin lisää kilpailukykyä?

Kun valtion bruttovelka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosenttia. Lukee vakaus- ja kasvusopimuksessa. Ja sitä pitää noudattaa tai on tuhma.

 

[Sam Earch]

Oletteko nähneet jossain jotain arvioita, miten paljon Espanjan setelirahoitus nostaisi inflaatiota Suomessa?

 

[Jami2003]

En tiedä mistä aikajänteestä on kyse (vuodesta, kuukaudesta, viikosta) viestissäsi, mutta ennen nykyistä kriisiä Suomen vaihtotase on edellisen kerran ollut negatiivinen vuonna 1993. Sen jälkeen vasta 2011.

On harhaanjohtavaa puhua vain suhteellisista positioista, koska absoluuttisina lukuina sekä vienti että tuonti ovat kasvaneet. Tuonti vaan enemmän kuin vienti. Tämä ei sinänsä ole yllättävää ottaen huomioon, että Suomen vaihtotase todellakin on ollut positiivinen vuodesta 1993.

Tällaisessa tilanteessahan merkantilistien ratkaisuhan on tietenkin vetää samoin tein hanat kiinni ja pyrkiä leikkaamaan tuontia keinoin millä hyvänsä. Saadaan suhdeluvut kuntoon. Koska tasapaino on tärkeää. Ei voi olla epätasapainossa. Koska silloin sitä ollaan ihan vinksin vonksin. (Ihme ettei sama ajattelu päde ylijäämiin. Ai niin. Mutta kun kyse on merkantilisteista niin ei tietenkään.)

- - - Updated - - -



Niin no. Kun tätä samaa kilpailukykylässytystä nyt on kuunneltu varmaan 90-luvulta lähtien niin johonkin on vedettävä raja. Montako miljardia sen vaihtotaseen pitää olla ylijäämäinen että on tarpeeksi kilpailukykyä?

Ei pelkällä kilpailukyvyllä vielä tee mitään, koska rahat voidaan kilpailukyvystä ja positiivisesta kassavirrasta (=vaihtotaseesta) huolimatta ryssiä kaikenmaailman turhuuksiin. Sen takia esitämääsi kysymykseen ei ole olemassa oikaa vastausta.

Mutta jos on positiivinen kassavirta niin rahaa voi törsätä ja siten vielä lisäksi elää velaksi. Jos on negatiivinen kassavirta on aivan satavarma että jossain vaiheessa tie tulee vetävän käteen, vaikka kuinka olisi velkaannuttu vain omassa valuutassa ja sisäisesti.

Mutta kysytäämpä sinulta kun olet sitä mieltä että velkaantumisella ei ole merkitystä että kuinka paljon mielestäsi voisimme velkaantua. Unohdetaan nyt ne EU:n rajat kun ei niitä kukaan kuitenkaan noudata.

e: toki kun nyt kaikki vetää liinat kiinni niin saadaan lama syvennettyä ellei vahvojen veturimaiden taloudet pysty tätä kompensoimaan. Sen takia varmaan jotku haaveilevatkin euroopan yhteisestä rahapolitiikasta jossa elvytysohjelmatkin voitaisiin tehdä koko euroopan parasta ajatellen. Mutta kuka oikeasti uskoo että tästä eripuraisesta sakista löytyy niin paljon yhteishenkeä että ikinä saataisiin mitään merkittävää koko eu:n parasta ajattelevaa rahapolitiikkaa aikaiseksi

 

[S-kolmonen]

Jos on negatiivinen kassavirta on aivan satavarma että jossain vaiheessa tie tulee vetävän käteen, vaikka kuinka olisi velkaannuttu vain omassa valuutassa ja sisäisesti.

Jos velka on keskuspankille, joka on normaalitilanteessa valtion päätöksenteon alainen, niin alkaako valtio sitä itseltään sitten perimään? Nykytilanteen tekee erikoiseksi EKP:n mandaatti, kun se on täysin itsenäinen eikä saa osallistua jäsenmaiden finanssipolitiikan tukemiseen.

Mutta kysytäämpä sinulta kun olet sitä mieltä että velkaantumisella ei ole merkitystä että kuinka paljon mielestäsi voisimme velkaantua. Unohdetaan nyt ne EU:n rajat kun ei niitä kukaan kuitenkaan noudata.

Et nyt minulta kysy, mutta tekee mieli vastata Jos valtio velkaantuu omassa valuutassaan keskuspankille, joka on valtion oma, niin ei kai velkaantumiselle ole mitään rajaa. Velkasuhteen luominen lisää talouden rahavirtoja ja liiallisena ylikuumentaa taloutta ja voi luoda kuplia sekä joissain tapauksissa haitallista inflaatiota, jos tuotanto ei pysty vastaamaan kysynnän kasvuun. Itse näkisin tämän rajoitteena velan luonnille valtion ja oman keskuspankin välille, vaikka kysyntää voidaankin leikata eri toimilla. Valtion velkakirjat yksityisille sijoittajille ovat yleensä turvallisia ja vakaita, joten tällaisen yksityisen velkasuhteen hoitamisen näen tärkeänä, ettei talouden luottamus ja rahoitusmarkkinat rapaudu. Nythän on näin tapahtunut, kun valtioiden on Euro-alueella lainattava liikepankeilta.

En todellakaan mikään talousnobelisti ole, mutta ärsyttää nykykeskustelu, kun valtioiden taloudenpitoa verrataan kotitalouden vastaavaan. Ja Krugman sen taisi todetakin jo, että tämän kriisin hoitamisessa on heitetty syrjään melkein kaikki, mitä taloustieteessä on opittu viimeisen 200 vuoden aikana. Facepalmia rehneille, merkkeleille ja urpilaisille.


E: Ja pieni pähkinä vielä. Jos Suomen valtion tulee tähdätä ylijäämäiseen budjettiin, niin mistä tämä ylijäämä kerätään? Rahavirrat ulkomailta eivät näytä olevan vastaus (kehittyvät taloudet ja kehittyneiden samanlainen vyönkiristyspolitiikka). Vaihtoehdoksi jää täten kotitalouksien alijäämäisyys. Tämä ei ainakaan yksityisiä investointeja kannusta kasvuun eikä muutenkaan ole kestävä pohja.

 

[Jami2003]

Itse en vertaa kotitalouden taloudenpitoon vaan yrityksen taloudenpitoon mistä löytyy kokemusta. Ja pitkällä aikavälillä valtio toimii kuin yritys, ainakin kapitalistisessa maailmassa. Tai ainakin valtion pitäisi toimia. Ja koska suomikaan ei ole mikää suljettu talous niin ei ole oikeastaan mitään merkitystä mikä taloudessa pyörivän valuutan arvo on. Joko vienti tai tuonti käy mahdottomaksi jos taloutta pönkitetään keinotekoisesti finanssi politiikalla.

Ylijäämäisellä budjetilla varmistettaisiin että elintaso voitaisiin pitää about tällaisena. Alijäämäisellä budjetilla pitäisi sopeutua tilanteeseen tai sitten hoitaa alijäämä velkarahalla pois jolloin ongelmaa siirretään tulevaisuuteen. Ongelmien siirto tulevaisuuteen johtaa siihen että joskus tulee se päivä että ne ongelmat pitää ratkaista. Jos velkaannumme x miestyövuotta vuodessa, uskon vakaasti että tuo x miestyövuotta vuodessa velka pitää maksaa tulevaisuudessa korkojen kera pois koska ei ole olemassa sellaista kauaskantoista finanssipoliittista ratkaisua jolla saataisiin velkoja uskomaan että x miestyövuoden velanmaksuun riittääkin vain puolikas x miestyövuotta. Koska velkahan on nimenomaan tekemätöntä työtä.

e: hieman äärimmilleen yksinkertaistettua mutta ymmärtänette pointin

e2: olen sitä mieltä että koko nykyinen talousjärjestelmä tulee varmaan tavalla tai toisella muuttumaan radikaalisti. Todennäköisesti tehtiin sitä tai tätä länsimaissa pitää mukautua joko vähemmän tai enemmän kivuliaasti elintason laskuun. Leikkaukset tänään olisi vähemmän kivulias tapa. Isommat leikkaukset huomenna tai joku "romahdus" on se kivuliaampi tapa...

 

[S-kolmonen]

Ylijäämäisellä budjetilla varmistettaisiin että elintaso voitaisiin pitää about tällaisena. Alijäämäisellä budjetilla pitäisi sopeutua tilanteeseen tai sitten hoitaa alijäämä velkarahalla pois jolloin ongelmaa siirretään tulevaisuuteen. Ongelmien siirto tulevaisuuteen johtaa siihen että joskus tulee se päivä että ne ongelmat pitää ratkaista.

Elintaso voidaan säilyttää siten, että tuotanto ja ihmisten ostovoima säilyvät. Kaipaisin vähän lisää perusteluja ''ylijäämä -> elintason nousu/säilyminen''.

Nykytilanteessa, kun valtion velkaantuminen tapahtuu liikepankeille, on velka hyvä pyrkiä maksamaan pois. Haittapuolena menojen leikkaaminen, laskusuhdanteen voimistaminen ja korkeat korot. Tuossa äskenhän yritin käydä läpi, miksi valtion pitäisi huolestua velastaan omalle keskuspankilleen. Onko tässä velkaantumisessa myös jokin raja olemassa, minkä jälkeen paska on tuulettimessa? Jos valtio tekee alijäämäisiä budjetteja laskusuhdanteessa ja onnistuu kääntämään talouden kasvuun, niin ei elintaso todellakaan laske, vaan päin vastoin. Noususuhdanteessa alijäämäinen budjetti taas on haitallinen, kun se ylikuumentaa taloutta. Tällöin on hyvä pyrkiä ylijäämäiseen budjettiin. Jos kriisimaat onnistuisivat kääntämään budjettinsa ylijäämäisiksi, niin olisiko elintaso korkeampi? Valtion ylijäämäisyys tarkoittaisi kriisimaissa (todennäköisesti vahvemmisakin euro-maissa) kotitalouksien velkaantumista ja velkasuhteiden, investointien, kulutuksen ja talouskasvun laskua ts. elintason laskua.

Jos velkaannumme x miestyövuotta vuodessa, uskon vakaasti että tuo x miestyövuotta vuodessa velka pitää maksaa tulevaisuudessa korkojen kera pois koska ei ole olemassa sellaista kauaskantoista finanssipoliittista ratkaisua jolla saataisiin velkoja uskomaan että x miestyövuoden velanmaksuun riittääkin vain puolikas x miestyövuotta.

Kyllä kotitalouksilla, yrityksillä ja liikepankeilla. Jos keskuspankki omistaa valtion velkakirjat kotimaisessa valuutassa, niin mikä kiire keskuspankilla on kerätä itse liikkeellelaskemansa valuutta pois valtiolta?

Nythän pyrkiminen ylijäämäisyyteen julkisella puolella ja ulkomaankaupan +-0 -tilanne tulee johtamaan kotitalouksien velkaantumiseen ja entisestään taantuman vahvistumiseen. Talous saadaan takaisin kasvu-uralle, kun yksityinen sektori luottaa tulevaisuuden näkymiin ja uskaltaa luoda uusia velkasuhteita (investoida, kuluttaa). Nykyinen leikkaava politiikka ei anna tuotto-odotuksia yrityksille. Taasen julkinen sektori voisi kuluttamalla (alijäämäisillä budjeteilla) luoda luottamusta talouteen, kun sillä ei omassa valuutassaan ole mitään velkakattoa, ja laittaa yksityisen sektotin rattaat liikkeelle.

 

[Jami2003]

Joo myönnän että lähestyn varmasti kansantalouden toimintaa liian yksinkertaisesti, eipä ole tullut teorioita opiskeltua.

Lähinnä ihmettelen sitä että kun keskuspankki laskee liikkeelle lisää rahaa vaikkapa lainana se johtaa vääjäämättä rahan arvon laskuun pitemmällä aikavälillä. Jos näin ei kävisi niin miksi yksinkertaisesti kaikenmaailman zimbabvet vain myönna valtiolleen velkaa lisää jolla valtio voi ostaa vaikka ulkomailta tarvitsemansa palvelut jos oma yhteiskunta ei palveluita kykene tuottamaan. Jos reaalitaloutta ei pidetä kunnossa niin miksei tarpeeksi pitkälle kun edetään niin eurolle tai vaikka markalle, what ever, kävisi samalla tavoin ?

 

[S-kolmonen]

Lähinnä ihmettelen sitä että kun keskuspankki laskee liikkeelle lisää rahaa vaikkapa lainana se johtaa vääjäämättä rahan arvon laskuun pitemmällä aikavälillä.

Ei ole kyse rahan painamisesta, vaan kysynnän lisäämisestä. Nythän EKP on operaatioillaan lisännyt rahaa liikepankeille, mutta ne eivät ole välittyneet reaalitalouteen heikon luottamuksen vuoksi. Ratkaisu kysynnän elpymiseen on julkisissa investoinneissa ja kulutuksessa reaalitalouteen. Kulutus vaatisi alijäämäisiä budjetteja, joiden rahoituksen oma keskuspankki voisi turvata. Varmaan turha edes enää mainita, miksi edellinen ei ole mahdollista euro-alueella. Inflaatio on nykytilanteessa turha pelko, koska inflaatioon liittyy kysynnän suurempi lisääntyminen suhteessa tuotantoon. Kriisin myötä tuotantopuolella on vapaata kapasiteettia eikä työttömyyskään ole lähellä täystyöllisyyttä.
Hyperinflaation tapauksissa on aina ollut kyse jostain poikkeuksellisesta tuotantokapasiteetin tuhoutumisesta tai suorasta valtion velkojen defaulttaamisesta painokoneilla.

Jos näin ei kävisi niin miksi yksinkertaisesti kaikenmaailman zimbabvet vain myönna valtiolleen velkaa lisää jolla valtio voi ostaa vaikka ulkomailta tarvitsemansa palvelut jos oma yhteiskunta ei palveluita kykene tuottamaan. Jos reaalitaloutta ei pidetä kunnossa niin miksei tarpeeksi pitkälle kun edetään niin eurolle tai vaikka markalle, what ever, kävisi samalla tavoin ?

Rahan painaminen heikentää valuutan arvoa, eli eipä tuosta helpotusta olisi, jos haluttaisiin kaikki tavara tuoda ulkomailta. Valuutan arvon heikkeneminen sen sijaan auttaisi vientisektoria ja lisäisi sen tuotantoa, mikäli tuotantopanokset eivät kallistuisi samassa suhteessa. Osasyy euro-maiden vaihtotaseiden erilaisuuteen on kriisimaille liian vahva euro, joka ei ole kannustanut vientivetoisuuteen.

 

[pååtta]

Mistäs muuten tämä nousukausi tulee jolloin voidaan tehdä niitä ylijäämäisiä budjetteja? Tuleeko se sillä, että annetaan saksalaisten nostaa palkkojaan kymmeniä prosentteja ja laitetaan EKP rahoittamaan nollakoroilla Kreikkaa ja kumppaneita?

 

[S-kolmonen]

Mistäs muuten tämä nousukausi tulee jolloin voidaan tehdä niitä ylijäämäisiä budjetteja?

Silloin valtio voi tehdä ylijäämäisiä budjetteja, kun yksityinen sektori tai ulkomaat nettovelkaantuvat. Nyt Suomen vienti ei vedä globaalin kriisin vuoksi. Kotitaloudet ja yritykset eivät taas uskalla kuluttaa, investoida ja velkaantua huonojen näkymien vuoksi, koska heillä on konkreettinen vaara joutua maksukyvyttömäksi. Eli eiköhän odotella se puolikas vuosisata, että saadaan nykyiset julkiset velat lyhennettyä ja valtioiden korot mataliksi Euro-alueella, että uskalletaan taas tehdä julkisia investointeja ja yksityisen sektorin luottamus palautettua. Paljonhan silloin on pitkäaikaistyöttömyyttä ja muuta mukavaa menetty?

Tuleeko se sillä, että annetaan saksalaisten nostaa palkkojaan kymmeniä prosentteja ja laitetaan EKP rahoittamaan nollakoroilla Kreikkaa ja kumppaneita?

Osa kriisin ratkaisua voisi olla, että sakemannit nostaisivat kustannuksiaan, että saataisiin edes joskus kriisimaiden vientisektori kuntoon ja vaihtotaseiden erot tasoitettua. Pitkään liian vahva euro on osaksi tuhonnut/hidastanut espanjalaisten ja kreikkalaisten vientisektorin kilpailukyvyn. Ja varmaan tiedätkin, että vahva euro on myös mahdollistanut pohjoisen ylijäämät ja ''vastuullisen talouden hoitamisen''.

 

[pååtta]

En nyt ihan ole samaa mieltä miten ratkaisu olisi, että Saksa pilaa oman teollisuutensa kilpailukyvyn. Puolet Saksankin viennistä suuntautuu muualle kuin euroalueelle ja mitä ylipäätään Kreikka voi edes myydä mitä saksalaiset voisivat haluta ostaa niillä isommilla palkoillaan? Tai mites kasvanut inflaatio parantaa Euroalueen ulkoista kilpailukykyä, ettei vaan tuloksena olisi kuitenkin mukava stagflaatio mikä tuskin lisää yksityisen sektorin luottamusta

Japani on koettanut kuluttaa itseään 20v pois taantumasta eikä tuloksena ole ollut kuin melkoisen kokoinen julkinen velka, noh onhan eläkerahastoilla ainakin ollut mihin sijoittaa.

 

[S-kolmonen]

En nyt ihan ole samaa mieltä miten ratkaisu olisi, että Saksa pilaa oman teollisuutensa kilpailukyvyn. Puolet Saksankin viennistä suuntautuu muualle kuin euroalueelle ja mitä ylipäätään Kreikka voi edes myydä mitä saksalaiset voisivat haluta ostaa niillä isommilla palkoillaan? Tai mites kasvanut inflaatio parantaa Euroalueen ulkoista kilpailukykyä, ettei vaan tuloksena olisi kuitenkin mukava stagflaatio mikä tuskin lisää yksityisen sektorin luottamusta

Se, että Saksa on saannut kerrytettyä ylijäämiä itselleen liian heikolla eurolla on mahdollistanut osakseen sen, että heikommat Euro-maat, joille valuutta on liian vahva, ovat voineet velkaantua ylijäämämaiden liikepankeille. Saksalaisten ei tarvitse käydä ostamaan ryminällä kreikkalaisia oliiveja, mutta heikompi valuutta olisi kriisimaille eittämättä ensi askel vientisektorin elpymiselle rakenteellisten uudistusten kanssa ja laittaisi vaihtotasetta terveempään suuntaan. Inflaatio heikentäisi ainakin valuutan arvoa. Ei inflaation aikaansaaminen ole mikään itseisarvo, vaan se olisi sidoksissa kasvavaan kysyntää. Mutta mistään haitallisesta ja hallitsemattomasta inflaatiosta ei ole riskiä nyt. Ja luottamus olisi markkinoilla palautettava finanssipoliittisilla keinoilla, joita keskuspankin pitäis tukea. Ei rahan määrän lisäämisellä liikepankeille, jotka eivät edelleenkään luota parempiin tulevaisuuden odotuksiin.

Japani on koettanut kuluttaa itseään 20v pois taantumasta eikä tuloksena ole ollut kuin melkoisen kokoinen julkinen velka, noh onhan eläkerahastoilla ainakin ollut mihin sijoittaa.

En ole Japani-ekspertti, niin en lähde sanomaan liikoja. Sen tiedän, että sijoittajat luottavat edelleen Japaniin, joka velkaantuu omassa valuutassaan ja työttömyys on maassa matalaa.

 

[pååtta]

Se, että Saksa on saannut kerrytettyä ylijäämiä itselleen liian heikolla eurolla on mahdollistanut osakseen sen, että heikommat Euro-maat, joille valuutta on liian vahva, ovat voineet velkaantua ylijäämämaiden liikepankeille. Saksalaisten ei tarvitse käydä ostamaan ryminällä kreikkalaisia oliiveja, mutta heikompi valuutta olisi kriisimaille eittämättä ensi askel vientisektorin elpymiselle rakenteellisten uudistusten kanssa ja laittaisi vaihtotasetta terveempään suuntaan. Inflaatio heikentäisi ainakin valuutan arvoa. Ei inflaation aikaansaaminen ole mikään itseisarvo, vaan se olisi sidoksissa kasvavaan kysyntää. Mutta mistään haitallisesta ja hallitsemattomasta inflaatiosta ei ole riskiä nyt. Ja luottamus olisi markkinoilla palautettava finanssipoliittisilla keinoilla, joita keskuspankin pitäis tukea. Ei rahan määrän lisäämisellä liikepankeille, jotka eivät edelleenkään luota parempiin tulevaisuuden odotuksiin.

En ole Japani-ekspertti, niin en lähde sanomaan liikoja. Sen tiedän, että sijoittajat luottavat edelleen Japaniin, joka velkaantuu omassa valuutassaan ja työttömyys on maassa matalaa.

Luottavat kyllä, mutta pointti olikin ettei julkinen velkaantuminen ole saanut maan taloutta kasvamaan. Eikä inflaation tarvitse olla mikään hyperinflaatio, vaan joku 10-15% USA:n 80-luvun alussa tyylinen stagflaatio olisi työttömälle melkoista kärsimystä. Miten muuten hoitaisit rahan siirtymisen keskuspankilta kuluttajalle, siirretäänkö suoraan veronpalautuksena 1000 euroa jokaiselle pankkitilille? Laitetaanko työttömät tekemään siltoja ja teitä ja mitäs sitten kun nämä julkiset toimet loppuvat joskus?

Eli mitä niille setelipainoilla tehdyillä rahoilla tehdään konkreettisesti?

 

[S-kolmonen]

Infrastruktuurihankkeet olisivat hyviä työllistämään ja lisäämään ihmisten ostovoimaa. Veronkorotuksetkin ja leikkaukset olisi taantumassa syytä perua. Tärkeää imo olisi palauttaa luottamus markkinoille, että valtio ei toimillaan tulisi leikkaamaan kysyntää, vaan elvyyttämään. Suuret julkiset sektorit tulisi pitää taantumassa ennallaan, kun ovat aikaisemmin pitäneet kysynnän voimissaan (esim. valtion työntekijöiden palkkatulot). Nousukaudella olisi mielestäni hyvä korjata pöhöttynyttä julkista sektoria, mikä samalla toimisi suhdanteen tasaajana ja estäisi uutta ylikuumentumista. Nyt vain on väärä hetki leikata ja supistaa. Toistetaan tuohon inflaatiouhkakuvaan se, että tuotannolla on nyt niin paljon potentiaalia kasvaa, että kysynnän kasvu nostaisi tarjontaa, ei vain hintoja. Reunamaista olisin siinä mielessä huolissaan, että niissä olisi tärkeää huolehtia jäykkyyksien poistosta niin, että tuotanto voisi vastata kysynnän kasvuun.

EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka ei selvästikään välity reaalitalouteen heikkojen tulevaisuuden näkymien vuoksi. Japanista en oikeasti tiedä sen enempää kuin, että finanssipoliittiset toimet olivat hetkellisiä vain ja 90-luvun alun kuplan ilmat ovat puhjenneet sen verran hitaasti, että luottamus oli pitkään heikkoa.

 

[pååtta]

Eli käytännössä esität, että valtio voi tuhlata itsensä taantumasta uuteen nousukauteen. Kunhan vain rakentelee siltoja ja teitä minne tulee mieleen. Itse näkisin tuollaiset toimien tuloksena, että euroalue itsessään oli iso Kreikka. Ilman palkankorotuksia on inflaatiokierrettä vaikea saada käyntiin kunnolla ja nykyisin globaalissa maailmassa tuotanto lähtee hyvin äkkiä halvempiin maihin. Toisaalta myös valtion aktiivinen finanssipolitiikka voi johtaa bondimarkkinoiden lopulliseen säikähtämiseen kun lainaajat joutuvat hinnoittelemaan mahdollisen tulevan inflaation, mistä tietysti päästään kysymykseen, että tarvitseeko valtio oikeastaan joukkovelkakirjamarkkinoiden luottamusta.

 

[S-kolmonen]

Eli käytännössä esität, että valtio voi tuhlata itsensä taantumasta uuteen nousukauteen. Kunhan vain rakentelee siltoja ja teitä minne tulee mieleen. Itse näkisin tuollaiset toimien tuloksena, että euroalue itsessään oli iso Kreikka.

Esität tuon olkiukkona, mutta kyllä. Julkiset investoinnit ovat tällaisessa tilanteessa oikeastaan ainoa lähde, jolla saadaan talouden rattaaisiin vauhtia, kun normaalissa tilanteessa valtio ei voi ajautua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan. Kreikan menoon nyt liittyy kaikkea muutakin kuin hyödyllisiä julkisia hankkeita. Ja osaksi Kreikan taloutta ylikuumensi nousukaudella liian halpa lainaraha ja vahva valuutta. Ei näin.

Ilman palkankorotuksia on inflaatiokierrettä vaikea saada käyntiin kunnolla ja nykyisin globaalissa maailmassa tuotanto lähtee hyvin äkkiä halvempiin maihin. Toisaalta myös valtion aktiivinen finanssipolitiikka voi johtaa bondimarkkinoiden lopulliseen säikähtämiseen kun lainaajat joutuvat hinnoittelemaan mahdollisen tulevan inflaation, mistä tietysti päästään kysymykseen, että tarvitseeko valtio oikeastaan joukkovelkakirjamarkkinoiden luottamusta.

Taas inflaatiopelottelua. Mikä niitä palkkoja nyt niin paljon nostaisi tuotantoa lisättäessä, kun työttömyyskin on korkealla? Nyt tallettajat taasen vaativat korkeita korkoja valtion velkakirjoista, koska pelkäävät niiden joutuvan maksukyvyttömiksi, kun velkaantuvat käytännössä vieraassa valuutassa. Valtiot ottivat myös ennen kriisiä paljon rahoitusta liikepankeilta ja vielä noususuhdanteessa eikä inflaatio ollut ongelma, niin miksi se nyt tulisi ongelmaksi, kun keskuspankki ottaisi rahoituksen huolekseen? Eli liittyykö huoli inflaatiosta ainoastaan keskuspankin rahoitukseen, muttei liikepankkien?

 

[pååtta]

Palkkojahan ei nimenomaan nosta mikään kun palkankorotukset johtavat tuotannon lähtemiseen maasta ja toisaalta ilman niitä inflaatio johtaa vain kysynnän takkuamiseen. Onhan keskuspankin mukaantulo aina sellainen asia mitä pitää hinnoitella sisään 10-vuoden velkakirjoja ostaessa, inflaatiota ajaa paitsi rahan (ja luoton) määrä niin myös inflaatio-odotukset.

 

[SirMax]

http://edition.cnn.com/2012/08/05/business/greece-agricutural-bank/index.html?hpt=hp_t3 mitäs muuta voi odottaa kreikkalaisilta ja kumppaneilta.

 

[Rankkuri]

Kreikkalaiset-nuo etelä-euroopan somalit.

 

[S-kolmonen]

Palkkojahan ei nimenomaan nosta mikään kun palkankorotukset johtavat tuotannon lähtemiseen maasta ja toisaalta ilman niitä inflaatio johtaa vain kysynnän takkuamiseen. Onhan keskuspankin mukaantulo aina sellainen asia mitä pitää hinnoitella sisään 10-vuoden velkakirjoja ostaessa, inflaatiota ajaa paitsi rahan (ja luoton) määrä niin myös inflaatio-odotukset.

Eivät nuo työmarkkinat aina käyttäydy loogisesti klassisen teorian mukaan, vaan kaikenlaisia shokkeja, politiikkaa ja jäykkyyksiä liittyy. Esim. ay-liike voi Saksassa kyllästyä maltillisiin korotuksiin. Joo-o, tallettajat suojautuvat inflaatiolta isommalla korolla, mutta nyt näyttää olevan päinvastoin, että tallettajat pyytävät valtioiden bondeista suurempaa korkoa, koska keskuspankki on ja tulee olemaan toimeeton. Ja minusta tuo on vain spekulaatiota, että korot lähtisivät pilviin ja markkinoille tulisi suunnaton inflaatiopelko, jos EKP ilmoittaisi tukevansa Euro-maiden finanssipolitiikkaa (eikä todellisuudessa mitään haitallista inflaatiota edes tulisikaan).